Symphony of the Night "läpi". Enpä olisi ikinä uskonut tätä sanovani, mutta peli pesee jopa Super Metroidin. Huomaa, että peli on ollut vaikutteena lukemattomille nykyklassikoille. Aikaansa edellä oleva mestariteos, jonka olisin halunnut kokea jo 20 vuotta sitten.
Lopuksi pitää vielä antaa erikoismaininta pelattavuudelle, joka on ihan omaa luokkaansa ja syy, minkä takia tämä nousee Super Metroidinkin yläpuolelle. Muistaakseni jo Neonomide paasasi joskus muinoin Pelaaja-lehden foorumilla SotN:n pelimekaniikasta. Liikkuminen on nopeaa ja sulavaa. Voit dashata takaperin tai tehdä dive kickejä vastusten tai kynttilöiden kautta ja pomppia vastusten yläpuolella koskematta maahan ollenkaan. Itse huomasin vasta monen tunnin jälkeen, että dive kick on edes olemassa, koska pelissä ei ole mitään turhia introja. Oikeastaan mitään liikkeitä ei selitellä mitenkään. Opettele ja keksi itse, saatana. Aseillakin on erikoislyöntejä, joita ei selitetä erikseen. Myös taiat pitää itse keksiä eri näppäinyhdistelmiä kokeilemalla. Samoin sen, miten jotkut relicit toimivat.
Ainiin, pelissä on ihan helvetisti avattavaa ja kerättävää. Ja spritet ovat jumalaisen kauniita, kuten animaatiotkin. Soundtrackikin on täydellinen.
Kannattaa pelata!
Millä aparaatilla olet pelannut? Olen vakavasti harkinnut jonkin skaalaimen hankkimista (esim. XRGB-mini) vanhoja konsoleita varten, mutta erityisesti sitä varten, että hankkisin PS1:n ja juuri tätä peliä varten.