Pelaajalauta

Crisis Corea viikonloppuna mätin ja ehkä olen liian vittuuntunut kaikkeen ylipäätään, että tästä voisi nauttia, mutta ei tätä hyväksikään voi kutsua. Kaikesta loistaa vitun isot tuotanto-arvot paitsi olennaisesta. Välidemot on hienoja, graffat loistaa ja musa raikaa, mutta pelattavuus on monotonista, DMW on vammainen ja grindausta on luvassa hardilla tonneittain. Tottahan se on, ettei tätä kukaan pelaisi ilman lisenssiä...

Vittu kun vituttaa koko Square-Enix nykyään. Kaikki on joko liian helppoa ihqupaskaa, tai sitten vaihtoehtoisesti vammaista "kuka keksii paskimmat hahmot ja gameplay- nilkkaan ampumiset" tyyliin FFXII, DoC ja CC. J-rock homot vieläpä hitaasti, mutta varmasti valuvat jokaiseen peliin niin syöppä siitä soppaa mies.


Vois myydä kaikki pelit vittuun ja pelata God Handia ikuisuuteen...

Joel-EDIT: Kirurginen leikkausoperaatio "Mitä peliä pelasit viimeksi?"-aiheesta.

Musta on mielenkiintoista, että viime aikoina olen joutunut lukemaan niinkin paljon nillitystä pelien helppoudesta. Tälläkin boardeilla on moista narinaa joutunut lukemaan useamman suusta.

Mites on juonen laita? Jaksaako CC:tä edes tarinan vuoksi jauhaa, vai onko sekin menetetty tapaus?

Ainakin tähän mennessä juoni on täyttä tuubaa. Sepistäkin saa ihan nössön kuvan kun se runoilee joidenkin J-rokkareiden kanssa ja seisoo peukalo perseessä kun Zack hoitelee hommat. Tutut hahmotkin ovat mukana vain kun on "pakko", eikä niillä näyttäisi olevan mitään järkevää syytä pyöriä tarinassa.

Eilen pääsin slummeihin ja meinasi itku päästä... oikeasti kuka tämän pelin tapahtumat on kirjoittanut?

Niin ja aloittakaa suosiolla normalilla. Muuten olette pakotettu pelaamaan pelin tarjoamia "missioneja", jotka koostuvat AINA samasta kaavasta. Edessäsi on tunneli, tapa kaikki viholliset. Viholliset ovat vieläpä täysin samoja mitä juuri olit juonen takia mättänyt ja samat vitun bossit hakataan ainakin sen kymmenen kertaa noissa missioneissa. Naurettavaa.

Zoukalla nyt on hieman tapana olla melkein aina eri mieltä yleisen mielipiteen kanssa. Ihan hyviä arvosteluitahan Crisis Core on saanut. Zoukalla taisi vain olla vääränlaiset mielikuvat siitä minkälainen peli CC on.

:lol:

Pakko sitä on edes hieman arvostaa God Handistä pitävän mielipidettä.

Dragon Questille nauravan mielipiteet ovat taas sitten toinen juttu. . . ¬_¬

Minä en vain näe 20 vuotta vanhaa kaavaa tuskallisen orjallisesti noudattavassa pelisarjassa mitään ihailtavaa. Yritin pitää Dragon Quest VIII:sta ja sen maailma oli ihailtavan hyvin toteutettu. Pelattavuus vain oli niin kivikautista, että tänks bat nou tänks. Hyvin tehtyjä nostalgiatrippejä ne kyllä ovat, sitä en mene kiistämään, mutta minua ei henkilökohtaisesti sellainen kiinnosta, sellaisen pelaaminen alkaa tylsistyttää nopeasti.

Saa jäädä Dragon Quest IX:kin kauppojen hyllyille. Olisin ostanut sen mikäli SE:llä olisi ollut munaa tehdä siitä sellainen kuin sen alun perin piti olla (4:n pelaajan coop toiminta-RPG), mutta sitten (lähinnä kait japanilaisten) fanien itkun takia siitä tehdään jälleen uusi vuoropohjainen rope, joka tulee melko varmaan taas pelittämään melkein samalla tavalla kuin Dragon Quest 1 aikoinaan. Jotain pieniä uudistuksia tehdään varmasti sinne tänne, mutta ei mitään niin merkittävää, että DQ-sarja poistuisi vihdoin 80-luvulta...  :rollaus:

DQVIII on kirkkaasti yksi PS2:sen parhaita JRPG:itä. Nyt sen vasta jälkikäteen näkee. Olkoon miten NES-kautinen tahansa, niin siinä vaikeustaso, seikkailufiilis ja massiivisuus kohtaavat melko täydellisesti.

Ja joo ihan huvikseni minä CC:tä mollasin. Oikeasti mä tykkään peleistä joissa taistelu koostuu siitä, että juokset vihollisen selän taa ja hakkaat äxää sata kertaa. Ja erityisen paljon mä tykkään toistaa tuota kaavaa tuhansia ja taas tuhansia kertoja pelin aikana. Välillä onneksi sentään saa ihmetellä kun isot emot heiluttaa isoja miekkoja ja puhuu jotain paskaa jonka asiayhteydet tajuaa sitten loppudemon kohdalla. Kaikista parasta pelissä kuitenkin on oivallus, että miksi antaa pelaajan etsiä mitään tavaroita tai tutkia maailmaa kun lyödään pelin taistelut päävalikkoon "missions" komennon alle ja pelaaja saa sitten mättää vihollisia maailman tappiin saakka jos siltä tuntuu. Säästyy kaikelta turhalta säätämiseltä ja ympäriinsä pyörimiseltä.

Vuosikymmenen videopeli-vitsi.

Et vain CC:tä, vaan CoO:sta, jossa ei ole oikeastaan mitään sen suurempaa vikaa.


Hyökkääminen koostuu kyllä attack-komennon huoraamisesta, missäpä hack 'n slashissä ei, mutta taistelut kun eivät ole vain ja ainoastaan hyökkäämistä. Ainakaan jos haluaa menestyä hyvin ilman turhaa grindailua.

Ja mitä ihmettä sinä menet ostamaan hack 'n slash -pelin, jos tiedät ettet pidä niistä ja niiden itseään toistavasta rakenteesta? Ei niistä ole ikinä löytynyt ja tuskin tulee ikinä löytymäänkään yhtä paljon syvyyttä kuin jostain Devil May Cryn ja Ninja Gaidenin tyylisistä peleistä. Jos se häiritsee niin jätä tulevaisuudessa kaikki lajityypin edustajat ostamatta niin säästyt paljolta sydänsurulta ja ahdistukselta.

CC nyt vain sattuu tekemään monia asioita paremmin kuin tyypilliset hack 'n slashit. Jos sinä et osaa nauttia niistä niin suosittelisin tosiaan jättämään tämäntyyliset pelit tulevaisuudessa kokonaan ostamatta ja pelaamatta.

Emot? Mitkä emot?

Puhuvat paskaa vai et vain keskity ollenkaan, koska olet jo etukäteen päättänyt että kaikki on kuitenkin niin paskaa emoilua että muusta viis (kyllähän sen huomasi jo sinun ennakkofiiliksistä, että olit jo ennakkoon päättänyt CC:n olevan paska), ja olet muutenkin unohtanut FFVII:n juonen sekä sen yksityiskohdat? Hyvin tuon "paskan" ymmärtää, kun on kerrannut FFVII:n muutama kuukausi takaperin.

Phantasy Star Onlinessa tuo rakenne toimi hyvin ja niin myös CC:ssä. Pääosaa näyttelee kuitenkin juonitehtävät, joten nuo Vitun Paskat (TM) sivutehtävät voi halutessaan jättää melkein kokonaan pois ja keskittyä olennaiseen.

Tuntuu vain siltä, kuinka sinun mielestäsi CC:n olisi pitänyt olla tietynlainen ja kun se ei ollut juuri mitä sinä halusit niin Voihan Vittu Mitä Paskaa.


Tarkoitat varmaan "kohtaisivat melko täydellisesti, mikäli hienoissa ympäristöissä seikkailemista ei koko ajan keskeyttäisi helvetin tylsät vuoropohjaiset satunnaistaistelut.". Maailma on kyllä tehty DQVIII:ssa erinomaisesti, siitä Level 5:lle propsit, mutta ei siellä jaksa seikkailla kun koko ajan tulee vastaan niitä kivikautisia satunnaistaisteluita. Jaksat valittaa CC:n taisteluiden yksinkertaisuudesta ja ylistät DQVIII:a samasta asiasta samassa viestissä, ristiriitaista much?

(http://i30.tinypic.com/155rlu1.jpg)

Paitsi se, ettei siinä ole mitään sen suurempaa hyvääkään. Isoveljiltään pöllitty mättösysteemi on edelleen hyvä, mutta uudet viholliset ovat tylsiä, aseet entiseen tapaan turhia tai tässä tapauksessa ensimmäistä kertaa hajonneita (Zeuksen nyrkki). Kenttäsuunnittelu on suurin moka, sillä GoW nimenomaan erottuu kilpailusta hyvällä kenttäsuunnittelulla ja CoO:ssa palataan taas siihen DMC "huone-käytävä-huone" suunnitteluun. Puzzletkin loistivat poissaolollaan.

Ei paska vaan keskinkertainen. Eli paska.


Mitä se tekee paremmin? Kyllä mä olen ennenkin hack & slasheja pelaillut ja joitakin jopa läpäissyt, mutta on tämä nyt rimanalitus joka tasolla. DMW mit vit, spellitkin ovat käytännössä aika hyödyttömiä kun vaan buffaa Zackin ja mättää kaikki alas ja jotkut summonit... jumalauta Square-Enix mikä sinussa on vikana. Mistwalkeriin lähteneet kaverit on vissiin korvattu apinoilla.


Miten VII:n kertaaminen auttaa jonkun vitun Angealin ja Genesiksen runopiirin ja angstailun ymmärtämiseen? Haluatko, että kaivan pelin dialogia esiin niin nähdään miten mahtavaa kynäilyä peli sisältää??



Paitsi jos pelaa hardilla ja jos haluaa saada muitakin esineitä kuin mitä peli heittää eteesi.


Opetele lukimaan. Satunnaistaistelut ovat pakollinen paha DQ:ssa, mutta koska kaikki muu on tehty niin hyvin, niin ei niistä jaksa valittaa. Varsinkin kun niissä taisteluissa on vielä miettimisen varaakin välillä sopivan vaikeustason johdosta. Toriyaman mahti-hirviöistä nyt puhumattakaan.