Rakastamani sana "häröys" kuvaa loistavasti tätä matsia. Octopus oli selkeästi yksi niistä B&B Corpin jäseneistä, jotka vaikuttivat hyvinkin hämäriltä. Sitä se olikin. Jatkuva piinaava nauru ja vielä bossin OctoCamo käyttö toivat mukavaa jännitystä ja friikkeysastetta matsiin. Alun sekavista ja hämäristä fiiliksistä kuitenkin toivuttuani sain todeta, että loppujen lopuksi matsi osoittautuikin aika laimeaksi.

Vaikka silloin tällöin saikin väistää ties millaisia iskuja, oli taistelu suurimmaksi osaksi piileskelyleikkiä. Aluksi tietenkin olin hädissäni Octopusin piilouduttua, sillä luulin sen yllättävän minut jostain nurkan takaa ja tappavan lähes yhdellä iskulla. Kuitenkin pettymys oli edessä, sillä joka kerta kun boss piiloutui, hän tyytyi vain piileskelemään ja nauramaan. Ainoa haaste lopulta olikin seurata naurua ja ampua kaikkea epäilyttävää. Onneksi sentään piilopaikat ja naamiot olivat ihan hauskoja.

Täytyy kyllä nostaa kuitenkin hattua siitä, että vaikka varsinainen matsi loppui, sai silti vielä lisää kauhisteltavaa ja jännitystä. Ainakin itse tunsin oloni hyvinkin ahdistuneeksi kun yhtäkkiä Snakea alkaa lähestyä uhkaavasti ja hitaasti naurava blondi, joka vieläpä väistää luodit kuin ei mitään. Ei homma vaikea ollut, mutta myönnän pitäneeni tuosta kohdasta paljonkin juuri sen "häröyden" takia.

Otat Vampin CQC otteeseen ja pistät syringen sen kaulaan

Act neljän alkupuoliskolla siinä aamuneljän aikaan herkässä väsyneessä tilassa. Ensimmäisellä kerralla todella vaikuttava kokemus, kun muistot rynnivät kerralla voimakkaammin kun itse MGS1:stä uudelleen pelatessa.

play time 16:03:54
continues 14
alert phases 80
kills 285
recovery items used 43
weapon types procured 36
flashbacks watched 201
special items used -

total bonus 27,470 dp
current drebin points 174,080 dp
"eagle"

paitsi Screaming Mantis, jossa oli mukana tuttua häröilymeininkiä. Muut bossitappelut olivatkin sitten omalla tasollaan ja lopun fiilistelytappelu oli kyllä varsin upea hudinvaihdoksineen ja klassisine musiikkipätkineen

Tekikö kukaan muu huomiota edellisten pelien inspiroimista peliympäristöistä: MGS1: Act 4, MGS2: Act 5, MGS3: Act 2?
Shadow moses oli mahtava veto! Tosin vähän pilattu niillä hiton roboteilla. Lopun REX-tappelu oli aivan uskomattoman hyvä.

... "The Best is Yet to Come" pärähti soimaan Shadow Moseksessa, ja pelaaja palkittiin bonuspisteillä, kun otti socomin käteen ja ryömi vanhasta kunnon rottailmastointikanavasta sisään.

Tätä lisää! Oi, tätä lisää!

Niin ja kröhöm, toka bossikin oli paska ja juoni menee jo Kauniista ja rohkeistakin naurettavammaksi, mutta ei se tällä hetkellä haittaa pätkän vertaa. Nyt tappamaan siistejä gekkoja nostalgiahuuruissa!

Jäljitys alue oli helvetin hauska ja hyvää vaihtelua sotimiseen. Pari kertaa meinasin kävellä Frogien päälle kun en käyttänyt Solid silmää. Bongasin myös kusevan soltun, mikä on aina huvittavaa. No tämän jälkeen tulikin sitten rytinää taas ja ihan kunnolla. Tuo systemin emotion control sai kyllä mahtavat "leuka lattiaan" fiilarit, kun soltut parveilivat ajoneuvon ympärillä kuin elävät kuolleet. Ihmettelin kyllä, että mitä vittua tässä tapahtuu ja takaa-ajo Gekkojen kanssa oli siistiä. Räiskin niitä ensin Javelinilla paloiksi, mutta huomasin, että konekiväärilläkin ne saa sammutettua kun ampuu tutkaan. Piece of cake.

Mättö Raidenin ja Vampin välillä oli hieno joskin jo aikaa sitten spoilattu. Helvetin äkkijyrkkä veto tehdä Raidenista joku kyborgi. Ei kyllä tavallaan nelosen ja kakkosen Raidenilla ole mitään yhteistä. Saa nähdä toimiiko ratkaisu lopulta.

Tönkön brieffauksen jälkeen aukenivat taivaan portit, kun tutun oloinen miekkonen käppäili asemalla hienossa etsivä-takissa. Ensin ajattelin, että tämä on jotain mind fuckia ja miekkonen paljastuu joksikin muuksi kuin Snakeksi, mutta nuori Snakehan se siinä. Pelin ehdottomasti kovin emotionaalinen pommi. Vanha tuttu ja helvetin komea Davidhan se siinä. Tässä vaiheessa jo rukoilin, että pääsisin ohjaamaan hahmoa tuolla setupilla ja kyllä.... KYLLÄ SE ONNISTUU JA VIELÄ SUMUISESSA EUROOPASSA ILTAHÄMYSSÄ JA ILMAN VAARAA... perkele Kojima minkä teit. Tippa jo linssissä kun menee sinne Camoflauge valikkoon ja ihastelee hienointa 3D-mallia mitä on ikinä peleissä nähty. Siis ne jotka väittävät, että pelissä liikkuu tuo sama modeli puhuvat täyttä paskaa. Jos seuraava geni vain tarjoaa tuollaiset hahmomallit pelihahmoille niin tekniikan kehitys on siinä. Enempää en tarvitse.

Ja vielä nuori snake bandanalla sekä sneaking suitilla... sanattomaksi vetää.

Juu itselläni tuo emotianaalinen pommi tuli jo siinä kun hän käveli asemalla ja vartijat alkoivat tutkia Snakea, niin Snake vaan tönäisee vartijat kauaemmaksi= EPIC

Vaikka Act kolmosen lopussa olisi ollut ainekset suurimpaan tunneoopperaan ikinä, sainkin eteeni viiksivallun jota ei tunnistanut Liquidiksi eikä Ocelotiksi. Octopusiakin surkeamman Ravenin jälkeen odotin välidemoparhautta jo pyyhkimään kyyneleeni, mutta toisin kävi. Solttuja piisaa joo, ne tähtää Liquidia puoli tuntia joo, Merylin finest hour joo... enpä arvannutkaan, ettei operaatio onnistunut joo. Hohhoijaa pitäisikö minun liikuttua tästä massateurastuksesta?

Ja sitten tapahtui jotain anteeksiantamatonta kun BB heitettiin nuotioon käristymään. Vittu koko Metal Gear saagan isä ja perusta hoidetaan kuin olankohautuksella... ei flashbackeja, ei fanfaareja, eikä minkäänlaisia tunteita kummaltakaan pojalta. Mikäs siinä. Onhan meillä apina tanssimassa Evan ruumiin vieressä ja Drebin vetämässä kokista. Joko tämä on pahaa unta tai Kojiman poika oli ohjannut nämä kohtaukset.