Limited Edition on aina ollut naurettava käsite. Vai oliko se collectors edition? Molempi pahempi. 99% tapauksista:
Soundtrack = CD, jossa muutama näytebiisi.
Art Book = ohjekirjan kokoinen läpyskä, jossa jotain promo rendereitä.
Making of DVD = Youtube.
Joku MGS sarjan tyylinen Substance kokoelma on hieno asia ja niitä kannattaa jemmailla. Ei paljon arvo tipu.
Entäs bioshock kakkosen limited jossa:
Soundtrack = Molempien pelien soundtrackit. Ykkösen cd levyllä ja kakkosen vinyylillä.
Art book = Yli 100 sivuinen kovakantinen kirja jossa on myös kuvien ohella selitelty miten lopputulokseen on päästy
3 hienoa julistetta.
Koko paketilla hintaa cdonissa se 19e. Eikö vieläkään ole hintansa arvoinen?
Eikä noissa mitään vikaa ole. Ne ostaa ja maksaa jotka kokevat saavansa rahoillensa vastinetta. Kaikista käytännölisin on varmaan ollut GTA4:n limited jonka peltirasiaa käytän lipo akkujen säilyttämiseen ja kassissa on rc autojen varaosat ja työkalut. Halot ja codit ostettu sen takia että saa koristeen hyllyyn ja black opsin rc auto kiinnosti ihan vaan sen takia kun muutenkin noita autoja harrastaa ja kiehtoi ajatus että voi ajella kämpässä pelkän video kuvan perusteella.