Aijai, Dragon's Dogmasta on kyllä erittäin lämpimät muistot. Pelillä on puutteensa ja hupaisat buginsa, mutta sopiva haastetaso ja menemisen vapaus yhdistettynä jotenkin kumman tunnelmalliseen pelimaailmaan ja ennen kaikkea edelleen täysin ylittämättömiin taisteluihin tekevät paketista helposti pelaamisen arvoisen. Niin, ja ne oikeasti liikkumiseen ja hengissä pysymiseen vaikuttavat, pilkkopimeät yöt! Pawnien rakastettavan hyödyttömät läpät! They're masterworks all, you can't go wrong! Hemmetti, kun pukkaa parhauden kyyneltä. DD on kyllä eräs kaikkien aikojen pelisuosikkejani.
Suosittelen tosiaan vahvasti vetämään ainakin alkuun jollain lähitaistelujantterilla, sillä iholle meneminen ja valtavissa hirviöissä kiipeily on DD:n parasta antia. Tässä pelissä ei tosiaan tarvitse huitoa jättien tai lohareiden nilkkoja, mikä esim. Skyrimissä on hieman surkuhupaisaa ajoittain. (Myöhemmin tietyillä luokilla voi myös yhdistää taikoja miekan heilutukseen, ja puhdas velhoilukin on kyllä erittäin tyydyttävää, eli kokeilla kannattaa toki laajemminkin.)
Dark Arisen avaa vielä suoraan lisää kuumottelevaa luolastokampetta päätarinan jälkeen, täydentäen mukavasti pakettia. Rikollisesti laajennuksen myötä pelistä kuitenkin katosi
kaikkien aikojen kovin päävalikkobiisi. Mikäli näin on myös uudelleenjulkaisussa, voit simuloida alkuperäistä kokemusta kuvittelemalla, että avaat ensi kertaa eeppisen fantasiaseikkailun, ja laittamalla raidan linkin takaa soimaan kuvitelmasi taustalle. Et tule pettymään.
Aikoinaan X360 kun pelasin, niin oli kyllä parhautta. Nyt kun vuosi sitten pelasin uudeleen PS4:n version, niin oli vähän into hiipunut. Läpi asti jaksoin pelata, mutta jotenkin puuttui se sama hauskuus, mikä oli aikaisemmin. Kuitenkin pelaamisen arvoinen, jos ei ole vielä tullut koettua.