Pelaajalauta

Okei, on tullut katseltua aina välillä striimiä FFXIV:stä, kun joku japsi vetää sitä läpi ja vaikuttaa tähän mennessä järkyttävältä pettymykseltä. Aivan uskomattoman suoraviivaista menoa koko ajan ja muiden katselijoiden kommenttien mukaan 15 tunnin aikana ei ole ollut juuri kuin putkessa juoksemista. Koko ajan vain taisteluja taistelujen perään harmaan umpitylsän oloisissa paikoissa. Esim. kaupunkeja ei ole ollut ollenkaan ja tavarat ostetaan aina save-pointeista suoraan. Side-questeista ei tietoakaan, sillä peli vaikuttaa joltain toiminta rpg-devil may cry:lta. Tosin kyllähän taistelut näyttävät huipulta, mutta se ei vielä paljon helpota.

Ei viitsi enempää seurata noita striimejä, ettei liikaa spoilaannu, mutta kylläpä tipahti tämän pelin odotukset kaivoon, vaikka aikaisemmin oli yksi eniten odotetuista peleistä. Toivottavasti ensivaikutelma pettää.

Joko tuosta joku beta julkaistiin, vai olenko ihan sekaisin? Muistelisin että siinä E3-trailerissa oltaisiin puhuttu jostain 2011-julkaisuvuodesta?

Taitaa puhua XIII:stä, sehän julkaistiin Japanissa eilen? XIV:n betaan otetaan tosin jo ilmottautumisia vastaan, mutten usko sen jo alkaneen.

Joo, XIII:tä tarkoitin.  :lol:

Ai. No, jottei nyt ihan täysin turhaan tullut kirjoiteltua tänne, tarjoan teille älyttömän hyvän version Cheetahmen 2:nen ensimmäisen kentän biisistä. (http://www.youtube.com/watch?v=3f2btNNeCVk&feature=player_embedded#)

Tavarat ostetaan save-pointeista? Onhan se periaatteessa ihan loogista (jos save point on lähellä saveta ennen ostoksia ja jälkeen ostosten :) ), mutta pelimaailmaan "sisään pääsemisen" kannalta ratkaisu on surkea. Tietysti jos tilanne on niin että savetukset hoidetaan kaupoissa eikä toisin päin niin homma voisi toimia, mutta ilmeisesti näin ei ole.

Eihän tuo nyt suuri vika ole, mutta epäilen FFXIII:n onnistumista koko ajan enemmän. Suurimpana syynä se että siitä tulee selville koko ajan pieniä surkeuksia. Hahmojen tylsyys nyt on ehkä vähän suurempi. En muista olisiko missään FF-pelissä ollut näin mitään sanomattoman tuntuista porukkaa sitten kahden ensimmäisen osan. Muita pienempiä häiritseviä juttuja on ainakin koko ajan suurempi suuntaus sci-fiin ja (jälleen) summonit. En tiedä olisiko itkenyt vai nauranut kun yksi summon muuttui hot rodiksi (oliko ifrit) ja Shiva muuttui moottoripyöräksi. Eihän FF-maailman taisteluhyökkäykset tai -tavat aina kovinkaan realistiselta kuulosta, mutta pienet rajat voisi olla: "Hah! Lähitaistelu! Muutampa jumalan vihan tuovan kutsuolentoni AUTOKSI!! Mitäs siihen sanot!!?? HÄ!!!?? MITÄ!!!!?? Taisit laskea allesi!!" Todellakin........

En nyt oikein ymmärrä, miten se, että savepointeistakin saa ostettua esineitä, vaikuttaa pelimaailmaan sisään pääsemiseen.

Spoilerivapaata höpinäää FFXIII:stä...

Kattelin noita FFXIII streamejä, ja vaikka minulla on kohtuu vähän kokemusta FF-peleistä, niin kyllähän se aika käänteis-finalfantasymäiselle vaikuttaa. Ensimmäinen pätkä jota katoin tapahtui missä lie. Siinä pelaaminen oli sitä että juostiin jossain paikassa ympäriinsä, mutta mitään muuta ei sitten pystynytkään tekemään. Siis mitään esineitä ei pystynyt tutkimaan tai käyttämään, vaikka siellä oli kaikenlaisia (valo)tauluja ja muita laitteita ja esineitä. Ihmisten lähelle kun meni niin ne alkoi automaattisesti puhumaan jotain. Sitten kun siinä meni johonkin tiettyyn kohtaan siinä alkoi välianimaatio jossa pelin siinä vaiheessa kaksi pelattavaa hahmoa jorisi jotain (japaninkielellä, japaninkielisillä tekstityksillä). Tämän jälkeen taas juostiin, ja edelleen, mitään esineitä jne. ei voinut tutkia tai käyttää, ja sen jälkeen taas katottiin välianimaatio, ja sitten taas juostiin... Tämän jälkeen tuli ylihieno animaatio, mutta en tiedä oliko sillä pelin juonen kanssa yhtään mitään tekemistä. No, loppujen lopuksi tuokin kääntyi toiminnaksi ja loppu olikin melko odottamaton ja dramaattinen kohtaus.

Muuten peli tuntuu olevan aika vahvasti toiminta painotteinen ja hyvin lineaarinen. Jos siinä ei hakata vihollisia hengiltä, niin siinä katotaan välianimaatiota. Kaupungit, tai muut rauhalliset alueet on kait aika harvalukuisia. Ja missä ikinä siinä mennäänkään, niin pelaajalla ei ole juurikaan vaivaa tietää mihin mennä koska joka paikka tuntuu olevan yhtä pitkää putkea (minkä lisäksi minimap kertoo mihin suuntaa pitää mennä, varmuuden vuoksi). Ja ne save-pointit, jotka on jonkinmoisia laitteita, on todellakin pelin ainoat vendorit - ainakin sen perusteella mitä nyt olen nähnyt.

Taitelusysteemi kuitenkin tuntuu olevan aika toimivaa sorttia. Pelaaja ohjaa vain yhtä hahmoa (jota ei voi itse valita) ja määrää hahmojen roolit. Esimerkiksi jos hahmon roolina on healer, niin se ei tee muuta kuin hiilaa. Rooleja on nippu erilaisia (mm. attack, enchant...) ja kunkin hahmon rooleilla on tasot jotka jollain tapaa nousee pelin aikana. Hahmoilla on vain tietyt roolit käytössä, eli vaikka (ymmärtääkseni) jokainen hahmo voi hiilata, ainoastaan joillain on healer rooli käytössä. Rooleja voi vaihtaa taistelun aikana milloin vain, ja niin usein kuin haluaa eikä vaihtaminen haittaa taistelua lähes ollenkaan. Roolit tuo taisteluun aika kiitettävästi strategiaa, ja FFXIII:n taistelut on kait normaalia vaikeampia, ja nopea tempoisiakin ne on, joten roolien oikea käyttäminen on tärkeää. Taistelut myös kai vaikeutuu riippuen kuinka hyvin pelaaja pelaa, mutta kuolemasta ei ymmärtääkseni rankaista millään tapaa. Jos kuolee, peli jatkuu taistelua edeltävästä kohdasta, ja pelaaja voi päättää yrittääkkö heti uudestaan vai juostako karkuun.


Muuten en oikein tiedä mitä mieltä tuosta pelistä pitäisi olla. Grafiikka on, kuten screenshoteista ja trailereista on ilmi käynyt, todella hienoa. Juonesta taasen ei voi sanoa mitään koska kaikesta siitä höpinästä ymmärsin kokonaisen yhden lauseen ("Duuste?" (tjsp.) = "Mikä hätänä?" (tjsp.)). Taistelua riittää, ja ehkä omaan makuun vähän liiankin paljon. Kyllä siinä silti jotain vetovoimaa tuntuu olevan, että täytyy sitä ainakin silmällä pitää. Ja tietenkään en ole koko peliä nähnyt niin eihän sitä tiedä minkälainen se loppujen lopuksi on.

Savepointit ovat irrallaan maailmasta, eli niillä ei ole maailman kannalta mitään loogista merkitystä maailmassa, ne on vain peliä varten ja kun tähän sotketaan vielä esineiden ostaminen, niin tuntuu että niitä ei ostettaisiin siitä maailmasta, vaan maailman "ulkopuolelta". Ja tämä siis näin jos "savepointeissa voi ostaa" eikä "kaupassa voi tallentaa". Ja siis eihän tämä iso juttu ole, mutta toimivat suuret kokonaisuudet koostuvat aina pienistä yksityiskohdista.

Paskaa kyllä, jos ei ole kunnon kaupunkeja pelissä. Ei kiinnosta pätkääkään juosta tuubissa 50h, toivottavasti meininki muuttuu tuon alun jälkeen. Ja onhan se nyt kämästä ostaa kamoja jostain save-pointista.

