Pelaajalauta

[Wave race: blue storm (gamecube)]

Wave race: blue storm (gamecube)

Videoiden perusteella aina ajattelin tämän olevan huonompi mitä ps2:n splashdown, mutta päätin viimeinkin kokeilla.
No oikeassa olin.

Tässä on kaks varsin isoa ongelmaa. Sisällön puute ja halpamaisin tekoäly hetkeen.
Sulla on championship moodi joista normal tasolla on 5 kisaa, hardilla 6 ja expertilla 7.
Hard ja expert siis lisää aina yhden uuden radan lisää ja muut on samoja mitä jo normalilla, mutta kovemmalla tasolla on enemmän poijuja mitä kiertää ja uusia esteitä radalla ja saattaa se reitti muutenkin hieman poiketa, mutta ei mitään dramaattista eroa kuitenkaan ole.
Ja siinä se sitten olikin. Täydet 60e kiitos.
No on tässä myös time attack ja stunt moodi joka paperilla olis kiva, mutta kun temppu kontrollit ei toimi.
Peli käskee pitää B pohjassa ja kääntää tattia vaikka ylös ja sitten alas, mutta mitään ei tapahdu.
Kun tutoriaali alueella yrittää noin simppeliä asiaa likemmäs 10 kertaa onnistumatta niin jossain on menty pieleen ja googletus paljasti etten ole ainoa joka ei noita saa toimimaan.

Lisäksi stunt moodissa ajetaan vaan yksi lyhyt kierros, siinä on tiukka aikaraja jota voi pidentää menemällä rinkuloiden läpi ja kaiken tuon keskellä pitäs tehdä temppuja kontrolleilla jotka ei puolet ajasta edes toimi.
Typerintä tuossa on se, että ohjaimessa on vielä kaks nappia jota ei käytetä mihinkään.
Nyt esim can can tehdään pitämällä b pohjassa ja kääntämällä ensin oikealle ja sitten vasemmalle jos haluaa tehdä left can canin tai b pohjaan ja kääntää vasemmalle ja sitten oikealle jos haluaa tehdä right can canin.
Miksei tuokin voisi vaan olla oikealle / vasemmalle + Y riippuen siitä kumpaan suuntaan sen haluaa tehdä.
Sitten on tietenkin temppuja joissa pitää pyörittää tattia just oikeaan suuntaan ja muistaa vielä sen jälkeen pitää sitä tattia ylös tai alas.
Tämä kaikki stunt moodissa jossa se kierros kestää ehkä minuutin ja pitäs jatkuvasti olla tekemässä jotain.

Ja voi jessus millainen se tekoäly on.
Mä oikeesti treenasin ratoja time attackin puolella, opettelin oikoreitit ja sen missä kohdissa kannattaa skipata poiju sillä sä voit missata niitä neljä ennen hylkäämistä ja siitäkin huolimatta expert tason tekoäly potkii perseelle. Välillä se tulee ohi just ennen maalia ja välillä et vaan saa kärkeä kiinni millään.
No tubesta katsomaan videota ja se paljasti kuinka räikeästi peli kusettaa pelaajaa.
Videon tekijä voitti arctic bay radan ajalla 2min 18s.
Mun aika oli 2min 6s ja olin neljäs. 12 vitun sekuntia nopeampi ja silti neljäs ja minä kun luulin, että missaan jonkun hyvän oikopolun.
Mikä pointti pelaamisella edes tuossa vaiheessa enää on?

Kun tätä vertaa splashdowniin mitä kukaan ei tunnu koskaan muistavan niin se näyttää paremmalta, siinä on reippasti enemmän ratoja, reilumpi tekoäly, voit tallentaa joka kisan jälkeen (tässä ei voi edes aloittaa nykyistä kisaa uudestaan), paremmat ja toimivat temppu kontrollit ja parempi soundtrack.
Toisinsanoen se tekee ihan kaiken paremmin.

Prince of persia: forgotten sands (wii)

Forgotten sands on siitä mielenkiintoinen, että neljällä eri versiolla on täysin sama nimi, mutta ne on täysin eri pelejä omalla tarinallaan.
PS3 / Xbox 360 versio on ilmeisesti enemmänkin hack 'n' slash mitä perinteisempi persian prinssi, psp versio on sivulta kuvattu ja keskittyy enemmän tasoloikkaan, 3ds versio on oikeasti jatkoa jollekkin sen omalle PoP pelille ja käyttää pelkkää kosketusnäyttöä ja wii versio on lähinnä sands of time sarjan pelejä.
Ainakin se ps3/xbox versio sijoittuu sands of timen ja warrior within pelien väliin joten mä tykkään ajatella, että nämä kaikki tapahtui siinä välissä jonka jälkeen on aika ymmärrettävää miksi prinssi oli niin vittuuntuneen oloinen warrior within:ssa.

Visuaalisesti tämä näyttää erittäin hyvältä ja peli rullaakin sulavasti.
Wii sai paljon varsin huitaisten tehtyjä pelejä joten mä odotin tämän olevan jotain ps2 PoP tasoa, mutta reippaasti paremmalta tämä näyttää mitä two thrones.
Ongelmana tietenkin on se wiin ohjain sillä nuntsalla liikutaan ja taistelu tietenkin hoidetaan motea ja nuntsaa heiluttamalla.
On tässä sentään jotain oikeasti uuttakin tehty sillä prinssi saa uusia kykyjä ja pystyy laittamaan seinään koukkuja joista voi ottaa kiinni ja lattiaan tornadon joka nostaa sut korkeammalle.
Aluksi noita voi laittaa vaan valmiisiin paikkoihin, mutta parin tunnin pelaamisen jälkeen nuo päivittyy ja niitä voi laittaa mihin haluaa kunhan se alusta ei ole punaisten köynnösten valtaama ja nuo tietenkin tehdään ruutua motella osoittamalla.
Vielä myöhemmin saadaan kyky joka muodostaa kuplan prinssin ympärille jonka avulla voi pysyä paikoillaan ilmassa.
Kun nuo kaikki yhdistää niin tasoloikka on vaativampaa mitä ps2 trilogiassa ja varsinkin kun just lähiaikoina on pelannut warriorin ja two thronesin niin pelin logiikka ei vaan mennyt tajuntaan.

