Pelaajalauta

Nyt kun modet nipsaisivat omaksi topicikseen tämän, niin päivitelläänpä aloitusviestiä esityskelvolliseen kuntoon.



Mercenaries 2, koko nimeltään Mercenaries 2: World in Flames, on siis Pandemicin kehittämän pelisarjan toinen vesa, ja kaikin puolin hiotumpi sekä laajennettu paketti. Pelin pääosassa ja pelattavana on edellisen pelin tapaan palkkiskolmikko Mattias Nilsson, Chris Jacobs ja Jennifer Mui, jotka eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan: Nilsson toipuu vahingoista nopeasti, Jacobs kantaa enemmän ammuksia mukanaan ja Mui liikkuu vikkelämmin. Peliä pelatessa on helppo huomata mihin tuotantoarvot ovat uponneet: Havok-fysiikkamoottorin mahdollistamiin mehukkaisiin räjähdyksiin. On vaikea kuvitella, että joku olisi ostanut pelin jostain muusta syystä,ja onhan se mahtavaa katsella vierestä, kun tilattu ilmaisku upottaa rahtilaivan tai tuhoaa kokonaisen korttelin ja koko paikka kylpee liekkimeressä. Miltei kaikissa tehtävissäkin kaikki muu on alkusoittoa, kunnes koittaa se finaali - iso paukku. Milloin se on C4-paketeilla siististi romahdutettu kerrostalo, panssarivaunulla atomeiksi ammuttu vihollistukikohta tai ilmaiskulla seulaksi puhkottu bunkkeri, ovat ne räjähdyket kaiken keskiössä. Näiden räjähdyksien lisäksi pelin parhaaseen a-ryhmään kuuluu avoin tehtävärakenne. Pelaaja on harvoin pakotettu tiettyyn toimintamalliin, joten esimerkiksi jonkin pelin sotilasryhmän kohteeksi määrittelemän henkilön voi hoidella kahdella tapaa. Ensimmäisellä tavalla kohde nuijitaan, laitetaan rautoihin ja nakataan helikopterin sisään, jolloin pelaaja saa täyden rahapotin. Toisella tavalla potti puolittuu, kun pelaaja ottaa yksinkertaisesti nirrin pois ja käy kuvauttamassa vainajan todisteeksi toimeksiantajalle. Tästä eteenpäin astuu Mercs 2 estraadille loistamaan ja antaa pelaajalle hirveän määrän mahdollisuuksia toteuttaa edellä mainitut kaksi vaihtoehtoa.

Kontrollit toimivat ripeästi pelaajan ollessa jalkaisin, helikopterissa tai veneitse, mutta autolla homma menee pusikkoon. Käsijarru on täysin tunnoton, mutta onneksi sentään yli-helppo tapa taittaa vaikeimmatkin kurvit hirveällä nopeudella, sekä jarrua painaessa väline kuin väline pysähtyy miltei seinään. Lentäessä Venezuelan yllä pelaaja voi myös nähdä huomattavaa pop-upia, eli tyhjästä maahan ilmestyviä taloja ja yksikköjä. Hahmolla mukana olevat kiikaritkaan eivät pääse täyteen hyötyyn tästä samasta syystä. Ääninäyttely on kautta linjan keskinkertaisen paremmalla puolella Peter Stormaren hinaamana. Tämä muun muassa Paosta tuttu ruotsalaisnäyttelijä sylkee Nilssonin repliikit tuttuun tyyliinsä ja ottaa vuorosanat omikseen.

Kaikista miinuksista huolimatta tämä peli on iskenyt meikäläisen hermoon sen verran kovaa, että voin miltei varauksetta suositella jokaiselle toimintapelien ystävälle. Jos joku pelin ostanut kaipaa peliseuraa, niin saa heittää vaikka friend requestia 360:llä, gamertag pn tuo laudan topicistakin löytyvä mamphy.

Onko hyvä peli?

Vastaan että on, vaikkei minulta kysyttykkään.

En tiedä, onko peli hyvä vain sen takia, että se paljastaa sadistisen puoleni, mutta ei ole mitään hienompaa kuin sitoa räjähdepaketti prätkään ja ajaa se öljytankkia vartioivan pahaa-aavistomattoman inehmon niskaan hypäten pois viime hetkellä. Paitsi se, kun teet saman helikopterilla.

Eikös tämä Mersenaaries 2 ole jonkinlainen hiekkalaatikkopeli?

Takana melkein puolet (pelin prosentteina) ja voin vastata, että on hyvä. Valinnan vapaus suorittaa hommat on häkellyttävän hienoa hommaa, vihollisen tukikohtaa vallatessa voi pelaaja valmistella iskua esimerkiksi etenemällä rauhassa tuhoten ilmatorjunnan, jonka jälkeen pudottaa vaikka itselleen tankin ja rymistellä sillä, tai vaikka ilmaiskulla nukettaa koko paikan kivikaudelle. Tai vaihtoehtoisesti voi vain rymistellä sisään ilman suunnittelua ja vaikka kaapata vihollistankin... Etenemistapoja on siis lukemattomia.

Tuntuu kyllä siltä, että pelaan ainakin toisella hahmolla vielä pelin läpi, koska hahmokohtaisia eroja löytyy. Nilsson palautuu nopeammin vahingoista, kun taas Chris Jacobs pystyy kantamaan mukanaan enemmän ammuksia ja Jennifer Mui liikkuu vikkelämmin. Co-op on myös kokeilematta. Teoriassa kuka tahansa muu pelin omistaja pystyy hyppäämään lennosta minun pelini mukaan jos vain haluan niin. Tietysti homma toimii myös pelkästään ystävien kanssa tai kutsuilla. Ja kyllä, se fysiikkamoottori sortuvine taloineen on vaikuttava.

Jos kenelläkään on kokemuksia Mercs 2:n PS2-versiosta, niin onko se hyvä?

Jotain podcastia kuuntelin ja siinä PS2-versio lytättiin täysin. PS3 ja XO-versiot ovat kuulema identtisiä, mutta PS2-versio ei ole mistään kotoisin.