Siitä on kohta 13 vuotta, kun ensimmäisen kerran pelasin maailman parasta peliä, Street Fighter III: 3rd Strikeä.
Oli kuuma ja kostea kesä vuonna 2004. Elettiin aikaa, jolloin miehet olivat rautaa ja tappelupelejä ei vielä suunniteltu vaippaikäisille vauvoille. Evolution 2004 -tappelupeliturnaus oli käynnissä, kun Atlantin takaa kuului järjetön meteli.
Daigo oli juuri tehnyt legendaarisen parryn Justin Wongia vastaan 3rd Strike -turnauksen semifinaalissa. The Beast was unleashed!
Video levisi kulovalkean tavoin ympäri nettiä, joka toimi vielä tuohon aikaan höyryllä. Pornotkin katseltiin rakeisina kuvina tonnin painoisista kuvaputkimonitoreista. Nuorena poikana Daigon parry aiheutti pornokuvien tavoin valtaisan erektion, johon auttoi vain yksi asia. Se, että pääsen pelaamaan tuota samaista peliä ja vähän äkkiä!
Onnekseni vielä samana vuonna julkaistiin Xboxille Street Fighter Anniversary Collection, joka piti sisällään tuon mystisen Street Fighterin, josta en ollut aiemmin kuullut pihaustakaan. Näin vihdoinkin valon! Kyseessä oli kaikkein aikojen kovin videopeli, johon käytin tuhansia tunteja elämästäni. Eikä kaduta pätkääkään.
Nyt eletään vuotta 2017 ja postauksen alussa oleva video antaa toivoa, että pääsen mahdollisesti pelaamaan 3S:ää tämän sukupolven konsolilla. Ympyrä tavallaan sulkeutuu, sillä muistan, miten pelasin juurikin kyseistä videon lataajaa, kuuluisaa Maximilian Doodia vastaan alkuperäisessä Xbox Livessä, vaikka välissä oli yksi valtamerikin. Turpaan tuli, mutta en luovuttanut, ja vasta paljon myöhemmin minulle alkoi hahmottua, kuinka uskomattomasta pelistä olikaan kyse.
Toivon, että tämä tarina - ja ennen kaikkea Street Fighter III: 3rd Strike - saa arvoisensa lopun kunnollisella arcade perfect -porttauksella ja nettikoodilla. Mutta koska kyseessä on Capcom, niin todennäköisesti sieltä on tulossa vain höyryävä kasa paskaa suoraan naamalle.