Esim välillä täytyy juosta seinää pitkin kahden sirkkelin väliin, hypätä pois seinästä vaikka alhaalla odottaa vaan kuolema, muodostaa se kupla, laittaa koukku toiseen seinään ja hypätä sinne.
Tässä ei myöskään kelata aikaa taaksepäin vaan sulla on muutama life orb joista menettää yhden jos tiput kuolemaan ja maksimi määrä on 6 jos onnistuu löytämään kaikki päivitykset.
Nuo palauttaa sut myös taistelun aikana just siihen missä olit jos henki lähtee joka on hyvä asia sillä vihut iskee varsin usein kameran ulkopuolelta ja kun miekkaa heilutetaan motea vatkaamalla ja kameraa käännetään pitämällä c nappi pohjassa ja osoittamalla motella ruudun reunaa niin kaikki varmaan tietää kuinka hyvin tuo toimii.
Mä en tajua miksei kameran kääntämistä oli laitettu dpadiin sillä nyt ainoa suunta joka on käytössä on alaspäin jossa on kierähdys.
Tuo olisi voitu laittaa sen nuntsan c napin taakse ja kamera dpadiin niin homma toimisi paljon paremmin.

[Sonic and the secret rings (wii)]

Sonic and the secret rings (wii)

Mikäs voisikaan mennä vikaan kun tehdään sonic joka on autorunner ja kaikki ohjaaminen tehdään pelkän wiimoten kanssa.
Sä siis kallistelet kapulaa jotta voit liikkua sivuttain ja työnnät eteenpäin homing attackia varten.
Nuo vielä toimii ihan ok ja homing attack oli oikeasti luotettavampi mitä unleashedin ps2 versiossa.
Mutta sitten on se muu pelattavuus.

Perus hyppy on jopa pari senttiä korkea ja jos haluat silleen normaalisti ilmaa niin sun täytyy ladata hyppy pitämällä 2 nappia hetki pohjassa ja tämän aikana sonic luisuu pitkin maata...usein kuolemaansa kunnes tuohon tottuu.
Mä en tottunut koskaan joten mä tein pikku hypyn ja painoin välittömästi napin uudelleen pohjaan jolloin sonic tulee välittömästi alas ja pysyy paikoillaan kunnes hyppäät uudestaan. On sillä kyllä jarru nappikin.
Joskus on myös pakko mennä takaperin joka hoidetaan kallistamalla kapulaa niin, että napit on sua kohti, mutta sonic ei käänny kuten ei kamerakaan joten peruutat vaan sokkona.

Jos tämä ei riitä niin peli myös pakottaa tekemään tehtäviä kuten välttelemään saviruukkuja tai keräämään tietyn määrän sormuksia ennen kuin se päästää jatkamaan tarinaa.
Isoin ongelma on siinä ettei peli kerro mitkä tehtävät sun pitää tehdä jotta se tarina etenee joten kolmannen maailman kohdalla mä otin läppärin viereen ja katsoin mitkä pitää tehdä.

Peli sentään näyttää hyvältä ja tässä on loputtomat elämät ja mukavan reilusti checkpointeja joten kokonaisuutena tämä ei päässyt ärsyttämään edes niin paljoa mitä xbox 360 unleashedin boost kentät.
Pelin parasta antia olikin party mode joka on kokonaan eri tiimin tekemä ja se on aika suora mario party kopio.
Tarjolla on yli 40 minipeliä ja kolme eri tapaa pelata jos ei vaan halua valita niitä valikosta.
Yhdessä on huone täynnä arkkuja ja minipelin voittaja saa avata niin monta kuin uskaltaa.
Melkein kaikissa on tavara joka antaa eri määrän pisteitä, mutta joissakin on ansa joka antaa vuoron toiselle pelaajalle tai vissiin jopa sun pisteet jollekin toiselle. Kun kaikki aarteen sisältävät arkut on avattu niin peli on ohi.

Treasure hunt moodissa on pelilauta jossa on monta arkkua ja peli kertoo mikä aarre pitää löytää ja kolmen aarteen löytäjä on voittaja.
Se kuinka monta ruutua saa liikkua riippuu siitä kuinka hyvin sijoitut minipeleissä.
Sitten on vielä yks jossa jokaisella pelaajalla on oma laiva ja se liikkuu aina tietyn määrän eteenpäin sijoituksesta riippuen ja se joka pääsee ekana aarteelle on voittaja.
Mä jaksoin pelata noita muutaman tunnin jopa ihan yksin tekoälyä vastaan.

Sonic and the black knight (wii)

Aivan huikea parannus vaikka kriitikot muuta väittikin aikoinaan.
Nyt liikutaan ihan tatin avulla joten sonic ei juokse automaattisesti eteenpäin ja motella huitominen käyttää miekkaa. Juu nyt ollaan king arthurin tarinoissa ja sonicilla on miekka ja vielä puhuva sellainen.
Pelissä on edelleen iso määrä erilaisia tehtäviä, mutta sulle on aina selvää mikä vie tarinaa eteenpäin ja tarinakin on parempi ja välivideot hienompia.
Tai no sellaisia aika liikkumattomia kuvia ne on vieläkin, mutta nyt niissä on jopa väriä toisin kuin edellisessä jossa oli joku filtteri joka sai kaiken näyttämään haalealta.
Valitettavasti tässä ei ole mitään party modea vaan sen tilalla on battle mode jossa voi tapella kaveria vastaan.

Sonic chronicles: the dark brotherhood (ds)

Tämä on peli jota moni ei varmaan muista tai edes tiedä, että tällainenkin on olemassa.
Kyseessä on siis biowaren tekemä ja vuoropohjaisella taistelulla varustettu roolipeli.
Internetin perusteella kukaan ei tykkää tästä, mutta mä tykkäsin.
Tarina oli ihan kiinnostava sillä käy ilmi ettei knuckles olekaan viimeinen echidna vaan niitä on ihan kokonainen toinen klaani vangittuna twilight cage nimiseen ulottuvuuteen ja niiden johtaja Ix on nyt kovin tuomassa niitä takaisin aikeinaan valloittaa koko maailma.
Matkan aikana pelattavaksi tulee 10 eri hahmoa ja melkein kaikilla tulee myös pelattua sillä pari kertaa tiimi jaetaan kahteen neljän tyypin porukkaan.
Onneksi kaikki saa aina saman määrän expaa joten voit pelata niillä millä haluat ilman pelkoa siitä, että tuossa tilanteessa puolet porukasta on liian alhaisella tasolla.

