Pelaajalauta

1. Johdanto (26.04.2007)

Osa tietääkin, miten tähän päädyttiin, mutta kerrataan niille, jotka eivät tiedä. Kävin siis lokakuussa 2006 finngamerin pitämässä pelimiitissä, joka oli kymmenes hänen pitämänsä. Pelattiin hyviä pelejä hyvien tyyppien kesken. Erittäin mukava kokemus kaikin puolin. Koska finngamer on keräilijä isolla K:lla, häneltä löytyy kaikenlaisia pelejä ja laitteita. Perinteisten Nintendojen ja Pleikkareiden lisäksi herralta löytyy hieman tuntemattomampia koneita kuten Dreamcast ja VirtualBoy. Kovimman säväyksen minuun teki kuitenkin Neo-Geo. Jos et tiedä, mikä on Neo-Geo, suosittelen lukemaan perustiedot siitä tästä artikkelista (http://www.gamecollectors.info/KONSOLIT/266), koska minä tulen tässä aiheessa keskittymään laitteen teknisiin yksityiskohtiin.

Minä olen aina salaa pitänyt 2D–tappelupeleistä. Varsinaiset pelitunnit niiden parissa ovat kuitenkin olleet valitettavan vähäisiä, koska niille laitteille, mitä minulla on ollut, on julkaistu vähänlaisesti kyseisen genren pelejä. Olen myös ollut aivan liian saita upottaakseni ostarilla pelikabinettiin roppakaupalla kolikoita. Tykkäsin kyllä aina mennä erään kaverin seuraksi ostarille mättämään Mortal Kombatia. Se oli se arcadefiilis, joka veti puoleensa. Olin siis sanalla sanoen aivan myyty, kun pääsin miitissä aidon Neo-Geo –kabinetin kimppuun. Olin yhtä innostunut Neo-Geosta kuin lapsi Joulusta. Kotiin päästyäni (tai oikeastaan jouduttuani) päätin hankkia Neo-Geon vielä joku päivä itselleni.

Kypsyttelin ajatusta monta kuukautta, kunnes yhtenä päivänä yhtäkkiä huomasin tililläni olevan rahaa eikä juuri muuta pelattavaa muilla koneilla. Ensin ajattelin ostavani Neo-Geo AES:n, mutta päädyin pian siihen lopputulokseen, että kyllä siinä kabinetissa on enemmän sitä arcadefiilistä. Pelitkin hurjasti halvempia. Katselin jonkin aikaa, mitä valmis MVS–kabinetti maksaisi ja mistä niitä ylipäänsä saisi. Ei hyvältä näyttänyt. Tarjonta oli ankeaa, hinnat korkeat ja jostain Amerikan perältä kaapin rahtaaminen olisi johtanut monen kuukauden pelittömään makaronikuuriin. Sen sijaan MVS–emolevyjä oli tarjolla mukavasti ja mukaviin hintoihin. Otin selvää, että mitä kaikkea muuta tarvitsisin ja kuinka vaikeaa kokonaisuuden rakentaminen olisi. Yllätyin positiivisesti. Projekti näytti olevan toteutettavissa. Huusin siis oikopäätä eBaysta neljäslottisen emolevyn (mallinumero MV-4).

2. JAMMA ja rauta (26.04.2007)

MVS kytkeytyy muihin laitteisiin ns. JAMMA–liittimen avulla (Japanese Arcade Machine Manufacturer’s Association). JAMMA on 80–luvun puolivälissä luotu standardi arcade–emolevyjen liittämiseen. 56–pinnistä JAMMA–liitintä pitkin kulkee virta, videosignaali, äänisignaali sekä yhteydet peliohjaimiin ja kolikko–oviin. MVS:n liitäntä perustuu JAMMAan, mutta se eroaa siitä hieman. Alla kuva, josta eroavaisuudet ilmenee.



Kuten tästä näemme, MVS ei käytä -5 voltin linjaa, ääni on stereo, ei tilt switchiä (kuka nyt Neo-Geota kallistelisi) ja MVS:ssä on kaksi lisälinjaa, select up ja down, joita käytetään MVS:n pelin vaihtamiseen tarkoitettua nappia varten (jompaa kumpaa). Pääasiassa MVS käy 5 voltilla. 12 voltin linjaa käyttää emolevylle rakennettu kaiutinvahvistin ja muutamaa muu emolevyyn liitettävä lisälaite. PC:t käyttävät myös näitä samoja jännitteitä, joten voin hyvin käyttää tietokoneen virtalähdettä Neo-Geon virtalähteenä. Minulla sattuu lojumaan yksi käyttämätön virtalähde nurkissa.

Muuta rautaa, mitä aluksi tulen tarvitsemaan. Itse kaapin tulen rakentamaan myöhemmin.
–monitori
–kaiuttimet
–tikut ja napit

MVS:n videosignaali on RGB:tä ja 15,75 kHz:n taajuuksista. Suunnittelin ostavani oikean arcademonitorin, mutta huomasin niiden maksavan liikaa ja uudemmat 31 kHz:n monitorit ovat pitkälti vallanneet markkinat. Molempia taajuksia ymmärtäviä multisync–vehkeitä on kyllä olemassa, mutta hinta on vieläkin korkeampi. Sitten tajusin, että telkkarithan toimivat 15,75 kHz:n taajuudella, hyviä CRT–töllöttimiä saa nyt naurettaviin hintoihin ja PAL–alueiden telkkarit ymmärtävät RGB:n päälle. Ennen telkkarikauppaan ryntäämistä käytän kuitenkin toistaiseksi talosta löytyvää Telefunkenin telkkaria. Erilaisia kaiuttimia minulta löytyy useita.

Ainoaksi hankinnaksi jääkin siis tikut ja napit. Ehdin jo tilata ne Ranskassa sijaitsevasta Starcabista (http://www.starcab.net/) (EDIT: paska kauppa, älä käytä). Tilaus tosin ei vielä ole lähtenyt liikkelle, koska joitakin tilaamiani tavaroita ei ole heillä varastossa.

Toistaiseksi olen käyttänyt projektin rautahankintoihin noin 170 euroa.

3. MVS (26.04.2007)



Neljäslottinen MVS on massivinen 450 mm leveä, 36 mm korkea (ilman PCB–korokkeita ja yläsuojusta) ja 280 mm syvä laitos. Se on koottu kahteen kerrokseen. Ylemmässä kerroksessa sijaitsee neljä slottia pelikaseteille. Tieto siirtyy alakertaan neljän 64–pinnisen liittimen avulla.



Alakerrassa sijaitsee sitten kaikki muu. Olen merkinnyt kuvaan mielenkiintoisimmat kohteet. Sinisellä merkitty MIKROpiiri on TMP68HC000N-12, Toshiban valmistama klooni Motorolan legendaarisesta 68000–prosessorista. 12 MHz:n edestä raakaa laskuvoimaa. Prosessoria auttaa toinen keltaisella merkattu Zilog Z80 –apuprosessori, joka toimii puolestaan 4 MHz:n nopeudella.

Punaisen suorakulmioinnin saanut piiri on laitteen BIOS, joka on tässä mallissa asetettu piirikantaan, joten se on helppo poistaa ja tilalle vaihtaa UNIVERSE BIOS. Vihreän merkinnän alueella majailee JAMMA–liitoskohdat.

Valkoisella on kehystetty MVS:n DIP–kytkimet. Niitä on kaikkiaan kahdeksan kappaletta. Tiettyjä kytkimiä ja kytkinyhdistelmiä laittamalla ON–asentoon saadaan vaikutettua laitteen toimintaan. Esimerkiksi laittamalla kahdeksas kytkin ON–asentoon MVS pausettaa pelin, seitsemäs kytkin aktivoi free play –tilan ja kaikki kytkimet pohjassa MVS suorittaa RAM–testin ja tyhjentää patterivarmisteisen muistin, jossa säilytetään pelien high scoreja.

Vasemmalla alhaalla on kaksi liukusäädintä. Toinen niistä säätää kaiuttimien äänenvoimakkuutta ja toinen kuulokkeiden. Kuulokkeiden lähdöt ovat vasemmassa reunassa. Ylhäällä keskellä on kaksi mustaa DA-15–porttia, jota kautta voidaan vaihtoehtoisesti vetää johdotukset tikuille ja napeille. Näihin portteihin voidaan myös liittää AESin joystickeja. Oikeassa alareunassa on myös kaksi mustaa porttia. Tällä kertaa 60–pinnisiä. Näihin voi kytkeä yhden muistikortinlukijan. Kyllä, luit oikein. 120 pinniä yhtä muistikortinlukijaa varten. Liitäntä on PCMCIA–standardin mukainen (pääasiassa käytetty kannettavien tietokoneiden laajennusporttina), joten luultavasti mikä tahansa PCMCIA–lukija ja –muistikortti kelpaisi. Muistikortilla ei ole juurikaan käyttöä Neo-Geolla, koska sille ei voi tallentaa high scoreja (MVS muistaa maksimissaan kahdeksan pelin scoret, joten muistikortti olisi ihan kiva tähän käyttöön).

4. Testaus (28.04.2007)

Sain JAMMA–liittimen viime tiistaina (24.04.2007). Ostin sen eBaysta erikseen, koska sieltä sain sen halvalla ja kaikilla johdoilla varustettuna (liittimiä myydään täydellisinä ja karsittuina malleina). Tämän myötä voin suorittaa testejä MVS:llä. En tarvitsisi täydellistä mallia, koska en käytä läheskään kaikkia sen johtoja, mutta karsituista malleista on yleensä karsittu minun tarkoituksiini tarpeellisia johtoja.



Jaoin liittimestä pursuavat johdot nippusiteiden avulla ryhmiin. Viereen olen värikoodannut, mihin mikäkin nippu menee. Keltainen ryhmä menee virtalähteeseen, turkoosi ja pinkki kaiuttimille, vihreä telkkariin, punainen ja sininen ohjaimille ja ruskea jää käyttämättömäksi. Jätin test switchin käyttämättä, koska emolevyn 1. DIP–kytkimellä pääsee myös säätämään laitteen BIOS–asetuksia. Sama homma service switchillä: free play ajaa saman asian. Testiä varten käytin näistä vain neljää nippua: keltaista, vihreätä, pinkkiä ja turkoosia.

Minulta löytyy siis käyttämätön tietokoneen ATX–virtalähde. Virtalähteen pääliitin eli ATX–liitin, joka tavallisesti kytkettäisiin tietokoneen emolevyyn, on uudempaa 24–pinnistä mallia. Testiä varten kytkin keltaisen nipun tähän liittimeen. 24–pinnisen ATX–liittimen pinoutin voi tarkastaa täältä (http://pinouts.ru/Power/atx_v2_pinout.shtml). Kuten voimme huomata, kytkentä oli helppo. 12 volttia 12 voltin pinniin, 5 volttia 5 voltin pinniin ja maa maahan. Ainoa erikoisempi asia on vihreällä johdolla varustettu pinni 16. Kun tämä yhdistetään maahan, virtalähde käynnistyy. Normaalisti PC:n emolevy hoitaa kytkennän, mutta koska Neo-Geossa ei ole vastaavanlaista ominaisuutta, oikosuljin pienellä johdonpätkällä 16. pinnin maahan.

Vihreä, pinkki ja turkoosi nippu päätyvät kaikki SCART–liittimeen. SCARTin pinout on seuraavanlainen.



