Father G'n kuolinmajoilta löysin hullun hunterin ja sain sen alas toisen NPC'n avittamana.

sinne klinikalle takakautta. Aika mielenkiintoinen meno sielläkin päällä ja loistava pieni stoori sisältyi tohonkin mestaan.

Upper Cathedral Ward. Ensinnäkin paikka vilisee noita helvetin eukkoja mitkä imee lonkerollaan aivosi, mikä noihin oikein puree? Käytävät ovat pitkiä ja ahtaita, ja nämä saavat vangitsemistaikansa miltei aina perille, mikä johtaa yleensä välittömään kuolemaan kun pääsevät iholle sen jälkeen. Eikä yhtään naurattanut kun ihmissudet paskoivat kattokruunun, valaistus oli melkein nollissa. Kävin yhden käytävän päässä kääntymässä, käännyin takaisin, ja tosiaan kun volat oli nollissa niin meinasin paskoa housuuni kun takana olikin ikkunan kautta yksi ihmissusi rynninyt sisään.

Romin kaltaisia paskabosseja.

Käsittämättömän typerä bossi. Noi liikehdinnät on ihan perseestä, jatkuvasti jotain ihme 5m pomppuja ympäriinsä ennen ja jälkeen liikesarjoja, jotta 99% pelaajan - kolmen tunnin viiveellä tapahtuvista - iskuista lyö tyhjää. Parasta on kuitenkin se yksi one hit kill -liike, joka tapahtuu yleensä juuri silloin, kun sattuu vetämään antidotea tai blood vialia - joiden vetäminen myös tapahtuu kolmen tunnin viiveellä, koska framerate on niin paska - naamariin.

The One Reborn kaatui eilen. Suhteellisen iisi matsi silloin kun se ei tappanut mua yhdellä ylläri-iskulla.

Forbidden Woodsissa on se iso torni, jonka läheisyydessä tulee ensimmäiset käärmepää-äijät. Tornissa pääseekin vielä tikapuita pitkin korkeammalle tasanteelle, jossa on NPC-hahmo, joka kyselee safe placen perään. Jollei vieressä olisi ollut jonkun jättämää "creepy lier tjsp"-infotaulua, olisin varmaan kertonut Cathedral Wardista. Kun menin hakkaamaan NPC:tä, niin siitä syntyikin valtava beast, joka oli sitkeä perkele. Toivon, että tämä olisi jokin NG+-juttu, mutta todennäköisesti vain missasin nuo tikapuut ensimmäisellä kerralla.

Vielä kun löytäisi salareitin sinne klinikalle...

Vissiin se skidi questi siellä alkupäässä jonka isä Father G oli kusee jos sille antaa sen Broochin? Jää vain itkemään vai onko se vain joku vaihe siinä questissa?

...Romiin, joka on edelleen ihan käsittämätöntä paskaa. Ensimmäisellä kerralla pääsin heittämällä kolmososioon ja luulin jo, että nyt olen hiffannut jotain, mitä jäi ensimmäisellä pelikerralla huomaamatta. Paskanmarjat, pelkkää tuuria se oli. Seuraavat n. 5 kertaa tulikin sitten kuoltua milloin mistäkin naurettavasta syystä. On ihan pelkästä onnesta kiinni, miten nuo pikkuhämäkin paskat sattuvat sohimaan pelaajan ympärillä. Periaatteessa bossin saisi tapettua helvetin nopeasti, jos ukko kestäisi edes kolme erillistä osumaa kuolematta. Todellisuus on kuitenkin, että aina jostain selän takaa iskee jotain paskaa niskaan, mitä ei voi mitenkään ennakoida. Tähän tyyliin:



Ei yksi, vaan jumalauta KAKSI samanaikaista uimahyppyhomoa, jotka veivät 100% energiaa. Kuka apina on suunnitellut nämä tämän pelin bossit? Täytyy myös antaa tunnustusta tosta lock in -systeemistä; naaman edessä on iso bossin perkele, mutta sitä ennen pitää käydä vähintään neljäkymmentä pikkuhämyriä lukituksen kanssa läpi, kun saman ajan voisi käyttää bossin hakkaamiseen.

Shadow of Yarnam oli myös täyttä paskaa NG+:ssa, mutta ei siitä enempää.

