Pelaajalauta - Paradox Interactiven pelit

Re: Paradox Interactiven pelit « Vastaus #30 : 17.10.2008 16:25 »

ZepKi

Jäsen Viestejä: 308 Basaaripisteet: 0

Hmmh, eilen vielä toimi EU III, nyt herjaa Pixel Shader 2:sesta, vaikka semmonen kyllä löytyis :s
Jelppiä?

tallennettu

Re: Paradox Interactiven pelit « Vastaus #31 : 17.10.2008 16:38 »

Koo

Jäsen Viestejä: 995 Basaaripisteet: 5

Kai se vakiotaktiikka on jo kokeiltu, eli koneen boottaus?

tallennettu

Re: Paradox Interactiven pelit « Vastaus #32 : 20.10.2008 16:03 »

Joel-san

Administraattori

Viestejä: 938 Basaaripisteet: 3

Outoa. Voisit kokeilla vaikka poistaa pelin asetustiedoston. Löytyy pelin kansiosta eli Europa Universalis III/settings.txt. Oikeastaan poistamisen sijaan kannattaa varmaan siirtää väliaikaisesti johonkin toiseen kansioon, koska en tiedä, osaako peli luoda asetustiedoston uudestaan, jos se puuttuu.

Sitten voit kattoa, ettei hardware acceleration vipu ole liikahtanut Windowsin asetuksissa. Control panel - display - settings - advanced - joku niistä välilehdistä.

EDIT: EUIII Complete julkaistiin muuten tänään. Löytyy todella harvan kaupan listalta (Konsolinet, CDON, Amazon.co.uk). Ajattelin käydä sen poimimassa tänään Konsolinetissä, kun Helsinkiin on muutakin asiaa, mutta Konsolinetin verkkokauppa ainakin sanoo, että loppu on. Niin sanoo myös nuo muutkin kaupat. Taitaa olla kyseessä todella pienestä painoksesta tai sitten peliä ei saatu toimitettuakaan täksi päiväksi.

EDIT2:

Korsika 1545. Käytössä Magna Mundi, Theatrum Orbis Terrarum –karttamodi sekä Merlinin lippumodi. Korsika ensimmäistä kertaa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari. Tiadoru IV oli just huippu monarkki: statsit 8, 8, 8.

Jälleen on kirjoitettu 50 vuotta Korsikan historiaa. 1566 anneksoin Vatikaanin. Tästä ei oikeastaan seurannut juuri mitään ongelmia. Paavi pakkasi laukkunsa ja muutti Liettuaan. Katoliset Kastilia, Portugali ja Liettua saivat casus bellin minua vastaan, mutta se ei johtanut toimenpiteisiin.

Seuraavaksi Savoiji. Vuonna 1568 Savoiji suostui ja sain heiltä kolme provinssia pohjois-Italiasta ja yhden provinssin Kreikasta, jonka he olivat anneksoineet Morealta aikaisemmin. Möin tämän kreikkalaisen provinssin Kreetalle, joka on vassalini, koska provinssista koituisi vain harmia itselleni uskonto- ja kulttuurikiistoista johtuen. Saan provinssista enemmän rahaa vasallini kautta. Pari vuotta kului kunnes silloinen saksalais-roomalainen keisari, Bavaria, alkoi vaatia tosissaan Savoijin itsenäisyyden palauttamista. En tietenkään suostunut mihinkään vaatimuksiin. Jouduin ensimmäisenä kauppasaartoon. Vuosi tämän jälkeen keisari uhkasi sotatoimilla. Tämän seurauksena jouduin neljään sotaan samanaikaisesti Bavarian, Pommeranian, Nuremburgin ja Itävallan julistettuaan sodan minua vastaan ja vetivät liittolaisensa mukaan. Tämä olisi ollut pari vuotta aikaisemmin aivan hiuksia nostattava kauhuskenaario, mutta olin juuri saanut kunnostettua armeijani täyteen toimintavalmiuteen. Kieltämättä Itävallan muodostama allianssi Ranskan ja Ruotsin kanssa oli nytkin erittäin paha vastus. Bavaria oli liittoutunut Salzburgin ja Wurzburgin kanssa, jotka olivat mitättömiä pikkuvaltiota. Bavaria voisi kuitenkin olla uhka. Nuremburg oli myös pikkuvaltio, mutta oli liittoutunut Saksonian kanssa, joka oli yhdessä Bavarian kanssa Saksan suurimpia valtioita. Pommeraniaa liittolaisineen ei tarvinnut edes huomioida, koska he eivät pohjois-Saksasta asti voisi aiheuttaa minkäänlaisia ongelmia.

