Ostin aikoinaan pandemian alussa tuliterän master race koneen vain ja ainoastaan tätä peliä varten. Alkuinnostus lässähti hyvin nopeasti, lopulta teknisiä ongelmia, liian hypen aiheuttamaa pettymystä ja muuta elämää vei mielenkiinnon muualle ja jätin pelin Steamin kirjastoon hautumaan. Heti perään neljä vuotta myöhemmin ostin peliin julkaistun lisärin Phantom Libertyn ja päätin antaa uuden mahdollisuuden, tätä vartenhan mylly oli hankittu.
Nyt Cyberpunk pyöri täydellisesti koko pelisession ajan täysillä asetuksilla, vaihdoin myös ohjaimen hiireen ja hetken pelailun jälkeen tuntui hyvinkin luonnolliselta. Onhan tuo todella tunnelmallinen peli. Ensi kertaa pitkään aikaan hahmot tuntuvat kiinnostavilta ja dialogia ei jatkuvasti skippaile, kuten useimmissa peleissä. Ehkä tämä on tehty aikuisempaan makuun. Pari kertaa olen revennyt nauramaan peliä pelatessa, hemmetin harvinaista. Pelimekaniikka toimii erittäin hyvin. NPC:t on edelleen statisteja, mutta jos sen hyväksyy, eikä pyri keskusteluihin muiden kuin päähahmojen kanssa pysyy illuusio toimivasta maailmasta ihan hyvin kasasssa.
Pienenä yksityiskohtana täytyy nostaa myös pelin soittolista. Radiot soittavat hyvin laajalla skaalalla laadukasta muusiikia ja varsinkin Phantom Libertyn mukanansa tuoma Growl FM on hyvä lisä peliin. Radioemäntänä toimii muuten kirjailijana ja filosofina tunnetuksi tullut aina viehättävä Sasha Grey. Suurin yllätys oli kumminkin suomalaisen St. Auroran biisin päätyminen soittolistalle. Olen seurannut bändiä alusta asti ja myös Spotifyssa. Hyvin pientä on suksee ollut, mutta Cyberpunkiin päätynyt biisi Going to Heaven on striimannut jo yli 500k. En edes tajunnut, että bändi on tehnyt biisin peliin ja vasta googlessa kun artikkeli tuli vastaan niin tajusin mistä on kyse. Hyvinpä toimii Spotifyn paska algoritmit, kun menee ohi myös seuratut bändit.
Itselle musiikki on tärkein viihteen muoto. Kuuntelen yli 120 000 minuuttia pelkästään Spotifyta vuodessa, siihen päälle Youtube Music, radiot jne. Siksi onkin hemmetin siistiä nähdä miten paljon musiikkiin on panostettu pelissä. Yksi tunnelmallisimpia kohtauksia itselleni pelissä oli ihan vain päämäärätön kruisailu Night Cityn sateisessa yössä samalla kun Body Heat kanavalta lähti soimaan I Really Want to Stay at Your House. Kaikki pelin kappaleet löytyy muuten Spotifysta.
Itse pelin juonen rakenne taas on rakennettu väärin. Ainakin jos ei ole lukenut arvosteluita pelistä, niin helposti pelaa pääjuonta päätyyn asti huomaten ettei tullut tehtyä juuri mitään muuta ja peli on ohi hyvin nopeasti. Hyvä analogia kyllä oikeaan elämään, ne sivutehtävät on elämänkin suola, eikä työelämässä grindaus, joka vie suurimman osan ajasta.
Tämän virheen jälkeen aloitin uudelleen aiemman tallennuksen ja tarkoitus on pelata Phantom Liberty ja sivutehtävät läpi ja vasta sen jälkeen pelata joku vaihtoehtoinen loppu peliin.
Pitkästä aikaa tarinavetoinen peli, jota on ollut pakko pelata. Tämä on hyvän pelin merkki.
Itsellä on tuo plussasta otettuna. No jos se tulee joskus aloitettua niin tiedän sitten tehdä manuaali tallennuksen muutaman checkpointin välein jos sattuu käymään sama.
Joo kannattaa tallennella. Tuossa on niin paljon turhaa hidastelua, joka alkaa ärsyttämään mikäli pitää pelailla uudelleen. Vähän väliä pitää ryömiä jossain ilmastointikanavassa tai ängätä raon läpi.