8 ja 16 ovat erikoispinnejä, jotka kertovat telkkarille, minkälaista signaalia SCARTista tulee. Kun pinniin 8 syöttää 4,5-7 voltin jännitettä, se kertoo telkkarille, että kyseessä laajakuvasignaali (16:9). 9,5V - 12V kertoo, että kyseessä on tavallinen 4:3-kuvasuhteen signaali. Kytkemällä kahdeksannen pinnin suoraan ATX–liittimen 12 voltin linjaan saan siis oikean kuvasuhteen. Pinni numero 16 kertoo telkkkarille, onko kyseessä komposiitti- vai RGB–signaali. 0V - 0,4V kertoo kyseessä olevan komposiittia ja 1V - 3V kertoo signaalin olevan RGB:tä. Tämän pinnin ajattelin liittää ATX–liittimen 3,3V:n linjaan 75 ohmin resistorin kera. Lisäksi, kun nämä molemmat signaalit ovat kytkettynä, ne herättävät telkkarin standby–tilasta ja televisio asettaa oikean kanavan automaattisesti. Oikeastaan pinniä 8 ei tarvitsisi kytkeä mihinkään, koska 4:3 on telkkkarin oletuskuvasuhde, mutta tällöin edellä mainitut automaatio-ominaisuudet eivät toimi.



Yllä olevassa kuvassa näkyy virtaliitos. Tuo tuuletin on tuossa vain sitä varten, että tiedän, että virta kulkee. Antaahan se myös mukavan vilpoisan ilmavirtauksen asentajalle. Nuo kaksi oikeaa alanurkkaa kohti suuntaavaa johtoa ovat SCARTin pinnejä 8 ja 16 varten.

Ongelmia tuotti SCARTin 16. pinni. Yritin ottaa ATX–liittimestä 3,3V:n jännitteen ja laskea sitä jonkin verran 75 ohmin resistorilla, kuten aikaisemmin sanoin, mutta ilmeisesti television sisäinen resistanssi on niin korkea, ettei tästä riittänyt vonka RGB–tilaan siirtymiseen. Yritin myös 3,3 ja 5 voltin jännitettä ilman resistoria, mutta ei auttanut. Alunperin tämä SCART–liitin on peräisin GameCuben RGB–kaapelista, joten kytkin sen takaisin siihen. GC osasi lähettää sopivaa jännitettä. Yritinkin eilen (28.04.2007) käydä ostamassa yleismittarin, jotta saisin mitattua, mitä jännitettä se GC telkkarille lähettää, mutta kaupat olivat ehtineet mennä kiinni.



Kuvan sain joka tapauksessa näkymään, vaikka se ei ollut RGB–komposiitti–seoksena paras mahdollinen. Äänet ja kaikki slotitkin toimivat. ”Pelaaminen” tosin muistutti enemmän varastetun auton käynnistämistä, kun esimerkiksi starttia painakseen piti iskeä johtoja yhteen.

5. RGB–säätöä (30.04.2007)

Lisäystä RGB–asiaan. Kävin ostamassa yleismittarin läheisestä Mikrokulma–nimisestä puljusta. Nimeltään Lexa MAS830L. Vaikuttaa pätevältä vehkeeltä. Eikä maksanut kuin 16,99. Tällä voi mitata tasajännitteen ja -virran, vaihtojännitteen, vastuksen resistanssin ja diodien sekä transistorien arvoja.

Mittasin Cuben pinniin 16 lähettämän jännitteen ja yllätyksekseni se oli 5 volttia. Eli hieman liikaa, mutta ilmeisesti Telefunkenini ei ole turhan nuuka sen suhteen. Aloin ihmetellä, että kuinka se nyt ei sitten toimi Neo-Geon kanssa. Pian tajusinkin, että telkkari kyllä kytkeytyi aikaisemmin Neo-Geolla RGB–tilaan oikein, mutta värisignaalit olivat liian vahvoja. Värit näkyivät liian kirkkaina ja kuvasta tuli suttuinen. Itseasiassa nyt myöhemmin kokeiltuani kuva tuskin näkyy, jos telkkari ei kytkeydy RGB–tilaan.

Ratkaisin ongelman laittamalla 75 ohmin resistoreja rajoittamaan jokaisen värisignaalin jännitettä. Lopputulokseksi sain skarpin ja värikylläisen kuvan, joka ei ole palanut puhki. Selvyyden vuoksi alla kaaviokuva nykyisestä SCART–kytkennästä.



6. Virtalähteen modausta ja custom–liittimiä (08.06.2007)

Modasin virtalähdettä sopimaan paremmin lopulliseen käyttökohteeseensa. Kolvasin ylimääräiset johdot pois, kolvasin ATX:n vihreän johdon virtalähteen sisällä maahan ja laitoin jäljelle jättämiini johtoihin omat liittimeni. Olin myös aiemmin poistanut tuulettimen virtalähteestä pois. Sitä ei tarvita, koska Neo-Geo vie niin vähän virtaa. Virtalähde ei näin ollen lämpene juurikaan.



Vasemmanpuoleisessa kolmipinnisessä liittimessä on 12 ja 5 voltin linjan lisäksi maa. Oikeanpuolisesta ja pienemmästä liitimestä, jossa on 2 pinniä, saa 3,3 ja 12 voltin jännitteitä. Ensimmäinen kytkeytyy JAMMA–liittimen johdoissa roikkuvaan vastakappaleeseen. Kaksipinnisen liittimen vastakappale puolestaan roikkuu SCART–liittimen perässä edellisessä kappaleessa esiintyneen kaavion mukaisesti.

Laitoin liittimet myös muiden JAMMA–liittimestä tulevien johtojen päähän neljännessä kappaleessa tekemieni nippujen mukaan. Koska Starcab mokasi tilaukseni kanssa, minulla ei ollut juuri niitä liittimiä, joita olin ajattelut käyttäväni, joten jouduin tekemään hieman muutoksia. Sen sijaan, että olisin laittanut vasemman- ja oikeanpuoliset äänet menemään eri liittimiä pitkin, jouduin laittamaan ne samaan neljäpinnisen liittimeen. Ohjaimien johdot pitivät mennä 12-pinnisiä liittimiä pitkin, mutta sainkin 15-pinnisiä liittimiä. Tästä ei ole mitään muuta haittaa, kuin että pinnejä jää käyttämättä useampi. Koska liittimissä ei hirveästi ole käsittelemistä ja jokainen toteuttaa ne omalla tavallaan, alla esimerkkikuva vain ohjainliittimien pinoutista.



Kävin myös Mikrokulmassa jälleen. Tällä kertaa ostin kytkimellisen jatkojohdon. Ideanani on nimittäin, että lopullisesta arcadekaapista tulee vain yksi johto ulos (telkkarin ja virtalähteen virtakaapelit ovat kiinni jatkojohdossa, joka on kaapin sisällä). Jatkojohdossa on kytkin sen takia, koska se tulee olemaan myös kaapin pääkytkin. Homma toimii nimittäin nyt niin, että kun laitan television töpseliin, telkkari kytkeytyy standby–tilaan. Kun taas laitan virtalähteen töpseliin ja Neo-Geo on siinä kiinni, niin Neo-Geo käynnistyy. Samalla virtalähde alkaa lähettämään 3,3 ja 12 voltin virtaa SCART–liittimeen ja ne saavat telkkarin herämään ja virittämään oikean kanavan kuten aikaisemmin selitin. Eli, kun molemmat ovat kiinni jatkojohdossa ja painan siinä olevaa kytkintä, Neo-Geo ja telkkari heräävät. Telkkarin automaattiominaisuuksien myötä se toimii aivan kuin oikea arcademonitori.

Jatkojohto tulee alas kaapin takaseinää vasten. Koska haluan kytkeä kaapin eloon sitä kuitenkaan avaamatta, jatkojohdon pieni modaaminen tuli tarpeeseen.



Irrotin kytkimen etupuolelta, tein kytkimelle sopivan reiän jatkojohdon kääntöpuolelle ja laitoin kytkimen uuteen reikään. Etupuolen reiän peitin pienellä pahvinpalasella. Tässä (http://kapsi.fi/~joposti/jgw-misc/neo-geo/virtajohto_etupuoli.jpg) vielä kuva jatkojohdon etupuolesta. Kaapin takaseinään poraan reiän ulosmenevälle johdolle sekä kytkimelle, jotta sitä voi kääntää.

7. Piirrustuksia ja materiaalia (08.06.2007)

Toisin kuin alunperin ajattelin, rakennan kaapin suoraan enkä ala väsäilemään mitään väliaikaisia supergun–viritelmiä. Olen lähiaikoina tehnyt kaapin rakentamista varten piirrustuksia ja tässä muutamia niistä.



Kaappi tulee olemaan edestäpäin katsottuna 60 senttiä leveä, 188 korkea ja 70 syvä, kun puulevyjen paksuutta ei lasketa mukaan. Kaapin levein osa, Neo-Geo–pleksi, on 60 senttiä leveä. Pleksi näyttäisi hölmöltä, jos sen kummallakin puolella olisi paljon ”tyhjää”, joten kaapin on pakko olla yhtä leveä kuin pleksi. Syvyys oli myös melko helppo päättää, koska monitori syvimpänä osana saneli aika pitkälle sen. Se oli korkeus sitten, jota sai miettiä oikein kunnolla. Näillä leveyksillä ja syvyyksillä kaapilla tulee olla tarpeeksi paljon korkeutta, jotta kaappi näyttäisi ”miehekkäältä”, muttei liikaa, koska kaapin tulee näyttää myös tasapainoiselta. Lisäksi kaapilla tullaan pelaamaan melko korkeilla baarituoleilla istuen, joten ohjaimet ja monitori tulee istuttaa korkeudelle, joka sopii sekä vähän lyhyemmille että vähän pidemmillekin pelaajille. Näiden mittojen selvittäminen tietenkin edellytti runsasta emulointia ja simulointia pienessä kyykkyasennossa samalla, kun kaveri mittaili nauhalla sieltä ja täältä.

60 senttiä osoittautui siinäkin mielessä hyväksi leveydeksi, koska saan mahdutettua hyvin molempien pelaajien joystickit ja napit vierekkäin 60 sentin levyiselle control panelille. Kummallakin pelaajalla on hyvin tilaa operoida eikä tarvitse pelata kyynärpää toisen korvassa tai muunlaisissa älyttömissä asennoissa. Olen piirtänyt siitä myös piiroksen ja se lieneekin mielenkiintoisin piirrustus tähän mennessä.



Etäisyydet napista toiseen jne. on laskettu keskipisteestä keskipisteeseen. A–nappi tulee olemaan hieman muita nappeja alempana, koska sitä painellaan peukalolla. Olisin tietysti voinut myös laittaa keskisormella painettavan C–napin vähän ylemmäs, jos olisin oikein kunnolla halunnut panostaa ergonomiaan, mutta epäsymmetrinen asettelu ei olisi enää ollut yhtä esteettinen.

Rakennan kaapin 16 mm:n paksuisesta MDF–levystä ja olenkin jo tilannut levyt tietynkokoisiksi paloiksi valmiiksi leikattuna. Haen ne huomenna (09.06.2007) Helsingistä. Kyselin levyä myös porvoolaisista lautatarhoista, mutta hinta per neliö oli päätähuimaavaa. Mestarin Puu, joka pyysi levystä kovinta hintaa, sai muut kiskurihinnat vaikuttamaan ihan alennuksilta. Mestarin Puu nimittäin pyysi levystä 24,74€/m²! Viimeisenä oljenkortenani oli muun muassa Helsingissä majaa pitävä Puukeskus. He myivät levyä ihan inhimilliseen 13,10 euron neliömetrihintaan ja sain tilauksen tehtyä näppärästi puhelimitse. Lähetin piirrustukset heille sähköpostilla PDF:nä.

Lisäksi tarvitsen hieman pleksiä näytön eteen ja aion myös upottaa pleksilevyn control paneliin. Pleksin alle tulee niinsanottu CPO (control panel overlay) eli paperille painettu vaikkapa liekkikuvioilla varustettu grafiikkapläjäys. Pureudun niihin tarkemmin projektin myöhemmässä vaiheessa.