Taistelustakin tykkäsin enemmän mitä mario & luigi ropeissa sillä tämä käyttää osusta tuttua mekaniikka jolloin power hyökkäyksiä tehdessä pitää styluksella näpäyttää rinkuloita oikeaan aikaan ja välillä on myös "hold nuotteja" jossa pitää vaan seurata sitä palloa.
Mä oikeasti ihmettelen miksi tuota haukutaan itseääntoistavaksi ja tylsäksi vaikka mario & luigi peleissäkin on käytössä alusta loppuun se sama pomppu, vasara, tulipallo ja pari spesiaalia ja aina sä vaan painat A tai B nappia oikeaan aikaan.

Tätä myös haukutaan rumaksi ja jos tätä pelaa emulaattorilla pc:lla niin ymmärrän valituksen kun kuva on iso, mutta mä pelasin WiiU:lla niin, että kumpikin ruutu oli gamepadin ruudulla ja pidin sitä pystyssä ja varsinkin ne käsin tehdyt taustat näytti oikeasti hienoilta.
Lisäksi taistelu tietenkin toimii paljon paremmin styluksella kuin hiirellä.
Aikaakin meni päälle 20 tuntia

BMX XXX (ps2)

Mä pelasin tätä joskus 20 vuotta sitten ja tykkäsin joten ihan nostalgian takia ostin kun halvalla sai ja tykkäsin edelleen joten tämänkään kohdalla en tajua kaikkia "paskin peli ikinä" videoita ja kommentteja.
Mä kyllä ymmärrän ettei pelin lapsellinen vessa / alapää huumori iske kaikkiin, mutta tuollaiset kommentit tarkoittaa mun mielestä jo sitä, että peli on teknisesti täysin rikki, mutta kun se ei ole.
Mä pelasin tän heti thps 4:n jälkeen enkä huomannut minkään olevan erityisen rikki vaan temput, grindit ja muut toimi kuten pitää.
Isoin ongelma olikin mun oma lihasmuisti joka pakotti aina grindin lopuksi painamaan alas + neliö joka haukassa taitaa olla perus heelflip, mutta tässä se on backflip ja sanomattakin selvää, että voltti fillarin kanssa ei oikein onnistu kaiteen päältä hyppäämällä :D

Kaikkialla myös sanotaan kuinka ps2 versio on sensuroitu, mutta ei mun peli ainakaan ole vaan siinäkin voi pelata naisella jolla on tissit paljaana.
Jopa niissä oikeissa strippi videoissa on pari pätkää jossa ollaan yläosattomissa.
Soundtrack on myös hyvä ja peli rullaa sulavat 50fps toisin kuin thps4, mutta tämä kyllä on myös rumempi.

Turok evolution (ps2)

Mä en käsitä miten olen tämänkin joskus pelannut rehellisesti läpi.
Tai no ehkä se on tavallaan kertovaa, että mun ainoat positiiviset muistot on siitä kun sen ekan kierroksen jälkeen pelasin tän uudestaan läpi kuolemattomana ja loputtomien ammusten kanssa.

Ruudunpäivitys takeltelee ihan jatkuvasti ja taitaa olla enimmäkseen jossain 20fps tuntumassa.
Viholliset ampuu sua paikoista josta niitä ei meinaa erottaa vaikka oikeasti etsit niitä ja välillä kentät on pitkiä eikä checkponteja ole.
Isoin ongelma oli kuitenkin tähtäys joka häiritsi jopa huijausten kanssa sillä jostain syystä viistoon tähdätessä tähtäimen nopeus muuttuu suorastaan matelevan hitaaksi. Siis tyylin codin hitain herkkyys tason hitaaksi.
Mä en vielä tiedä johtuiko tuo siitä kun pelasin sen 8bitdo adapterin kanssa vai ei, mutta aion kyllä testata kun laitan pleikan taas telkkariin kiinni.
Uteliaisuudesta testasin cube versiota eikä tähtäyksessä ole tuollaista ongelmaa vaikka sama adapteri ja ohjain käytössä ja vielä toinen adapteri siinä välissä eli cube ps2 adapteri -> 8bitdo -> dualshock 4.
Lisäksi cube versio on jatkuva 50 fps.

Conduit 2 (wii)

Varsin jees 4-5 tunnin fps räiskintä jossa päähahmon äänenä on duke nukem itse eli Jon st. John.
Onneksi tässä oli classic controller tuki sillä motella tähtääminen olisi ollut aika tuskaa sillä vaikka liikuttaisit tähtäintä vain vähän niin kamera kääntyy aina. Jos se tähtäin olisi lukittu keskelle ruutua niin tuo olisi ok, mutta kun se liikkuu ruudulla kuten wii peleissä aina niin tuo häiritsi äärimmäisen paljon. Yleensähän kamera kääntyy vasta kun tähtäimen vie lähelle ruudun reunaa.
Koitin myös vetää deadzonen maksimiin ja silti ruutu aina liikkui johonkin.

Onneksi mulla oli aikoinaan ebaysta ostettu classic controller kopio tallessa.
Jotain kertoo sekin, että mä pelasin mieluummin tuolla vaikka siinä on tateissa puolet tyhjää. Ei siis niin minkäänlaista vastusta kun niitä heiluttaa puolelta toiselle ennen kuin mennään puolvälin yli. Alle 10e se kyllä vaan maksoikin joten ei ihme :D

Itse räiskintä toimii ihan hyvin, maisemissa on vaihtelua ja kiinan kenttä näytti oikeasti aika hemmetin hyvältä mitä en wii peliltä odottanut.
Aseitakin on perus mp5:sta aina alieneiden hive cannoniin asti jonka sisuksiin hahmo survoo kätensä ja se vinkaisee aina kun sen ottaa käyttöön.
Se vinkuu myös silloin kun sillä lyö jotain :D
Kentissä on myös kerättävää ja niistä voi löytää myös päivityksiä jotka on cod tyylisiä perkejä ja eri asioita skannaamalla saa myös rahaa jolla nuo perkit voi myös ostaa.
Fiksuna päätöksenä rahat saa takaisin jos myöhemmin löytää sen perkin jostain kentästä.