Ranskan naapurissa olevat Savoijin provinssit joutuivat välittömästi Ranskan miehittämiksi. Myös Ranskan paljon omaani suuremman laivaston takia en voinut estää Ranskan maihinnousua Korsikan ja Sardinian saarille. Näiden saarten miehitys olisi johtanut kestämättömään tilanteeseen, jossa olisin voinut helposti hävitä muutkin provinssini. Sovittelin nopeasti Ranskan kanssa rauhan (Ranska oli siirtynyt Itävalta-Ranska-Ruotsi –allianssin johtoon suurimpana ja mahtavimpana). Luovutin yhden Savoijin kolmesta provinssista. He onneksi tyytyivät siihen. Samaan hengen vetoon tein aselevon Pommeranian kanssa. Olin siihen mennessä onnistuneesti torjunut sekä Bavarian että Saksonian hyökkäykset provinsseihini. Teurastettuani Saksonian pääarmeijan Romagnassa he heittivät pyyhkeen kehään. Sain kiskottua heiltä mukavasti sotakorvauksia. Jäljellä oli siis enää Bavaria, jonka voitettuani taisteluissa kerta toisensa jälkeen alkoi olla aika valmista kauraa. Aloin suunnitella puolustussodan muuttamista hyökkäykseksi. Tein invaasion Alppien taakse Bavarian maille. Valtasin muutaman provinssin ja Bavarian pääkaupungissa, Münchenissakin, viritettiin Korsikan lippuja salkoon.

Ikäväkseni minun täytyi jättää kampanjani kesken, koska Italiassa Modenan, Toskanan, Mantuan ja Genovan muodostama allianssi hyökkäsi mailleni. Käytännössä minulla ei ollut ainuttakaan sotilasta Italiassa, koska kaikki olivat mukana Bavarian retkellä. Sovin Bavarian kanssa rauhan ja sain jälleen mukavan tukun sotakorvauksia. Eikun takaisin Italiaan. Pelasin ensimmäisenä Mantuan pois pelistä. Heille riitti aselepo. Palatessani Alppien yli marssin suoraan Genovaan ja valtasin sen heidän selän takanaan. Rauhanneuvottelut olivat jälleen hyvin edukkaita minulle. Genovasta tuli vassalli ja heidän kirstuistaan tippui myös korvauksia. Tässä vaiheessa Sisilia päätti liittyä mukaan karkeloihin ja veti Mantuan uudestaan mukaan. Voi perkele, war exhaustion alkoi olla vaarallisen korkealla ja sotilasreservini oli nollassa. Sen hetkisellä noin kahdeksan tuhannen miehen joukolla oli siis selvittävä. Onneksi minulla oli ollut erittäin hyviä kenraaleja koko tämän ajan, joten mahdollisuudet näin pienellä joukollakin olivat ihan hyvät, ja rahaa riitti palkkasotilaisiinkin. Modena ja Mantua taipuivat pian. Pakkovasallisoin molemmat. Toskana murskattiin myös ja kylmän viileästi anneksoin heidän ainoan provinssinsa. He olivat jo riittävän kauan kykkineet Italiassa. Lähes tulkoon sata vuotta olin katsonut heidän maitaan sillä silmällä, mutta liian vahvojen liittolaisten ja casus bellin puuttuessa en ollut saanut tilaisuutta Toskanan valtaamiseksi. Toskanan kuuluessa Saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan tiesin, että Toskanan anneksoimisesta seuraisi jälleen ongelmia, mutta uskoin murskattuani Bavarian keisarin olevan hetken aikaa ihan hiljaa. Sisilian anneksoin, josta oli jäljellä enää Napolin provinssi Milanin vallattua muutama vuosikymmen aikaisemmin muut etelä-Italian provinssit. Sisilia oli keisarikunnan ulkopuolella, joten sen anneksoimisesta ei pitäisi tulla mistään suunnasta mitään valittamista.