No, tuo häiskä jossain striimissä oli porannut jo yli 30 tuntia, eikä siihen mennessä ollut tullut vastaan mitään vaihtoehtoisia questeja, kaupunkeja tai vastaavaa. Jos peliä joutuu pelaamaan ikuisuuden, ennen kuin putkijuoksu loppuu, niin ei paljon naurata. Odotin jotain umpitäydellistä ropea, jossa yhdistyy FXII:n tietynlainen vapaus ja aiempien osien parhaat puolet, mutta näyttää olevan kaukana siitä. Kaikkialta kuulee vain kommentteja, että peli on superlineaarinen. Lisäksi nuo maisemat tuntuvat umpitylsiltä ja kuolleilta.

Siis mitä mulkkua tämän pelin kanssa on käynyt?

Kyllä. FF VIII:ssa ja X:ssa on vielä turhemmat hahmot, jos mahdollista.

Eipä kuulosta kovin hyvältä. Valmiiksi tosin mietittynä, että tämä on se peli jonka takia joutuu hommaamaan PS3.

FFVIII:n tapaus on kyllä aika lähellä, mutta olihan FFX:ssä hahmot on ihan perustasoa vaikka itse peli ei minusta olekkaan erikoinen. Kun muistelee hahmoja kuten, Auron, Kimahri ja jollain tapaa myös Wakka. Ja olihan FFVIII:ssakin kyllä Irvine, mutta ei sillä nyt kovin pitkälle päästy.

Vaikuttaahan nää ensimmäiset 15h karttojen perusteella aika mielenkiintoisilta. (https://www.pelaajalauta.fi/files/5/56088__468x_final-fantasy-xiii-extreme-linearity.jpg) Ei kai spoilanne mitään, kun kyseessä on suttuiset minikarttakuvat.

Kotakussa oli sama kuva ja puhuttiin 5-6 tunnista. Ei sillä että tuolla ajalla nyt niin väliä on, mutta kuitenkin :)

No siinähän on hyvännäköistä putkea tarjolla. Kiinnostus tätä peliä kohtaan on laskenut pohjalukemiin tämän päivän aikana.

Striimiäkin on tullut väijyttyä ja eipä sielläkään ole paljon maisemat vaihtuneet, pelkkää monotonista käytävää. Hahmotkin vaikuttavat toistaiseksi kehnohkoilta.

Voihan toi meininki parantuakin, mutta jos ekat 15h pyöritään tuolla samoissa ränneissä niin kyllähän se jo itessään latistaa kokemusta melkoisesti.

Jaa, sain kuvan muualta (Escapistin foorumit), mutta siellä puhuttiin 15 tunnista. Enpä sitten tiedä, mikä on se oikea luku.

Kaikki pelkoni FFXIII:tä kohtaan näyttäisivät toteutuvan jos pelaajien hypetystä/whinetystä uskoo. Elokuvamainen ja lineaarinen eteneminen. Paikat vaihtuvat välidemoilla, ei oikeasti etenemällä. Taistelusysteemi on "näyttävä" ja yksinkertainen. Et ohjaa edes kaikkia hahmojen kykyjä. Hahmonkehitys kulkee myös suoria linjoja pitkin ja mitään kustomisaatiota ei ole.

Ja anime juoni.


EDIT: Ja vielä kauheammaksi menee. Pelissä ei voi grindata (peli avaa lisää kokemustasoja vasta kun etenet juonessa), pelitaktiikkasi ei vaikuta taisteluista saamiin palkintoihin, pomomatsit ovat enemmän puzzleja kuin mättöjä ja mitään megaiskuja ei oikeastaan ole.

Vituttais jos tätä olisi vuosikausia odotellut  :lol:

Kiukku nousee uskomattomiin lukemiin, kun lukee infoa tuosta pelistä. FFX ja FFX-2:kin taitavat olla huippua kamaa tähän verrattuna.

Itekkin ajattelin, että viimeistään tuohon FFXIII:hin mennessä pitää hankkia Xboxi, mutta nyt ei ole sitten silläkään niin kiirettä. Onhan meikäläisella vielä kaksitoistanenkin kesken. >_>

Heh mua naurattaa jo se idea, että joku on odotellut tuota Final Fantasyä kuin mikäkin Viper7. Onhan se ollut jo pitkän aikaa selvä, että paskaa sieltä on tulossa. Niin meinaan siis, että seiskan jälkeen ollut jo selvää...

Ei saatana.  :lol:
Olis vaan julkassu sen pelin aikasemmin

Niin tämä peli on aika hyvä testamentti koko sukupolvelle. Vuosikaudet taas odotettu ja ison rahan peli kyseessä, mutta sisältöä ja valinnanvaraa on vähemmän kuin koskaan. Suurin osa budjetista on ihan takuulla mennyt taustojen karamellisointiin ja välidemojen mallintamiseen. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että FF sarja kokeilee aina uusia polkuja, mutta kyllä nyt jumalauta sarjan yksi kulmakivi on tutkiminen ja valtava sisällön määrä.

Kyllä tällä taktiikalla rakennettu FF-peli pudottaa kelkasta lähes kaikki sarjan entiset fanittajat. Mikäli pelistä ei tule täydellistä floppia, sen pelastanevat tämänkaltaisiin peleihin tottuneet uudispelaajat.

Jotenkin silloin, kun 9-vuotiaana ostin FF7:n, tunnelma oli sanoinkuvaamattoman maaginen, millaiseen sfääriin ja holistiseen kokemusmaailmaan yksi peli voikin imaista? Sen jälkeen en ole pelannut muita pelejä, lukuunottamatta muutamaa hassua tasohyppelyä tai NES-klassikoita. Onneksi nostalgisoimista voi harrastaa ja pelata vielä niitä vähän tuntemattomampia osia läpi. Jo pelimusiikin kuunteleminen raottaa tätä maailmaa. Jostain syystä FF6 on jäänyt mulla vaiheeseen, vaikka se on koko kompositioltaan aivan mahtava, joten löytöretkeily jatkuu. Kyllä oikeaa Fina Fantasya pelatessa konsolin sisällä on elämää.

Finalit olivat lempisarjani PS1-aikoina. En pelannut oikeastaan mitään muita kuin sarjan pelejä ja muita samankaltaisia ropeja. IX oli mielestäni sarjan paras osa ja se on yhä meikäläisen suosikki. IMO pelissä on myös parhaat musat koko FF:n historiassa.

X:n pelailin vielä ihan mielellään läpi, vaikka maailmankartan puuttuminen harmittikin. XII olikin sitten kohtalaisen nihkeä juoneltaan ja peli jäikin kesken mielenkiinnon puutteesta johtuen. XIII:tä en ole kokeillut eikä ole oikeastaan mitään mielenkiintoakaan peliä kohtaan. Muutenkin aika kuraista tavaraa puskee toi Square nykyään. Tulisipa entinen Squaresoft takaisin. :(

Asian ytimessä ollaan. PS1-aikoina ei tämä silloin yläaste-ikäinen jantteri mitään muita pelejä edes pelannutkaan kuin FF- ja vaikkapa Chrono-sarjan pelejä.

Eiköhän Squaren alamäestä ihan voida yleisesti sarjan primusmotor Sakaguchin lähtöä syyttää, kun miehen silloin ohjaama FF The Spirits Within-leffa floppasi niin rajusti. Oma muistikuva/teoriani asioiden kulusta oli, että koko leffahan taisi lähes upottaa Squaren mukanaan, jolloin fuusio Enixin kanssa oli väistämätöntä jotta yhtiö pysyisi hengissä. Yhtiön pääpösöt eivät sittemmin tainneet Sakaguchia katsoa järin suopealla silmällä, ja antoivat tälle entistä vähemmän merkittäviä osia projekteissa. Vuonna 2003(kai) Sakaguchi sai tarpeekseen ja perusti sen Mistwalkerinsa. Lost Odyssey kuuluisi olevan ihan mielenkiintoinen projekti, jota en tosin itse ole pelaillut.

Sinänsä ironista, että henkilöä jonka ansiota lähes koko Squaren menestys on, alettiin katsoa ylimalkaisesti ja annettiin lähteä. Totta kai on ymmärrettävää että jos yksi henkilö lähes upottaa koko imperiumin niin eihän siitä tietenkään ihan vähällä selviä, mutta ei Final Fantasy nyt vaan ole pitkään tuntunut samalta ilman Hironobua. >:(

--------

Ja sitten vähän muuta. Aika vähälle huomiolle on jäänyt tämä joitain päiviä vanha traileri FF Versus XIII:stä:
http://www.youtube.com/watch?v=flmHlDsxda8 (http://www.youtube.com/watch?v=flmHlDsxda8)

Meininki on mielestäni vähän tuollaista FF 7/8 -semirealistista tyyliä, jossa kuitenkin huristellaan autoilla ja tallustellaan pilvenpiirtäjissä. Jos tähän saa sen fantasiaelementin toimivasti mukaan, niin kyllä minua saattaisi jopa kiinnostaa moinen. Niin ja toivottavasti tällä ei ole juurikaan tekemistä FF13:n kanssa. Taistelusysteemi näytti tosin vähän turhankin simppeliltä, toivottavasti ei kuitenkaan tällä kertaa ole sitä.