8.1. Rakentaminen (12.06.2007)

Lauantai (09.06.2007) oli kiireinen päivä. Hain piirrustusten (http://kapsi.fi/~joposti/jgw-misc/neo-geo/levyjen_piirrustukset_asteeton.pdf) mukaiset levyt Puukeskuksesta. Olisimme muuten voineet äidin kanssa tuoda palat kotiin omalla autollamme, mutta kaksi suurinta 2 m x 1 m:n palaa eivät olisi millään mahtuneet mukaan. Kyselin eri huoltoasemilta, mitä pakettiauton vuokraaminen maksaa. Keskimäärin he pyysivät viidenkympin perusmaksua, jonka päälle sitten kilometrikorvaukset. Mielestäni liikaa etenkin, koska olisin voinut suostutella isän lainaamaan peräkärryään. Äiti keksi ovelana sitten, että mehän voimme ostaa patjan Iskusta ja vuokrata samalla sieltä pakettiauton, koska me muka tarvitsisimme pakettiauton yhden vaivaisen patjan kuljettamiseen. Iskussa pakettiauton perustaksa on vain 15 euroa ja sillä saa ajella puolitoista tuntia. Sen jälkeen jokainen tunti on kymmenen euroa lisää. Alkoi kuulostaa minunkin korviini hyvältä. Kaiken kaikkiaan vuokra maksoi 25 euroa, kun ajoimme Variston Iskusta Ruoholahteen, Ruoholahdesta Porvooseen ja Porvoosta Iskuun. Tunteja meni kyllä kolme, mutta eivät ne siellä Iskussa niin tarkkaan niitä laskenneet.

Kaapin yhtenä ideana on se, että toisen kyljen saa kokonaan avattua. Koko kyljen avattuaan on paljon tilaa vaihtaa Neo-Geon pelejä ja tehdä huoltotoimenpiteitä. Koska se, miten toteutan tämän avattavan kyljen, on vielä hieman kesken, sahasin ja viilasin sunnuntaina (10.06.2007) ainoastaan toisen kyljen valmiiksi toisesta 2 m x 1 m:n palasta.

Tänään (11.06.2007) oli taas tiedossa reissu pian lempikaupakseni muodostuvaan Mikrokulmaan (se on sellainen halpiskauppa, josta saa mitä tahansa) ruuveja ostamaan. Päädyin ostamaan kahdenlaisia ruuveja. Toiset olivat ohuempia ja toiset paksumpia. Käytän ohuita ruuveja silloin, kun ruuvaan levyn saumaan, koska paksummat ruuvit halkaisevat tällöin levyn. Kaikki ruuvit ovat 25 mm pitkiä, jolloin ne pureutuvat tarpeeksi syvälle vastakappaleeseen, mutta eivät mene läpi, jos ruuvaan yhteen osia, joiden paksuus on yhteensä 32 mm (yhden levyn paksuus 16 mm).



Kuvassa näkyy muotoon sahaamani kaapin kylki, johon olen ruuvannut kaksi listaa kiinni. Näiden listojen päälle on tarkoitus asettaa ”hyllyt”. Kuvassa itseasiassa kummatkin listat menivät väärille korkeuksille, mutta sain ne korjattua. Rakenteluvaiheessa saa muutenkin varautua muutoksiin, koska siinä pääsee ihan käytännössä näkemään, mitä on muodostumassa. Piirrosvaiheessa voi vain käyttää mielikuvitustaan.



Myöhemmin päivällä kaveri tuli auttamaan rakentamisessa. Olin juuri sitä ennen saanut kaapin takaseinän kiinnitettyä listanpalasella. Kiinnitys oli tosin vielä melkoisen hutera. Tässä juuri mittaillaan takaseinän läpi hyllyjen saumoihin kiinni tehtäviä ruuvauksia takaseinän vakauttamiseksi. Muihin ulkolaitoihin olemme pyrkineet ruuvaamaan osat kiinni siten, ettei ulkopuolelle jää näkyviin ruuvinkantoja.



Päivän päätteeksi olimme saaneet kiinnitettyä kylkeen kiinni takaseinän, alimman etuosan ja kolme hyllyä. Rakennelma alkoi jo näyttää arcadekaapilta ja se jopa seisoi ilman tukea. Kuvassa simuloin jälleen baarituoli-istuntaa. Näin jo sieluni silmin kaksiulotteisten natsien lahtausta edessäni ja virne oli sen mukainen. Oli kiva huomata, että olin mitannut kaikki oikeille korkeuksilleen.

8.2. Rakentamista edelleen (25.06.2007)

Rakentaminen on edennyt siihen pisteeseen, että runko on melko valmis jo. Sen tekeminen on kestänyt hieman pidempään kuin odotin, koska erilaisiin kulmiin sovitettavat palat osoittautuivat vaikeasti kiinnitettäviksi. Lisäksi minulla ei ole mitään työkalua, jolla saisin näiden palojen päädyt sahattua tiettyyn kulmaan ja käsin viilaaminen veisi ikuisuuden. Olen sitäpaitsi jo täysin kyllästynyt viilaamiseen. Kekseliäisyys apuun, kun työkalut loppuu. Ihmeellisten patenttiratkaisujen avulla sain kuin sainkin kaikki osat runkoon kiinni. Lopputulos ei nyt ehkä puusepän tarkastusta kestäisi, mutta ei sillä ole väliä. Kunhan pysyy koossa. Vastoinkäymisiä tuli myös siinä, kun en ollut piirrustuksia tehdessäni ottanut milläänlailla huomioon puun paksuutta. Sekin ongelma saatiin kuitenkin tavalla tai toisella ratkaistua. Piirrustusten täsmällisestä noudattamisesta on sen takia jo luovuttu.

Vielä on kuitenkin rakentamista jäljellä. Toinen kylki on edelleen sahaamatta, mutta sen kiinnittämiseen tarvittavat varusteet on ostettu valmiiksi. Kyljen sahaamista lykkään kuitenkin edelleen, koska sitä ennen täytyy saada kaapin sisäpuoli kuntoon.

Kaapissa on kolme hyllyä. Alimmalla hyllyllä, joka on 5 cm:n korkeudesta maasta, tulee olemaan virtalähde ja jatkojohto. Seuraavalla hyllyllä, joka on puolestaan 40 cm:n korkeudessa, sijaitsee itse Neo-Geo. Ylimmällä hyllyllä, 120 cm:n korkeudella, on näyttö. Lisäksi näytön yläpuolella on kaiuttimet, mutta ne eivät ole varsinaisesti omalla hyllyllään.



Johtojen vetämiseksi tasolta toiselle hyllyihin täytyi tehdä reiät. Tein ne lahjaksi saamallani käsiyläjyrsimellä.
Kuvassa näkyy myös maailman yksinkertaisin näytön tuki. Tuki toimii siten, että näyttö työnnetään kiinni edessä olevaan rimaan. Kummallakin sivulla on lyhyet rimat, jotka takaavat sen, että näyttö asettuu keskelle. Näyttö nojaa hieman takakenossa takana olevaan rimaan. Tätä rimaa siirtelemällä voidaan siis vaikuttaa näytön kallistuskulmaan, joka on nykyisellä etäisyydellä noin 15 astetta.



Rimojen oikeita kohtia täytyi hakea näytön kanssa ja sitä varten Telefunken–televisioni avattiin. Päätin myös, että Telefunken viettää eläkepäivänsä kaapissa eikä palaa enää television rooliinsa (meillä ei edes katsota televisiota). CRT–näyttöjen käsitteleminen on melko hasardia hommaa, koska parhaimmillaan niissä voi kulkea 30 000 voltin jännite ja varaus voi säilyä melko pitkään. Telefunken oli kuitenkin sattumalta ollut jo kuukauden verran vedettynä seinästä, joten vaaraa sähköiskun suhteen ei luultavasti enää ollut. Laitoin kuitenkin varmuuden vuoksi kumihanskat käsiin ja vältin koskemasta niitä paikkoja, joissa kovimmat jännitteet kulkevat.



Muovikotelostaan purettuna ja etenkin kaappiin asettuna Telefunken näytti aivan arcademonitorilta. Kuvassa olen jo työntänyt näytön taakse kallistuskulmaa säätelevän riman.



Kun näyttötuki oli saatu tehtyä ja hyllyihin tehty reiät, otin seuraavaksi käsittelyyn kaiutinelementit, jotka riistin vanhojen PC–muovipurkkikaiuttimien sisuksista. Kiinnitän elementit niiden alla olevaan levyyn.



Ääntä pitää myös kuulua, joten porasin levyyn reikiä. Mielestäni reikien asetelmasta tuli oikein hieno. En ollut suunnittelut asetelmaa lainkaan, vaan keksin sen samalla, kun otin poran käteen. Testasin myös, että kuuluuko ääni tosiaan näistä läpi, ja kuuluihan se.

9. Control panel



Tässä näkyy kaksi japanilaisen Sanwan JLW-UM8–mallinumeron joystickia ja 11 eri väristä jonkin nimettömän valmistajan jenkkityylistä arcadenappia. En ikinä saanut Starcabista väärien nappien tilalle tilaamiani oikeita nappeja (mokasivat tilaukseni kanssa), joten jouduin tilaamaan oikeat napit toiseen kertaan. Tällä kertaa tilasin ne Gremlin Solutionsilta (http://gremlinsolutions.co.uk/), joka on osoittautunut erinomaiseksi paikaksi. Samaa ei voi kyllä sanoa Starcabista. En suosittele sitä kenellekään. Paska kauppa.

Joystickien ja nappien mukana toimitetaan kytkimiä, jotka nappien tapauksessa joutui kiinnittämään itse. Jokaisessa kytkimessä on kolme juotoskohtaa. Maa, normally open ja normally closed. Normally open tarkoittaa sitä, että kun kytkin ei ole pohjassa, virtapiiri on auki. Virta ei siis silloin kulje kytkimen läpi. Kun kytkin menee pohjaan, virtapiiri sulkeutuu ja virta pääsee kulkemaan. Normally closed on muuten sama asia, mutta toisin päin. Neo-Geolle ja lähes kaikille muillekin JAMMA–peleille oikea valinta on normally open.



Kaiutinlevyn jälkeen control panelin poraaminen oli  seuraavana vuorossa. Tein ensin levyyn porausmerkinnät piirrustusten mukaisesti. Asetin levyn kaappiin paikalleen ja kokeilin käyttömukavuutta asettamalla sormet piirtämiini merkintöihin. Huomasin, ettei kämmen mahtunut kunnolla levylle. Kämmen roikkui ikävästi levyn reunan yli. Reikien kohtia piti siirtää.



Siirsin ABCD–nappeja siten, että A–nappula on samalla korkeudella kuin joystick. Koko kämmen mahtui nyt lepäämään tukevasti levyllä ja asento tuntui muutenkin mukavammalta, kun molemmat kädet olivat yhtä ”etäällä”.



Tein napeille noin 2,8 cm halkaisijalla varustetut reiät. Joystickit saivat tyytyä 1,8 cm:iin. Koska minulla ei ole näin isoja poranteriä, käytin jyrsintä reikien tekemiseen.

10. Kaappi sisälle

Kaappi täytyi saada pian sisälle, koska koko viikon kestänyt sadekeli piti ilmankosteuden jatkuvasti korkealla. MDF kestää melko hyvin kosteutta, mutta on silläkin rajansa. Keskiviikkona myräkässä kaapin päällä ollut peite oli päässyt lentämään pois ja kaapin päälle oli suoraan päässyt satamaan. Onneksi huomasin sen nopeasti ja pahemmilta vaurioilta säästyttiin. Kaappi täytyi kuitenkin saada kuivumaan sisälle mahdollisimman nopeasti.



Sahasin siis viimein sen toisen kyljen valmiiksi. Se kiinnitettiin takaseinään saranoilla (saranoita on yhteensä neljä).



Kylki paikallaan. Näyttää jo joltain.



Hioin ja viimeistelin vielä aikani ennen kuin taivaalle alkoi jälleen ilmestyä mustia pilviä. Kaapin viimeisteleminen jäi siis kesken tällä kertaa.



