Kävin viime viikolla pyöräilemässä lapsuudenkotini lähellä sijaitsevilla Halsvuoren kalliomaalauksilla. Vaikka olin paikkakunnalla asunut vuosikausia, sain vasta nyt jonkin epämääräisen kartan välityksellä tietää maalauksista. Liki tunnin pyöräilyn ja reitin etsimisen jälkeen saavuin paikalle. Pienen polun päässä piskuisen suolammen rannalla avautui huikea näkymä. Puitakin korkeampi ja yli 100 metriä pitkä monin paikoin viivasuora kalliomuodostelma. Pelkkä kallio sai minut haukkomaan henkeäni, mutta lopulta löysin kyltin, jossa seisoi: ”Muinaisjäännös, lainsuojaama.”


Tihrustin kalliota ja näin kaksi punaista maalausta. Ihmisen piirteet ovat selvästi nähtävissä. Lisäksi molemmat tikku-ukot roikottavat käsissään jotain, mahdollisesti saaliseläimiä. Hieman oikealla oli vielä kaksi maalilänttiä, ehkä pilalle menneitä kämmenenpainalluksia?

Jotkut tietenkin ihmettelevät, mitä ihmeellistä tuollaisessa söhryssä on, ja miksi sen takia joku haukkoo henkeään. Kun pysähtyy ja ajattelee, että tällä täsmälleen samalla paikalla on 3000-6000 vuotta sitten seisonut tai veneessä istunut toinen henkilö, joka kyseisen teoksen on tehnyt, ei enää mahda mitään sille, että paikka tuntuu maagiselta. Ainakaan minä en mahda.


Olisiko tämä ns. profiilikallio, jota kivikauden ihmiset ovat palvoneet kalliojumalana?

Häkellyttävää tunnetta vahvistaa vielä se, että kalliomaalauksissa piilee mysteeri Lostiakin suurempi: Miksi? Ovatko piirrokset shamaanien pirihoureiden tulosta? Metsästysonnen pyytämistä hengiltä? Kenties suunta- ja maamerkkejä, jotta hyvät apajat löytyvät vesistöjen varrelta vastakin? Reviirimerkintöjä? Metsästyksen high scoreja? Vai ovatko ne lopulta ”vain” vanhan ajan sarjakuvia, kuten eräässä Aku Ankassakin kävi ilmi?

Olivat mitä olivat, tällaisilla paikoilla minä koen pyhyyden.

Jos kiinnostaa:

http://www.suomenmuinaistaideseura.fi/kalliomaalaukset/sivu1.htm
http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/index.html
http://koti.welho.com/alahelm2/mtutkija2001.pdf