Muutamia vaatimuksiani tälle pelille: Laaja ja avoin maailmankartta, mielenkiintoiset mestat, ei korostetun putkimaista etenemistä, hyvät musiikit, funtsimista vaativa taistelusysteemi sekä hyvät hahmot ja juoni. Onko se oikeasti vaikeaa? Let's hope not.

Versuksen taistelusysteemi on samanlainen kuin Kingdom Hearts peleissä, mikäli uusinta traileria uskoo.

Final Fantasy -sarja tarvisi aivan eri suunnan mihin se on menossa. Mutta kun nykyään pelaajat laittavat rahansa FPS -peleihin ja WoWiin niin näitä tullaan varmasti myötäilemään. Eli reaaliaikaista taistelua ja paljon pumpum aseita ja scifiä. FFXII oli kyllä positiivinen yllätys uudesta suunnasta huolimatta ja oikeasti pidin pelistä. Mutta silti kaipaan selvää suunnanmuutosta vanhoihin JRPG-peleihin päin. En kyllä usko että tätä tulee tapahtumaan ennen osaa 17-20, jos sarja sinne asti pysyy hengissä. Luulen oikeastaan että kohta aletaan luopumaan tuosta numero järjestelystä ja siirrytään Nintendon konsolien tyylisiin nimeämisiin. Tai tähän ainakin tämän FFXIII kokonaisuuden kanssa usein viitataan. Puhutaan usein Fabula Nova Crystallis -kokonaisuudesta jne. Mutta saapa nähdä.

Square rämpii kyllä sellaisessa sonnassa, ettei mitään rajaa. FF-nimellä koitetaan rahastaa viimeiseen saakka, puhumattakaan jostain Kingdom Heartseista joita tuntuu tulevan joka viikko uusi. Pelkästään DS:lle on tullut ainakin kymmenen erilaista FF-viritelmää ja muiden konsolien tilastoja en jaksa, enkä edes halua tarkistaa. FFXIII on pelkkä vitsi ja siitäkin tulossa ties kuinka monta spin offia.

Oi niitä aikoja, kun Squaren pelejä kiinnosti (ja kannatti) odotella. Nykyään kerran viikossa ilmestyy joku Chocobo racing/FF-viritelmä, jota kukaan ei muista enää parin päivän päästä.

FF XII oli tarkoitus aloittaa uudestaan, minulla ei ollut kuin se ainoa ja ensimmäinen tallennus olemassa, joka sijoittuu viimeiseen paikkaan. Sen alussa intoni lopahti, ja peli on pölyttynyt hyllyssä tähän päivään asti.

Eteen tuli myös se hetki, että iskin Ps2:seni ensimmäistä kertaa taulutelkkariini kiinni. Ensinnäkin jo Ps:n oman alkuvalikon kuvat meinasivat palaa siltä seisomalta ruutuun kiinni, ja muutenkin kontrastit olivat aivan päin, sanonko mitä. Eikä tilanne parantunut peliin päästessäni, koko pelin kontrastit olivat tajuttoman vahvat, ja valoisuutta ei ollut juuri ollenkaan.

Alkuperäiset piuhat käytössä normaalisti, missä lienee vika?

Jos menee liian offiksi FF:ään liittyen tämä viesti, niin siirtäkää mieluusi asiaankuuluvampaan ketjuun. :)

https://www.gamespot.com/articles/final-fantasy-vii-coming-to-switch-soon/1100-6464725/

http://www.youtube.com/watch?v=zntfmuX9Bko

FF VII voi hyvinkin tippua varjona helmikuun Directissä, jos sellainen nyt on edes tulossa! (no, emme tiedä maaliskuun lopun jälkeisestä ajasta mitään, joten...)

Seiskasta ja ysistähän ei tule fyysistä versiota, joka on harmi, sillä Final seiska kasetilla olisi ollut COOL AS FUCK. Voi että, miten himoankaan päästä jo pelaamaan seiskaa, vaikka nykymittapuulla varsinkin pelin hahmot näyttävät rumilta liioiteltuine mittasuhteineen. Eipä tottumiseen kuitenkaan kauaa mene, ja pian varmasti lumoutuu ajattomista musiikeista ja legendaarisesta tarinasta.

90-luvun puolivälin tapahtumat tekevät tästä julkaisusta jotain enemmän; Hiroshi Yamauchin johtama Nintendo kertoi silloiselle Squaresoftille: "jos jätätte meidät, älkää tulko koskaan takaisin." Paljon on tapahtunut sen jälkeen. Kokonaisia konsolisukupolvia, Crystal Cronicles, mutta FF7:n ja Nintendon tiet eivät tuntuneet siltikään kohtaavan.

RPG:t ovat Switchin todellisia sielunkumppaneita, ja niitä tykitetään tänä vuonna joka laidalta! Bring it on!

Kiitos Square Enix, jo etukäteen.

Pakko kyllä vähän ihailla Epin hypetystä kaikesta mikä liittyy NS:ään. FFVII on kuitenkin tullut jokaiselle laitteelle viimeisen 20 vuoden aikana lukuun ottamatta Nintendon laitteita ja silti pystyy kiittämään tästäkin S-E:tä.
Ja siis omasta mielestä FFVII on tai on ainakin ollut parhaimpia pelejä mitä on ikinä julkaistu. Mutta tästä ei siltikään värähdä viisari mihinkään päin :lol:

S-E saisi muutenkin keskittyä tuomaan muita kuin uudelleen julkaisuja. FFVII Remake kun on taas ihan eri juttu. Vähän alkaa pelottamaan että se ei edes ehdi tähän sukupolveen. Tai sitten se tulee kahdelle sukupolvelle ja sitten onkin ongelma heittääkö monta sataa tämän takia heti julkaisussa konsoliin. Konsoli markkinoiden päivitysversioiden entistä suurempi todennäköisyys ei siihen oikein houkuttele. Varsinkin jos peli tulee nykyisellekkin sukupolvelle. No, jos rahaa tietty sattuu olemaan sillä hetkellä, niin ihan se ja sama sitten, ostoon menee paras versio. Mutta saisivat nyt kertoa siitä jotain viimeistään E3:ssa...

Miksi positiivisuus/innostuneisuus on oletusarvoisesti väärin ja kyynisyys oikein?

Minusta FF7:n saapuminen Nintendon alustalle tuntuu eeppiseltä, samoin sen saaminen hybridi-laitteelle, ja halutessaan kannettavaksi.

Ei se olekkaan. En mielestäni niin sanonutkaan eikä todellakaan ollut tarkoitus sanoa niin.

Olenko saanut täällä jonkin sortin kyynisyyden auran päälleni kun kirjotukset otetaan niin vaikka en niin edes tarkoita :lol: Vai odottiko Epi vain että joku on naama väärällä hehkuttamisesta kuitenkin niin tuli puolustus refleksi :lol:

Ehkä vähän noinkin. Kyllä se varmaan kulmakarvoja siellä täällä nostaa, mutta minkäs teet, kun en ole ollut tästä harrastuksesta näin innoissani sitten N64/GC-aikojen.

Vinin siguun päivitystä: Pelaajalauta-->Formulalauta-->Pakkotoistolauta-->Uhkapelilauta-->Turvapaikkalauta--->Hautalauta--->Switch-hype-lauta

Oli lähellä tulla Diesellauta, mutta se taisi jäädä lopulta välähdykseksi pannuun.

Eikös tässä palata vähän juurille? Alkuperäistä Pelaajaboardia kutsuttiin taannoin ”Nintendon pohjoiseksi tukikohdaksi”.    :)

Olette vapaita hypettämään muiden alustojen pelejä! Kaikki on omissa käsissänne, jotka näppäimistöä käskyttää.

Itse aiheesta sen verran, että laitoin eilen FFX+X-2:n Switch-version (totta kai!) ennakkotilaukseen Konsolinetistä (39,95 €) (https://www.konsolinet.fi/product/23306/final-fantasy-x--x-2-hd-remaster-switch). Halvin, minkä löysin. FFXII pitää myös luikauttaa tämän kuun aikana varaukseen. Se olikin ensimmäinen moderni yksinpelattava FF, jota en koskaan edes kokeillut.

Jep. Ei mua haittaa hypetys ollenkaan. Hyvä vaan, että on taas enemmän toimintaa täälläkin, olkoonkin vähän yksipuolista.