Suorastaan raikas tuulahdus kun nykyään fps pelitkin on jotain open world pelejä.
Joo tiedetään, että tarjolla on nykyään myös miljoona boomer shooteria, mutta niitä mä en kaipaa ja mulla on niistä yliannostus jo pelkästään gmanin arvosteluja katsomalla.

[Sonic unleashed (ps2)]

Sonic unleashed (ps2)

Se parempi versio pelistä.
Boost kentät on parempia sillä niistä puuttuu ne lukuisat äkkikuolemat ja muu vastaava ja sulla on jopa aikaa reagoida asioihin.
Werehog kentät on yli 20 minuutin kentän sijasta jaettu pienempiin 5-7 minuutin kenttiin ja taistelua on paljon vähemmän ja tästä puuttuu myös ne kapeiden palkkien päällä tasapainoilut.
Silloin kun taistelua on niin se on ohi paljon nopeammin sillä viholliset kestää paljon vähemmän osumaa.
Jos xbox 360 versiossa menee ihan ekoihin werehog kenttiin maksimiin kehitetyn hahmon kanssa niin vihut kuolee samaa tahtia mitä tässä ihan alusta alkaen.

Myöskään niitä mitaleja ei ole mikään pakko kerätä ja muutenkin niitä annetaan suorituksen mukaan.
Kentän läpäisy B-rankilla antaa yhden, A-rank kaksi ja S-rank kolme. Noilla voi sitten avata gaia gate huoneita joissa on aina joku pikku pulma jossa vaihdellaan normi ja werehog sonicin välillä ja noista saa kuva ja musa extroja sekä lisäreitä ja uusia extra kenttiä.
Elämät on tehty eritavalla mitä normaalisti sillä 100 sormusta keräämällä ei saa lisäriä eikä niitä muutenkaan ole kentissä vaan sä aloitat kentät aina tietyllä määrällä elämiä joka alussa on kaksi.
Sitten noista pulmahuoneista lisäreitä keräämällä saa nostettua tuota aloitus määrää ja maksimi taitaa olla 14 elämää.

On tässä pari isoa vikaakin ainakin ps2 versiossa.
Toinen on werehog juoksun aktivoiminen tatin tupla liikautuksella haluttuun suuntaan ja välillä tuo aktivoitui kun vaan normaalisti käänsin tattia ja hahmo juoksi reunalta kuolemaansa.
Ohjaimen liipaisimia ei käytetä mihinkään joten miks helvetissä juoksua ei ole laitettu niihin.
Sitten on boost kenttien homing attack joka onnistui turhauttamaan aivan liian monta kertaa.
Vihollisen päällä on se homing attack kohteen kuvake, minä painan nappia, sonic tekee homing attackin, mutta lopettaa sen parin sentin jälkeen ja tippuu kuolemaan.
Jos noita ongelmia ei olisi niin olisin kutsunut tätä jopa hyväksi. Wii version kohdalla en ole kuullut noista valitusta ja se on muutenkin se parempi versio ja sitä voi pelata myös gamecube ohjaimella.

Sonic rush, rush adventure ja colors (ds)

Rush oli se peli joka esitteli ns. boost mekaniikan eli kunhan boost palkissa on tavaraa niin Y nappia painamalla sonic menee aikamoista vauhtia.
Eka peli esitteli myös Blaze the catin jolla päästään myös pelaamaan.
Itse peli on varsin lyhyt sillä eri maailmoja taisi olla kuusi ja jokaisessa on kaks kenttää ja pomo, mutta tämä onkin tarkoitus pelata molemmilla ja tietenkin kerätä kaikki chaos emeraldit jotta saa sen oikean loparin.
Blazella on omat sol emeraldit, mutta se saa sellaisen aina pomomatsin jälkeen.

Mä pelasin vain Blazella sillä kummallakin mennään aivan samat kentät ja pomot ja mä sain tän kenttä designista aivan tarpeeksi jo sen kanssa.
Kaikki nämä on tehnyt dimps joka suorastaan rakastaa pohjattomia kuiluja ja kuten arvata saattaa niin tuollainen ei oikein toimi boost mekaniikan kanssa.
Aluksi kentät oli ihan hyviä, mutta viimeiset kolme maailmaa on täynnä tuota paskaa ja uskon hyppyjä saa ottaa yhtä usein kuin vanhoissa nes ja amiga peleissä.
Koska kyseessä on ds peli niin tämä tietenkin käyttää kumpaakin ruutua johon kesti hetken tottua ja mä edelleen vihaan sitä kuinka se ruutujen välissä oleva aluekin on tavallaan pelialuetta vaikkei sitä näe.
Eli jos vihollinen tulee alaspäin niin se ei siirry suoraan yläruudun alareunasta alaruudun yläreunaan vaan se on hetken siinä välissä.
Aivan vitun kivaa kun kyseessä on sivuttain liikkuva vihollinen ja sä olet liikkuvan tason päällä josta tiput jos edes hipaiset vihollista tai seinää.
Ja tuo sama ärsytys on ihan jokaisessa ds pelissä joka käyttää kumpaakin ruutua kentän näyttämiseen ja mä olen aina vihannut sitä.

Rush adventure sitten olikin iso parannus sillä kenttä design on paljon parempaa eikä mitään pohjatonkuilu helvettiä ole pilaamassa pelaamista.
Tällä kertaa mukaan heittäytyy myös Marine pesukarhu joka on yli pirteä sekä innokas ja moni tuntuu vihaavan sitä, mutta mun mielestä se oli vaan hauska. Valitettavasti sillä ei päästä pelaamaan vaan pelattavana on edelleen sonic ja blaze.

Uutta on myös ajoneuvot joita on neljä. Vesiskootteri, ilmatyynyalus, isompi laiva sekä sukellusvene ja näillä mennään aina uusille saarille kunhan ensin piirretään haluttu reitti eli homma toimii ihan kuten LoZ: phantom hourglassissa. Matkustamisen aikana jopa ammutaan vihollisia ja niiden ammuksia kosketusnäyttöä tökkimällä.