Kaappi painaa tyhjilläänkin todella paljon, joten sitä ei ihan noin vaan saatu siirrettyä. Kutsuin kaverin apuun ja yhdessä tuumin keksimme käyttää Iskusta pakettiautovuokraa varten ostamaamme edelleen muovipussissaan olevaa patjaa kaapin siirtovälineenä. Kaadoimme kaapin patjan päälle, jonka jälkeen vetelimme patjaa ympäriinsä. Sitä oli helppo vetää vaikka sen päällä oli painavaa lastia, koska patjan muovipussi oli hyvin liukas. Kivan aaltoileva valokuva muuten.



En ollut ennen siirtoa uhrannut aivosoluakaan kaapin sijoituspaikan miettimiseen. Eikä meillä varsinaisesti ollut tilaakaan. Kävin äidin kanssa hetken aikaa väittelyä kaapin paikasta. Äiti saavutti kuitenkin taisteluvoiton ja kaappi päätyi keittiöön olohuoneen sijasta. Sitä, miksi kaappi ei muka sopinut olohuoneeseen, en voinut käsittää. Eihän siellä sitä paitsi nykyään vietä aikaansa kuin kissa.

Hei, sehän näyttää jo kabinetilta.

Ettei vaan kabinetin olohuoneeseen lykkäämisen vastustus ollut sitä, etteivät vieraat ihmettele lasten kummallisia teknoleluja? Niin niitä munkin pelikoneita vastustettiin vielä silloin, kun porukoilla asuin.

EDIT: O-ou, nyt alkoi Garoun harjoittelut.

On tämä kyllä aivan uskomaton threadi ja vielä uskomattomampi projekti. Upealta näyttää Joel!  ;D

Hauska, että kopioit myös kaikki aikaisemmat postaukset PB:ltä tänne.

11. Toimintakuntoon viritys



Kaappi siirettiin sisälle torstaina (28.06.2007), mutta projekti ei sinä päivänä sen enempää edennyt. Perjantaiaamuna heti sängystä noustuani kannoin Telefunkenin, Neo-Geon ja virtalähteen kaappiin ja kytkin laitteet toisiinsa. Näytti toimivan edelleen.



Kolvasin vielä johdot nappien kytkimiin, jonka jälkeen kiinnitin koko setin control paneliin. Olin tehnyt levyn takapuolelle 6 mm:n syvennykset joystickeille, koska niiden sauvat ovat aika lyhyet.



Päältä päin se näyttää tältä.



Hyvin pelaa. Sunnuntaina kovat Neo–mätöt käynnissä, kun tulee kavereita kyläilemään.

Komea tulee kaapista. Vielä kun laittaa pintaan jonkun värin tms. niin kelpaa esitellä ihmisille.  :)

Jotain maalintapasta voisi laittaa päälle, mutta muuten aika helvetin hyvin tehty. Eikö todellakaan ollut muita vaihtoehtoja paikalle, kuin olohuone ja keittiö?

Itseasiassa ei tannut olla kyse siitä, koska äitini suorastaan mainosti valmistujaisjuhlassani tätä minun Neo-Geo –projektia. Se varmaan kuvitteli, että otan kaapin omaan huoneeseeni. Ei todellakaan. Ei tänne mahdu enää mitään. Kaapin koko kyllä pääsi yllättämään minutkin.

Heh... Vähän tuossa kokeilin ja jouduin kyllä huoraamaan Hokutomarulla sitä teleporttiliikettä pärjätäkseni. Aloin kyllä jo vähän tajuamaan Garoun pelimekaniikan päälle. Eli jos miitissä nähdään niin saatat ounata edelleen.

Tottakai. Pitäähän lautalaistenkin saada koko juttu luettavakseen.

Maalia on tulossa aikanaan pintaan. Väritys ja grafiikka on vielä tosin täysin auki. En ole sitä ehtinyt miettiä ollenkaan. Maalauksen lisäksi lisään vielä pleksin näytön eteen. Control paneliin ohjainten alle upotan myös pleksiä. Kaapin yläosaan lisään Neo-Geo –marquen ja sen taakse kehitän valaistuksen. Ajattelin myös laittaa kaappiin oikean kolikko-oven, jotta voin rahastaa kavereiden pelaamisesta. No ei, kolikko-oven hommaan vain siksi, että silloin kaappi näyttää ja tuntuu aidommalta.

Tämä on hienoimpia peliprojekteja mitä olen nähnyt koskaan. Herättää minussa suurta kunnioitusta!
Sitä piti vielä ihmetellä, että miksi et muuten ole maalannut tuota ennen kasaamista?

edit: viesti lähti ennen aikojaan.

Kaappi ei ole vielä rakennettu valmiiksi. Vielä on yhtä ja toista tehtävää. Ja tosiaan kaapin ulkoasu on vielä ideointivaiheessa

12. UNIVERSE BIOS



UNIVERSE BIOS saapui toissapäivänä (03.06.2007) pakattuna Sokos Hotels –tulitikkuaskiin (Razoola, joka näitä tekee, asuu Suomessa). Asennus oli äärimmäisen helppo MV-4–malliin. Neo ulos kaapista, Neon ylempi kerros pois, alakerroksesta alkuperäinen BIOS–piiri ruuvimeisselin avustuksella nostamalla pois, UNIVERSE tilalle.



Erityisen tervetulleita ominaisuuksia ovat soft reboot ja regionien valinta. Myös arcaden ja konsolin välillä vaihtelu on hyvä ominaisuus. Sitä hyödynnettiinkin jo pelaamalla Last Bladen training modea konsolitilassa. Arcadetilassahan tällaista nössöilyä ei sallita.

Siis ei voi kuin nostaa hattua sinulle ja kumartaa syvästi. Minulla ei ikinä riittäisi kärsivällisyys, eikä aika tuollaiseen.

13. Lukko

Intti ohi, projekti jatkuu. Päätin jatkaa niillä materiaaleilla, mitä olin hommanut viime vuonna projektia varten, mutten sitten ollut kerennyt laittamaan kaappiin. Ensimmäisenä vuorossa on kaappiin lukko. Arcadekaapeissahan on aina lukko.



Lukko on mallia Abloy, maksoi 33 euroa ja ostettu 04.07.2007 sanoo kuitti. Muistelisin, että kaupassa sitä valitessani katsoin myyjän kanssa erityisen tarkasti, että lukon ”kaula” on täsmälleen 16 millimetriä pitkä, joka on myös MDF–levyjen paksuus. Lukon halkaisija on 22 mm. Lukon peiterenkaan halkaisija on 23 mm. Samaan syssyyn olin ostanut poraamista varten kolme eri kokoista reikäsahaa, 20, 22 ja 30 mm. Ilmeisesti kaupasta ei ollut löytynyt 23 mm:n kokoa.



Porasin lukon rei’än vasempaan kylkeen samoille paikkeille kuin missä flipperin mailaa ohjaava nappi olisi. Koska reikäsahan halkaisija oli millin verran pienempi kuin peiterenkaan halkaisija, reikää joutui hieman hiomaan suuremmaksi.



Kyllä se rengas lopulta sujahti reikäänsä. Sitten vaan vastakappale kiinni ja valmista tuli. Toiselta puolelta katsottuna lukko näyttää tältä (http://www.kapsi.fi/~joposti/jgw-misc/neo-geo/lukko_paikoillaan.jpg).

Tämä on näitä turhimpia viestejä koskaan, mutta pakko se on silti sanoa: Vau! Tällainen panostus pelaamisen ja hienon vehkeen eteen on todella kunnioitettava asia. Itselläni menisi hermot jo suunnittelu asteella, mutta tämä projektihan on edennyt jo valtaisan pitkälle. Hienoa, myös, että olet näinkin yksityiskohtaisesti jaksanut kertoa työn edistymisestä.

Pirun hyvää settiä.

Liityn edellisten kuoroon siitä, että on kyllä hemmetin hauska lukea tätä ketjua. Hyvä kun heräsi horroksestaan :)

Voi vain ihmetellä, miten joku tosiaan jaksaa tommoisen rakentaa ihan alusta asti. Hatunnostot vielä Joelille. Innolla odotan mimmoinen peli tuosta sitten loppujen lopuksi tulee  :)

Lupaat sitten vaan, että kaappi pysyy Neo-Geona, ettet ala mitään vitun MAMEa tunkemaan sinne. ;)

Kaunista  :o

14. Control panelin suojalevy

On aika ottaa hoidettavaksi mielestäni koko kaapin vaikein yksittäinen osa. Control panelin nappien alle tuleva suojapleksi. Se suojaa puuta ja maalipintaa hieltä, virvoitusjuomilta, pahoinpitelyltä ja lisäksi se tuntuu mukavalta kämmenen alla. Muovimateriaali tätä varten kuuluu myös viime vuoden hankintoihin.



Kuvassa näkyy muutkin pleksilevyt. Keskimmäinen valkoisella suojakalvolla suojattu levy on se, joka otetaan käsittelyyn. Levy on kooltaan 56 x 23 cm ja materiaaliltaan polykarbonaattia. Polykarbonaatti on taipuisa ja hyvin käsittelyä kestävä muovilaji. Levyä tullaan poraamaan ja viilaamaan. Itse control panel on 60 x 27 cm. Suojalevylle jyrsitään syvennys control panelin keskikohtaan, johon se upotetaan.




Jyrsimen kanssa sai olla todella tarkkana, jotta syvennyksestä tulisi nätti ja juuri pleksin kokoinen. Hioin tämän jälkeen pleksin kulmat pyöreiksi ja asetin sen syvennykseen. Syvennys oli muuten hyvä, mutta alareuna ei ollut suora ja syvennys oli näin ollen hieman liian iso. En ole kone, joten kai se on välttämätöntä.



No, kone ei ole niin kekseliäs kuin minä. Keräsin sopivan määrän pöydälle kasaantunutta puupölyä pieneen astiaan, lisäsin erikeepperiä, sekoitin ja tonnikalan näköinen kitti oli valmista. Töpötin kittiä pleksin ja puun saumaan (cocktail–varjolla). Jätin yöksi kuivumaan ja hioin aamulla tasaiseksi. Tuli yllättävän hyvä. Kittaus ei hirveästi erotu ja maalipinta viimeistään peittää sen kokonaan. MDF tehdään puristamalla puupurua, jonka seassa on liimaa, joten ei ihme, ettei kitti juuri MDF:stä erottunut.



Pleksi istui nyt nätisti syvennyksessään. Oli aika porata ohjainten reiät ja syvennykset kiinnitysruuveille. Se meni ongelmitta. Muovi ei halkeillut missään vaiheessa. Porausjäljista tuli nättejä.



Suojakalvojen poistaminen oli jännittävä hetki. Valmista. Peilasi aika hyvin, kun käänsi oikeaan asentoon.



Kaappiin takaisin. Levyn alle tulee aikanaan control panel overlay, jossa on muun muassa nappien selitteet.

RateMyPoohon nämä.

15. Neo-Geo marquee



Seuraavana vuorossa on päällimmäisenä oleva Neo-Geo marquee, jonka ostin emolevyn kylkiäisenä. Marqueen materiaalista en sen enempää tiedä, mutta arvelisin sen olevan polykarbonaattia. Se ei ole sinänsä oleellista, koska marqueelle ei tehdä mitään ihmeellistä. Marquee asennetaan kaappiin yksinkertaisella uramekanismilla kattolevyn ja näytön yläpuolella olevan levyn väliin.



Uran tekeminen alempaan levyyn osoittautui hankalaksi, koska se ei ole kaapissa vaakasuorassa vaan noin 15° kulmassa. Näin ollen ura täytyi tehdä 75° kulmassa levyyn nähden, koska marqueen tulee olla pystysuorassa. Jyrsimen terää ei kuitenkaan voi kallistaa, joten minun täytyi rakentaa kuvassa näkyvä teline.



Näinkin karulla patenttiratkaisulla jäljestä tuli hyvää ja marquee istui uriin nätisti hiomisen jälkeen.



Kiinnitettyäni levyt takaisin kaappiin, huomasin, että marquee on aavistuksen verran leveämpi kuin MDF–levyt eikä sen reuna ole suora. Mittanauhalla katsottuna marquee oli 604 mm leveä eli 4 mm liikaa. 4 millimetristä päästään helposti eroon hiomakoneella.



Valmista tuli jälleen. Vihdoin marqueellekin on oma paikka. Aika kauan se pyöri nurkissa ja mielessä.

Alkaa näyttää ihan perkeleen hyvältä. Arvostan.

Lissee lissee. ;)

*_*
Hatunnosto. Itse voin suunnilleen vain haaveilla tuommoisesta.

16. Marquee–valo



Seuraavaksi vähän blingiä kaappiin. Ostin Osramin Jatkos –loisteputken. Putki on 53 cm pitkä ja kehyksineen 58 cm eli lähes tulkoon täydellinen 60 cm leveään kaappiin. Putkessa piisaa valotehoa 13 watin verran.



Mittasin putken kyllä hyvin tarkkaan ennen ostamista, mutta enpä tullut ajatelleeksi virtaliittimen tuomaa lisää. Liitin on vielä kovin jäykkä, joten sitä ei voi edes vääntää. Toisekseen virtajohto ei ylettänyt kaapin yläosasta kaapin alimmalle hyllylle, jossa jatkojohto on.



Loisteputken mukana toimitettiin tällainen jatkokappale, joka on tarkoitettu usean loisteputken kytkemiseksi sarjaan. Tämä jatkokappale sopii myös virtajohtoon, muttei pidennä sitä kuitenkaan tarpeeksi. Siitä sain idean. Ei muuta kuin kolvi kuumenemaan ja modaamaan.



Käytännössä vuolin pehmeämmän muovimateriaalin liittimen perästä pois, joka peitti alleen johtimien liitoskohdat. Tällä saatiin liittimen pituus huomattavasti lyhyemmäksi. Lopuksi katkaisin johtimet poikki mahdollisimman läheltä liitoskohtaa, kolvasin vähän lisää johtoa liittimen ja muun jatkokappaleen väliin. Sillä saatiin ratkaistua virtajohdon lyhyydestä aiheutunut pulma.




Sehän istuu kuin hansikas. Otin myöhemmin loisteputken muovisuojuksen pois, koska se kellasti valon väriä hieman. Alla muutama kuva pimeässä otettuna.



”Vouh, tämähän valaisee” oli ensimmäinen ajatus, kun laitoin Neo-Geon käyntiin. Koko huone värjäytyi punaisella.



Tässä vähän lähempää kuvaa King of Fighters ’96 marquee–kortista, jonka laitoin esille.



Vielä yleisprofiilia. Ruudulla pyörii tietysti Garou.

Hyvältä näyttää. Maalaatko kaapin punaiseksi vai mustaksi vai sekoitukseksi?

Realgames.orgiin tuli muuten kauhea kasa MVS-pelejä. Parhaita napsin jo päältä vähän aikaa sitten, mutta paljon sinne vielä jäikin. Laita postia sinne jos lisäpelit kiinnostaa.

Perinteistä sekoitusta ajattelin. Sininen olisi myös pirun siisti, mutten tiedä, miten punainen marquee sopii siihen. Noiden vaikeiden päätöksien aika on kohta.

Kiitti vinkistä. Pitääpä laittaa mailia.

Tollane ois kyllä mukava omata *__*
Propsit Joelille tosiaan ton tekemisestä, mahtavan näköinen, varsinkin tuolla Marquee-kortilla

17. Näytön suojalevy



Näyttö tarvitsee myös suojaa nyrkeiltä ja muulta kopeloinnilta, joten sen eteen asennetaan pleksi, joka on kuvassa alimpana ja päällystetty vihreällä suojakalvolla. Muista levyistä poiketen se on materiaaliltaan akryyliä. Akryyli on halpaa, kirkasta ja kovaa muovia. Hyvien optisten ominaisuuksien ansiosta se ei väärennä näytön kuvaa. Levyn mitat ovat 600 x 395 mm. Paksuus sama kuin muissakin levyissä eli 3 mm.



Levy kiinnitetään marqueen tapaisesti uramekanismilla. Olin tehnyt näytön suojalevylle 75° asteen uran näytön yläpuolella olevan levyn kääntöpuolelle samassa yhteydessä kuin varsinaisen marqueen uran. Tehtäväksi jäi siis ainoastaan uran tekeminen näyttöä kannattelevaan hyllyyn. Varsinaisesti se ei ole ura, koska se tulee levyn reunaan kuvassa näkyvällä tavalla. Mikähän lienee korrekti termi sille?




Pleksi pysyy paikallaan sen eteen kiinnitettävän ”rampin” ansiosta. Pahoittelen erittäin voimakasta heijaistusta. Pleksistä ei yksinkertaisesti saanut ilman salamaa otettua kuvaa, jossa heijastusta ei olisi. En laittanut näyttöä takaisin kaappiin, koska se täytyisi kuitenkin ottaa pian pois maalausoperaatiota varten.

Nyt joka tapauksessa kaikki pleksit on saatu kaappiin kiinni. Olo on aika huojentunut, koska niiden kiinnittäminen on ollut tehtävälistalla kesästä 2007 lähtien.

18. Kolikko-ovi



Kuvassa toistaiseksi viimeiset komponenttihankinnat. Ostin Arcadeshop.destä (http://www.arcadeshop.de/) kolikkopesän, siihen yhteensopivan valuraudasta valmistetun kolikko-oven ja lukon oveen. Ovessa on pieni ”tasku”, jonne voi ujuttaa esimerkiksi paperipalan, jossa lukee, mitä rahaa kolikkopesä ottaa vastaan. Muuta ihmeellistä ovessa ei ole.

Wei-Ya HI-06CS –kolikkopesä on edestäpäin syötettävä malli, joka hyväksyy vain yhden tyyppisiä kolikkoja kerrallaan. Toiminta perustuu syötetyn kolikon ympärysmitan ja paksuuden vertaamiseen vertailupesästä löytyvään kolikkoon. Mikäli kolikko vastaa vertailupesän kolikkoa, laite hyväksyy kolikon, pudottaa kolikon pois kolikkopesästä ja lähettää pulssin emolevylle (joka puolestaan antaa määrätyn määrän krediittejä pelaajalle). Olettavasti kolikkopesän alla on jokin astia, johon rahat kerätään. Signaali voidaan myös lähettää kolikkolaskurille, joka helpottaa kirjanpitoa, koska astiaan kertyneitä kolikoita ei tarvitse näin ollen laskea itse.

Vertailumekanismin ansiosta laitteessa voidaan käyttää minkälaisia kolikkoja vain, kunhan ympärysmitta on 18-31 mm ja paksuus 1,2-3,0 mm. Euroissa tämä tarkoittaa, että kaikki 1 sentin kolikkoa suuremmat kolikot kelpaavat käytettäviksi tämän kolikkopesän kanssa. Jos laitteessa olisi useampi vertailupesä tai kolikon hyväksyttämismekanismi perustuisi esimerkiksi kelpaavien arvojen taulukosta tarkistamiseen, voitaisiin käyttää useata erikokoista kolikkoa samanaikaisesti. Lisäksi tarvittaisiin prosessori, joka laskisi kuinka monta krediittiä syötetyillä kolikoilla saa. Vertailupesän jälkeen tulisi olla kolikkojono sellaisia tilanteita varten, että asiakas haluaakin ottaa rahansa ulos, jos kolikot eivät riitäkään. Limuautomaattien toiminta perustuukin juuri tällaiseen elektroniseen taulukkopohjaiseen tarkastamiseen. Kolikkojono on useimmiten muutaman kolikon pituinen. Olette varmaan huomanneet syöttäessänne monta pientä kolikkoa limuautomaattiin, että laite syö jossain välissä syötetyt kolikot, koska jonoon ei mahdu enempää.



Kolikkopesän kytkentä on hyvin yksinkertainen kuten aidolla engrishilla kirjoitetusta ohjekirjastakin käy ilmi. Kolikkopesä tarvitsee toimiakseen 12 voltin linjan, maan sekä linjan kolikkosignaalia varten. Saamme kaiken tarvittavan JAMMA–liittimestä. Otin vain virtaliittimestä yhden tarpeettoman 12 voltin linjan ja maan parempaan käyttöön sekä käyttämättömien johtojen nipusta ensimmäisen coin switch –linjan ja laitoin kaikki kolme uuteen liittimeen. Tämä uusi nippu on merkitty lilalla värillä.

Kolikkopesälle ei tarvinnut tehdä juuri mitään vertailukolikon asettamisen lisäksi. Laitteessa on potentiometri, jota kiertämällä voidaan hienosäätää sitä, kuinka tarkkaa kolikon vertailu on. Käytännössä en huomannut kireimmän ja löysimmän asetuksen välillä hirveästi eroa. Mitä nyt kireimmällä asetuksella kolikot joutui syöttämään huolellisesti, koska kolikot eivät kelvanneet, jos ne vain pamautti nopeasti sisään. Kiersin potentiometrin noin puoliväliin. Lisäksi kolikkopesästä löytyy kaksi kytkintä, joista ensimmäinen vaihtaa normally open ja normally closed välillä (katso kappale 9). Oikea valinta tässäkin tapauksessa on normally open. Toinen kytkin on kolmiasentoinen ja sillä säädetään kolikkosignaalin pituutta (vaihtoehdot 100 ms, 50 ms ja 30 ms). Kaikki signaalipituudet tuntuivat toimivan moitteetta, joten jätin nopeuskytkimen keskimmäiseen asentoon.



Ovi asennetaan perinteiselle paikalle control panelin alle. Sitä varten etulevyyn täytyy tehdä ovelle sopiva aukko. Kaappi tarvitsi tätä toimenpidettä varten purkaa osiin, koska kyseessä on kantava elementti, johon useat muut osat kiinnittyy. Tulevat työvaiheet edellyttävät myös kaapin purkamista.



Aukon koko oli vaikea mitata ja alkuun siitä tulikin liian pieni. Laajensin aukkoa muutamia millimetrejä, jonka jälkeen kolikko-ovi hulahti nätisti paikalleen. Tämän jälkeen ruuvasin karmit kiinni levyyn ja kiinnitin kolikkopesän.

Mukava kuulla, että homma on taas edistynyt. Joko seuraava työvaihe alkaa olla maalaus, vai vieläkö pitää jotain pientä muutakin rukkailla?

Kaikkiaan jäljellä on 4-5 työvaihetta, joista seuraava on maalaus. Tämän viikon ohjelmana onkin vihdoin suunnitella se ulkoasu ja hommata maalit.

EDIT: Ja ilmoitusluontoisena asiana, että maalaus on aloitettu täysin voimin 1.7. Työkiireiden ja erilaisten maalivaihtoehtojen selvittämisen takia aloittaminen venähti heinäkuun alkuun. Mutta työ etenee hyvin ja jälki on tyydyttävää ellei jopa erinomaista. Olen päättänyt saada projektin valmiiksi syyskuuhun mennessä. Tulee onnistumaan. Etenkin, kun tämä maalausvaihe saadaan valmiiksi. Haastavimpia ja pisimpiä työvaiheita rakentamis- ja pleksivaiheen ohella.

19.1. Maalaus, yksiväriset osat



Maalaus alkakoon ylläolevan mallin mukaisesti. Pääosin kaappi tulee siis olemaan valkoinen. Mustaa käytetään logoissa, vihreä ja punainen säästetään muihin yksityiskohtiin. Kokeilin huonekalumaaleja kuten Tikkurilan Empireä, jota minulle suositeltiin eri maaliliikkeissä, mutta en saanut niillä tasaista pintaa MDF-levyille. Aina jäi levitystyökalun jäljet maaliin. Maalaus tehdään siis spray-maaleilla niiden helpon saatavuuden ja tasaisen väripinnan takia.



Aloitin ensimmäisenä Mastonin mattavalkoisella. Maalasin sillä pari levyä. Mastonin maalissa oli kuitenkin ongelmansa. Suurimpana niistä oli epätasainen maalausjälki. Ponnekaasua oli aivan liian vähän suhteessa maaliin eikä seosta saanut tasaiseksi. Lisäksi Maston alkoi hyvin nopeasti "räkiä" maalia isoina pisaroina. Kävin sitten Mikrokulmassa ja sieltä löysin sipoolaisen AT-Tuotteen (http://attuote.com/) AT Color -merkkistä spray-maalia. Se olikin huomattavasti parempaa. Mattavalkoinen ei ainoastaan ollut huomattavasti valkoisempaa kuin Mastonin vastaava vaan myös ponnekaasun ja maalin suhde oli erinomainen. Varsinkin alkuun purkista tuli todella miellyttävän tehokkaasti ja tasaisesti maalia. Loppua kohden paine hiukan laskee, mutta jälki pysyy edelleen hurjasti Mastonia edellä. AT Colorilla on lisäksi hintaetu puolellaan: 2,95 euroa per purkki. Maston maksaa keskimäärin 6 euroa. AT Colorilla sai hyvän pinnan noin 2-3 maalikerroksella. Myöhemmin otin käyttöön malliston valkoisen pohjamaalin, koska sen kanssa pinnasta sai vielä tasaisemman. Useimmiten pohjamaalin päälle riitti yksi huolellinen kerros mattavalkoista.



Maalaus tehtiin luonnollisesti ulkona sen sotkuisuuden ja sen tuottamien myrkyllisten kaasujen takia. Käytin alustana rakentajan muovia. En suosittele sanomalehtiä tai muita papereita, koska ne tarttuvat hyvin helposti kiinni maalipintaan. Pieni tuulenpuuska saattaa myös heilauttaa paperin kuivuvan maalipinnan päälle, josta on seurauksena katastrofi. Yksiväristen osien maalaus eteni hyvin nopeasti, koska maalikerroksen kuivuessa saattoi hioa ja maalata uuden osan eikä muun värisiä pintoja tarvinnut suojata. Pelkästään valkoisia osia ovat kattolevyt, näytön ylä- ja alapuolella olevat kaiutinlevy ja näytön ramppi sekä control panelin osat. Kaapin sisäpuolisia osia ei maalattu lukuunottamatta näytön hyllyä ja sen kehystä. Näytön hylly ja kehys maalattiin mattamustaksi näytön heijastusten välttämiseksi.



Lopuksi yksiväriset osat lakattiin. Mustiin osiin käytin AT Colorin mattalakkaa. Valkoisiin osiin käytin sen sijaan Beltonin kiiltävää lakkaa, koska AT Colorin sekä matta että kiiltävä lakka kellasti ikävän paljon valkoista. Beltonilla näin ei käynyt. Beltonin Molotow -maaleista ja muista paremmista spray-maaleista lisää kappaleessa 19.4.

19.2. Maalaus, moniväriset osat



Monivärisiä osia ovat kyljet, takaseinä ja kuvassakin näkyvä etuosan levy. Nämä kaikki ovat pohjaväriltään valkoisia, joiden alareunaan tulee vihreä raita. Raita siis kiertää koko kaapin ympäri. Monivärisistä osista tein ensimmäiseksi helpoimmat eli etuosan levyn ja takaseinän. Pohjamaalasin ne ensin, jonka jälkeen alareuna peitettiin. Peittämätön pinta maalattiin mattavalkoisella. Seuraavaksi alareuna otettiin esiin, muu osa peitettiin ja alareuna maalattiin vihreäksi. Rajaukseen käytettiin maalarinteippiä ja peittelyyn valkoista tulostuspaperia. Maalin annettiin kuivua päivä ennenkuin sitä peiteltiin tai teippailtiin. Pohjamaalin pystyi peittämään jo tunnin kuivumisen jälkeen. Eikä se niinkään haitannut, jos peittelystä jäi pohjamaaliin jotain pieniä virheitä, koska päälle tuleva maalipinta peittäisi sen kuitenkin. Lisäksi hioin pohjamaalin aina hiomapaperilla. Ensin karkeudella 180 ja sitten 240. Koska halusin vihreän olevan juuri tiettyä sävyä, kävin sekoituttamassa sen erikseen. Tästä myös tarkemmin kappaleessa 19.4. Kummatkin värit, mattavalkoinen ja vihreä, lakattiin Beltonin kiiltävällä lakalla.



Viimeisenä työläimmät osat eli kyljet. Kyljet ovat ainoat osat, joiden kummallekin puolelle maalataan. Molempiin kylkiin tulee samanlaiset maalaukset. Sisäpuolelle tehdään reunoja seuraava 5 senttimetriä leveä punainen reunus sekä näytön kohdalta kylki maalataan täysin mustaksi. Koska kyljet ovat yläreunoistaan ja laidoistaan noin 3 senttimetriä leveämmät kuin kaappi muuten, näkyy nämä punaiset reunukset nätisti kylkien liepeissä. Päätin tehdä kylkien mustat kohdat ensimmäisenä. Maalattava alue rajattiin tuttuun tapaan maalarinteipillä ja muu alue peiteltiin paperilla. Lopuksi musta maali lakattin AT Colorin mattalakalla, kuten muutkin mustat osat aikaisemmin.



Mustan kunnolla kuivuttua, peitettiin koko sisäpuoli reunoja lukuunottamatta. Reunoille suihkaistiin ensin pohjamaali ja sitten punaista päälle. Lakkaus Beltonilla.



Sisäpuoli peiteltiin tämän jälkeen täysin ja siirryttiin maalaamaan kylkien ulkopuolia. Toisin kuin aikaisemmin, en asettanut levyä enää suoraan muovin päälle, koska en halunnut peitepaperien painautuvan kiinni sisäpuolen maalipintaan. Asetinkin kyljet tyhjien spray-purkkien päälle, jotka sijoittelin maalaamattomien kohtien alle. Kylkien ulkopuolet maalattiin täysin samaan tyyliin kuin takaseinä ja etuosan levykin. Ensin pohjamaali, alareuna peittoon, mattavalkoinen, alareuna esiin ja muu peittoon, alareuna vihreällä. En kuitenkaan heti lakannut näiden toimenpiteiden jälkeen, koska kylkien maalausta jatketaan logoilla.

19.3. Maalaus, logot ja sapluunamaalaus



Kylkiin maalataan SNK- ja Neo-Geo -logot mallikuvassa näkyville paikoille sapluunoiden avustuksella. Itse valmistin sapluunat seuraavasti. Logo vektoroidaan bittikarttakuvasta ja se tulostetaan sopivaan kokoon paksuhkolle valokuvapaperille parhaalla laadulla, mitä perustulostimella saa aikaan. Tulostettu logo laminoidaan ja laminoitu liuska ajetaan vielä muutamaan kertaan laminointikoneen läpi, jotta siitä saadaan mahdollisimman jäykkä ja tasainen. Logo leikataan mattoveitsellä irti. Tämä on selvästi vaikein ja työläin vaihe sapluunoiden teossa. Siihen kannattaa varata paljon aikaa ja hermoja. Leikkuualustan tulee olla tasainen ja kova, mutta kuitenkin sellainen, johon mattoveitsi voi hieman upota. Puu on erinomaista tähän tarkoitukseen. Käytin turhia MDF-palojani tähän. Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin. Suorien linjojen viiltämisen apuvälineenä kannattaa käyttää viivainta, kaareviin linjoihin voi kokeilla harppia. Kun kuvio on saatu leikattua irti, "negatiivi" ja "posiitivi" ajetaan vielä pariin kertaan laminointikoneen läpi "leikkuuhaavojen" kasaan puristamiseksi.

Neo-Geo -logoon käytin negatiivisapluunaa, joka oli tulostettu A4-arkille. SNK-logon ison koon takia olin tulostanut jokaisen logon kirjaimen omalle A3-arkille. Koska näin isokokoista valokuvapaperia ei minulta löytynyt, jouduin käyttämään tavallista tulostuspaperia (80g/m²). Niistä tuli kuitenkin laminoituina ihan hyviä. SNK-logon kirjaimiin käytin positiivisapluunoita, koska negatiiveihin jäi niin vähän pintaa jäljelle, että ne olivat todella lerppuja.

Kokeilin sapluunoita ensin sellaisenaan, mutten saanut niitä niin tiukasti levyyn kiinni, jotta kuvion reunoista olisi tulleet terävät. Spray-maali pääsi reunojen alle. Netissä ehdotettiin ratkaisuksi tarrasprayta, jolla sapluunaan pohja liimataan kiinni maalattavaan pintaan. Tämä tekee tosin sapluunasta kovin kertakäyttöisen. Pohjaväri ei välttämättä myöskään tykkää, kun sapluunaa sitten lähdetään irroittamaan.



Ratkaisuksi keksin kontaktimuovin eli sen, jolla koulukirjojakin päällystetään. Kontaktimuovi on itseasiassa täydellistä tähän tarkoitukseen. Muovin tarrapinta on sen verran heikko, ettei se revi maalia mukaansa eikä se jätä mitään jälkiä maalipintaan, mutta pysyy kuitenkin tarpeeksi napakasti pinnassa kiinni. Lisäksi sitä on helppo leikata veitsellä. Leikkasin muovia sopivan kokoisen palasen, tarrasin sen oikeaan kohtaan, tasoitin huolellisesti ja varmuuden vuoksi teippasin vielä reunoistaan kiinni. Asetin laminaattisapluunani tämän päälle ja sen avustuksella viilsin kuvion kontaktimuoviin. Tämän jälkeen muu pinta peiteltiin papereilla. Ennen maalausta taputtelin kontaktimuovin vielä tiukemmin kiinni.



Musta maali oli tällä kertaa kiiltävää mustaa. Kaksi kerrosta riitti hyvään pintaan. Annoin ensimmäisen kerroksen kuivua kunnolla, jonka jälkeen taputtelin kontaktimuovin vielä kertaalleen kiinni levyyn, koska maali oli saanut sen hiukan nousemaan koholle. Heti tämän jälkeen toinen kerros. Suosittelen suoristamaan kontaktimuovin esimerkiksi painavien kirjojen alla ennen käyttöä, koska ikänsä rullalla olleena se pyrkii kohoamaan. Mitä pidemmälle rullassa mennään, sitä enemmän muovi pyrkii koholle. Jäljestä tuli kuitenkin ihan hyvää kohoilusta huolimatta. Meinasin kuitenkin pilata kuvion repimällä sapluunan liian äkkiä pois. Sapluunamaalauksessa on ensiarvoisen tärkeää antaa maalin kuivua riittävästi.



SNK-logon maalamisessa ei ollut muita eroavaisuuksia kuin että laminaattisapluuna oli positiivi, kontaktimuovin palaset olivat isompia ja että kirjaimet tuli asetella tarkasti, jotta ne ovat linjassa keskenään ja ovat yhtä etäällä toisistaan. Lisäksi rajasin K-kirjaimen jalkaan maalarinteipillä vihreitä yksityiskohtia. Lopuksi kylkien ulkopuolet lakattiin Beltonin kiiltävällä lakalla.




19.4. Maalaus, Beltonin ja Clashin/Beatin spray-maalit sekä omat sävyt



Vaikka pääosin teinkin maalauksen AT Colorin maaleilla, se ei estänyt tutkimasta muita maalivaihtoehtoja. Tarve tälle syntyi, kun halusin juuri tietyn sävyistä vihreätä eikä AT Colorin ainoa vihreä sävy ollut lähellekään haluamaani. Mastonilla oli muutama vihreän sävy, joista yksi oli melko lähellä, mutten löytänyt sitä mistään. Helsinkiläisiä maalikauppoja googletellessani löysin Sörnäisissä sijaitsevan Geezersin (http://www.geezers.fi/), joka on spray-maaleihin erikoistunut kauppa. Heidän valikoimistaan löytyy maailmalla tunnettujen Beltonin ja Clashin/Beatin maalien lisäksi kaikenlaista muutakin, mitä grafittitaiteilijat voisivat tarvita. Clash ja Beat ovat saman valmistajan tismalleen samaa maalia, mutta jostain syystä niitä myydään eri merkeillä.

Beltonin ja Clashin värikartat ovat laajoja ja maali aivan ensiluokkaista. Mikä tahansa sävy peittää allensa pikimustankin eikä alle jäävä väri vaikuta pinnalle tulevaan sävyyn yhtään. Ponnekaasun ja maalin seos ei enää voisi parempi olla, sillä maali tulee alusta loppuun samanlaisella voimalla ja hyvin hyvin tasaisesti. Hyvän pinnan saa aikaiseksi lähes ensimmäisellä vedolla: ei lainkaan tarvetta pohjamaalille. Vaihdettavilla suuttimilla saa vaikutettua kätevästi, kuinka laajalle alueelle maali levittyy. Suutin vaikuttaa myös pisaratiheyteen. YouTubesta (http://www.youtube.com/watch?v=-vkeypyaHy4) löytyy video, jossa käydään suurin osa suuttimista läpi. Itse käytin keskisuuren Clash Skinny -suuttimen lisäksi suurempaa Pink Fat -suutinta, joka soveltui aivan erinomaisesti lakan levittämiseen. Lakan tasaista levittymistä on vaikea seurata lakan läpinäkyvyyden takia. Hommaa helpottaa huomattavasti, kun suutin levittää sen tasaisesti laajemmalle alueelle, jolloin joitakin kohtia ei jää niin helposti lakkaamatta. Suuttimet sopivat sekä Beltonin että Clashin purkkeihin. Mastonin ja AT Colorin purkeissa on erilaiset kiinnitysmekanismit.

Laajoista värikartoista huolimatta en löytänyt juuri sitä tiettyä vihreää. Geezersissä minulle suositeltiin Deco Väriä (http://www.decovari.fi/), jossa kävin sekoituttamassa oikean sävyisen spray-maalin. Se ei ollut aivan halpaa lystiä, sillä yksi purkki maksoi 25 euroa, mutta ainakin sävy oli juuri oikea. Suuttimet sopivat myös Deco Värin käyttämiin purkkeihin.

Täysin tyhjäksi purkkeja meni noin 30 ja siihen päälle muutama, jotka jäivät puolilleen. Rahaa meni suunnilleen 160 euroa. Liikutaan niillä rajoilla, oliko spray-maaleilla maalaus järkevää, koska muilla maalityypeillä on suhde rahaa per maalattu neliömetri paljon parempi. Ruiskumaalaus olisi ollut yksi varteenotettava vaihtoehto, mutten viitsinyt alkaa sijoittamaan ruiskuun. Spray-maaleilla maalaus oli kuitenkin varsin hauskaa ja oppihan siinä käyttämään niitäkin paremmin. Soveltuvathan ne kaikenlaisten pintojen maalaamiseen, joten eiköhän tästäkin projektista ollut tulevaisuutta ajattelen varsin paljon hyötyä. Tulevissa projekteissa aion käyttää heti alusta lähtien Beltonin ja Clashin maaleja. Niin hyviä ne olivat. Pidin erityisesti Clashista. Suosittelen lämpimästi muillekin.

Beltonien/Clashin/Montanan laatuero esimerkiksi mastoniin on kyllä aika järkyttävä, varsinkin kun hintaluokka on aivan sama...

Hyvältähän tuo maalaus näyttää.

20. T-molding



T-molding on T-kirjaimen muotoista muovista listaa, jota tavataan käyttää koristeena ja suojuksena kolikkopelien ja pelipöytien kanteissa. Tilasin sitä syyskuussa 2007 Arcadeshop.de:stä (http://www.arcadeshop.de/) 11 metriä. Yhteen kylkeen sitä menee noin 5 metriä. Lista on väriltään mustaa ja leveydeltään 5/8" eli 15,875 millimetriä (levyjen paksuus oli se 16 millimetriä). Jostain syystä Arcadeshopin valikoimista ei enää näytä löytyvän T-moldingia lainkaan.



Listaa varten hankin kuvassa näkyvän jyrsinterän, joka on juuri suunniteltu kanttiurien tekemiseen. Terän leveys on 3 millimetriä. Listan jalan paksuus on saman verran. Tein kanttiuran ennen maalausta. Se oli varsin nopea ja helppo työvaihe. Riittää, että tarkistaa terän olevan oikealla korkeudella, jotta ura tulee keskelle kanttia.

Liimasin listan uraan Erikeeperillä maalauksen jälkeen. Muuta erikoista kiinnityksessä ei ole kuin, että kulmissa täytyy T:n jalkaa leikellä, jotta listan saa taipumaan kulmaan sopivaksi. Sisäänpäin kääntyvissä kulmissa jalkaa täytyy leikata näin (http://kapsi.fi/~joposti/jgw-misc/neo-geo/t-molding-kulma-1.jpg). Ulospäin kääntyvissä kulmissa puolestaan tällä tavalla (http://kapsi.fi/~joposti/jgw-misc/neo-geo/t-molding-kulma-2.jpg).

Neo-Geo on nyt tossa vieressä koottuna. Koko päivän väsäilin sen kanssa. Kädet ihan paskana, veto loppu ja kammottava nälkä. En jaksa edes pelata sillä, kun väsyttää niin paljon. Kaikki kuitenkin toimi, kun testasin laitteet läpi aikaisemmin. Helvetin jees.

Onneksi olkoon. Ei mikään ihan pieni proggis, ja kunnialla teit loppuun saakka.

Onnittelut täältäkin. Hienoa työtä olet tehnyt.

Tähän väliin täytyy vielä kehaista sinun työskentelytapoja, jotka vaikuttavat erittäin järjestelmällisiltä ja asiallisilta. Tullut ilmi tämän aiheen ja remontoimisiesi yhteyksissä.

Pistäs kuvia sitten valmiista kokonaisuudesta kunhan olet akut ladannu.

Koko urakkaa ei kyllä voi kun ihastella. Määrätietoista ja taitavaa puuhailua. Tekisipä joku mullekin samanlaisen kopin. Tai vaihtoehtoisesti vippaisi rahat kaapin tilaamiseen. Minne sen laittaisin, en tiedä, mutta kukapa siitä välittää. :)

Ehdottomasti kuvasarjaa valmiista tuotoksesta kehiin.

21. Kokoaminen



Vaikka en pidäkään kaappia aivan valmiina vielä, sille ei tarvitse tehdä enää mitään sellaista, joka vaatisi kaapin purkamista tai pitämistä osina. Se voidaan siis koota kasaan ja saattaa toimintaan. Ei muuta kuin ruuvimeisseli käteen ja hommiin. Jälkeenpäin ajatellen sen porakoneen käyttäminen olisi saattanut olla parempi ratkaisu, koska seuraavana päivänä kädet olivat huomattavan arat.





Elektroniikkaosien, joita ovat siis virtalähde, MVS–emolevy, kolikkopesä, ohjaimet, monitori, kaiuttimet ja marquee–valo, laittaminen kävi nopeasti fiksusti suunniteltujen liittimien ansiosta. Kaikki toimi kuten piti ja laitteet löysivät toisensa.




Kyllä se kokoaminen tuli lopulta päätöksensä. Siihen menikin lähes koko sunnuntaipäivä. Olin ajatellut laittavani kaapin kirjahyllyn viereen, mutta koska kaappi olikin syvempi kuin muistin, eli noin kolme kertaa syvempi kuin kirjahylly, näytti se hieman hölmöltä. Vaihdoin kaapin pianon paikalle.








Voin tässä vaiheessa jo sanoa, että olen projektin lopputulokseen hyvin tyytyväinen. Toki tuli tehtyä roppakaupalla virheitä ja huonohkoja valintoja. Mutta tärkeimmät asiat kuten laitteen toimivuus ja pelituntuma osuivat erinomaisesti kohdalleen. Erityisen tyytyväinen olen näppäimien asetteluun ja kuinka hyvälle korkeudelle ja sopivaan kulmaan ohjaimet tuli istutettua. Kahdestaan pelatessa molemmilla pelaajilla on reilusti tilaa suorittaa ten hit combot Garoussa. Kaapista tuli kyllä liian iso ja painava. Syvyyden olisi saanut helposti pienemmäksi ilman, että mistään olisi tarvinut luopua tai tehdä käyttömukavuuden suhteen kompromisseja. Levyjen 16 millin paksuus oli myös liikaa. Puolet ohuempi 8 millin levy olisi riittänyt erinomaisesti.

No on kokonsa puolesta ainakin riittävän jyhkeä vehje. Insert coin, human.

Nätti!

Menis aivan varmasti läpi mihin vaan kolikkopelihalliin missä vaan. Törkeän hienoa työtä. Onnittelut proggiksen ainakin jonkinasteisesta loppuun saattamisesta, ja tattis näistä raporteista. Myötäeläminen on ollut sangen viihdyttävää.

:maailman_isoin_peukku:

Loistavaa työtä.

Itse olisin ehkä maalannut punaiseksi, ja valkoiseen jää kännisten kavereiden sormenjäljet herkästi, mutta hyvältä kieltämättä näyttää.  :)

Hieno on, ei voi muuta sanoa.

Paljos projektin lopulliseksi hinnaksi muuten tuli, osaatko heittää arviota?

En osaa tältä istumalta arvioida kovin tarkasti. Jotain väliltä 400-800€. Mulla on kuitenkin kaikki kuitit tallella, joten voin laskea tänään tarkan hinnan.

Tyylikäshän toi on, vaikka olisinkin kaivannut enemmän väriä. Mutta todella paljon rispektiä projektista, ja siitä, että sen ylipäätänsä sai loppuun asti. Tekisi mieli itsekin ryhtyä vastaavaan puuhaan, mutta kun ei ole rahaa, ei jaksa ja olen ihan surkea näissä hommissa. Ihan älyttömän hienoa työtä.

Mites tuon marquee-kuvan vaihto onnistuu, pitääkö ottaa koko sivuseinä irti?

Vasen kylki on ovi. Kiinni saranoilla. Avaan kyljen lukon, avaan kyljen, vedän tuon marquee–pleksin ulos uristaan, vaihdan kortin ja sitten vaiheet takaisin päin. Pleksi ei ole siis mitenkään liimattu tai muuten kiinnitetty. Urat ovat riittävän ahtaat, joten pleksi pysyy paikallaan ihan kitkan voimin. Helppo huollettavuus oli tuossa ovikyljessä ideana. Ei tarvitse mistään pienestä luukusta vaihtaa peliä, tyhjentää kolikkoastiaa, säätää volumea ja niin edelleen.

No niin toki, en vain nähnyt saranaa kuvissa, ja luulin lukkopesää isoksi mutteriksi.

Todellakin hieno projekti ja vielä hienompi lopputulos. Ei voi kuin kunnioittaa. Tekisi mieli ottaa itsekkin vastaavanlainen projekti, mutta eihän sitä tällä taloudellisella toimeen tulolla tehdä. Eikä kyllä tässä kämpässäkään ole niin paljon tilaa että toinen vuokranmaksun toinen osapuoli tälläiseen projektiin suotuisi :) Mutta ehdottomasti yksi juttu "mikä pitää tehdä kun on rahaa ja tilaa". Ohjeetkin kun jo löytyy ;)

Kokosin kaikki kuitit ja tein hintaerittelyn kaikesta, mitä olen projektia varten ostanut. Kateissa on kuitenkin kolme kuittia. Kahdesta niistä katsoisin vain tarkat päivämäärät, koska muut asiat niistä ostoksista muistinkin. Sen sijaan Mikrokulmasta ostetun loisteputken kuitin olen hävittänyt jonnekin enkä muista hintaa saati päivää.