Meikän hype vaihe kestää nykyään niin vähän aikaa ja yhden pelin pelaaminen niin saatanan kauan, että se hehkutus vaan jää :lol: Pitäisi olla lukematta mitään peliaiheisia uutisia tai julkaisuja sillä hetkellä kun pelaa jotain peliä. Sitten kun on peli pelattu aukaisee verkon ja alkaa käymään kauppojen pelihyllyillä. Säästyisi aikaakin kun unohtaisi ne 10-20min pyörimiset pelisaiteilla ja pikaisen selailut kauppojen hyllyillä. Sitten olisi kova hype kun tulisi eteen kaikki 6kk sisällä julkaistut pelit. Tai yli.

FFXV (ja siitä takaisin aiheeseen) kun on ollut nyt vajaa 6kk työn alla, jotain 35-40h taitaa olla takana ja vielä matkaa edessä reippaasti. Peli kyllä tuntuu koko ajan paremmalta. Olisi varmaan vielä parempi jos riittäisi aika ja energia pelata useemmin kuin 0-3 kertaa viikossa. Aina joku asia kun tuntuu unohtuvan jos pitää yli viikon tauon pelaamisessa. Ja sitten kun pelissä on jotain triviaaleja asioita joihin menee helvetisti aikaa, kuten kala jota pitää kesyttää 2h ennen kun sen saa ylös. Ei, en lähtenyt saalistamaan sitä testailua pidemmälle. Tälläset asiat muuten kyrsii peleissä. Peli saa olla vaikea, asioiden treenaaminen saa viedä aikaa, mutta sinnikkyyden tai kärsivällisyyden edellytys on perseestä. Kerran se kala meinaan nappasi ja ei siinä mitään ihmeellistä sinänsä ollut, mutta mietin että ei tätä saatana voi koko iltaa vetää ylös joten siima katkesi turhautumiseen. Ihan persettä. Helvetin vaikea mutta vartissa ylös jos vaan osaa. Vaikka ei sillä, ei tuo kalastus siinä nyt mikään erikoinen juttu ole. Sen saalistaminen vain isketään naamalle kun leiriytyy oikeassa paikassa, joten tuli "no helvetti koitetaas" fiilis. Meni siihenkin kaikkine ostoksineen ja testailuineen yksi ilta (about 2-3h) ihan turhaan :rollaus:

Mutta nyt saa senkin jättää ja jos vaikka edistäisi tarinaa hiukan. Alun vierauden jälkeen taistelu on ihan sujuvaa puuhaa ja oikeastaan se joka pitää otteessaan. Hahmot on aika yhden tekeviä, juoni on osin jo hämärän peitossa pitkän peliajan takia,... Mutta örkkejä jaksaa mättää. Tosin käytännössä pystyt taioilla tekemään aika paljon tuhoa. Ostat vain esim. elixiriä perkeleesti ja yhdistät sen taikojen kanssa niin saat kunnon pommin useampia örkkejä vastaan. Rahasta kuitenkaan harvemmin tulee varsinaisesti pulaa. Vaikka eihän niitä taikojakaan jatkuvasti ole saatavilla, niin ei niitä koko aikaa tule käytettyä. Mutta jos esim. tulee kova kasa imperiumin sotilaita lentoalukseellaan ja haluaa ne nopeasti kumoon, heittää yhden elixiirillä maustetun valopallon sinne keskelle niin kaikki kaatuu suht varmasti. Pari warp iskua joskus joutuu heittää perään.

Tunnustus: en läpäissyt Final Fantasy ysiä PS1:llä. Peli jäi toiselle tai kolmannelle CD:lle syystä, jota en enää muista. Ehkä parin päivän tauosta kasvoi viikko, viikosta kuukausi ja niin edelleen...

Nyt korjasin asian, eikä siihen mennyt kuin vajaa 30 tuntia, keskittyessäni täysin pääjuoneen. Matkan varrelle jäi varmasti monta vaihtoehtoista tehtävää ja bossia, mutta pelin tarina vain imaisi mennessään niin hurjalla voimalla, ja tunsin saavani siitä paljon enemmän irti kuin teini-ikäisenä. Hyvin paljon enemmän.

Vaikka FF9 alkaakin hyvin perinteisenä satuna, sen syvyyksissä lymyävät synkkyydet nousevat tunti tunnilta enemmän esiin piiloistaan. Lopussa on helppo liikuttua, kun hyvä RPG on tehnyt tehtävänsä, kuljettaessaan juonta sopivalla rytmityksellä, jotta pelaajalle jää aikaa pohdiskella ja eläytyä maailmoihin, joihin uppoutuu kuin hyvään kirjaan. Alexandria ja Lindblum omaavat tarinoilla ja historialla värittynyttä tunnelmaa, eivätkä Nobue Uematsun musiikit haittaa paksussa atmosfäärissä piehtarointia. Tärkeä tunne, että paikat ovat olleet olemassa ennen pelin aloittamista, on läsnä. Ja sama jatkuu lopussa; olin jollain ihmeen tuurilla välttynyt vihoviimeisen loppukäänteen spoilereilta. Lopputekstien valuessa ei voi olla viettämättä päänsä sisällä aikaa ajatellen, miten asiat tässä maailmassa jatkuvat, kun kaikki on pelaajan osalta sanottu ja tehty.

Final Fantasy IX onkin ilmiömäisen upea roolipeli, jota on portin laiskudesta ja tietyistä virheistä (overworld-musiikin bugi) huolimatta nautinnollista pelata Switchillä.

Eikä tarvitse odottaa kauaa, kun matkat Squaresoftin kultakaudella taas jatkuvat:



Pistetään tästä vielä Beatrixille, joka onnistuu suht pienestä roolistaan huolimatta jäämään pelaajien sydämiin.

http://www.youtube.com/watch?v=hZP70egLpPc

Hitto tekisi kyllä mieli palata noihin menneisiin. Toisaalta taas tuntuu että haluaisi jo korkata Darksiders 3:n, tai käydä hakemassa DMC5:n,... Aika,... kun sitä on vaan naurettavan vähän. FFXV:n pelikellossa on reipas 50h ja tämä on tapahtunut puolessa vuodessa. Välissä ollut vain muutama Tetris sessio. Toki muutama viikkoa mahtuu että ei ole ehtinyt pelaamaan ollenkaan. Jos nyt ottaa FFIX tai FFVII työn alle, siinä on kesäkuulle asti touhua. Pitäisi varmaan alkaa tekemään kovia valintoja pikku hiljaa. Joko lopettaa elokuvien, sarjojen tai kirjojen lukemisen, tai sitten myy konsolit.
No, onhan nämä first world problems asioita. Mutta silti se pistää haikeaksi kun miettii kuinka PSOnen FF-pelit tuli pelattua 4-7h peliputkilla läpi viikossa tai parissa. Ja silloin kun ei peli ollut tulilla pää oli silti siellä pelissä. Ja nämä tosiaan imaisi sisäänsä.

Pimeys. Tähdet. Avaruus. Aeris.

Kylmät väreet matkasivat pitkin selkääni, kun FF7:n logo ilmestyi ruutuun. 22 pitkää vuotta, mutta vihdoin Nintendo-fani voi pelata tätä sillä oikealla alustalla!

Square osasi takavuosina aloittaa pelinsä mestarillisesti: FFVI:n Mode 7:n voimalla vierivät lumimaisemat ja unohtumaton teemamusiikki, VII:n Midgar ja IX:n twistin saava prinsessan kaappausdraama Alexandriassa. Ja kyllä, minusta myös FF VIII on upea RPG, jonka haluaisin Switchille palavasti, mutta sen alku ei vain ole jäänyt niin vahvasti mieleeni.

Näitä porttauksia auttaa paljon se, että rivitaisteluissa voi tattia painamalla nopeuttaa peliä kolminkertaisesti. Pelitunneista voi näin puhaltaa paljonkin pois "ilmaa."

FFVIII alkudemo oli sellaista hunajaa sen tullessa, että melkein paskoin housuuni kun olin niin monttu auki. Muistan sen vielä, kun oli juuri läpäissyt FFVII:n (vähän jälkijunassa) ja FFVIII oli melkein samantien kaupoissa. Se hankittiin heti ja elämä oli pelkkää sitä hetken aikaa. Tein koulussakin esitelmän pelistä kun sattui samoihin aikoihin sitä pelasin :lol: Näytin siinäkin alkudemon ja yleisö oli myyty vaikka koko luokassa ei tainnut olla kuin yksi joka pääsi edes lähelle meikäläisen aktiivisuutta pelaajana.

FFVII on paras FF-peli ja se alku on huiman tunnelmallinen, mutta jos haetaan alkua joka sai hyppäämään tuolista, se on FFVIII. Myönnän toki että omassa tapauksessa se johtuu siitäkin että FF-mania oli siihen aikaan itsellä kovimmillaan :)

http://www.youtube.com/watch?v=fzjSpVRa3rQ&t=17s

Tämä mainos tuli eilen minulle GameXplainin videolla.

