Pelaajalauta

Zombies Ate My Neighbors
Julkaisuvuosi: 1993
Konsoli: SNES, Mega Drive
Zombies Ate My Neighbors on isometrisestä kuvakulmasta kuvattu arcade-räiskintä. Pelin ideana on pelastaa jokaisesta kentästä 10 siviiliä ennen kuin kentässä olevat hirviöt tappavat heidät. Jutun juju on siinä että siviilejä on toki alussa 10, mutta seuraavassa kentässä on siviilejä aina sen verran mitä pelaaja on saanut pelastettua edellisessä kentässä. Peli loppuu viimeisen siviilin kuollessa tai pelaajan elämien loppuessa.



Vuosina 1993-1994 16-bittisillä saavutettiin graafinen katto (NBA Jam, Donkey Kong Country, Starwing) joten pelintekijöiden oli keskityttävä pelimekaniikan hiomiseen. ZAMN sisältää 48 rataa + erikoisradat ja on muistaakseni kohtalaisen vaikea - jouduin usein tuskailemaan vähäisten ammusten kanssa. Vihollisia on monia erilaisia; peruszombeja, marssilaisia, valtavia muurahaisia ja hämähäkkejä, sinisen laguunin hirviöitä, vampyyreja, ihmissusia, franksensteinin hirviöitä, DAY-OF-THE-TENTACLE-tentacle, moottorisahamurhaajia, muumioita, Chucky-tappajanukkeja sekä 10-metrisiä jättiläisvauvoja. Eri vihollisia vastaan tarvitaan tietysti eri aseet - oli se sitten vihkivedellä ladattu vesipistooli, ruohoneikkuri, sinko, käsikranaattina toimiva kokistölkki, pöytähopeat, tomaatti, jenkkifutis, risti, posliinilautanen, vaahtosammutin, liekinheitin tai pandoran lipas. Älyttömän siisti pikkujuttu on se, että seinät ja ovet voi ampua muusiksi singolla, jolloin vaihtoehtoisia kulkureittejä on paljon.



Kontrollit ovat yksinkertaiset ja tottelevat pelaajaa saumattomasti. Graafisestihan peli ei ole mitenkään häikäisevä mutta ajaa asiansa vähintäänkin hyvin, suttuinen fiilis sopii pelin henkeen oikein hyvin. Vanhaan kunnon tyyliin peliin on myös laitettu kaksinpeli joka tosin helpottaa pelin läpäisemistä huomattavasti vaikkakeen se ei helpota ammusten vähyyteen liittyvässä ongelmassa. Parasta pelissä on kuitenkin 50- ja 60-luvun nykymittapuulla kököistä kauhuelokuvista ammenettu tunnelma hirviöitä, cheerleadereita sekä kenttien nimiä myöten. Musiikki on myös varsin kuumottavaa. Silloin LucasArts vielä osasi. Negatiiviselta puolelta täytyy mainita salasanajärjestelmä, mutta kyse oli lähinnä tekniikan asettamasta rajoituksesta.
Pelille tehtiin seuraavana vuonna jatko-osa, Ghoul Patrol, josta en ole ikinä aikaisemmin kuullutkaan. Mahtaa olla hyvä peli. Ilmeisesti myös XBOX360 on saanut jonkinlaisen ZAMN:in henkisen seuraajan (Monster Madness: Battle for Suburbia) joka on myös huono.

Oletko pelannut ZAMNia, ymmärsitkö yksinkertaista onnea?
ZAMN löytynee Virtual Consolesta, mutta ei se vaan oo sama.

Ah, co-op parhautta aikoinaan. Tämän parissa on tullut vietettyä kymmenittäin tunteja. Muistoissa todellakin, aivan mahtavaa.

ZAMNiahan on tullut pelattua vaikka kuinka paljon, ja löytyy itse asiassa SNESille vieläkin hyllystä. Ensimmäiset kentät menevät ulkomuistista varmasti vieläkin (neljäs pelkkine moottorisahamurhaajineen on sanalla sanoen raivostuttava), vaikka itse peliä en koskaan olekaan läpi päässyt. Lähelle loppua nähtävästi kumminkin päästiin. Äänimaailmakin on painautunut aika hyvin muistin syöveriin, kun pelin musiikit ja erinäiset ääniefektit pyörivät päässä ketjua lukiessa.:P

Pitäisi varmaan taas joku päivä pitää co-op sessiot kaverin kanssa. Pari viikkoa sitten pelattiin Smash TV läpi, joten josko tällä kertaa olisi ZAMNin vuoro. Kyllä se niin vaan on, että vanhemmilta löytyvät ehdottomasi parhaat kaksinpelit.

Khyllä ja muistaakseni viimeiseen hämisloppariin asti. Mahtimusat ja osa kentistä oli mukavan pakokauhuisia.

Mutta, että oma triidi? (sun pitää ruveta Melfisto pelaamaan 2000-luvun pelejä)

2000-luvun pelit ovat pelkkää kuonaa verrattuna 80-luvun lopun ja 90 -luvun alun tekeleisiin, joita poistettiin pelikauppojen hyllyiltä säästöpossusta pöllityt markat vinkuen!


En itseasiassa tiennyt, että tämä kyseinen peli on millään lailla varteenotettava. Muistan kun luin siitä pienenä Super Powerista ja peli nousikin ostoslistani kärkisijoille niiden juttujen perusteella. Ehkä pitää emuloida tätä ja kokeilla ensimmäistä kertaa. SmashTV:n kaltaista meininkiä ilmaisesti on kuitenkin tarjolla.

Todella etäisesti, jos silloinkaan. Perusidea kun on varsin erilainen. Kaksinpelinä molemmat kumminkin parhautta.