Itsellä on tuo plussasta otettuna. No jos se tulee joskus aloitettua niin tiedän sitten tehdä manuaali tallennuksen muutaman checkpointin välein jos sattuu käymään sama.
Xbox Series Xllä pelailin. Ensimmäistä kertaa konsoleilla tapahtuu tuollaista. Googlailin ja samaa hommaa on käynyt ilmeisesti Steamin version kanssa. Ajattelin, että ehkä Quick Resume vaikutti asiaan, mutta kun tuota käy myös PC versiossa, niin taitaa olla vaan pelissä vikaa.
Pitää laittaa Dead Space tai Evil West seuraavaksi peluuseen. Ei kiinnosta ja ole myöskään tarpeeksi aikaa, että jaksaisi pelata tuon loppupätkän CP:stä uudelleen. Calisto Protocol olisi ollut juuri hyvä sellainen "pelaa kerran läpi ja unohda" peli, mutta pelattavuus ei ole niin hauskaa, että jaksaisi pelata enempää.
Pelasin The Calisto Protocolia. Muuten oli ihan hyvä peli, mutta just kun vika chapter oli alkamassa, peli kaatu ja kaikki autosavet katosi. Eipä ollut pilvessä tai koneella enää saveja. Edellinen manual save on pari tuntia taaksepäin. Eipä tule pelattua tätä peliä läpi.
Varsin onnistunut päätös trilogialle ja mun mielestä paljon parempi mitä warrior within vaikka ei sekään huono ollut. Tässä ei ole enää turhaa synkistelyä joten harmaat ja ankeat maisemat on poissa kuten myös taistelun aikana soiva metalli. Lisäksi peli on paluu lineaarisempaan tyyliin joten et voi lähteä täysin väärään suuntaan tai jopa aikakauteen eikä tässä myöskään ravata samojen alueiden läpi useampaan kertaan joten peli pysyy tuoreena.
Myös hevoskärryillä päästään ajamaan pari kertaa ja tässä on myös mukana hiiviskely ja speed kill mekaniikka jossa sä menet vihollisen taakse ja painat kolmiota ja sen jälkeen neliötä aina kun aika hidastuu ja tikari vilahtaa valkoisena. Tuolla tavalla saa monet kohtaukset hoidettua mukavan nopeasti vaikka välillä tuo ajoitus tuntui hieman liian tarkalta ja joskus vaikka joku palmu voi olla suoraan kameran edessä niin vituiksihan se menee. Onneksi noissakin voi vaan kelata aikaa takaisin jos haluaa.
Yksi asia tässä kuitenkin on josta en niin hirveästi välittänyt. Dark prince. Pian alun jälkeen tuo on siis osa prinssiä ja ottaa tietyissä kohdissa vallan ja ihan kuten edellisen pelin sandwraith osio niin näissäkin menettää kestävyyttä jatkuvasti ja vielä aikaa kovaa tahtia. Tällä kertaa sitä sentään saa takaisin ihan vaan tappamalla vihollisia tai löytämällä hiekkaa hajotetuista tavaroista, mutta silti tässäkin olisi pari osuutta ollut aivan mahdottomia mulle ellen olisi kerännyt jokaista kestävyys päivitystä, jotka sentään on nyt sellaisissa paikoissa, että ne voi löytää myös ilman opasta. Dark prince eroaa myös siinä, että sillä on aseena ketju joka on huomattavasti tehokkaampi mitä se perus tikari tai miekat sillä se osuu laajalle alueelle ja sun oikeastaan tarttee vaan rämpyttää kolmiota ja kaikki kuolee, ainakin easylla. Myös speed kill tapot hoidetaan vain rämpyttämällä kolmiota sillä tarkan ajoituksen sijaan dark prince vaan kuristaa viholliset sillä ketjulla.
Tätä on haukuttu lyhyeksi, mutta mulla meni n.seitsemän tuntia joka on ihan perus pituus tän ajan peleille eikä se warrior within sen pidempi olis ellei se kierrättäisi samoja alueita uudestaan ja uudestaan kahdessa eri aikakaudessa. Itseasiassa se olis varmaan paljon lyhyempi.