Se suorastaan huokuu helpotusta: Meillä on se... meillä on vihdoinkin se.

Haluaisin matkustaa aikakoneella vuoteen 1997, ja iskeä Sony-fanien edessä FFVII:n pyörimään Switchillä!  :P

"Vau! Onko tuo..."
"On se."
"Mitä ihmettä!"
"Niinpä."
"Entä sen vieressä? Mikä siinä on?"
"Öh... ei mikään."
"Näytä."
"En."
"Gal... Gun?"
"Meikä joutuu poistumaan. Nähdään 2019!"

Sain FFX-X2:n Remasterin jo perjantaina Switchille, ja pelasin pari tuntia, vaikka FF VII on vielä kesken (about 70% pääjuonesta pelattu).

Pakko sanoa, että yllätyin miten hyvältä peli näyttää. "No, eihän se niin vanha ole", mietin. Seuraavaksi tajusin, että kymppi kantaa kohta itsessään täysi-ikäisyyttä. Kasvot ja tönköt animaatiot toki kavaltavat sen iän, mutta tunnelmaan eläytymällä nekään eivät liikaa häiritse. Kun kuvakulma vetäytyy kauemmas, hahmomallit näyttävät hätkähdyttävän laadukkailta. PS1-aikakauden osia ja MD:n Phantasy Star IV:ää viime aikoina pelanneena tuntuu, että olisin tupsahtanut uuteen ulottuvuuteen.

Remasteroitu "arranged"-soundtrack kuulosti myös omaan korvaan niin hyvältä, että jätin sen päälle. Vita-versiosta tuttu "Quick Recovery" kosketusnäyttöä naputtamalla on myös pelaajan arsenaalissa, ja sillä on äärimmäisen kätevää palauttaa HP:t taisteluiden jälkeen käymättä lainkaan valikoissa.

Hyvä porttaus, josta olen kiitollinen.

Nautin FFX:stä n. 10 pelitunnin jälkeen paljon. Pelihän on toisaalta lineaarinen kuin putki, mutta loistava taistelusysteemi ja perinteiset kokemustasot korvaavat Grid nostavat pelin mielestäni parhaimpien FF-pelien listalle. Tavallaan tämähän on PS1-tyylisten Final Fantasyiden multihuipentuma, ennen sarjan muuttumista joksikin hieman toisenlaiseksi.

Trooppisessa ilmapiirissä velloo samanlainen iholle tunkeutuva nahkeus kuin Super Mario Sunshinen Delfino-saarella. Vuoret, niityt ja keskiaikaiset linnat ovat vaihtuneet palmuihin, hiekkarantoihin ja porottavaan aurinkoon, joka leikittelee kirkkaissa merivesissä.

Narisin Tiduksesta joskus nuorempana, mutta nyt minulla on silmää ja ymmärrystä myös hahmoille, jotka eivät ole synkkiä ja menneisyytensä piinaamia yrmiöitä. Täysin sama tapahtui Zidanen kanssa, sillä pidin FF IX:n protagonistista vuosien jälkeen rutkasti enemmän. Elämäniloisia ja positiivisia sankareita eivät RPG:t ole todellakaan pullollaan (Myös Xenoblade 2:n Rex sanoo moi).

Jäin kyllä kaipaamaan X3-nopeutustoimintoa seiskan ja ysin porttauksista. Onneksi sentään grafiikat ovat nyt paremmat, joten pitkiin animaatioihin ei uuvu ihan samalla tavalla.

Itselle FFX on aina ollut vähän se heikompi FF. Mennään sentään FFXIII:n yli ja pelasin FFX:n nuoruuden innolla aikoinaan läpi. Itse en pitänyt Sphere Gridistä. Jotenkin se vain määritti hahmoa liikaa. Ja kun siihen sidottiin käytännössä kaikki, osasta hahmoista tuli heitto pusseja. Muistaakseni esim. Lulu oli itsellä pelkkää tykin ruokaa, koska se oli alusta asti heikon tyyppi, joten ei sitä halunnut käyttää. Joten kun oppi pahisten rytmitystä, joka kerta kun tuli iso paukku otin Lulun esiin joka otti kuoleman vastaan toisten puolesta ;D

Lisäksi se ääninäyttely... taisi olla ensimmäinen Squaren peli missä oli ääninäyttelyä ja sen huomasi. Luoja se oli paikoitellen huonoa jo silloin. Tämän takia ei vain päässyt hahmojen sisään ikinä.

Mutta tulihan se läpi vedettyä. Ja ostin uteliaisuudesta PS3:n uudelleen julkaisun, siinä toivossa että en vain tajunnut jotain, mutta ei sitä kauaa jaksanut pelailla. Sphere Gridistä sai ehkä vähän enemmän irti, mutta ei se silti mikään voittaja ratkaisu ole. Putkimaisuus ei haitannut aikoinaan eikä se haitannut nytkään. Ihan jees, mutta FFXII on mielestäni PS2 ajan FF-peleistä helposti se parempi.

FFX:n ainoa hyvä puoli on sen taistelusysteemi, joka sekin on itse asiassa paremmaksi jalostettu X2:ssa. Muuten takapakkia varmaan jokaisella mahdollisella osa-alueella verrattuna neljään aiempaan osaan. Sphere grid antaa alkuun illuusion, että hahmojen kehitykseen voi jotenkin vaikuttaa, mutta käytännössä asia on aivan päinvastoin. Keskinkertainen, simppeli peli, mutta kyllä sen kerran paukuttaa läpi. Toki plussaa erilaisesta miljööstä, joka poikkeaa perus fantasiahötöstä.

X on monella tapaa lähellä ysiä. Suoraviivainen FF missä mikään ääninäyttelyä lukuunottamatta ei ollut pahasti pielessä. Sphere Grid alkaa tosiaan lopussa tuntumaan vain pakkopullalta. Iso plussa end-gamesta, sillä pelissä taisi olla kaikista FF:istä haastavimmat valinnaiset bossit.

https://twitter.com/New_WabiSabi/status/1137594941578723329

"Final Fantasy VIII Remaster"


Please be true! Please be true! Please be true!

Sellainen kutina, että seiska ja ysi ovat myyneet suoraviivaisiksi porteiksi Switchillä hyvin. Kasin haluaisin kovasti. Kymppi on tällä hetkellä tulilla, ja XII odottaa hyllyssä, mutta jos VIII saapuisi vaikka loppukesästä, hyökkäisin sen kimppuun varmasti heti X:n jälkeen.

VII:n ja IX:n uudelleenpelaaminen vahvisti fiiliksiäni siitä, että pidän itse asiassa ysistä seiskaa enemmän. Ysi on vähän kuin kaikkien aiempien pelien "Best of", ja sellaisenaan nousee kirkkaasti sekametelisopan yläpuolelle. Zidane, Steiner, Dagger, Vivi, Beatrix... kerrassaan mainioita hahmoja, pelissä kukkii synkkyyden lisäksi huumorin pilke, ja magian kyllästämää maailmaa rakennetaan ja avataan taidokkaasti. Jotakin todella kiehtovaa tässä pelissä on!

Kaikkien Final Fantasyjen soundtrackit ilmestyivät muuten pari päivää sitten spotifyhyn! Mahtavaa kuunnella näitä niin helposti ja hyvällä laadulla.

Kiitoksia tipsistä. Menee heti hyötykäyttöön.

FFVII Remake 3.3.2020. Olisin veikannut joulua. Saa nähdä kuinka suuri osa pelistä tuohon on ahdettu. Jotkut huhut kertoo että menisi Aeriksen *kröhm* asti. Itse en yllättyisi vaikka katkeaisi jo Midgariin. No joo, onhan se epä todennäköistä. Olisi aika lyhyt pätkä ja silloin pelistä ei moni täyttä hintaa maksaisi. Tosin eikös PSOnellakin eka levy loppunut siihen :)

Ei läheskään. Ekassa levyssä on hitosti pelattavaa ja Midgar ei ole varmaan edes puoliakaan. Tässä just pelaamassa seiskaa läpi ekan, kun viime kerrasta alkaa olla jotain 15 vuotta ja käynyt selväksi, ettei Squarella ole mitään mahdollisuutta onnistua Remaken kanssa. Ihmettelen, jos edes puolia pelin sisällöstä saadaan yhteensä mukaan, saati sitten ekaan episodeen joka voi pahimmassa tapauksessa olla joku muutaman tunnin "cinematic" läppä. Pelkästään tuo episodimaisuus tuhoaa kyllä täysin odotukset peliä kohtaan. Odotellaan kuutisen vuotta, että saadaan yksi palanen pelistä.