Ajoneuvojen mukana tulee kyllä myös sellainen uudistus mistä ei pahemmin tykätä eli niiden rakentamiseen tarvitaan materiaaleja ja joka saarelta saa eri materiaalia ja niiden määrä riippuu sijoituksesta.
Mä pelasin ekan pomon varmaan neljä kertaa ekan tunnin aikana, koska mä sain siltä nopeammin tarvittavaa materiaalia kuin niitä normi kenttiä pelaamalla, koska mä saan aina paskan arvosanan joka kentästä.
Jos haluaa vaan perus lopetuksen tarinaan niin tuota ei tarvitse liikoja harrastaa ja jos saa hyvän arvosanan kentästä niin vieläkin vähemmän, mutta jos haluaa sen ns. oikean lopun niin homma on eri sillä sun pitää myös päivittää ajoneuvoja jotka vaatii taas lisää materiaaleja.
Mä tietenkin tyydyin siihen normi loppuun joten tämä oli varsin mainio peli.

Colors jatkaa samalla linjalla, mutta nyt boostin virkaa toimittaa tietenkin valkoinen wisp ja mukana on myös laser, pora, burst ja void wispit.
Tämä on taas perinteisen suoraviivainen peli ja pelattavana on vain sonic itse.
Aluksi tämäkin oli varsin jees, mutta mukana on pari ärsyttävää pomoa ja parissa viimeisessä maailmassa alkaa taas se perus dimps kenttä design nostamaan päätään.
Eipä tästä oikein muuta tavitse sanoa. Pohjimmiltaan eka rush wispeillä varustettuna.

Sonic advance (gba)

Tämän kohdalla huomasi kuinka vainoharhaiseksi noiden ds pelien pelaaminen on mut tehnyt sillä aina kun ei nähnyt mihin on hyppäämässä niin olin varma, että siellä odottaa varma kuolema ja pari kertaa tippuessa jo kirosin, mutta yllättäen alhaalla odottikin vielä maata ja olin iloisesti yllättynyt.
No puolvälin jälkeen se helvetti taas repesi ja joka kenttä ihan täynnä pohjattomia kuiluja.
Se on kivaa kun seisot reunalla ja ruudulla näkyy kaikkialla vaan se kentän tausta grafiikka. Mihin pitää mennä? Odottaako alhaalla maa, piikit vai kuilu? Who the fuck knows. Hyppää ja ota selvää.
Tämä kyllä antaa game overin jälkeen jatkaa siitä kentästä mihin jäit, mutta en mä ala aikaani tuhlaamaan tuollaisen paskan takia joten save statet oli ahkerassa käytössä.

Nämä kaikki tuli siis pelattua WiiU:lla. DS pelit oli hyvä pelata niin, että normi kentissä kumpikin ruutu on telkkarin ruudulla ja sitten kosketusnäyttö osioissa kuten ne ajoneuvo jutut tuli laitettua se pelkkä alaruutu gamepadin ruudulle. Advance tuli pelattua myös gamepadin ruudulta sillä eihän mitään gba peliä kestä 4k telsun ruudulta katsoa.

RetroArchin saa nyt iPhonelle suoraan App Storesta. Ei muuta kuin tykittelemään Chrono Triggeriä iPhone 14 Pro Maxin OLED-näytöllä kunnon shadereilla, jotka tukevat myös HDR:ää. Aivan täydellinen tapa pelailla näitä vuoropohjaisia pelejä, jotka eivät vaadi tarkkuuta ohjauksessa. Siihen vielä päälle puhelimen loputon akunkesto ja AirPod Prot.

Enpä olisi uskonut kuukausi sitten, että tämä on mahdollista iPhonella.

[Sonic unleashed (xbox 360 / series x)]

Sonic unleashed (xbox 360 / series x)

Mä en ole koskaan ollut ns. boost pelattavuuden ystävä, mutta ne osuudet oli ihan ok colorsissa, generationsissa ja forcesissa.
No tässäpä ei ollut sillä vauhti on aivan järjetön ja eteen heitetään pohjatonta rotkoa, piikkipalloa ja muuta vastaavaa sellaista vauhtia ettet voi mitenkään reagoida ellet jo valmiiksi tiedä niiden tulevan päin naamaa sekunnin päästä.
Sivulta kuvatuissa osuuksissa tuo vielä korostuu entisestään.
Joku voisi vaan todeta "git gud", mutta yhdellä tyypillä oli täysin samat valituksen aiheet ja se oli hommannut ihan joka kentästä S-rankin joten se osasi pelata, mutta ei siltikään pahemmin noista tykännyt.

No onneksi on warehog kentät joissa saa edetä rauhallisesti ja niissä on ihan normaalia tasoloikkaa ja tappelua, todella paljon tappelua.
Aluksi kyllä näissäkin osioissa paska kamera ärsytti sillä joskus sitä voi kääntää itse, mutta suurimman osan ajasta se on aina jossain staattisessa kuvakulmassa ja kääntyilee silloin kun haluaa. Varsinkin kapeilla lankuilla tasapainoillessa tuo sai kiroilemaan.
Seuraavana päivänä tuo ei haitannut enää niin paljoa joten joko totuin siihen tai sitten niissä ekoissa warehog kentissä oli paskin kamera, joka on mahdollista sillä ne oli aika ahtaita.

Pelaajan kiusana on myös kerättävät kuu ja aurinko mitalit joista kumpaakin löytyy vaatimattomat 200 kappaletta ja näitä on sitten myös pakko kerätä sillä pelin läpäisyyn vaaditaan 120 aurinko mitalia ja 80 kuu mitalia.
Mä sain just ja just kerättyä vaadittavan määrän ilman vanhojen kenttien uudelleen koluamista.
Warehog kentissä noiden etsiminen on ok, mutta en tajua mikä idea noita on ollut laittaa myös niihin boost kenttiin kun ne vilahtaa ohi alle sekunnissa.
Tuon lisäksi niitä on vielä pomo matseissakin.