Killzone (ps2)
Mun muistoissa tää oli helvetin komea joskin vaikea räiskintä. No muistot oli aika paljonkin väärässä sillä visuaalisesti tämä on täynnä sahalaitaa ja ruudunpäivitys ei oikeastaan koskaan ole kovin vakaa vaan nykii enemmän tai vähemmän ihan jatkuvasti. Vaikeuden suhteen varmaan muistin sen millainen tämä oli Lugerilla pelatessa joka on se stealth hahmo joka ei paljoa kestä osumaa sillä Ricolla pelatessa tämä oli jo melkein ihan kunnon voimafantasia easylla pelatessa.
Silloin aikoinaan mä pelasin tän jokaisella neljällä hahmolla läpi sillä niillä oli pieniä eroja. Templar on se jolla pelataan aina pari ekaa tehtävää ja on perus sotilas. Luger voi ryömiä joistakin koloista ja kiivetä vaijereita pitkin ja sillä on lämpökamera sekä vaimennettu konepistooli. Hakha voi mennä helghastin lasereiden läpi ja Rico on porukan tankki jolla on tehokkain ase, mutta se ei osaa kiivetä edes tikkaita.
Oli tämä edelleen varsin jees ja sitten kun siirryn ps3 pelien pariin niin täytyy tarkistaa jos storessa olis vielä se hd versio tarjolla sillä se on 720p resolla ja ilmeisesti varsin vakaa 30fps.
Nimi saattaa olla erittäin tyhmä kun jostain syystä pelin nimeen on ollut pakko saada tungettua DS jollain verukkeella ihan kuten monessa super nintendon pelissä oli aina super liite, mutta mun mielestä tämä on edelleen paras versio ekasta ressasta ja voittaa jopa remaken jo pelkästään sillä ettei tässä ole crimson headeja.
Classic mode on se vanha tuttu ps1 peli, mutta rebirth laittaa vihollisia uusiin paikkoihin ja osa pulmista on uusia tai muuten vaan hieman pidemmälle jalostettuja ja nämä käyttää kosketusnäyttöä. Esim classic versiossa siinä alun ruokasalissa kun laitetaan kilpi takan yläpuolelle niin se kaappikello siirtyy, mutta rebirth versiossa täytyy vielä laittaa kellon viisarit oikeaan asentoon. Joka tallennus huoneessa on myös uusi arkku jonka avaamiseksi pitää ratkaista pulma ja noista saa joko punaisen yrtin tai paketin ammuksia johonkin aseeseen. Välillä huoneeseen mennessä peli voi siirtyä myös ekasta persoonasta kuvattuun moodiin jossa vaan seistään paikoillaan ja sun täytyy puukolla hoidella päälle käyvät vihut pois ja sitä tietenkin käytetään kosketusnäytöllä ja jos huitaiset just kun vihollinen valmistautuu hyökkäämään niin teet enemmän vahinkoa ja jos zombit sylkee sitä happoa naamalle niin puhaltamalla mikrofoniin sen voi puhaltaa takaisin niitä päin ennen kuin se osuu. Samalla tavalla annetaan myös tekohengitystä Richardille kun classic moodissa sille vaan juostaan hakemaan se seerumi.
Mulle kosketusnäyttö pulmat oli kiva lisä kuten myös kolmas yawn tappelu joka käyttää ihan samaa puukko mekaniikka mitä ne muut first person osiot, mutta ne kaikki satunnaiset taistelu osuudet oli aika meh eli ei ne varsinaisesti haitanneet, mutta ei niitä myöskään kaipaamaan jää. No mikä tästä sitten tekee niin hyvän jos toinen moodi on sama mitä aina ja toisessa on lääppimis gimmick? Toisella ruudulla jatkuvasti oleva kartta joka näyttää reaaliajassa mihin olet menossa, 180 asteen quick turn joka oli ekan kerran kolmosessa, aseen lataaminen R+juoksu nappi kombolla, puukko löytyy aina L napin takaa eikä vie inventaario paikkaa, karttaruudun tausta näyttää sun terveyden tilan ja kaikki ovi animaatiot voi skipata.
