Halvatuotantoiset mobiilipelit -------------------------------------------- EI MITÄÄN-------------------------------------------Suuren budjetin hypepelit.
Pelottava skenaario tulevaisuuden pelimarkkinoista? Ajatus on toki liioiteltu, mutta tähän ollaan kovaa vauhtia menossa.
Eh, en nyt puhuisi liioitelluista ajatuksista, kun melkein tässä pisteessähän jo ollaan. Keskibudjetin pelit on lähinnä Wiillä ja PC:llä, eikä Wiin pelimyynneilläkään aivan kauhean hyvin mene Nintendon takuuvarmojen hittien lisäksi. Tästä voidaan syyttää pitkälti kehittäjiä itseään, joiden ansiosta Wiin pelitarjonta on prosentuaalisesti paljon enemmän shaibaa kuin mikään muu tämän tai edeltävän sukupolven laitteista. PC:ltä löytyy vielä Paradoxin ja 1C:n kaltaisten firmojen julkaisuja, mikäli pitää aivan tietyistä genreistä. Ongelma on myös siinä, että keskiluokan konsolipelit eivät myy, koska hyllyt ovat täynnä suuren budjetin hypepelejä, joita myydään samalla hintalapulla. Sen sijaan, että syyttäisin pelkästään pelaajia moisten pelien alhaisista myynneistä, syyttäisin myös julkaisijoita, jotka kuvittelevat saavansa kaupaksi täyteen hintaan tyhjistä putkahtaneen pelin. Totta kai sitä ostaa siinä kohtaa mielummin sen tutun ja turvallisen takuuviihteen kuin lähtee arpomaan. Useampien kehittäjien pitäisi rehellisesti vain hinnoitella pelit niiden sisällön mukaan. Näinhän jo pitkälti tapahtuukin imuroitavien pelien kanssa, mutta kaupasta ostettavissa peleissä budjettihintaluokka on vielä suhteellisen harvinainen.
Tilanne nykyisten suuribudjettisten pelien kanssa on muuten suhteellisen kestämätön luultavasti kaikkien kannalta: voi olla, että tunnetut nimikkeet myyvät juuri nyt, mutta entä tulevaisuudessa, kun väki kyllästyy? Kukaan ei tiedä, miltä Call of Dutyn tulevaisuus näyttää. Sille voi käydä yhtä kehnosti kuin Tony Hawkille ja Guitar Herolle. Ei myöskään tarvita kuin yksi Blurin kaltainen myyntipettymys, että kehitystalo suljetaan.
Kun pelit tiivistettäisiin tulisi paljon vähemmän suvantokohtia, turhia täytekenttiä (lentämistä, hyppelyä, ajoa, peleissä joihin se ei kuulu) ja ideat pysyisivät tuoreina. Tämän lisäksi pelien kehitysajat pienenisivät, kustannukset vähenisivät ja tätä myöten riskit laskisivat. Pelien hintakin saattaisi olla lähempänä järkevää 40-50€ kuin 69,90€ tai 79,90€.
Olettaen toki, että kehityksestä suurin osa menee siihen kehitykseen eikä esimerkiksi markkinointiin. Jälkimmäisessä tapauksessa pelien lyhentäminen ei auta hirveästikään.
Toisaalta omalla kohdalla risoo pelien turboahtaminen. Peleistä on pitkälti poistettu semmoiset hitaammat kohdat. Koko ajan ollaan sata silmässä. Lopputulos on vähän kuin vuoristorata, jossa ei ole huippuja eikä suvantoja. Tällä on loppupeleissä suhteellisen vähän pelin lopullisen pituuden kanssa, mutta esimerkkinä vaikkapa Biowaren nykyropejen lisääntyvä toiminnan määrä risoo enemmän kuin vähän.
Ei sikäli varsinaisesti narisuta peliteollisuuden tilanne, mutta isommat tuotokset (no vaikka ne Biowaren ropet) on selkeästi jääneet paitsioon pienempien (Minecraft, Super Meat Boy, Osmos, Altitude) alta varsinkin yksinpelien kohdalla. Uudesta Starcraftista pidin tosin hirveästi, mutta ei tässä ole oikeastaan aikaa ja kykyä keskittyä kuin yhteen todella kilpailua vaativaan peliin.