Näiden 15 vuoden aikana kävin kuusi eri sotaa 15 eri valtiota vastaan. Sinnikkyys palkittiin lopulta ja sain kolme uutta vasallia (joista menetin yhden myöhemmin), kaksi uutta provinssia sekä lukuisten voittojeni ansiosta prestige–pisteet nousivat täyteen sataan. Sotien jälkeen valtaan nousi Ericcu Ghjilormu IV, joka erinomaisine diploomattisine taitoineen (statsit 7, 8, 3) valittiin seuraavaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Näiden kaikkien saavutusten yhteisvaikutuksesta Korsikan status nousi major poweriksi. 27 vuotta hallittuaan Ghjilormu IV:n tilalle astui Tiadoru VI, joka valittiin heti uudeksi keisariksi. Kolmas perättäinen kausi keisarina on epätodennäköistä, mutta ainakin vältän näinä kahtena hallintakautena kaiken napinan Toskanan kohtalosta. Bad boy –pisteet ehtivät vähän jäähtyä.

Korsika 1605 eli tilanne nyt. Ranska levittäytyy ympäri maailmaa kuin syöpä.

« Viimeksi muokattu: 20.10.2008 22:48 kirjoittanut Joel-san »

tallennettu

Re: Paradox Interactiven pelit « Vastaus #33 : 20.10.2008 22:09 »

Tush

Hngg.. Jäsen Viestejä: 47 Basaaripisteet: 0

Itse pelistähän en tajua mitään enkä ole koskaan koittanut, mutta joelia täytyy nyt kiittää mielenkiintoisesta tarinasta

tallennettu

Re: Paradox Interactiven pelit « Vastaus #34 : 20.10.2008 22:16 »

Doinkki

Öy Jäsen Viestejä: 587 Basaaripisteet: 0

Lainaus käyttäjältä: Tush - 20.10.2008 22:09

Itse pelistähän en tajua mitään enkä ole koskaan koittanut, mutta joelia täytyy nyt kiittää mielenkiintoisesta tarinasta

Jep, mielenkiintoinen ketju. Herää himot itse kullekin...

Spoileri (osoita katsoaksesi)

Voice of The World.

tallennettu

Vs: Paradox Interactiven pelit « Vastaus #35 : 28.10.2008 13:32 »

Joel-san

Administraattori

Viestejä: 938 Basaaripisteet: 3

Nyt sitä saa. EUIII Complete Play.comissa. Pistin omani jo tilaukseen. Tulee halvemmaksi ostaa Complete kuin pelkät lisärit digitaalisina.

EDIT: Nyt kolahti peli postilaatikkoon. Ensin täytyy napista box artista. Kyllä minä tavallaan ymmärrän tuon pääkalloa lukuunottamatta, mutta kun EUIII:n box art näytti tältä, NA:n digicover tältä ja IN:n digicover oli vastaavasti tällainen. Mikä ei kuulu joukkoon?

Jäin myös kaipaamaan painettua ohjekirjaa, koska EU:n ohjekirja ei ole enää NA:n ja IN:n uudistusten jälkeen ajan tasalla. EU:n ohjekirja oli muuten taidettu kiireellä väsätä kokooon, koska paikoin siellä on aika jäätäviä taittovirheitä. Muun muassa sisällysluettelon sivunumerot ovat väärin. Siitäkin syystä olisi ollut kiva saada uusi ohjekirja, koska sisällön puolesta alkuperäinen ohjekirja on mainio ja kirjoitettu hyvällä englanninkielellä. Luin koko 148 sivuisen minipuhelinluettelon läpi ennen kuin edes asensin pelin.