Tarina on myös ihan pakko mainita.
Sonic 06 kohdalla valitetaan juoniaukoista aikamatkustuksessa ihan jatkuvasti ja muutenkin tarina on paska, mutta tämän kohdalla tarinaa jopa kehutaan.
No mitä siinä sitten tapahtuu?
Heti alussa robotnik räjäyttää maapallon palasiksi. Ei, ei täysin atomeiksi vaan se hajoaa muutamaan isoon alueeseen jotka sitten vaan leijuu irrallaan kunnes viet chaos emeraldin temppeliin jonka jälkeen se pala laskeutuu kiltisti paikoilleen.
Kaiken tämän aikana myös ihmiset jatkaa normaalia elämäänsä. Tämä on sitten ilmeisesti hyvin kirjoitettu tarina. Tämä selvä.
Ai niin. Chip on ärsyttävä, se ei ole hauska ja sillä on typerä ääni.
Kokonaisuutena sellanen "kyllä tän ny pelasi kun tuli ostettua". Rullaa sentään sulavat 60fps series x:lla, mutta mitään reso boostia tämä ei saa.

Sonic generations (xbox 360 / series x)

Tämä tuli joskus pelattua ps3:lla enkä pahemmin tykännyt sillon ja pelasin mieluummin mega driven ykköstä jonka tässä voi myös avata.
Nyt tykkäsin paljon enemmän kun kaikki pelissä olevat alueet on tullut just pelattua alkuperäisessä muodossaan ja kaikki hahmotkin oli tuttuja.
Edellisen jälkeen ohjaus oli myös aivan helvetisti parempi eikä boost osiot ole täynnä äkkikuolemia vaan nyt niitä oli jopa kiva pelata.
Time eater on kyllä edelleen paska pomo, mutta sentään matka siihen oli varsin jees.
Tämä on myös 4k/60fps series x:lla joten senkin suhteen kokemus oli paljon parempi mitä ps3:lla aikoinaan.

Tuli myös palattua sonic 06:n pariin ja pelattua kaikki kentät hard tasolla joka pikkasen muokkaa niitä lisäämällä uusia esteitä ja laittamalla kovempia vihollisia uusiin paikkoihin ja muuta vastaavaa.
Tykkäsin myös silverilla pelaamisesta niin paljon, että ostin sitten myös very hard kentät jotka maksoi alle 3e ja samalla tuli ostettua team attack amigo paketti joka oli alle 2e.
Tuossa on seitsemän muokattua kenttää joissa on käytössä tails, blaze ja omega ja tuo olikin yllättävän haastava ja siinä oli pari perus peliä vaikeampaa kohtaa.
Lisäksi sun täytyy aloittaa ihan alusta asti jos elämät loppuu ja loppuihan ne ekalla yrityksellä.

Tein myös kaikki loput kaupungilla olevat sivutehtävät ja yhteensä niitä on yli 50.
Aikaa tän parissa on nyt mennyt n.30 tuntia ja haluan vielä lisää joten kai mä ostan vielä ne sonicin ja shadowin very hard paketit vaikken varmaan kaikkia kenttiä pääsekään läpi sillä ne muokkaa niitä vielä enemmän.
Esim shadowin crisis city kentässä lennetään yhdessä vaiheessa liitimellä kaikenlaisen romun keskellä ja ammutaan vihollisia.
Very hard versiossa tuo pelataan rougella joten sun pitää hyppiä ja liitää samalla kun paikka on täynnä vihollisia ja nopeasti liikkuvia piikkapalloja.
Tuli myös vpd:sta tilattua fyysinen versio hyllyyn kun tykkään tästä niin paljon. Se kylläkin on ps3 versio, mutta ihan sama mikä versio siellä hyllyssä on koristeena.

[Hollow Knightia]

Hollow Knightia on vihdoin tullut pelattua eteenpäin ankean alun jälkeen. Vuosikaudet olen yrittänyt jatkaa peliä siinä onnistumatta, koska ei ollut mitään hajua, mihin mennä ja mitä tehdä.

Nyt peli on lähtenyt kunnolla käyntiin, ja eiköhän sen jo voi sanoa edes peliä vielä läpäisemättä, että kyseessä on paitsi paras metroidvania koskaan (kuten täälläkin on jo sanottu) sekä parhaiten kontrolloitava 2D-peli, mitä olen pelannut. Silkkinen 120fps ilman input lagia yhdistettynä leverless-ohjaimen tuomaan tarkkuuteen tekee pelin pelaamisesta silkkaa nautintoa. Täydellisesti toimiva dash, seinähyppy, hahmon paino ja liikeradat, pieni pushback vihuja lyödessä (jonka senkin saa charmilla pois jos niin haluaa) ja ehkä tärkeimpänä tuo vihujen päällä pomppiminen kun niitä lyö alaspäin tullessa. Pelin devaaja on osannut yhdistellä täydellisesti muiden 2D-pelien mekaniikoita toisiinsa. Ääniefektit ja animaatiot ovat myös huippukamaa.

Musiikit piti laittaa 10h kohdilla kokonaan pois, koska eihän noita samoja rinkutuksia jaksa hullukaan kuunnella. Ambient-äänetkin pääsevät samalla paremmin esille ja tunnelma tiivistyy. Visuaalinen anti on sinänsä ihan ok, eikä siltä mitään ihmeitä kolmen devaajan porukalta voi odottaakaan. Sama pätee noihin vihollisten ja hyvisten ölinämölinä-ääntelyihin.

Tätä samaa ”toivottavasti tämä peli ei lopu ikinä” -fiilistä en ole saanut varmaan sitten Monster Hunter Worldin. Hyvät tsäänssit mennä TOP10:iin, jos peli kantaa loppuun asti.

Luin muksuille Hobitin. Samaan aikaan katseltiin aina elokuvaa eteenpäin. Täytyy sanoa, että tämä book edit versio oli äärettömästi parempi kuin se "virallinen trilogia". Seurasi tosi hyvin kirjan kulkua ja kaikki ylimääräinen turha hollywood-paska oli leikattu pois. Alkuperäinen triogia on n. 8h ja tämä oli 4h. Suosittelen tsekkaamaan tämän version, jos tekee mieli katsella LotR:t ja Hobitit uusiksi.

https://m4-studios.github.io/hobbitbookedit/

Tales of Arise meni läpi. Ei tästä nyt jäänyt paljoa hyvää sanottavaa. Grafiikka oli ihan jees ja jotain hyviä biisejä. Tarina oli perus muistinmenettänyt chosen one, joka pelastaa maailman. Taistelut olivat alkuun mukavat, mutta 50 tunnin pelissä alkaa puuduttamaan. Lopulta taistelut menivät vain yhden liikkeen spämmäämiseen ja sillä menikin lähes kaikki taistelut.

