E3 -huumassa tuli ostettua toissapäivänä Hyrule Warriors. Eilen tuli korkattua nostalgiafiiliksissä päivistä, jolloin Nintendokin tiesi vähän mitä teki. Ja onhan HW aika sekava tapaus. Ihan jees sinänsä, mutta enemmänhän tuo napin hakkausta on, kuin harkiten mättämistä, kuten esim. Bayonetta. Tosin näin se kai on vähän tarkoituskin. Pomotaisteluilta tosin olisin odottanut vähän enemmän. Toki niissä hiukan ajatusta vaaditaan, mutta korkeintaan pintapuolista. Strategiasta on puhuminen olisi jo hiukan liioittelua. Toki syventyessä strategiaakin varmaan joutuisi miettimään, esim. jos metsästäisi kaikki Skulltulat. Sen verran kun tuntuu olevan kiire joka paikkaan.
Mutta parin tunnin testillä peli voi kuvata lauseella: Juokse pakkaan A ja tapa pikkupomo, juokse paikkaan B ja tapa pikkupomo,.... juokse paikkaan N ja tapa isompi pomo. Aseilla ja hahmoilla saa ihan mukavaa vaihtelua kyllä, johon peli tarkoituksellisesta taitaa nojatakin.
Ihan jees. Ainakin näin muistellen aikoja jolloin Nintendolta oli lupa odottaa edes jotain.
Koei Tecmon pelihän se on. Nintendohan ei ole tosiaan tehnyt muuta kuin sanonut, että käyttäkää Zeldan hahmoja.