Mutta muuten Europa Universalis III Complete on upea paketti. Hattua täytyy erityisesti nostaa siitä, että paketin mukana tuli pieni lappunen, jossa oli Completen koodi GamersGateen, jonka avulla sen voi ladata sieltä ilmaiseksi ihan milloin vain. GamersGate on siis pelien digikauppa. NA:n ja IN:n on saanut tähän mennessä vain sieltä ostamalla. Mainiota, kun pelin voi ladata halutessaan GamersGatesta mistä tahansa. Samalla vältetään Steamissa ärsyttävä pelien pakkoliittäminen accoon, joka tekee Steam–pelien eteenpäin myymisestä erittäin hankalaa.

tallennettu

Vs: Paradox Interactiven pelit « Vastaus #36 : 01.11.2008 12:48 »

Teppo Holmqvist Jäsen Viestejä: 277 Basaaripisteet: 0

Lainaus käyttäjältä: Joel-san - 28.10.2008 13:32

Jäin myös kaipaamaan painettua ohjekirjaa, koska EU:n ohjekirja ei ole enää NA:n ja IN:n uudistusten jälkeen ajan tasalla. EU:n ohjekirja oli muuten taidettu kiireellä väsätä kokooon, koska paikoin siellä on aika jäätäviä taittovirheitä. Muun muassa sisällysluettelon sivunumerot ovat väärin. Siitäkin syystä olisi ollut kiva saada uusi ohjekirja, koska sisällön puolesta alkuperäinen ohjekirja on mainio ja kirjoitettu hyvällä englanninkielellä. Luin koko 148 sivuisen minipuhelinluettelon läpi ennen kuin edes asensin pelin.

Paradoxin tekemät ohjekirjat ovat aina sellaisia, että niissä käsittämätön kasa typoja, asiavirheitä sekä taittovirheitä. Victorian manuaali taisi olla pahin. Jos kuitenkin tarvitset jelppiä uusien konseptien suhteen, kysy.

tallennettu

Vs: Paradox Interactiven pelit « Vastaus #37 : 08.11.2008 19:52 »

Joel-san

Administraattori

Viestejä: 938 Basaaripisteet: 3

Lainaus käyttäjältä: Teppo Holmqvist - 01.11.2008 12:48

Selvä. Asennan ja paneudun noihin lisäosiin, kun saan vietyä Korsika–kampanjani loppuun. Pidän säännöt siihen asti samanlaisina ja sitten aloitan uusilla kuvioilla.

EDIT:

Korsika 1605.

Taas tilanneraporttia hovista vuodesta 1605 vuoteen 1655. Kertaukseksi tilanne oli siis vuonna 1605 ylläolevan kuvan mukainen. Korsikan puristus Italiasta alkoi kiristyä. Monarkkina Tiadoru VI, joka oli valittu Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan (tästä eteenpäin PSR) keisariksi. Sen ansiosta Korsikalla oli erinomaiset valmiudet laajentua myös PSR:n alueelle eli pohjois-Italiaan.

Kauaa ei tarvinnut odottaa, sillä vuonna 1610 Modena päättää hyökätä vasallini Mantuan kimppuun ajattelematta minun suunnaltani tulevaa uhkaa. Ei siinä nokka kauan tuhissut, kun rajalla seisottamani 8 rykmenttiä valtasivat Modenan ainoan provinssin. Tällä kertaa päätin liittää provinssin suoraan omaan valtiooni ilman vasallisointivaihetta, koska olin aikasemmin menettänyt Modenan vasallina, kun Milano oli hyökännyt sen kimppuun enkä ollut sillä hetkellä pystynyt ja viitsinyt puolustaa Modenaa. Bad boy –pisteet (BB) olivat ehtineet myös vähentyä hieman, joten anneksoiminen ei niitä ihan liian korkealle nostaisi.

Toisin oli Milanolla, josta oli muodostunut minullekin uhka laajennettuaan voimakkaasti valtakuntaansa etelä–Italiassa Sisilian mailla sekä Alppien toisella puolella nykyisen Saksan ja Ranskan välimaastossa. Valloitukset ja röyhkeys PSR:ää kohtaan olivat saaneet BB–pisteet nousemaan raketin lailla. Tästä seurasikin Milanon hyvin ripeä luhistuminen sisä- ja ulkopoliittisesta paineesta johtuen. Valtio joutui jatkuvasti sotimaan muita PSR:n valtioita vastaan heidän tullessa vapauttamaan alistettuja provinsseja Milanon ikeestä. Jatkuvat sodat olivat saaneet sotauupumuksen hyvin korkeaksi, joka aiheutti pahoja kapinoita valtion sisällä. Taloudellinen ahdinko oli erittäin paha, koska Milano joutui turvautumaan hyvin nopeasti valtaviin palkkasotilasarmeijoihin kruunun armeijoiden murskauduttua vihollisten koneistossa.