JRPG:stä siirryin sitten EuroJankRPG-puolelle eli Pirahna Bytesin Elexin pariin. Tämä menee kaikista vioistaan huolimatta helposti Talesin edelle. Joiltain osin myös paremmin tehty kuin Bethesdan pelit. Selvää level-skaalausta ei ole tullut vastaan. Questeja on paljon ja niillä tuntuu olevan vaikutuksia tarinan kulkuun. Nyt on peliä 20 tuntia takana ja vieläkin löytyy haastetta. Falloutissa/Skyrimissä alkaa 20h kohdalla godmode ja kaikki taistelut menevät autopilotilla.

[Shadow the hedgehog (GC)]

Shadow the hedgehog (GC)

Tämä sitten olikin aika...hyvä.
Visuaalisesti kyllä häviää heroesille reippaasti enkä tarkoita pelkästään harmaanruskeita maisemia vaan myös tekstuurit on huonommat.
Itse pelattavuus sitten toimiikin paremmin ja melkein kaikki kuolemat on ollut ihan omaa syytä.
Aseiden käyttökään ei haitannut vaan oli lähinnä kivaa vaihtelua sillä olihan tämä jo kahdeskymmenes sarjan peli jonka olen pelannut tässä muutaman viikon aikana.
Sulla on myös kaks palkkia jotka täyttyy sitä mukaa kun tapat porukkaa. Toinen täyttyy kun teilaat ihmisiä ja toinen kun teilaat pahiksia ja kun ne täyttyy niin shadow menee johonkin supermoodiin jolloin olet kuolematon ja sulla on loputtomat ammukset kunnes se palkki tyhjenee.
Sä voit myös aktivoida chaos blastin joka tekee isommalle alueelle vahinkoa tai chaos controllin joka saa sut kirjaimellisesti lentämään kohti kentän loppua. Erittäin hyvä jos vaan haluat kentän nopeasti läpi, mutta jos meinaat niitä tehtäviä suorittaa niin tuon kanssa lentää vaan objectiven ohi.
Joten yleensä kannattaa olla aktivoimatta kumpaakaan ja vaan nauttia niistä loputtomista ammuksista.

Se mistä peli on myös saanut paljon valitusta on sen rakenne.
Pelissä on kymmenen lopetusta ja sun täytyy saada ne kaikki jos haluat avata sen ihan viimeisen pomon ja lopetuksen.
Joten samoja kenttiä saa pelata muutaman kerran ja jokaisessa on myös hero ja dark tehtävä joka päättää mikä kenttä tulee seuraavaksi.
Välillä on myös neutraali vaihtoehto jolloin voi vaan mennä suoraan maaliin ja noin pelasin ekan läpipeluun ja aikaa taisi mennä tunti.
Alunperin mun ei pitänyt edes pelata enempää mutta tänään päätin kumminkin jatkaa ja enää puuttuu muutama lopetus eikä tämä mitään tylsää puurtamista ole ollut sillä sulla on aika hyvin varaa valita miten etenet.
Peli kuitenkin täytyy pelata 10 kertaa alusta loppuun jos haluaa ne kaikki loput sillä sä et voi vaan valita haluttua kenttää ja tehdä eri tehtävää.
Läpäisy kuitenkin kestää vain n.2 tuntia yleensä.

Sonic rivals (psp)

Varsin simppeli peli jossa vaan juostaan toista hahmoa vastaan ja välillä on myös pomomatsi jossa pitää saada 6 iskua perille ennen vastustajaa.
Videoiden perusteella tämä näytti paljon rennommalta mitä oikeasti olikaan sillä tässä ei meinaa ehtiä reagoimaan eteen tuleviin esteisiin ja sitten kun edessä on tukki tai kivi josta voi joko ponnistaa ylemmäs tai ottaa pienen boostin suoraan eteen päin niin sulla on sekunnin murto-osa aikaa painaa oikeaa nappia kun se ilmestyy ruudulle.
Tuohon kun lisää sen, että vastustaja pommittaa sua powerupeilla pahimmallaan kuin mario kartissa niin kisoja sai alottaa aika monesti uudestaan.

Hahmoja on neljä. Sonic, Shadow, Knuckles ja Silver ja ainoa ero on niiden signature kyky jota voi käyttää kun poimii tähden.
Sitten on muutama muu power up kuten tulipallo, jääammus, miina jne. Kaikki toimii myös puolustukseen eli jos olet ekana niin tulipallo antaa sulle flameshieldin ja jos olet toisena niin se heitetään eteenpäin ja se seuraa rataa aika pitkälle. Jotkut jopa osuu vastustajaan aina vaikka ne olisi missä.
On tässä tarinan tapainenkin jossa eggman nega on muuttanut Tailsin ja Amyn jonkun kameran avulla korteiksi ja lopuksi meinaa muuttaa koko planeetan kortiksi. Mitäköhän se sen jälkeen tekis jos onnistuis. Leijus yksin avaruudessa varmaan.
Pelasin Sonicilla ja Silverillä läpi. Oli tää nyt sen 7$ arvoinen mitä psn storessa maksoi ja ostin sitten vielä kakkosenkin kun se maksoi saman verran.

Sonic 06 (xbox 360)

Odotukset ei tämänkään kohdalla ollut kovin kummoiset sillä netin mukaan tämä on pelikelvoton kasa bugista paskaa joka näyttää rumalle, tarina on naurettavan huono, ohjaus on paskaa ja ääninäyttely hirveää.

No tälleen kun on pelannut kaikki 3d sonicit järjestyksessä niin tämä kyllä näyttää aika hemmetin hyvälle ja ääninäyttely on parasta tähän mennessä.
Ohjauskin tuntuu aika samalta mitä ekassa adventuressa eli kaikki liukkaus poissa ja vauhti on just sopiva.
Hypyissä on kyllä hieman ongelmaa sillä hahmo ei oikein osaa pudota suoraan alaspäin joten joskus täytyy tavallaan pyöriä ilmassa jatkuvasti että se laskeutuu just siihen mihin haluaa jos vaikka sellasen jousen avulla hyppää oikein korkealle. Mulle tuo ei ollut koskaan ongelma ja yleisesti pelaaminen oli parempaa mitä kahdessa edellisessä pelissä (heroes ja shadow).

