Dragon Quest: The Chapters Of The Chosenia aloittelin hieman. Peli on on kyllä taattua Dragon Quest laatua: pelimaailma on värikäs, musiikit loistavia, Toriyaman artwork loistaa ja peli huokuu lämmintä tunnelmaa.
Taisteluita puhkeaa tiuhaan tahtiin, niinkuin ennen ropeissa oli tapana, mutta ne ovat helvetin nopeita varsinkin kun asettaa Battle Speedin nopeimmalle. Varmaankin nopeimmat taistelut , mitä on j-ropeissa tullut vastaan, mikä on tietenkin vain hyvä asia. Vihollisten taisteluanimaatiot ovat hienoa katseltavaa.
Muutenkin jos DQ VIII kolahti, niin suosittelen lämpimästi myös Chapters Of The Chosenia.
Vaikkei DQVIII kolahtaisikaan, niin CotC saattaa kolahtaa. Minulle DQVIII:n vanhahtava pelattavuus ja tietynlainen kömpelyys yhdistettynä teknisesti hienoon peliin ei vain toiminut. Kirkossa säästämässä käyminen oli hidasta (kiitos "pitkien" latausaikojen) ja muutenkin moderni ulkonäkö jotenkin vain alleviivasi kaikkia DQ-sarjan vanhanaikaisuuksia.
Chapters of the Chosen on toisaalta hyvinkin sulava pelikokemus. Latausajat ovat minimaaliset, kaupungit pieniä (= pääsee nopeasti säästämään, jos siltä tuntuu) ja taistelut nopeatempoisia. Vanhanaikaisuudet antaa helpommin anteeksi, koska kyseessä on kuitenkin vain porttaus NES-pelistä. DQVIII julkaistiin kuitenkin PS2:lle, jolla oli pelattavuudeltaan niin paljon mukavampia ja modernimpia tapauksia.
Jos nyt jostain pitäisi valittaa (ja ainahan sitä pitää), niin pelin jakaminen (ainakin?) viiteen eri chapteriin ärsyttää siinä mielessä, kun jokaisessa luvussa peli ikään kuin aloitetaan alusta (eri hahmoilla). Ei siinä muuten mitään, mutta kun on juuri päässyt kunnolla alkuun yhdellä poppoolla, luku vaihtuu ja peli heittää takaisin ykköslevelin hahmoilla pelaamaan. Rahaa ei tule paljoa paskaakaan, tait(/k)oja on ehkä yksi ja taisteluissa palataan kamppailemaan taas uudestaan sinisiä limapalloja vastaan.
En vielä osaa arvioida kuinka suuri miinus tuo on, koska olen vasta toisessa luvussa menossa, mutta jos tuo nollaus tapahtuu joka luvun alussa, niin kyllä se vähän kyrpii. Ei se peliä pilaa, mutta pelaaminen töksähtelee ikävästi aina chapterin alussa, koska on melkeinpä pakko jäädä grindaamaan hahmoja ja keräämään rahaa parempiin varusteisiin melko moneksikin hetkeksi, siinä missä ennen luvun vaihtumista eteneminen oli mukavan sulavaa, kun HP:ja oli enemmän kuin 14 ja varusteena kunnon miekkoja eikä vain jotain puukeppejä tai nyrkkejä.
Vielä on ainakin kolme sarjan peliä tulossa DS:lle, saas nähdä jaksaako ne kaikki tahkota läpi.
Jos alkaa epäilyttää jaksatko pelata kaikkia sarjan DS-pelejä läpi, suosittelisin jättämään puhtia Dragon Quest VI:n DS-remakeen. Siitä tuntuvat monet diggaavan aevan älyttömästi.