Re: Mitä konsoleita omistat?
« Vastaus #7 : 05.11.2010 01:41 »
Sharkie
Valikoiva pelaaja.
Moderaattori
Viestejä: 3 175
Basaaripisteet: 5
Toisin kuin monet muut täällä, pelasin lähes kaikki lapsuuteni pelit kavereilla heidän konsoleillaan. Yhdeltä parhaista ystävistäni löytyi NES, ja sillä pelattiin klassikko-Marion lisäksi mm. Ice Climbersia, sitä yhtä strutsipeliä ja Popeyeta. SNES oli toisella koulututulla(Mario World, Donkkarit, Turtle-mätöt), ja lisäksi se vuokrattiin meille kotiin synttäreideni kunniaksi. Kuinka moni muistaa vielä ne ajat, kun videovuokraamoista sai myös konsoleita? Sega MegaDriven taas sain lainaksi perhetutulta useaksi kuukaudeksi, ja tässä rytäkässä varsinkin Sonic ja Ecco tulivat tutuiksi ja rakastetuiksi. Myös sellaista Taikuri-Mikki-tasoloikkaa tahkottiin paljon.
Ehkä oman pelihistoriani merkittävimpiä tapauksia - hassua kyllä - oli se, kun NESin aiemmin omistanut ystäväni sai joululahjaksi Nintendo 64:en ja Marion kaveriksi. Huhhuh, että se oli kuumaa kakkaa ja siihen upotettiin tunteja. Sitä seurasivat GoldenEye, Donkey Kong 64, Mario Kart, Diddy Kong Racing ja monet muut. Mahtava konsoli, siitä ei pääse mihinkään. Toki yhtään syrjimättä pelattiin samalla muiden, ekan Pleikkarin omistavien, kavereiden luona MediEviliä, Driveria, Spyroja, Crasheja, Ressaa, Oddworldia ja monia muita klassikoita. Hienoa aikaa siinä mielessä, että pelaaminen oli aina sosiaalista, eikä se omistaminen kiinnostanut oikeastaan pätkääkään.
Ensimmäisen ikioman konsolini sain vasta tämän vuosituhannen puolella, kun joulu toi kotiin PS2:n ja Tony Hawk 3:en. Uskomaton fiilis, voin kertoa. Muistikorttia ei isä tosin ollut tajunnut hankkia, ja parin ekan päivän aikana tulikin hajoiltua niinä hetkinä, kun Career napsahti jollain hahmolla läpi, eikä tallennusmahdollisuutta ollut. Näin kävi parikin kertaa. Tuosta joulusta lähtien on PS2:n parissa tullut vietettyä varmaan tuhansissa kulkevia tuntimääriä monien hienojen pelien parissa. Iloja, suruja, jännitystä ja kaikkea siltä väliltä. Se on edelleen se mun konsoli. Kirjaimellisestikin, sillä vanha alkuperäinen malli porskuttaa edelleen, eikä uuteen ole tarvinnut vaihtaa.
Uudempina tapauksina tulevat DS Lite ja PSP, jotka molemmat ovat tuoneet iloa paljon reissaavan nuoren miehen elämään. DS eritoten. Phoenix Wright on toki mainittava yhtenä lempi-sarjoistani, ja muutenkin laatukamaa sen kun riittää. Lisäksi laite on taitettavuudessaan täydellinen kuljettaa mukana, ja kestääkin paljasnäyttöisiä paremmin(yhden PSP:n olen jo hajoittanut).
Omistuksesta nykyään löytyvät kaikki kolme viimeisintä, ei enempää eikä vähempää. Elämässäni vaikuttaneiden konsolien kirjo kuitenkin on rutosti monimuotoisempi. Uusillakin konsoleilla tulee pelattua, mutta vähemmän kuin nuorempana. Kannettavalle pelaamiselle on selkeästi eniten kysyntää. Vaan silti, kyllä kotikonsolin pariinkin palkitsee istahtaa silloin tällöin. Joko oman PS2:n, vaimokkeen PS3:n, tai jonkun muun kaverin jonkun muun konsolin. Uusi tahi vanha, kaikki toimii.
"Why don't you glue yourself to the television set, completely ignore me, and play Nintendo until you're too tired to make love?"
tallennettu
Vs: Mitä konsoleita omistat?