Mulle tämä on muutenkin sonic adventure 3 kaikessa muussa paitsi nimessä.
Sulla on hub alue kuten ykkösessä ja kolme kampanjaa eli sonic, shadow ja silver ja näissä hypätään välillä myös jonkun muun saappaisiin pelaamaan pieni pätkä kenttää.
Sonicin mukana on tails ja knuckles, shadowin mukana rouge sekä omega ja silverin mukana amy sekä blaze ja pari kertaa myös shadow.
Rougella on jopa yks kohta jossa pitää etsiä kolme avainta joka on kuin se aarteen etsintä aiemmista. Tosin nyt ei ole mitään tutkaa, mutta alue on niin pieni ettei sitä tarvita.
Lisäksi jokaisen kampanjan läpäisyn jälkeen aukeaa vielä viimeinen osuus jossa pelataan useammalla hahmolla ihan kuten kakkosen lopussa.

Nyt kaupungissa on myös sivutehtäviä jotka on kyllä varsin yksinkertaisia eli joko taistelua tai rinkuloiden läpi juoksua, ajamista jne.
On siellä mukana pari logiikka pulmaakin. Kaikesta saa sormuksia joilla voi ostaa päivityksiä ja varsinkin sonicin jalokivet on täysin rikki hyvällä tavalla sillä niiden käytön pitäisi kuluttaa alakulmassa olevaa mittaria, mutta se ei koskaan kulu joten sulla voi olla vaikka 50% vihollisten hidastaminen jatkuvasti päällä.

Sivutehtävistä päästäänkin kätevästi puhumaan latausajoista sillä ne on aika pitkiä ja sivutehtävien kanssa niitä on paljon.
Eka sä meet juttelemaan tyypille joka antaa tehtävän kuten vaikka moottoripyörän ajotesti shadowilla.
Ensin se selittää sulle mistä on kyse ja sitten tulee varmaan yli 10s latausruutu jonka jälkeen se vaan sanoo "suorita testi" ja sitten uus lataus kun ladataan se tehtävä. Miksi siinä täytyy olla tuo extra dialogi välissä ja vielä erillisen latauksen takana.
Toisaalta eipä nuokaan mua häirinneet ollenkaan ja jos pelaa vaan ne varsinaiset kentät niin niiden ei pitäis olla ongelma kenellekään.
Ainakaan jos pelaa boxilla jolla pelin voi tietenkin asentaa kovolle. PS3 on sitten onkin ihan toinen asia ja sillä peli hidastelee muutenkin todella paljon.
Boxilla hidastelua on lähinnä silloin kun useampi laatikko tai muu fysiikoita käyttävä tavara menee palasiksi ja myös viidakossa sitä ilmeni. Muuten peli on aika liki 60fps.
Toisaalta silverin hyökkäykset keskittyy juurikin tavaroiden paiskomiseen telekinesialla joten silloin peli hidastelee enemmän.
No onneksi se sentään hidastuu eikä nykiä nylkytä.

Mitään isompia bugejakaan en huomannut. Esim rouge tai knuckles ei koskaan jämähtänyt seinään kiinni vaikka sen pitäisi olla yleinen ongelma kun niillä kiipeilee ja 15 tunnin aikana olen tainnut kuolla ehkä viidesti sen takia kun automatisoitu kohta on heittänyt mut suoraan kuolemaan vaikka tube videoiden perusteella tuotakin tapahtuu jatkuvasti.
Tarinakin on ollut kiinnostavampi mitä aiemmissa vaikka tuostakin jaksetaan kaivaa kaikki epäloogisuudet esiin kuten vaikka se, että jos tyypit voi halutessaan matkustaa ajassa ihan mihin ja milloin vaan niin miksei ne vaan mene tarpeeksi pitkälle ajassa taaksepäin estämään koko paskan.
Ei tommosia kuulu alkaa miettimään. Ei tässä, eikä missään muussakaan pelissä tai elokuvassa missä on aikamatkustus mukana.

Tai jos tuo on joku ongelma niin miten se ei ole, että robotnik käyttää jotain pieniä lintuja robottiensa voimanlähteenä tai jtn. Miten tuo toimii?
Tai miten sillä on aina joku massiivinen tukikohta lähistöllä vaikka pelit sijoittuu mihin milloinkin?
Mistä se oikein aina taikoo satoja robotteja?
Mistä lähtien sonic on asunut maapallolla, koska ekat 2 adventure peliä sijoittuu maapallolle ja mystic ruins ja angel island on siellä kaupungin vieressä.
Ja jos ne on olevinaan oikeita kaupunkeja niin miksi motarilla on silmukoita? Oikeasti kukaan ei vois ajaa edes kauppaan tän maailman kaupungeissa ilman, että tippuu kuolemaansa jostain.
Kyllä näiden pelien logiikassa on paljon pahempia ongelmia kuin joku epäloogisuus aikamatkustuksessa, mutta nuo ei tunnu ketään häiritsevän.

Jumalauta toi Switchin store on yks kaatopaikka. Toimii helvetin hitaasti ja täynnä shovelwarea. Lisäksi yllättävän paljon pelejä joiden nimessä on Hentai. :D

Haha, tämä on kyllä ikävän totta. Itse otinkin ihan ekaksi tehtäväksi koluta läjän suosituslistoja ja arvosteluja, ja kasasin itselleni kattavan wishlistin eshoppiin. Siitä on sitten helppo ajoittain tsekata, onko joku potentiaalisesti kova peli alennuksessa ja napsia talteen.

Ekana ostin (pakollisen) Suika Gamen (vessareissuille) ja erilaiseen pelinälkään latautui eka Blasphemous, joka oli alennuksessa vaan jotain 6 euron luokkaa. Todella näyttävä ja tunnelmallinen soulslikevania! Pelillisesti parin ekan tunnin perusteella ihan jees, eli ei voita esim. Hollow Knightia, mutta uskoisin, että tämän seikkailee ihan mielellään kerran läpi.

Nintendon omat pelit pitää kyllä ostaa pääasiassa fyysisinä, kun ei niitä kuitenkaan saa alennuksella ja pitävät applemaisen hyvin arvonsa. Pikmin 3 tulossa nyt ensin postissa, ja Mario Odysseyn voisi ostella jossain vaiheessa perästä.