Sama pelko perseessä kuin TK:lla. Itseasiassa se taisi olla ensimmäinen viesti jonka kirjoitin pelistä, kun kuulin sen julkistuksesta. Vanhat kunnon Final Fantasyt ovat 10x isompia pelejä kuin modernit, joten niistä pitää leikata ihan helvetisti paikkoja jo ihan kustannussyistä. Sentään se Don Corneon bordelli taidettiin varmistaa tämän remakeen, aikaisemmin kommentoitiin, että se leikataan pelistä pois.

Ihmettelen kyllä, miten he oikein toteuttavat tämän loppupeleissä. Kaiken sisällön muuttaminen nykyajan standardeja vastaavaksi tulee vaatimaan sellaista taikuutta, että jos he todella onnistuvat tässä, niin nostan hattua. Ja onko tämän pelin maailman rakenteesta edes puhuttu vielä mitään? Episodimaisuus viittaa mielestäni vahvasti cinemaattisuuteen ja toimintapainoitteisuuteen, joten kiinnostaisi tietää.

Faktahan on se, etteivät varsinkaan kaikista paatuneimmat FFVII-fanit tule olemaan tyytyväisiä Remakeen, oli se sitten kuinka hyvä tahansa. Oma näkemykseni pelistä on tällä hetkellä se, että se näyttää visuaalisesti todella upealta ja taistelusysteemikin vaikuttaisi olevan kunnossa, mutta olisin silti toivonut ihan vain alkuperäisen pelin paremmilla taustoilla sekä päivitetyillä hahmomallinnuksilla.

Pakko myöntää, olisin ottanut todennäköisesti myös mieluummin vanhan pelin päivitetyllä ulkonäöllä.

Mutta, jo julkistuksen jälkeen heti puhuttiin että peli tulee juurikin siksi episodeissa, kun peli on yksikertaisesti niin valtava. Ja loppujen lopuksi en usko että tämän sovittaminen episodeiksi olisi niin mahdotonta miltä se aluksi kuulostaa. Alkuperäinenkin peli oli jaettu kolmeen levyyn, joten siinä on joka jo valmiina jos sitä miettii.

Se uhka episodimaisuudessa kyllä on että seuraavaa odotetaan taas vuosia. Joka ryssii koko homman, koska jos esim. mennään kolmella tai suuremmalla määrällä, viimeinen(/viimeiset) tulee seuraavalla sukupolvelle. Puhumattakaan jatkuvuudesta jne. Kaikki vaan ostamaan heti julkaisussa niin S-E uskaltaa pistää täyden höyryn päälle seuraavan osan kanssa.
Tai voihan S-E olla laiska, ja pistävät sen moneen episodiin ja vaativat että aikaisemmatkin osat on asennettuna. Se nopeuttaisi varmasti julkaisutahtia. Mutta vähentäisi myyntiä ja lopulta olisi 400-500GB pelkkää FFVII dataa PS4 täynnä... :rollaus: Jotenkin alkoi tuntumaan että S-E voisi vielä jopa tehdä tämän... Epin tulevat haaveet NS käännöksestä ainakin saisi viimeisen naulan arkkuun ;D

Se että alkuperäinen on jaettu kolmeen levyyn, kun sisältöä ei saatu mahtumaan yhdelle, ei kyllä vaikuta yhtään mitään mihinkään. Peli sentään tehtiin ja suunniteltiin valmiiksi ja kokonaisuutena, kunnes vaan jaettiin lopuksi kolmeen levyyn myyntiä varten. Nyt mennään perse edellä puuhun. Ne levyjen vaihdotkin on ihan random-paikoissa, enkä taatusti odota mitään, että eka episodi = ensimmäinen levy. Alkuperäinen FF7 on huikean laaja peli ja olin aivan unohtanut miten täynnä paikkoja ja sivujuttuja peli on. Joku Resident Evil Remaken tyylinen -uudistus olisi ollut oikea valinta tähän, joka olisi ollut lähes kaikille win-win. Kokonaan uusiksi rendatut HD-taustat, joissa enemmän animaatioita ja voi vaikka zoomailla yms.

En tietenkään valita, jos Square onnistuisi jollakin ihmeellä edes jotenkin, mutta kyseessä on sentään nyky-Square. Ne eivät saa portattua edes Ps1:n pelejään uusille laitteille ilman lukuisia ongelmia. Toistaiseksi ollaan nähty vain kasa toimintaklippejä ihan pelin alkuvaiheesta, joista on taatusti se kaikkein helpoin aloittaa. Kiinnostaa tosiaan nähdä miten maailma ja siellä liikkuminen on toteutettu. Ylipäätään kun peli aukeaa alkupuolen jälkeen ja voi liikkua ympäriinsä useisiin eri paikkoihin, jos ylipäätään pystyy enää edes liikkua. "sori, tänne ei vielä pääse, kuin vasta seuraavassa episodessa". JA vaikka olisikin kaikki täydellistä, niin se että pelin jatkamista joutuu odottelemaan ties kuinka kauan, eikä pääse jatkamaan loppuun omaa tahtia, on kyllä uskomattoman typerää.

http://www.youtube.com/watch?v=wpx2Z2CCjPs

Party like its 99  8)

Nostalgiamittari meni juuri säpäleiksi, sillä kasi on minulle tunnerikkaampi ja muistoisampi peli kuin sen maineikkaampi edeltäjä. Hassua, että tätä kutsutaan "remasteriksi", vaikka grafiikat näyttävät melkein samoilta kuin muissakin PS1-ajan Final Fantasyissä, jotka julkaistiin resoluutioboosteilla nykylaitteille. Hahmomalleille ja etenkin kasvoille on tässä tehty pientä ehostusta. Mutta toisaalta, eihän peli edes välttämättä muuta kaipaa. Tai no, mahdollinen x3-nopeutus tulisi taivaanlahjana nopeuttamaan piiiiitkiä GF-animaatioita, joiden takia pelikello hörppäsi tunnin tyttöineen.

FFVIII:n remastered titteli on vitsi. Toi ei ole remasteria nähnytkään. Taas yksi uudelleen julkaisu, ei siis jaksa liikuttaa mihinkään suuntaan.

FVII remake taas.... ei jumalauta kun näytti hyvältä. Ainoa mikä nyt ensireaktiona särähtää korvaan on jatkuva kädestä pitäminen. Hahmo kertoo heti miten pahis kaadetaan. Mitä taikaa käytetään ja koska mennään suojaan jne. Ei tuo nyt itseä ole ennenkään erityisemmin vaivannut, mutta tulee vähän alentunut olo kun peli pitää idioottina.

Mutta yleisesti ensireaktio on kyllä erittäin innostunut. Taistelu tuntuu toimivan ainakin ruudulla ja ovat saaneet materiatkin mukaan. Mikä on aika helvetin hienoa. Mutta täytyy sulatella ja katsoa illalla pätkät uudestaan ;D

VII Remastered näytti yllättävän hyvältä. Eipä se sinällään ole outoa, kun Square-Enixin käsikirjoittavat eivät voi täysin sekoilla vaan joutuvat edes vähän myötäilemään yli 20 vuotta vanhaa käsikirjoitusta. Tuntuu varmasti tuskalliselta, mutta pelaajathan siinä tietenkin voittavat. Hahmo-design on myös todella uskollista alkuperäiselle pelille ja musiikit kuulostavat käsittämättömän hyvältä. Taistelusysteemi on se suurin kysymysmerkki. Periaattessa kaikki näyttää hyvältä, mutta jaksaako tuota toimintapelimäisyyttä katsella 50 tuntia? Jos syvyyttä riittää...

Square-Enix kykenee parhaimmillaan uskomattomaan audiovisuaaliseen tykitykseen ja kun tähän yhdistetään firman kulta-ajan kässäri design voi lopputulos olla hieno. Ero FFXV:hen (firman huonoin tuotos) on hysteerisen iso.

Hieno audiovisuaalinen puoli ei ole ollut Squaren ongelma ikinä. FF13 näytti myös hiton hyvältä ja niin myös tämä.

Jumalauta kun vieläkin vaan nousee kylmät väreet kun tuon uusimman trailerin katsoo ;D Saatana tästä voi tulla parasta 20 vuoteen.

Nobuo Uematsu ansaitsisi tämänkin pelin tuotoista reippaan osan noilla sävelillä. Musiikki todellakin on uskomattoman toimivaa edelleen.