« Vastaus #10 : 05.11.2010 11:19 »
JayeizH
Kiistely on turhaa mutta hauskaa
Jäsen
Viestejä: 4 711
Basaaripisteet: 2
Näitähän on tehty jo useita, aivan samalla sisällöllä, mielestäni tännekkin johonkin theadiin, mutta muistelu on aina mukaan.
Olen ollut Nintendon kelkassa aina. Vasta nyt Wiin aika kaudella alkaa Nintendon luomat muurit murtumaan lopullisesti. Pelaaminen alkoi C64:lla, mutta ensimmäinen oma konsoli taisi olla perinteinen mustavalko GB ja heti tämän jälkeen Famicom. Kyllä, ei eurooppalainen NES, vaan aasialainen Famicom. Tutustuminen tapahtui serkulla, Teriksen, SMB:n, World cup jalkapallon ja Chip'n Dales parissa. Se oli huimaa se.
Famicomilla tuli nautittua monet klassikot jotka jättivät jälkensä (Mariot, Duck Talesit, Mega Manit, jne.) josta siirryin luonnollisesti SNESiin. Tällöin 11-13 vuotiaana alkoi tämän harrastuksen osalta myös omakustanteisuus, eli porukoilta ei tukea tähän harrastukseen juurikaan saanut tähän aikaan enää, lukuunottamatta joululahja peliä. SNES oli ja on kyllä huima konsoli. Se klassikoiden ja oikeasti hyvien pelien määrä on aika uskomaton. Kyllä NESiltäkin klassikoita löytyy, mutta joten siihen ei ole samanlaista intoa kuin SNESiin. Tämä on kohde jonka keräyksen voisi joskus oikeasti aloittaa. Ongelmana on vain se että tavara alkaa olemaan jo nyt aika viimeisillään, eli fyysesti niin vanhaa että ei toimi enää.
N64 oli luonnollisesti seuraava konsoli ja fiilikset ensimmäisten promovideoiden tullessa oli aivan uskomattomia. Oliko muovilellu "Vito" tms. sen ajan peliohjelmistoa muistaakseni, niin olin joka viikko videot valmiina nauhoittamaan jos N64:stä tulisi uutta pätkää. Ja sain kuin sainkin näitä promopätkiä eli mainoksia nauhalle ja näitä sitten katsottiin uudestaan ja uudestaan. Fiilis oli upein ja tämä N64 aika oli selvästi oman pelaamisen kulta-aikaa. Nintendon kovasta aivopesusta huolimatta PSOne tunkeutui myös väliin, kun serkulla sattui olemaan PSOne. Muutamaksi viikoksi tuli sitten vaihdettua konsoleita ja ostin itselleni samaan syssyyn FFVII:n. Se oli menoa sitten. Tästä huolimatta PSOnea en ikinä omistanut. Kuintekin kaikki PSOnen FF-pelit tuli pelattua kun serkulta aina lainasin konsolin.
Seuraavana oli GC jolloin pelaaminen alkoi hiukan vähenemään jo. Edelleen tuli kaikki ostetut pelit kyllä läpäistyä ja yksi parhaimpia muistoja on Luigi's Mansion joka on aliarvostetuimpia GC:n pelejä. Mutta konsoli pelaaminen kuitenkin väheni aika radikaalistikkin ja saattoi mennä kuukausikin että ei tullut pelikonetta aukaistuakaan. Tähän kyllä vaikutti PC pelaamisen lisääntyminen, joka taas johtui..eh...sanotaanko opiskelija verkon mahdollisuuksista..."verkkopelejä" siis...niin
Tämän jälkeen pelaaminen alkoi yleisesti vähenemään. Hiukan herättelin intoa DS Litellä ja PS2:lla ja osat pelit iskivätkin aika hyvin (NSMB, FFXII, Jax&Dexter). Mutta aika hiljaista oli. Wiin tulo vähän herätteli intoa, mutta tästä seurasi jonkinlainen "krapula" kun huomasi että ei se Wii olekkaan mitään niin hienoa kuin olisi luullut. On sieläkin klassikoita ja hienoja pelejä, mutta edes GC ajan riemuun ei päästy.
Nyt olen päässyt uuteen nousuun pelaamisessa. Alle kuukauden vanha HDTV ja PS3 on olohuoneen keskipisteenä. Vaikka tämäkin valinta tuli kyllä tehtyä muilla kuin pelaamisen ehdoilla. Jos mielessä olisi ollut vain pelaaminen, TV:n vieressä olisi nyt aika helpollakin päätöksellä X360. Mutta se BD taas kallisti päätöksen aika helpostikkin PS3:n puolelle.