Lisäksi rebirth moodin läpäisystä aukeaa master of knifing minipeli jossa on viiden lyhyen kentän verran sitä first person puukottamista sekä Jillin paras asu koko sarjassa. No minä en oikeasti saanut kumpaakaan kun pelasin helpoimmalla. Eilen tuli pelattua classic ja tänään rebirth joten hyvin iski. Lisäksi tässä on vielä moninpelikin maksimissaan neljälle pelaajalle joka tarjoaa versus ja coop muodot ja sitä voi pelata jopa yhdellä pelikortilla, mutta silloin käytössä on vain yksi kenttä ja jos jokaisella pelaajalla on peli niin silloin kenttiä on vissiin kolme. Muutenkin tuossa on tehty kompromisseja joko pelimoottorin tai ds:n tehojen suhteen sillä jokainen pelaaja näkee muut vaan ilmassa leijuvina tähtinä.
Kokonaisuutena siis aikas kattava paketti ja tämä oli edelleen yhtä hyvä mitä silloin ikuisuus sitten kun peli oli vielä tuore. Tämä jopa näyttää edelleen hyvältä orkkis 3ds:n ruudulta katsottuna.
Aloitetaan vaikka ohjauksesta sillä se saa eniten paskaa niskaansa. PC versiossa on tankkiohjaus eikä kameraa voi liikuttaa erikseen ja se on myös se bugisin versio. PS2 versiossa Lara menee sinne mihin tattia kääntää ja oikealla tatilla voi kääntää kameraa, mutta koska tämä on aikaisia ps2 pelejä niin tietenkin sekä X, että Y akseli on invertinä. Ohjaus on silti melko kankea, mutta kunhan siihen tottuu niin ei se mikään kamala ole. On siinä silti omat ongelmansa sillä jos normaalisti käännät tattia eteenpäin niin Lara ottaa ensin pari varsin tahmeaa askelta ja vasta sitten saavuttaa sen perus hölkkäys nopeutensa. Jos haluat, että se lähtee nopeasti liikkeelle niin se tatti täytyy lämäyttää eteenpäin änäri pelaajan voimalla.
Sama muuten pätee paikoiltaan tehtävään hyppyyn ja ihmettelinkin miten on mahdollista, että mä teen ihan saman komennon, mutta välillä muija hyppää paljon pidemmälle. No onneksi huomasin tuon jo pelin lopussa, prkle. Jos olisin tiennyt tuon alusta asti niin pelin pahimmat tasoloikat olisi varmasti vaatineet reippaasti vähemmän tallennusten lataamista. Pahin paikka koko pelissä on hall of seasons ja siellä olevat neljä testi huonetta jotka perustuu neljään eri elementtiin eli vesi, tuli, tuuli ja maa. Yllättäen vesi on helpoin sillä uinti kontrolleissa ei ole mitään valittamista, mutta ne loput vaatii joko nopeita hyppyjä, tarkkoja hyppyjä tai molempia. Onneksi tallentaa voi koska vaan ja noissa huoneissa mä katselin reippaasti enemmän latausruutua kuin sitä itse pelaamista. Onneksi tuo alue on poikkeus ja suurimman osan ajasta saa tehdä hyppyjä ihan rauhassa ja harkitusti ja niitä todellakin kannattaa tehdä rauhallisesti ja harkitusti. Myös kaikenlaisia ns. bullshit ansoja on äärimmäisen vähän. Tallentaa kannattaa silti muistaa sillä checkpointeja ei ole, ei edes uuteen kenttään mentäessä.
Taistelua on myös kohtuu vähän ja se on myös varsin helppoa eikä enää ole tarvetta jatkuvasti loikkia typerän näköisesti ympäriinsä. Louvreen mennessä saatava sähköshokkeja ampuva tainnutus ase on myös ihan ylivoimainen sillä se tiputtaa jokaisen ihmis vihollisen laakista. Toki myös esim jotain mutantteja ja luurankoja nähdään ja niitä vastaan tuo on ihan turha. Mukana on myös hiiviskelyä ja jos haluat niin voit hiipiä vihollisen taakse ja hoitaa ne stealth hyökkäyksellä pois päiviltä, mutta jos ne näkee sut niin sitten vaan ammut ne eikä edes vieressä olevassa huoneessa olevat tyypit tule katsomaan mitä tapahtuu. Kai tuokin on vaan yks useammasta asiasta joka on jäänyt keskeneräiseksi vaikka mua tuo ei haitannut yhtään.