Mitä taisteluun tulee, niin se tasapaino voi vielä pilata koko touhun. Jos menee napin hakkaamiseksi, sitä ei välttämättä kauaa jaksa. Siltikin itseä huolestuttaa enemmän hahmojen vaihto. Onko siitä saatu luonnollinen osa taistelua. Itseen reaaliaikaisten taisteluiden hahmojen vaihdot ei ole ikinä iskeneet. Se vain rikkoo taistelun flown itselle. FFXV:kin tuli pelattua 60h enkä testiä enempää vaihtanut ohjattavaa hahmoa kertaakaan. Ehkä tässä vaikuttaa hahmojen ikonisuus enemmän, eli niitä haluaakin ohjastaa.
Sinänsä kyllä kuulostaisi hyvältä, jos tasapaino ja rytmitys on sovitettu siten, että hahmot periaatteessa iskee perusiskua koko ajan automaattisesti ja pelaaja sitten antaa isommat käskyt. Eli käytännössä se olisi kuten aikaisemminkin, nyt vain seisoskelun sijasta voi tehdä pientä iskua tai blokkausta koko ajan. Voisi toimia. Jos tasapaino ja rytmi on sovitettu oikein.

http://www.youtube.com/watch?v=RGENlpqa3tU

Toimii. Uudelleen tehdyt hahmot ovat toki aavistuksen liian nukkemaisia omaan makuuni, mutta otan kyllä mieluummin tämän kuin version, jolle ei ole tehty mitään kuin resoluution nosto. Ysissähän päähahmoja olikin jo paranneltu, mutta sivuhahmot ja vihollliset perustuivat alkuperäisiin malleihin, ja näyttivätkin suttuisilta. Nyt kaikki hahmot on pistetty korkeatasoisemmiksi (siis, ainakin grafiikoiltaan).

Yllättäen julkaisupäiväksi lävähti jo 3. syyskuuta. Fyysistä – josta aiemmin liikkui huhuja – ei harmi kyllä tule. Parikymppiä tästä on silti diginä nobrainer. Tosin joudun lykkäämään läpipeluuta myöhemmälle syksyyn, sillä syys- ja lokakuu pursuavat pelejä. Kymppikin on itseasiassa vielä hieman kesken.

Final Fantasy VII And VIII Remastered Physical Twin Pack Expected To Be Released Soon (http://www.nintendolife.com/news/2019/11/final_fantasy_vii_and_viii_remastered_physical_twin_pack_expected_to_be_released_soon)

https://www.konsolinet.fi/product/24699/final-fantasy-vii--final-fantasy-viii-twin-pack-switch

En ole ehtinyt vielä kasin Remastered-versiota ostamaan eShopista, joten pistin tämän tilaukseen. FF7 ja 8 kasetilla! Suurenmoista. Liikkeet importtaavat twin packia Aasiasta, mutta kuten esim. Okaminkin tapauksessa, näistä löytyvät enkkutekstit.

FF8:n julkaisusta Euroopassa onkin ehtinyt vierähtää kokonaiset kaksi vuosikymmentä. Peli julkaistiin lokakuun lopussa 1999. Muistan miten ystäväni haki sen Tampereelta ja häkeltyi siitä, miten realistisia etenkin hahmomallit olivat. Jokaisen itseään etsivän teini-ikäisen pojan oli helppoa ottaa Squall omakseen, ja nähdä maailma hahmon silmin.

Olisipa hienoa fiilistellä juuri ennen joulua ja joulun aikana FF8:n fyysistä versiota, jos Konsolinet vain saa peliä hyllyynsä suunnitellusti.

Spoileri (osoita katsoaksesi)

(https://media.giphy.com/media/xpqNI8KktSAGA/giphy.gif)

Se on vihdoinkin todellisuutta!  :o

Kun kasetin laittaa sisään Switchiin, kotivalikkoon tulee näkyviin molempien pelien ikonit. Suurin osa monta peliä sisältävistä kokoelmista toimii Switchillä näin, joka on mielestäni mainio juttu.

FF seiskaan ei ole saatavilla päivityksiä, joten kasetilla on mukana viimeisin versio. Se, josta on korjattu overworld-musiikkibugi.

Kasiin sen sijaan löytyy päivitys, mutta en ole varma, mitä se sisältää.


Ja mitä tulee näihin kokoelmiin, niin seuraavaksi voisinkin metsästää fyysisen, joka sisältää kolme ensimmäistä Dragon Questia.

Grindasin eilen illalla myöhään Final Fantasy X:ssä hahmoja vahvemmiksi, jotta pystyin kaatamaan tarinan vihoviimeisen bossin. Ja tämähän palkittiin lopetuksella, joka muuhun peliin nähden on häkellyttävän vahva ja emotionaalinen. Square naulasi videopelien tear-jerkerin viimeistä musiikkitavua, päähahmon mikroilmettä, kuvakulmaa ja kirjoitettua dialogia myöten; Yuna sanoo lopussa valtavalla tunnelatauksella jotakin, mistä juuri kukaan ei kivi-ilmeisenä läpi pääse. Ja jos pääsee, saavutus on kovempi kuin kaikkien Dark Soulsien läpäisy ilman osumia 60 minuutissa.

Se on sitä taikaa, josta Squaren kulta-aika muistetaan. Hiipuva sellainen, mutta kuitenkin. En vielä pysty kommentoimaan, pystyykö FFXII tai XIII vastaaviin hetkiin, mutta yleisen konsensuksen vallitessa epäilen sitä. Ja vielä enemmän epäilen aloittaa FFX-2:n, koska monet varoittelevat sen suorastaan sylkevän kaiken sen päälle, minkä FFX katkeransuloisella lopullaan saavuttaa. Pelin taistelusysteemiä kuitenkin kehutaan niin varauksetta, että pelaan varmasti kymppikakkosen jossain vaiheessa tänä vuonna.

Todennäköisesti moni muistaa FFX:n lämpimästi juuri lopun takia. Se alleviivaa, miten tärkeä finaali on. Mielestäni esimerkiksi FFVII::ssä twistit ja puolivälin tapahtumat ovat väkevämpiä, mutta sen loppu jää vertailussa valjummaksi.

Aloittakaahan Pleikalle kykeneväiset viikkonne FF7: Remaken demolla.  8)

Helvetti taistelin jo että en laittaisi heti lataukseen. Reilu kuukausi enää jäljellä että pääsen mehustelemaan rauhassa vapaapäivien kera. Ja demoa ei voi edes jatkaa sitten kun itse peli tulee joten,... taistelen toistaiseksi houtuksia vastaan. Avaus CGIkin vielä katsomatta kun odotan itse peliä ;D

Pistä epi se pleikkari vaan tilaukseen.

Njääh. Odottelen 360p25fps-versiota vuodelle 2022.  8)

Mutta en kiellä, etteikö konsolin hankkiminen pelkästään tätä varten ole juolahtanut mielen perukoilla aika-ajoin...

Joo tää tais olla hienoin konsolipeli ikinä. Saa nähdä onko kokoversiossa kunnolla grindattavaa ja tutkittavaa, mutta kaikki ne osa-alueet, jotka demossa olivat esillä ovat aika täydellisiä.

Olipas yllättän nuhjuinen demo. Kontrollit olivat halvan oloiset, field of view on ahdistavan pieni ja ps4 pro:llakin jonkin verran framerate-ongelmia. Visuaalisesti toki ihan hemmetin hieno, mutta niinhän FF-pelit ovat lähes aina olleet. Sitten kun tietää, että tosiaan kyseessä on pelkkä Midgarin osuus valmiissakin pelissä, niin vaikea on hypettyä tässä vaiheessa yhtään.

Korkkasin FFXII:n. Versiona siis Switchin Zodiac Age, josta löytyy monia hyviä parannuksia, kuten mahdollisuus vaihtaa ammatteja ja nopeuttaa peliä halutessaan jopa nelinkertaiseksi alkuperäisestä nopeudesta.

Ensin juonesta ja hahmoista: tarina keskittyy ainakin alussa vahvasti poliittisiin kuvioihin, tuoden mieleen hieman Star Wars Episodi 1:n. Onneksi Jar Jar puuttuu, vaikka XII:n hahmogalleria onkin muuten tympeän tylsistyttävä. Oikeasti, en ole pelannut yhtään Final Fantasya, joissa olisi näin mitäänsanomattomat hahmot, jos mukaan ei lasketa paria ensimmäistä osaa, joissa käsikirjoituksen määrä ja vuoropuhelu oli minimissään.

XII muistetaan sarjan murroksena mitä tulee taistelusysteemiin, sillä tässä kohtaa Square vihdoin hylkäsi satunnaiset taistelut. Jokaisen ilkiön näkee etukäteen ja yhteenottoja voi halutessaan myös vältellä. Pelissä on myös mielenkiintoisen tuntuinen ammattisysteemi, joka periaatteessa sallii todella joustavasti muokata omaa tiimiä siihen suuntaan kuin haluaa. Halutessaan maailmassa voi vaikka rynnistää täysin maageista koostuvalla kokoonpanolla, mutta on eri juttu onko se järkevää. Mahdollisuus on silti olemassa, ja se on hienoa. Alkuperäisessä versiossa kokeilu tosin oli varmasti vähemmän kivaa, sillä työn valitessaan siinä piti pysytellä hamaan loppuun asti.