Milanon surkea tilanne olikin minulle erittäin hieno mahdollisuus saada Milanon kolme provinssia etelä–Italiasta. Ensi töikseni purin Milanon kanssa tehdyn sopimuksen Milanon oikeudesta käyttää maitani sotilaidensa kuljetukseen. Näin estin Milanolta täysin mahdollisuuden kapinoiden nujertamisen etelässä laivaston puuttuessa. Etelän provinssit olivat myös ei-kenenkään maata, koska Milano oli aikoinaan vaatinut Sisiliaa luopumaan noiden maiden omistusoikeudesta eikä provinsseja pidetty vielä Milanonkaan omina lyhytaikaisesta hallintakaudesta johtuen. Provinsseihin oli näin ollen helppo ujuttaa Korsikan vakoojia väärentämään minulle omistusoikeudet. Kapinat yltyivät ja ensimmäiseksi Calabrian kapinalliset päättivät liittyä Korsikan valtioon vuonna 1615.

Calabria liittyy Korsikaan.

Koska asiakirjojen väärentäminen oli kallista ja epävarmaa touhua, Abbruzzin provinssi liittyi minuun vasta vuonna 1626. Milanon ahdinko jatkui kuitenkin vahvana vuosikymmenestä toiseen. Milanolla ei ollut armeijassa enää ukon ukkoa, mutta oli silti jatkuvasti sodassa. Pääasiassa Sveitsi, joka oli Milanon kummallisen lojaali vasalli, piti Milanon valtion pystyssä estämällä saksalaisten hyökkääjien etenemisen Alppien toiselle puolen.

Tiadoru VI kuoli vuosi tämän jälkeen ja tilalle astui täysin kyvytön lapsena portaissa pudotettu Tiadoru VII, joka surkeuden moniosaajana hidastaisi merkittävästi vasallieni Mantuan ja Genovan diplomaattista anneksoimista. Samalla menetin keisarin paikan Ranskan Francois II:lle, joka oli hirvittävä imperialistisika. Milanon tavoin Venetsia oli myös voimakkaan laajentumisen jälkimainingeissa vetänyt BB–pisteet tappiin asti ja joutui sotaan Itävaltaa vastaan, joka yllätys yllätys oli Ranskan liittolainen, joka yllätys yllätys liiton selvästi mahtavimpana valtiona otti liiton johdon haltuun. Venetsia mureni vuodessa täysin ja rauhan ehdoissa Ranskan sai sillanpääaseman Italiaan minun rajani viereen. Mikä pyhäinhäväistys! Patongin purijat tallomassa Italian hienoa maaperää. Tilannetta pahensi entisestään se, että Ottomaanien valtakunnan murentuessa Balkanilla, Ranska oli Itävallan aloitteesta liittynyt Ottomaanien vastaiseen sotaan Itävallan entisten maiden vapauttamiseksi. Ei tarvinnut kahtaa kertaa arvata, kenelle vapautetut alueet sekä sodan huumassa hankittu lisäpelto nykyisen Slovenian, Kroatian ja Bosnia Hertsegovinan alueilta päätyi. Nyt niillä kekkuleilla on sekä lännessä että idässä jäätävät alueet, pitkin mantuja kulkee kymmenistätuhansista miehistä koostuvia armeijoita kukistamassa niihin verrattuna naurettavan pieniä kapinallisjoukkioita ja Italiassa ne apinat sylkee rajan yli minun maille. Sietämätön tilanne.

Takaisin etelä–Italiaan. Jäljellä siellä oli enää Apulia. Asiakirjat saatiin väärennettyä, odotin vain kapinan yltymistä, kunnes tapahtui odottamaton käänne. Ajettuani paavin Roomasta yli 80 vuotta sitten, Aragonia antoi paaville luvan perustaa uuden Vatikaanin Maltan saarelle vuonna 1633. Ensi töikseen paavi aloitti pyhän sodan Milanoa vastan, joka oli Korsikan tavoin katolisuudesta kalvinistisuuteen kääntynyt valtio. Lyhyen sodan jälkeen Apulia siirtyi Vatikaanille. Aloitin heti sodan Vatikaania vastaan, joka ei ollut ehtinyt hankkia ensimmäistäkään liittolaista. Helppo nakki, laivastoni saarsi Maltan saaren, aloitin maihinnousun samaan aikaan, kun maa-armeijani marssi Apuliaan. Vuoden kuluttua Vatikaani heilutti valkoista lippua, luopui Rooman omistusoikeudesta, luovutti Apulian ja maksoi 800 tukaattia (!) sotakorvauksia.