Nähtävästi aiemmin tekemäni hinta-arvio osoittautui aivan liian pieneksi. Erittelyn neljännessä sarakkeessa on pieniä huomioita ja ostoksen ”kategoria”. Turha–kategorian ovat saaneet sellaiset ostokset, joille ei löytynyt käyttöä tai ne osoittautuivat muuten rahanhukaksi. Muut kategoriat lienevät itsestäänselviä. Näin paljon tämä projekti maksoi.

Neo-Geo –hintaerittely
eBay 24.03.2007
Neo-Geo MVS MV-4	1 kpl	95,00 €
Neo-Geo marquee	1 kpl	5,00 €
Metal Slug 2 + MS & KoF ’96 stuff	1 kpl	30,00 €	ekstra
Shipping	1 kpl	28,45 €	postikulu
-----
eBay 17.04.2007
Full JAMMA harness	1 kpl	5,30 €
King of Fighters ’96	1 kpl	12,50 €	ekstra
Shipping	1 kpl	12,88 €	postikulu
-----
Starcab 17.04.2007
SCART connector	1 kpl	1,48 €
Yenox pushbutton 28 mm - red	2 kpl	3,59 €	puuttui paketista, turha
Yenox pushbutton 28 mm - yellow	2 kpl	3,59 €	paketissa väärää tavaraa, turha
Yenox pushbutton 28 mm - green	2 kpl	3,59 €	paketissa väärää tavaraa, turha
Yenox pushbutton 28 mm - blue	2 kpl	3,59 €	paketissa väärää tavaraa, turha
Yenox pushbutton 28 mm - white	3 kpl	5,38 €	paketissa väärää tavaraa, turha
Sanwa Joystick JLW-UM-8 - black	2 kpl	33,49 €	1 kpl vaihdettu muihin tavaroihin
2 pin connector - male	2 kpl	1,00 €
2 pin connector - female	2 kpl	1,00 €
4 pin connector - male	2 kpl	1,36 €
4 pin connector - female	3 kpl	2,05 €
12 pin connector - male	2 kpl	1,00 €	paketissa 15 pin
12 pin connector - female	2 kpl	1,00 €	paketissa 15 pin
Pin - male	40 kpl	3,84 €
Pin - female	40 kpl	5,76 €
Shipping	1 kpl	20,07 €	postikulu
-----
Starcab 30.04.2007 - varastosta puuttuvan joystickin tilalle vaihdetut tavarat
3 pin connector - male	1 kpl	-
3 pin connector - female	1 kpl	-
4 pin connector - male	2 kpl	-
4 pin connector - female	1 kpl	-	puuttui paketista
9 pin connector - male	1 kpl	-
9 pin connector - female	1 kpl	-	paketissa väärää tavaraa
Pin - male	20 kpl	-
Pin - female	20 kpl	-
-----
Gremlin Solutions 30.04.2007
Sanwa Joystick JLW-UM-8 - black	1 kpl	18,55 €
Shipping	1 kpl	8,85 €	postikulu
-----
Gremlin Solutions 06.06.07
Yenox pushbutton 28 mm - red	2 kpl	3,56 €
Yenox pushbutton 28 mm - yellow	2 kpl	3,56 €
Yenox pushbutton 28 mm - green	2 kpl	3,56 €
Yenox pushbutton 28 mm - blue	2 kpl	3,56 €
Yenox pushbutton 28 mm - white	3 kpl	5,33 €
Sanwa dust cover	1 kpl	0,00 €
Shippping	1 kpl	7,11 €	postikulu
-----
Puukeskus 09.06.2007
MDF-levy Kronospan 16 mm	15,648 m²	204,99 €
Sahaus	1 kpl	15,00 €
-----
Porvoon Mikrokulma 11.06.2007
Suorakulma	1 kpl	3,50 €	työkalu
Viilasetti	1 kpl	6,90 €	työkalu
Rakennustarvike (ruuveja)	-	0,32 €
Rakennustarvike (ruuveja)	-	1,47 €
-----
Porvoon Mikrokulma 14.06.2007
Rakennustarvike (ruuveja)	-	0,63 €
Magneettisalpa	2 kpl	1,50 €	turha
Kaapinsarana	2 kpl	2,40 €
-----
Clas Ohlson 19.06.2007
Jyrsinsarja Co/Tech	1 kpl	19,90 €	työkalu
Ruuvipuristin 80 x 150 mm	3 kpl	18,00 €	työkalu
Hiomakone Co/Tech 105W	1 kpl	11,90 €	työkalu
Hiomapaperilajitelma Co/Tech	1 kpl	5,90 €	työkalu
Käsiyläjyrsin Co/Tech 1200W	1 kpl	39,90 €	työkalu
Takuumaksukuitti	1 kpl	-89,00 €
-----
Dotlight 25.06.2007
Luxeon Rebel 160° - cool-white	2 kpl	9,98 €	turha
Flexible wire 10 m - black	2 kpl	2,98 €
Flexible wire 10 m - red	2 kpl	2,98 €
Flexible wire 10 m - green	2 kpl	2,98 €
Flexible wire 10 m - blue	2 kpl	2,98 €
Heat shrink tube 2 m 2,4 mm	1 kpl	1,79 €
Heat shrink tube 2 m 1,6 mm	1 kpl	1,50 €
33 ohm resistor	10 kpl	0,40 €
75 ohm resistor	10 kpl	0,40 €
120 ohm resistor	10 kpl	0,40 €
160 ohm resistor	10 kpl	0,40 €
Shipping	1 kpl	8,49 €	postikulu
-----
Teesi 26.06.2007
Yleisruuvi uppokanta 3 x 12 mm	80 kpl	1,95 €
Uraruuvi 3 x 12 mm, mutt., prikat	10 kpl	1,20 €	turha
-----
UNIVERSEBIOS.com 29.06.2007
UNIVERSE BIOS	1 kpl	26,00 €
-----
Etra 04.07.2007
EX/XT Akryylilevy 3 mm LK	0,24 m²	8,71 €	turha
PC Levy 2 kirk 2,05 x 3,05	0,12 m²	4,36 €
Alennus	1 kpl	-0,07 €
-----
Porvoon Lukkosepät 04.07.2007
OF213C11KONT kalustelukko	1 kpl	30,92 €
401746 peiterengas	1 kpl	1,04 €
434987 vastalevy	1 kpl	1,04 €
-----
Etra 06.07.2007
3830-30-C reikäsaha	1 kpl	10,16 €	työkalu
3834-ARBR-930-C pidin	1 kpl	10,67 €	työkalu
3830-20-C reikäsaha	1 kpl	9,02 €	työkalu
Pensseli	1 kpl	3,53 €	turha
Sivellin 70 mm	1 kpl	1,28 €	turha
Alennus	1 kpl	-0,01 €
-----
Etra 27.08.2007
3830-22-C reikäsaha	1 kpl	10,03 €	työkalu
Alennus	1 kpl	-0,03 €
-----
Arcadeshop.de 18.09.2007
PCB mounting feet	2 kpl	2,60 €	turha
T-molding 5/8" 1 m - black	11 kpl	16,50 €
Coin door 250 x 220	1 kpl	14,95 €
Wei-Ya HI-06CS	1 kpl	28,95 €
Lock 24 mm	1 kpl	5,20 €
Shipping	1 kpl	22,61 €	postikulu
Discount	1kpl	-1,82 €
-----
Kuninkaantien Rauta 18.07.2008
Liitosjyrsin 8 mm	1 kpl	38,00 €	työkalu
Urajyrsin 3 mm	1 kpl	18,00 €	työkalu
-----
Etra 11.09.2008
Akryylilevy XT kirkas 3 mm	0,237 m²	8,93 €
-----
RTV-Yhtymä 30.06.2009
Maston-spray - matta valkoinen	2 kpl	13,06 €	maali
-----
RTV-Yhtymä 02.07.2009
Maston-spray - matta valkoinen	3 kpl	19,59 €	maali
Alennus	1 kpl	-0,60 €	maali
-----
Porvoon Mikrokulma 02.07.2009
AT-spray - matta musta	1 kpl	2,95 €	maali
AT-spray - matta valkoinen	3 kpl	8,85 €	maali
AT-spray - punainen	1 kpl	2,95 €	maali
AT-spray pohjamaali - valkoinen	1 kpl	2,95 €	maali
-----
Geezers ??.07.2009
Beat-spray - zarro green	1 kpl	3,90 €	maali, turha
Molotow-spray - signal red	1 kpl	4,20 €	maali, turha
-----
Porvoon Mikrokulma 07.07.2009
AT-spray - matta musta	2 kpl	5,90 €	maali
AT-spray - matta harmaa	1 kpl	2,95 €	maali, turha
AT-spray - matta valkoinen	4 kpl	11,80 €	maali
AT-spray pohjamaali - valkoinen	2 kpl	5,90 €	maali
AT-spray - lakka matta	1 kpl	2,95 €	maali
AT-spray - lakka kiiltävä	1 kpl	2,95 €	maali, turha
-----
Deco Väri 10.07.2009
Omatäyttöspray	1 kpl	25,00 €	maali
-----
Geezers 13.07.2009
Suutin	10 kpl	2,00 €	työkalu
-----
Porvoon Mikrokulma 13.07.2009
AT-spray - matta musta	1 kpl	2,95 €	maali, turha
AT-spray - kiiltävä musta	1 kpl	5,90 €	maali
AT-spray - matta valkoinen	5 kpl	14,75 €	maali
AT-spray pohjamaali - valkoinen	2 kpl	5,90 €	maali
-----
Geezers 14.07.2009
Molotow-spray - lakka kiiltävä	1 kpl	5,00 €	maali
-----
Geezers ??.07.2009
Molotow-spray - lakka kiiltävä	2 kpl	10,00 €	maali
-----
Yhteensä: 1049,11 €
Yhteensä ilman ekstroja: 1006,61 €
Yhteenstä ilman ekstroja ja turhia: 941,12 €
Yhteenstä ilman ekstroja, turhia ja työkaluja: 856,12 €
Yhteenstä ilman ekstroja, turhia, työkaluja ja postikuluja: 747,66 €
Yhteensä maalit: 159,80 €
Yhteensä maalit ilman turhia: 142,85 €

Tästä voi kyllä päätellä, että asiat maksaa ja monesta pienehköstä ostoksesta tulee iso lasku. Turhilta ostoksilta onneksi vältyin suhteellisen hyvin. Erittelyä analysoimalla löytää seuraavia säästökohteita:

• osta halvempaa ja ohuempaa puuta vähemmän (jäi melkoisesti käyttämättä)
• maalaa näin iso projekti jollain muulla kuin spray–maalilla
• tietyt erikoistyökalut tai niiden osat ovat kalliita
• postikuluista tulee yllättävän iso potti
• älä osta turhaa

Hei,

Onpas mielenkiintoinen projekti! Ja kiva kuulla positiivista palautetta tuotteistamme. Meillä on myös valikoimissa Molotowin tusseja jotka menevät sävy sävyyn spraymaalien kanssa. En nyt tässä viitsi alkaa sen kummemmin markkinoimaan kun se on vähän kyseenalaista toimintaa foorumeilla, mutta jos joskus tulee jotain kysyttävää näistä maaleista ja tusseista niin rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä. Megaisot propsit tällaisesta projektoinnista!

Ystävällisin terveisin
Geezers the Shop

Näyttää kyllä aivan uskomattoman hyvältä tuo kabinetti, maalaukset ja koko toteutus on suoraan sanottuna uskomaton.  Aikaa vievä projektihan tämä toki on ollut, mutta voin vain kuvitella miten mahtava on pelailla kaapilla, jonka on itse toteuttanut. Onnea!