tuhis
Vieras
XII on mestariteos verrattuna kymppiin, sillä sitä pelatessa ei vituttanut kertaakaan siinä missä kymppi on alotettu pari kertaa, mutta pää vain ei kestä.
On aika kyseenalaista kuitenkin pitää jonkin pelin meriitteinä asioita joita ei kerrottu, tai mitenkään erityisen taidokkaasti vihjailtu, vaan ne ovat kokonaan jätetty pelaajan mielikuvituksen harteille jos ylipäätänsä on semmoinen ihminen että tykkää heittäytyä mielikuvitusmaailmoihin pohdiskelemaan. XII:n juoni on mitä on, mutta puitteet ovat komeat ja pelimekaniikka toimii. Harmi ettei juoni ollut kummoisempi. Tietynlainen vakavanläntä hahmodesign (puputytöistä huolimatta) kai sai jonkinlaiset vibat ylle, että vakavien ja aikuisten asioiden äärellä tässä ollaan ja taustoja sun muita kuvioita tuli pohdiskeltua tuon tuosta.
Grindaus, farmaus ja pelisisältöjen merkityksettömät varioinnit ovat kuitenkin niin turhia juttuja että oksettaa, mutta helpointa helppoutta pelintekijöille ja nykyään nuo asiat ovat tuntuneet puskevan silmille ihan eri tavoilla kuin ennen - tai sitten se vaan tuntuu siltä, sillä siinä missä SNESsillä esimerkiksi sama pökö eri värisenä on jossain määrin "ymmärrettävää", samojen vihollismodeleitten käyttö eri värisenä nykypeleissä on melko saatanan surkeata toimintaa. Kun näistä XII:n metästystehtävistä kuulin niin se sai hienoista närästystä aikaan, mutta eivätpä ne lopulta niin kamalia olleetkaan kuin tämmöinen puhdetoiminta voi pahimmillaan olla.
Sitä on nykyään oppinut katsomaan "lyhyitä pelejä" kuten Gears of War hieman toisella silmällä - jep, ehkei paras esimerkki kun justiin päästiin sanomaan vihollisten samankaltaisuuksista, mutta tässä sille onkin syy. Selitä siinä miksi joen toisella puolen karhut ovat vihreitä ja toisella ruskeita.
Mutta juu, ensimmäinen potilas voidaan täältäkin suunnasta todeta kuolleeksi. FFkynpissä ei oikeastaan ollut mitään muuta hyvää kuin paikoittainen exteerior designi, joka parhaimmillaan oli ehtaa Squarea. Hahmoista taisi vähiten vituttaa jamppa joka taisteli sillä blitspallolla - ihan vaan sen takia ettei kerrankin ollut joku vitun epäkäytännöllisen näköinen miekka jonka voisi kuvitella menevän paskaksi heikommasta tuulenvireestäkin.
Mitähän sitä itse heittäisi teuraalle
Harvemmin tulee pelattua oikeastaan mitään muuta kuin semmoista mistä on jo jonkinlaiset hajut etukäteen, joko sen vuoksi että on pelannut sarjan/tekijöitten pelejä aikaisemmin ja tykännyt aina. Tales of ... ropesarja on kuitenkin aikamoista verijormaa. Mitäänsanomatonta pettymyksellä maustettua tehdasyrjöä jonka ohella tarjoilla Sakuraba-vitutusta. Tuokin paska saa fanitusta vaan sen takia kuin ei ole olemassa edes puolenkymmentä ropesarjaa jotka kilpuuttelisivat, siinä missä jotain FPS-rutkeita on miljardeja.
Paska maittaa kun muutakaan ei saa nälkäänsä... ja sitten sitä jo huomaakin tykkäävänsä siitä.
« Viimeksi muokattu: 17.03.2008 08:03 kirjoittanut tuhis »