1. Divide.
2. Conquer.
3. Profit.

Vaikka Tiadoru VII oli surkimus, Mantua suostui vihdoin anneksoimisvaatimuksiini vuonna 1638. Milano oli edelleen täydessä lirissä ja vallankumoukselliset valtasivat Parman provinssin, jota Milano ei pystynyt armeijoiden puutteessa valtaamaan takaisin, vaikka se sijaitsi heidän pääkaupunkinsa vieressä. Muutama vuosi tämän jälkeen Parma siirettiin minun nimiin Milanon ollessa kyvytön huolehtimaan omista alueistaan. Näin olin saanut Korsikan lipun alle kaikki Milanon valtakunnan provinssit Italiassa pääkaupunkia lukuunottamatta käymättä ainuttakaan sotaa Milanoa vastaan. Entinen uhkakuva oli supistunut yhden provinssin ongelmiinsa hukkuvaksi rääpäleeksi.

Pohjois–Italiassa oli Milanon lisäksi vasallini Genova ja kahden provinssin kokoinen Venetsia, joka oli Ranskan toimesta ajettu pääkaupungistaan pohjoisemmaksi Veronan ja Brescian provinsseihin. Ranskalaisilla oli hallinnassaan Italiassa Venetsia sekä sitä vierustava Ferrara. Itävallalla puolestaan Friuli ja Trent. Genova siirtyy minun alaisuuteen vain paremman monarkin astuessa valtaan. Venetsiaa vastaan minulla ei ollut casus bellia ja Ranska oli liian suuri vihollinen, jonka peittoaminen vaatii hyvää tilaisuutta. Saan kuitenkin jatkuvasti teknologiassa kaulaa Ranskaan ja minun talouteni on paljon vakaamalla pohjalla (joskin tulot paljon pienemmät), joten mahdollisuuteni Ranskaa vastaan parantuvat jatkuvasti. Ei auta kuin odottaa.

Käänsin katseen Sisilian saareen, joka oli Aragonian hallussa. Saaressa on kaksi arvokasta provinssia, Messina ja Palermo. Palermoon olin aikaisemmin väärentänyt omistusoikeudet. Aragonia oli joutunut sotaan Ranskaa vastaan, mutta koko maailman epäonneksi oli kokemassa murskatappion. Mantereella sijaitsevien vihollisten vähetessä olin panostanut paljon laivaston kehitykseen. Aragonia toisena laivastomahtina antoi nyt tilaisuuden ottaa mittaa Välimeren herruudesta.

Meer blitzkrieg. Hauskasti Baleaareilla kapinalliset aloittivat juuri taistelun saaren pientä aragonialaisrykmenttiä vastaan, kun olin tekemässä maihinnousua. Peruutin käskyn ja sotilaat odottivat kiltisti purtiloissaan. Saarella nahistelun loputtua annoin uuden käskyn ja löin lyötyä.