Otin sen sähkönuijan ja huidoin yksitellen nuo pienemmät hämähäkit, kuolevat helpoiten kun isket niitä perseeseen. Ne taivaalta tulevat projektiilit sain väistettyä helpoiten kun kuuntelin vaan milloin bossi ne lähettää ja kattelin vähän ylemmäs että mihin päin ne suuntautuu ja väistin.

Eniten vitutti se bossi minkä kanssa juostiin hippasta 10-15 minuuttia siellä sokkelossa ja sitten vaan piti lopussa toivoa että se yhdestä tappava isku ei osuisi, ei vittu mitä paskaa.

Kyllä minusta Scarf tuntuu siltä, että noissa pikkuhämähäkeissä voi tajuta jonkin niksin. Itselleni ylivoimaisesti vaikeinta koko pomotaistelussa oli ehdottomasti ne projectilet, minkä lisäksi jopa Romin lähi-iskujen arviointi oli hankalaa aluksi. En jotenkaan ymmärtänyt niitä sirpaleita ollenkaan, ehkä pitäisi tosiaan ottaa tetsuosta mallia ja kuunnella milloin Rom lähettää ne. Sen sijaan yllätyin itsekin, miten hyvin niitä hämähäkkejä pystyi väistelemään jo ihan vain rollailemalla ja kääntämällä nopeasti kameraa, jotta ympärillä olevat viholliset ovat koko ajan "hallinnassa". Tavallaan lakkasin välittämästä niistä samalla tiedostaen kuitenkin niiden "olemassaolon".

Tai sitten se vain oli tuuria useampaan otteeseen ja tuli vain illuusio onnistuneesta taktiikasta. Joka tapauksessa tuo pomotaistelu oli minulle se, jossa kuolin eniten koko pelissä Blood-Starved Beastin lisäksi. Yllätyin täysin siitä, miten kettumainen tapaus Rom loppujen lopuksi oli. Sitähän hakataan ensimmäisellä yrittämällä vapaasti ennen kuin se katoaa ja tulee ne pikkuhämähäkit sekä projectilepelleily.

Ensimmäinen osiohan on tosiaan ihan läpihuutojuttu, vaikka siinäkin kyllä voi kuolla, jos ei katso ympärilleen. Pikkuhämyrit kuitenkin tappavat todella nopeasti, jos niitä sattuu olemaan enemmän kuin yksi samaan aikaan ympärillä hakkaamassa. Nuo hyppyiskut tappavat lähes samantien. Kakkososiossa tuleekin sitten tosiaan niitä sirpalepaskoja, jotka mielestäni kaiken lisäksi träckkäävät loppuun asti, joten niitä ei edes pyörimällä ihan noin vain väistetä. Puhumattakaan jos sattuu olemaan bossin läheisyydessä, jossa ne nousevat maasta todella nopeasti.

Vittumaisintahan koko bossissa on se, että mielestäni nuo pikkuhämyrien paikat ovat ihan sattumanvaraisia. Joskus ensimmäisessä osiossa voit juosta tyhjää linjaa suoraan Romin viereen hakkaamaan, kun taas joskus pikkupaskat ovat ihan Romissa kiinni molemmin puolin. Toisessa vaiheessa pakka meneekin sitten ihan sekaisin, eikä missään ole enää mitään järkeä, koska pikkuhämyreitä on niin saatanasti. Mietin myös, että jos Cannonilla räiskisi viimeiset energiat pois, mutta eipä sekään onnistu kun tuo lukitussysteemi on niin sattumanvarainen.

Ehkä pitäisi vain malttaa opetella tämä bossi ja sen patternit nyt kerralla kuntoon, jottei joka kerta tarvitsisi tuhlata kymmeniä blood vialeita tässä kohtaa. Tetsuon taktiikka tuntuisi pomminvarmalta. En nyt muista siirtyvätkö nuo ensimmäisen vaiheen pikkuhämyrit sekoilemaan sinne myöhempiin vaiheisiin. Jos näin on, niin ensimmäisen vaiheen pikkupaskat melkein kannattaa lahdata pois alta, niin loppupään sattumanvaraisuus ainakin laskisi.

Joo ne pikkuhämikset kyllä jää sinne, että jos ei muuta niin tappaa ainakin eka vaiheesta ne pois kun ne on suht helppo tappaa vielä sillon, on vähän vähempi populaa viimesissä vaiheissa.