Ja kun keskeneräisistä asioista puhutaan niin Laran kehittyvät voimat on se kaikista räikein asia. Välillä kun koitat vaikka avata oven niin Lara vaan sanoo "I'm not strong enough", sitten menet avaamaan jonkun toisen oven ja Lara toteaa "I feel stronger now" ja nyt sen ekan oven voi avata. Pelissä on useampi tuollainen kohta. Välillä ne lähinnä ohjaa pelaajaa oikeaan suuntaan, mutta välillä niissä ei ole mitään syytä miks asiat muka pitäs tehdä just siinä järjestyksessä. Alunperin tuon ideana oli, että eri pelaajat tekee eri asioita jonka myötä niiden Lara kehittyy eri tavalla joten ne käyttää hieman eri reittejä, mutta keskenhän tuokin idea jäi ja nyt tilalla on aika huvittava systeemi. Kaikista huvittavinta on se kuinka Lara oppii sprint kyvyn kun se avaa kaapin jossa pidetään kaasunaamareita. Lisäksi aika lopussa on alue jossa voi mennä joko tuli teemaiseen tai jää teemaiseen huoneeseen. Siellä tuli huoneessa Lara taas toteaa "my legs feel stronger now", mutta sitä peli ei kerro, että nyt sä voit tehdä extra pitkän loikan sprinttauksesta.
No entäs ne bugit sitten sillä tämähän on tunnetusti täysin rikki ja pelikelvoton. Kurtis osiossa tulin ilmastointikanavasta pois ja se jäi roikkumaan käsillä sen reunasta ja koko ruutu meni mustaksi joten oli pakko ladata edellinen tallennus n. 5 sekunnin takaa. Cleaner tappelussa mä ammuin sitä tyyppiä niin kauan, että ammukset loppui ja menin katsomaan tubesta mitä siinä pitää tehdä ja sen olisi pitänyt aika äkkiä juosta pois asunnosta. En tiedä oliko ongelma siinä, että mä olin itse sen oven lähellä joten se vaan looppasi kahden eri paikan välillä vai oliko joku muu bugi, mutta kun seuraavalla yrityksellä menin samaan paikkaan mitä videolla niin se meni eteenpäin. Siinä ne varsinaiset bugit sitten olikin.
Suoraan sanottuna tykkäsin tästä enemmän mitä anniversarysta, koska siinä on julmetun isoja pulmahuoneita toisen perään etkä koskaan tiedä mistä pitäs edes aloittaa sen pulman ratkaisu. Tämä taas muistuttaa rakenteeltaan enemmänkin uusinta trilogiaa eli pulmat on yksinkertaisempia ja sulle on selvää mihin sun pitää mennä ja sun pitää vaan keksiä miten sinne mennään. Huomattavasti mainettaan parempi ja jos mun olis aivan pakko joku arvosana antaa niin se olis 7/10.
Fahrenheit (xbox)
David Cagen eka peli joka on enemmän elokuva kuin peli ja jopa päävalikossa komeilee new movie eikä new game. Tässä pelataan pääasiassa kolmella hahmolla. Lucas on eka hahmo jonka saappaissa ollaan ja se istuu kahvilan vessassa jonkun ylemmän voiman riivaamana ja tappaa toisen asiakkaan heti pelin alussa. Sitten on Tyler ja Carla jotka on etsiviä ja alkaa tutkimaan kyseistä murhaa.
Edes tämän kanssa Cage ei voinut tyytyä normaaleihin kontrolleihin sillä esim kaikki dialogi valinnat tehdään kääntämällä oikeaa tattia johonkin neljästä suunnasta ja vaikka aitaa kiivetessä pitää aina tehdä tietty liike tatilla. Tästä syystä kameraa käännellään liipaisimilla. Siis silloin kun se on mahdollista. Suurimman osan ajasta sä voit vaan vaihtaa muutaman eri kuvakulman välillä. Tässä sentään kaikki toiminta ikonit ja muut on aina ruudun yläreunassa eikä heilu ja tärise miten sattuu kuten heavy rainissa joten siitä plussaa. Tietenkin myös quick time eventejä on niin julmetusti ja näidenkin kohdalla on ruudun keskellä isot kuvakkeet jotka näyttää mihin neljästä suunnasta tatteja kuuluu kääntää joten ne on kohtuu sujuvia.
Niitä vaan on vitusti liikaa. Esim yhdessä kohdassa alkaa asunnossa lentämään irtaimisto päin naamaa ja niitä pitää väistellä. Tämä voisi olla ihan toimiva kohtaus jos se kestäisi vaikka 20-30 sekuntia, mutta se kestää minuutteja kun ensin lentää varmaan kymmenen muuttolaatikkoa yks kerrallaan, sitten tuoli, sohva, pöytä, puhelin ja kun nuo loppuu niin alkaa irtoamaan keittiön kaapit, taas tietenkin yks kerrallaan. Jopa pelkkää dialogia sisältävissä välivideoissa on jatkuvasti quick time eventejä.
Toinen äärimmäisen hieno kohtaus oli kun Carla kuulustelee Lucasta tämän työpaikalla ja lucas näkee välillä ötököitä joita ei ole edes olemassa. Tässä pitää oikeasti epäonnistua noissa quick time eventeissä, koska jos onnistut niin Lucas reagoi niihin joka puolestaan kasvattaa Carlan epäilystä. Siis totta helvetissä tuo olisi pitänyt tehdä niin, että onnistuessa Lucas istuu tyynenä. Tuo on ainoa kohta koko pelissä jossa sua rangaistaan siitä, että onnistut quick time eventissä. Tietenkin myös dialogi valinnoissa pitää olla nopea eikä niissä ole pahemmin aikaa miettiä minkä ottaa. Sulla on yleensä myös neljä vaihtoehtoa ja saat valita niistä kaksi kunnes mennään jo seuraavaan kohtaukseen.
Tarina sentään oli hyvinkin kiinnostava ja jopa se yliluonnollinen elementti vaan lisäsi kiinnostusta, kunnes puolvälin jälkeen tapahtumat ottaa todella kovan syöksyn alaspäin sillä yhdessä välivideossa Lucas vaan muuttuu Neoksi ja osaa väistellä luoteja ja hypätä melkein 10 metriä ilmaan ja on sillä joku jedien force push kyky myös. Siis onko joku harjoittelija päässyt käsiksi kässäriin ja kirjoittanut oman fanfic tarinan eikä kukaan vaan huomannut vai mikä tän selittää. Pahinta on kuitenkin se, että tuo ei ole edes typerin asia sillä aiemmin sua auttanut sokea ennustaja mummo...
Ja siis tunnistus pitää varmasti olla. Muistaakseni on ihan Euroopan pankkien laajuinen laki, että pankkikäyttäjät pitää tunnistaa ja tietoja pitää säilyttää 10v irtisanomisen jälkeenkin. Viimeisestä en tosin ole varma onko vain Suomessa oleva laki. Uskoisin että pankkilait pätee aika hyvin Briteissäkin vaikka ei enää EU:ssa olekaan. Vähän vilkasin saitilta niin pankkilisenssi löytyy EEA:lle (European Economic Area) niin varmaan aika samat säädökset. Vaikka jostain syystä onkin saanut sen Liettuan pankin kautta...
Ja siis digitaalisia ns. vahvoja tunnistustapoja alkaa olemaan saatavilla ulkomaillakin. Mm. Signicat tarjoaa ihan maailmanlaajuisesti tunnistus mahdollisuuksia joihin kuuluu Suomessakin käytössä olevat vahvat tunnistustavat. Eli pankit ja mobiilivarmenne. Muistaakseni sieltä löytyy Baltian maidenkin tunnistus tapoja, niin toivoa olisi ollut. Esim. Norwegian bank (joka on Norjasta, luonnollisesti) tarjoaa Signicatin kautta suomalaisille vahvan tunnistuksen.
Monet verkossa taitavat edelleen pyytää tunnistustietoja tai asiakirjoja sähköpostilla. Joka taitaa olla jo GDPR:n vastaista. En tiedä onko passikopion lähetyskään ihan oikein, koska mitään henkilökohtaista tietoa, mikä ei ole välttämättä tarpeen, ei saa säilyttää. Eli jos dataa ei tarvi, sitä ei saa säilyttää, periaatteessa ei edes pyytää.
EU:ssa on menossa pilotti digitaalisen identiteettilompakon käyttöön joka taisi käynnistyä Suomessakin viime vuonna, josta voisi tulla yrityksillekin hyvä työkalu. Pikku hiljaa siis. Oikeastihan tämä tulee reipas 10v myöhässä, mutta tuleehan vihdoin kuitenkin. Ehkä hetuistakin tunnistusvälineenä päästäisi eroon seuraavan vuosikymmenen jälkeen.
Tuoreimmat viestit