Blitzkriegin omaisesti olin siirtänyt laivastoni valmiiksi Sisilian ympärille sotilaat valmiina maihinnousuun. Pääasiallisen sotalaivastoni olin sijoittanut strategisesti Cape Bonin merialueelle Sardiniasta etelään blokkaamaan Espanjasta päin tulevat Aragonian laivastot. Sota julistettiin 2. tammikuuta 1645 ja ryminä alkoi heti. Ukot heilahtivat hetkessä Sisiliaan piirittämään saaren linnoituksia. Sardiniassa odotti toinen valtausosasto Aragonian vastahyökkäyksen jälkeistä hetkeä tehdäkseen maihinnousun Baleaarien saarille, josta olisi enää lyhyt matka Barcelonaan, Aragonian pääkaupunkiin. Aragonia oli kaaoksessa. Kesti kauan ennen kuin he saivat organisoitua suuremman laivaston vastahyökkäykseen. Laivastoni oli upottanut ja kaapannut jo monia pieniä laivastoja. Baleaarit olivat jo saarettu, kun Aragonian kanssa käytiin ensimmäinen kunnon meritaistelu Valencian lahdella. Mainiot amiraalini ja kevyt ylivoimani siivittivät minut voittoon. Sisiliassa alkoi valtaukset olemaan paketissa, joten sotilaat siirrettiin sieltä valtaamaan Aragonian sydänmaita. Vastarinta mailla oli olematonta, koska Ranska oli jauhanut Aragonian armeijat olemattomiin. Kahden vuoden kuluttua koko maa oli vallattu. Oli aika aloittaa neuvottelut. Olin ajatellut saavani Sisiliasta molemmat Messinan ja Palermon ja Baleaarit kokonaisuudessaan. Tähän ei suostuttu ja syykin selvisi. Aragonialla oli erittäin suuret ja kehittyneet siirtokunnat Väli– ja Etelä–Amerikassa sekä Etelä–Afrikassa. En ollut valmistautunut sotaan valtamerten takana. Siirtokuntiin hyökkääminen pitkittäisi sotaa mahdottomasti ja tuottaisi minulle suuria huollollisia ongelmia. Tyydyin tällä erää siis vain Messinan provinssiin.

Tiadoru VII kuoli Barcelonan piirityksessä. Sen sijaan, että valtaan olisi astunut uusi parempi monarkki, vallan otti haltuun sijaishallinto kuninkaallisten jälkeläisten ollessa liian nuoria. Genovan tilanteeseen ei edelleenkään saataisi muutosta. Sodan jälkeen laivastoni oli paisunut yli huoltorajojen. Purin kymmenkunta kaleeria tilanteen korjaamiseksi. Nyt laivastoni koostui yksinomaan fregateista ja sotakaljuunoista. Sodassa olin värvännyt loistavan amiraalin, Ericcu Ghjilormu Acquavivan, joka nimensä mukaisesti tiesi kaiken sotalaivoista ja merenkäynnistä (fire 6, shock 4, maneuver 5). Tämän miehen johdossa Korsikan suuri laivasto säilyttäisi mahtiasemansa.

Aquaman sai pari vuotta sodan jälkeen (1650) heti uusia haasteita, kun jostain käsittämättömästä syystä Kastilia ryhtyi vihanpitoon. Kastilialla ei kuitenkaan ollut mitään, mitä haluaisin, joten käytin sotaa ainoastaan harjotuttaakseni laivastoani. Suurin taistelu käytiin Algerian edustalla. Korsika saavutti historiansa kirkaimman voiton. Oma laivastoni koostui 18 kaljuunasta, 14 fregatista ja 2 kuljetusaluksesta. Kastilian laivasto koostui 14 kaljuunasta, 11 fregatista, 47 kaleerista ja 8 kuljetusaluksesta. Onnekseni Kastilian laivaston osat saapuivat hieman eri aikaan eri satamista, joten Aquaman oli tehokkaasti upottanut lähes puolet taistelun aloittaneista laivoista ennen kuin koko vihollislaivasto oli koossa. Taistelun lopputuloksena Korsikan laivastosta upposi 13 laivaa. Sen sijaan Kastilian 80 laivaa käsittääneestä laivastosta upotettiin 79 ja kaapattiin yksi. Meren pinnalle jäi vain laaja riutta lankkuja. Sota päättyi pian tämän jälkeen.

Koska Aragoniaa vastaan täytyy käydä ainakin yksi sota Baleaarien ja Palermon valtaamiseksi, valtasin Kastilialta yhden Karibian siirtokunnan, joka toimisi aikanaan Väli–Amerikkaan hyökkäävän armeijan huoltotukikohtana. Muuten olisin pyytänyt joltain toiselta valtiolta luvan sataman käyttöön, mutta kaikki kolonisaatiota Väli–Amerikan, Etelä–Amerikan ja Etelä–Afrikan alueilla harrastavat valtiot (Englanti, Aragonia, Kastilia ja Portugali) vihaavat minua.

Korsika 1655. 7 vuotta ja vieläkin sijaishallinnon alla.

tallennettu

Sivuja: 1 [2]

« edellinen seuraava »

Pelaajalauta > Yleinen > Pelikeskustelu

Aihe: Paradox Interactiven pelit

Siirry: