Mutta siis mikä siinä gameplayssa mättää? Peli on lyhyt, mutta mukaan mahtuu räiskintää, perinteistä hiippailua, sukeltelua, pommien purkua, miekalla huitomista ja Sniputus-kohtauksia. Pomotaisteluista nyt puhumattakaan.
Pelattavuus ei vain ole mieleeni: etene 10 metriä, katso ensimmäisen persoonan kuvakulmasta, etene taas 10 metriä ja katso taas missä vartijat menevät. Yksinkertainen kenttäsuunnittelu juuri yrittää paikata pelattavuutta, mutta minut se vain ajaa suurempaan ahdistukseen.
Kontrollit ovat sinänsä ihan hyvät, mutta tapa millä MGS2:ta pelataan, ei mielestäni vain toimi puhtaana videopelinä.
Suurin osa pelin bossimatseista tuntuu todella unohdettavilta. Lopussa kun Ray-robotteja hyppii toinen toisensa perään areenalle, tuntuu se haukottavalta ratkaisulta.