Eli tiivistettynä:
Game Boy (myyty)
Famicom (myyty)
SNES (myyty ja ostettu takaisin)
N64 (myyty)
GC (komerossa)
DS Lite (laatikossa)
Wii (tv:n vieressä)
PS3 (aktiivi käytössä)
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Mitä konsoleita omistat?
« Vastaus #12 : 05.11.2010 18:49 »
Fyysinen Preesens
Pakko toistaa
Jäsen
Viestejä: 1 838
Basaaripisteet: 1
No pip-pelillä tietysti..
.. jonka jälkeen ihmeteltiin Commodore 128:a. C128:n peleistä ei tainnut moni edes enää toimia omien muistikuvien mukaan. Silloin kun olin ihan pikkupoika, niin meillä oli aina veljen kaverin Sega Mega Drive lainassa. Ensimmäiset oma pelikonsolit sain 90-luvun lopussa. Pleikkari oli isoveljen vanha pelikone, jonka sain lopulta omaksi syntymäpäivilläni. Toinen syntymäpäivälahja oli keltainen Game Boy Color, tietenkin Pokémon Bluen kera.
Pleikkarista siirryttiin luonnollisesti seuraavaan pleikkariin, Playstation 2:een. PS2 palveli monta vuotta, kunnes kummallisesti meni paskaksi ja heitimme sen menemään. Yläasteen alussa (04-05) alkoi kiinnostaa retroilu. Tuli hankittua NES ja Nintendo 64. Lisäksi sain syntymäpäivälahjaksi sen ekan ja vitun ruman DS:n, joka löytyy yhä. Korpeaa yhä, kun ei mennyt kauan synttäreiteni jälkeen, kun julkistettiin tieto, että tulossa on uusi ja pienempi DS. Nintendoista tulikin mieleen, että unohdin täysin sen, että olin hankkinut Super NES:n ennen NES:iä ja Nipa Kuusnepaa. Retroiluvaiheessa tuli ostettua kaverilta myös Commodore 64:n romu ja kaksi kassillista pelejä.
Muutama vuosi sitten tuli ostettua Wiikin ja kaiken lisäksi sain isoveljeltä joululahjaksi Gamecuben. Siinä vaiheessa minulla oli Nintendon kaikki pääkonsolit. Lisäksi tuli NESRetron ylläpitäjän kokoelmasta napattua pari Game Boy Pocketia ja Game Boy Color. Myös Sega Mega Drive tuli ostettua samalta herralta. Ja vuosi sitten tuli hommattua Xbox 360, koska mielikuvituskavereillakin on.
Omistamani konsolit:
Playstation (x2, molemmat paskana, löytyy yhä)
Playstation 2 (paskana, heitetty menemään)
Game Boy Color (keltainen, löytyy)
Game Boy Color (keltasininen Pokémon edition, löytyy)
Game Boy Pocket (sininen, löytyy)
Game Boy Pocket (hopea, löytyy)
Nintendo DS (löytyy, ikävä kyllä)
Sega Mega Drive (löytyy)
Nintendo 8bit (löytyy)
Super Nintendo (löytyy)
Nintendo 64 (ei löydy enää, koska se on paska konsoli)
Nintendo Gamecube (ei löydy enää, koska olin rahan tarpeessa)
Nintendo Wii (ei löydy enää, koska Wii on paska)
Xbox 360 (löytyy löytyy)
My name is Dexter. Unlike many of you believe, I’m not a serial killer. I’m not very much afraid of blood either.
-----
Fyysinen Preesens moderaattoriX.
tallennettu
Vs: Mitä konsoleita omistat?
« Vastaus #17 : 07.11.2010 11:10 »
Vin
Jäsen
Viestejä: 1 340
Basaaripisteet: 1
Onhan se häpeäpilkku oltava tässäkin threadissa .
Oma peliurani alkoi monien muiden tapaan jo naperona, kavereiden luona millon mitäkin pelaillessa pc:llä, nessillä, N64:lla tai ensimmäisellä Playstationilla. Ehkä eniten kaipaan noita PS pelejä tuolta ajalta, niitä kun pääsee nykyään pelaamaan niin nostalgiaa riittää
Kotiin sen sijaan ei muita konsoleita ilmestynyt kuin tuo NES, koska sain sen joltain silloiselta tutulta ilmaiseksi. Tämä tapahtui ala-asteella ollessani, eli 90-luvun puolivälin jälkeen. Aika myöhään siis. Tietokone löytyi myös aikanaan, ja sillekin muutamia pelejä. Mutta pääasiassa tuli kavereiden luona pelailtua tuolloin. Myös vanhempien asenne pelaamiseen vaikutti siihen että muita konsoleita ei kotio ilmestynyt.
Ostin itselleni oman PC:n muistaakseni -06 hieman ennen kuin muutin kotoa, 18 vuotiaana. Sillä tuli sitten pelailtua pääasiassa Enemy Terriotya melko aktiivisestikin, ja välillä muita pelejä mitä nyt sattui sillä hyvin toimimaan. Tuollin oli tosin rahatkin melko lopussa, kun asuin itsekseni ja pidin auton ajossa kelan tuilla, joten konsolihankintoja ei voinut silloin tehdä.
Armeijan jälkeen-08 tuli sitten ostettua ensimmäinen oma konsoli, eli Ps3. Sillä on nyt menty, PC:n ohella. Seuraava (käsi)konsolihankinta tullee olemaan 3DS, jotta pääsee tutustumaan välillä Nintendon peleihinkin. Vanhemmista konsoleista houkuttaisi eniten ps2 ja ensimmäinen playstation. Ei oikein osaa kaivata muita (n64, dreamcast, gamecube, snes yms) kun ei niillä ole juurikaan pelaillut.
Summa summarum:
NES
PC
PS3.
_Hieman_ erilainen lista kuin muilla...
E: Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Eiks ni?
Pelaajalauta-->Formulalauta-->Pakkotoistolauta-->Uhkapelilauta-->Turvapaikkalauta-->Hautalauta--> Deadzonelauta-->???
tallennettu
Vs: Mitä konsoleita omistat?
« Vastaus #18 : 09.11.2010 01:25 »
Riepu
Oh nice.
Moderaattori
Viestejä: 984
Basaaripisteet: 2
Vuosi taisi olla 1995, kun isä kantoi Hobby Hallista minulle Mega Drive II:n syntymäpäivälahjaksi. Kyseinen vuorokausi on elämässäni edelleenkin ehkäpä se upein koskaan, sillä ennen näitä synttäreitä olin parin vuoden ajan joutunut tyytymään aina joko velipuolen Mega Driveen tai serkuilta pitkään lainassa olleesen NES:iin. Nyt tilanteeseen tuli kuitenkin muutos, kun minäkin pääsin viimein omistamaan jotain niinkin upeaa ja kallista kuin pelikonsolin!
Entistäkin hienommaksi lahjan teki konsolin mukana tullut pelikasetti, joka sisälsi pelattavaa peräti kuuden pelin edestä. Aiemmin eniten käytössäni olleelle NES:lle pelejä löytyi vain neljä kappaletta (Mariot ja Chip 'n Dale), joten pienelle naskalille jo lähtökohdat oman konsolin kanssa tuntuivat aikamoisilta. Pelit olivat myös aiempaa vaihtelevampia, sillä nyt varsin puhtaaseen tasoloikkaan enemmän tottunut pääsi tutustumaan sellaisiin nimikkeisiin kuin Super Monaco GP, The Revenge of Shinobi, Colums, Sega Soccer ja Streets of Rage. Kasetin mieluisin teos oli toki tutuimmalta tuntunut Sonic the Hedgehog, joka jatko-osineen sai pyöriä television ruudulla vielä pitkän aikaa.
Toki muistiin ovat jääneet myös sellaiset teokset kuin Another World, Lion King, Rolo to the Rescue, Quackshot Starring Donald Duck ja Mortal Kombat III. Näistä valtaosaa en itse koskaan omistanut, mutta onneksi myös muun muuassa naapurin penskalta löytyi Mega Drive.
Kolme vuotta myöhemmin joululahjakääreestä paljastui jälleen uusi pelikonsoli, joka ei tälläkään kertaa ollut Nintendon laite, muttei myöskään Segan. PlayStation saapui taloon Crash Bandicootin, Formula 1 98:n, Porsche Challengin sekä Mickey's Wild Adventuresin kera, mutta parhaiten ensimmäisistä pleikkarikosketuksista jäi mieleen Oddworld: Abe's Oddyseen demo. Kyseessä oli ensimmäinen ja toistaiseksi myös ainut kerta, jolloin yhdenkään pelin visuaalinen toteutus on onnistunut tekemään oikeasti vaikutuksen. Myöhemminhän myös selvisi, että peli ja sen jatko-osa tarjosivat vielä paljon muutakin.
Pleikkarin ilmaantuminen tiesi kuitenkin tuhoa Mega Drivella. Ei siksi, ettenkö enää olisi konsolilla halunnut pelata, vaan siksi, koska vanhemmat painostivat luopumaan laitteesta, sillä ilmeisesti kaksi kotikonsolia oli jotenkin liikaa. MD:sta tulikin pienen kikkailun jälkeen luovuttua, mutta sentään Game Boy Color astui elämääni jonkin aikaa myöhemmin, pääasiassa aluksi monelle tutun Pokémon-huuman takia. Game Boy Advancen tulon myötä GBC:kin koki vielä Mega Driven kohtalon, mutta sen jälkeen en ole enää edes yhdestäkään pelistäni suostunut luopumaan.
Aikalailla rakkain konsolini, PlayStation 2, tuli hommattua vuonna 2002, syynä vain yksi asia: Final Fantasy X. Tietenkin jo pidemmän aikaa pelanneena pelaajana minua kiinnosti kehittyneempi rauta ja sen tuomat mahdollisuudet, mutta ajatus rahan sijoittamisesta uuteen konsoliin häiritsi minua suuresti. Dissasinkin kakkospleikkaria mitä typerimmistä asioista pitkän aikaan, kunnes halu saada lisää Final Fantasya kasvoi lopulta liian suureksi vastustaa. Tapahtumasta onkin näin jälkikäteen oltava vain kiitollinen.
Tästä aletaankin pikkuhiljaa päästä nykypäivään. Kovassa käytössä olleen GBA:n näytettyä kulumisen merkkejä, oli loogista hankkia DS, kun sellainen oli juuri markkinoillekin ilmaantunut. PSP:täkin pohdiskelin, mutta Sonyn idea tunkea käsikonsoli täyteen "vähän kaikkea" pisti epäilemään laitetta. Nintendo oli myös käsikonsolipuolella koettu enemmänkin kuin luotettavaksi firmaksi, joten valinta jäi varsin helpoksi. Jälkimmäisen kaltaista ajattelumallia käytin myös uusimpien tehokonsolien kohdalla, vaikka eipä Boxin pelitarjonta ja kohuttu punainen rinkula saaneet noin muutenkaan tuolloin oikein puolelleen. Pleikkarilinjalla jatkettiin jälleen.
Wiin hommasin pari vuotta sitten suunnitellusti PS3:n rinnalle. Selkeästi erilainen lähestysmistapa takasi poikkeavampia pelikokemuksia, mikä onnistuu pitämään harrastuksen vahvasti vielä vuosienkin jälkeen tuoreen oloisena. Tokihan noin muutenkin oli jo korkea aika päästä kokemaan Nintendon isompia tuotoksia ilman, että lainaamista tai ihmisillä vierailua tarvitsisi harrastaa.
Viimeisimmät lisäykset kokoelmaan ovat PSP, GBA SP sekä takaisin saatu Mega Drive II. PSP on DS:n hankinnan jälkeen kiinnostanut paikka paikoin vähän syystä jos toisestakin, mutta viimeistään Kingdom Hearts Birth by Sleepin sekä uusimman MGS:n julkaisun läheneminen saivat minunlaiseni heikon ihmisen liikkeelle. GBA SP vastaavasti tuli voitettua pari miittiä sitten Mario-skabasta varsin sopivasti, sillä taustavalolla varustettu GBC-pelejä pyörittävä laite on täsmälleen sitä, mitä olen jo tovin kaivannut. Tämä ei toki tarkoita, ettenkö vielä joskus haluaisi omistaa taas myös Game Boy Colorin. Myös kiinnostus useita muita vanhempia konsoleita kohtaan elää myös edelleen.
Mutta tosiaan, tässä vielä pakollinen lista nykyisistä konsoleista:
Game Boy Advance
Game Boy Advance SP
DS Not-So-Lite
Mega Drive II
PlayStation
PlayStation 2
PlayStation 3 (60 gb)
PlayStation Portable (2000)
Wii
« Viimeksi muokattu: 09.11.2010 01:52 kirjoittanut Riepu »
To defy me is a senseless act which goes against your world's wishes...
tallennettu