Erityisesti pidän Monster Hunter -tyyppisistä sivutehtävistä: kapakoiden ilmoitustauluille ilmestyy säännöllisesti uusia hirviöjahteja, jotka suoritettuaan saa aina tavallista enemmän massia ja todennäköisesti myös kivaa päällepantavaa. Olen napsinut hirviöt kumoon sitä mukaan kun niitä on ilmaantunut. Viides (vai kuudes?) jahti osoittautui jo vähän hankalaksi, kun luolissa lymynnyt jättikäärme kaatoi tiimini kerta toisensa jälkeen ennen kuin hoksasin, mikä siihen puree.

4X-nopeutus on todella mainio QoL-ominaisuus. Varsinkin rivitaisteluissa ja pitkien käytävien ravaamisessa on niin kätevää tuikata pikakelaus päälle. Tämän tulisi olla vakiokamaa RPG-genressä, ja onneksi SE on sitä käyttänyt uudelleenjulkaisuissaan säännöllisesti.

FFXII:n pääjuoni läpi. Sivutehtävistä en ole pelannut kuin arviolta 30-35%, joten seuraavat kommentit koskevat enimmäkseen pääjuonta.

Kirjoitin aiemmin, että pelin hahmogalleria on mitäänsanomaton ja tylsä. Olen edelleen sillä kannalla, mutta kirkkaita valopilkkujakin onneksi löytyy.

Fran ja etenkin Balthier nimittäin ovat erinomaisesti kirjoitettuja ja kiinnostavia hahmoja. Jälkimmäinen tuntuu melkein pelimaailman Han Sololta, ja SquareEnix on tuntunut muutenkin hakevan peliin vaikutteita Star Warsista – tai sitten se on vain sattumaa ja teen itse nämä johtopäätökset.

Juoni on vähän kuiva, mutta sähköistyy loppua kohden. Viimeinen puolituntinen menee sarjan parhaimpiin. Tarinan tukema lore on aivan priimaa, rakentaen Ivalicesta monipuolisen, historiaa, ihmiskohtaloita ja uskottavia käänteitä kuhisevan lokaation. Tähän maailmaan on helppoa upottaa itsensä, keskustella NPC-hahmojen kanssa ja ahmia pieniä tiedonmurusia valtakunnasta. Ivalice tuntuu eletyltä ja oikealta, se on RPG:ssä tärkeää.

Ensimmäiset tunnit eivät näytä pelin parhaimpia puolia. Aavikkoympäristöt eivät ole niin kiehtovia kuin se, mitä myöhemmin eteen aukeaa. Olin myös hieman kuutamolla pelin systeemien kanssa, enkä tajunnut vielä käyttää Gambit-systeemiä oikein. Pian taistelu alkoi kuitenkin maistumaan. Olin myös mielissäni siitä, että suvantohetket saattoi nopeuttaa nelinkertaisiksi.

FFXII taitaa olla kuuluisa RNG-ominaisuuksistaan. Tämä on sekä hyvä että huono juttu. Periaatteessa älyttömän hyvää loottia voi löytää tavallisista arkuista/ruukuista, mutta silloin säkän täytyy olla todella hyvä. Varmempi tapa on kehittää Bazaaria ja hankkia kamaa sitä kautta tai hakata sivutehtäviä, joista osa on niin vaikeita (hirviöjahdit), että grindaaminen taitaa olla pakollista. Satunnaisuus toki tekee mahdollisesta toisesta pelikerrasta mielenkiintoisemman, ja samaa tukee myös pelin monipuolinen ammattisysteemi. Nyt pelasin pääasiassa kahdella raskaan sarjan miekkailijalla ja jousiampujalla, mutta kokemus olisi ollut maagipohjaisella ryhmällä varmasti todella erilainen.

FFXII jätti lopulta hyvän maun. Sarja toki lähtee tässä kohtaa rajuun uudistumiseen, mutta tuntuu silti suuressa määrin vielä Final Fantasylta, tarjoten sitä, mitä FF-peliltä lähden hakemaan. NS-versiokin on vallan mainio ja alleviivaa taas sitä, että haluan nauttia roolipelini kannettavassa muodossa aina kun se on mahdollista. Statsien, valikkojen ja vuoropuhelun lukeminen kirjamaisesti, laitteen ollessa lähellä silmiä, tuntuu luonnolliselta ja mukavalta.  

FFXII on minusta sarjan parhaita osia, mutta en olekaan pelaaja, joka pelaa pelejä tarinoiden takia. Ensimmäisellä kerralla aikoinaan en vaan ihan vielä tajunnut sitä. Päätarina ja hahmot ovat toki mitäänsanomattomia, mutta eivät ainakaan herätä vihaa, kuten puolet pelisarjan hahmoista. Vaaninkin voi dumpata mäkeen suurimmaksi osaksi peliä.

Mutta mutta.. Maailma yleisesti on ihan priimaa ja ääninäyttely parasta koko sarjassa. Seikkailua, tutkimista, sekä lisäsisältöä on enemmän kuin muissa osissa yhteensä.  Zodiac-versiossa pystyy hahmoluokkien kanssa säätämään vaikka miten ja gambit-systeemi on oikeasti todella hyvin suunniteltu taistelusysteemi, joka sallii paljon valinnavaraa ja vapauksia. Sen nerokkuus pääsee loistamaan erityisesti lisäbosseissa, jotka vaativat pelaajaa oppimaan systeemin oikein. Square ei ole onnistunut tekemään mitään vastaavaa jälkeenpäin (FFXIV:tä lukuunottamatta).

Pelin Zeldamainen tutkimisen ja löytämisen ilo on oikeastaan sen parasta antia, jota on hyvin vähän muissa Final Fantasy -peleissä. Heti alkupuolella on mahdollista varastella ja löytää varusteita, sekä taikoja, joita "normaalilla" pelaamisella ei välttämättä saa kuin pelin puolessa välissä, hyvä jos ollenkaan. Myöhemmin luolien syvistä syövereistä löytyy superbosseja ja salaisia laajoja lisäalueita vaikka kuinka, jotka palkitsevat tutkivan pelaajan aarteillaan. Kaikkien espereiden löytäminen ja Hunter Clubin nostaminen täyteen loistoonsa on parhautta ja asia, mikä erottaa tämän sarjan muista osista. Pelin sisällä on Monster Hunter rakennettuna sidequestiksi.

On se harmi, että Square on nykyään enemmän kiinnostunut tekemään vain leffamaista sontaa kevyin rpg-elementein, joten tuskin tällaisia monipuolisempia pelejä sarjassa enää nähdään. Jos FFXII:n monipuolisuuden ja seikkailullisuuden saisi yhdistettyä FF7-9:n tyyliseen touhuun, niin oltaisiin parhauden äärellä.

Siitä on aikaa kun FFXII oli tulilla. Peli vei mukanaan yllättävän hyvin, vaikka siinä oli monta asiaa joista en lähtökohtaisesti oikein perusta. Ensimmäinen on MMORPG tyyli. Se on vain tylsä. Toinen mikä korpesi oli taistelujen automaation sitominen hahmokehitykseen. Se oli todella turhauttavaa joskus. Tuntui kuin pelattavuus olisi rampautettu sillä että se oli sidottu etenemiseen. Kolmas oli Summonit/Esperit. En keksinyt niille muuta käyttöä kuin tykin ruoka. Kun huomasin että iso isku tulee, heitin Esperin kehiin ottamaan iskun vastaan. Muuta en saanut niistä irti. Neljäs oli itse päähahmo Vaan. Ymmärrän idean, se on (ymmärtääkseni) suoraan MMORPG genrestä vedetty. Itseen se ei vedonnut yhtään.

Mutta, peli tosiaa kuitenkin piti otteessaan. Ja kuten Epikin sanoi, Fran ja Balthier oli pelin suola. Näiden kanssa käymistä olisi seurannut mielellään paljon enemmän. Pelin lopusta en paljoa muista, mutta mieleen on palanut kohta kun Balthier nostaa Franin syliinsä. En oikein tiedä miksi kun en muista  :lol: Mutta muistan sen tunnelman mikä siinä oli.

Se olisi muuten jotain. FF7Remake Part2 voisi sen hyvällä säkällä tehdä.

https://www.play-asia.com/final-fantasy-ix-english/13/70dtn1

Final Fantasy 9:stä julkaistaan uusi fyysinen versio!

Olisi saanut kuulua seiskan ja kasin kanssa samaan pakettiin, mutta hyvä että tulee edes myöhemmin.

Kiitos Square tästä upeasta kansitaiteesta. Ei olisi tarvinnut kuin kopsata logo, mutta kerta toisensa jälkeen jaksavat nähdä ihan vaivaa, että saavat julkaistua paskempaa.

No nyt on kyllä oppikirjaesimerkki kansitaiteesta, jossa on ollut ideaa, mutta toteutus jäänyt puolitiehen. Helpoimmalla olisivat toki päässeet ihan vain pelin logolla, jossa sitä paitsi esiintyy jo kaksi hahmoa valmiiksi.