Olen miettinyt Elite Beat Agentsia jo pitemmän aikaa, mutten ole uskaltanut sitä ostaa, kun en tiedä pitäisinkö siitä. Rytmipeleistä ainakin Guitar Hero nappaa, joten saattaa olla, että hommaan tuonkin, kunhan nyt ensin rahaa valuisi tililleni.
Itse olen melko lailla varma, että tulen rakastamaan tätä. Musapelit ovat kivoja, sarjakuvatyyli näyttää upealta, ja peli kuulostaa juuri niin häröltä kuin pitääkin. Biisivalikoimakin on pääosin ihan tiukka. Tämän lisäksi tekisi ehdottomasti mieli kokeilla alkuperäistä Quendania, siitä kun ei varmaan mistään ole kuulunut pahaa sanaa, mutta ainakin Play-Asiasta ne ovat loppu. Ehkä vielä joskus, tai sitten hommaan kakkosen. Enivei, EBA viihdyttänee rutkasti siinä välissä.
Phantom Hourglassin pelaamiseen ei tarvitse olla pelannut Wind Wakeriä. Pelin alussa heti kerrotaan kaikki oleellinen (hiukan spoilaten) Wind Wakerin tarinasta, joten sen puoleen saattaa olla ikävä pelata tämä ennen sitä. Muutoin mitään Wind Waker -tietämystä ei tarvita peliä pelatakseen.
Jeppis, olisikin juuri vain lähinnä mukavaa pelata WW ennen tätä, pääsisi kunnon fiiliksiin - unohtamatta sitä, että sen sortin klassikko pitäisi kyllä olla koettuna jossain muodossa. Vaan no hätä, kun maltti ei kestä, niin se ei kestä. Kun tammikuussa tulen intistä pois, ja kaveri taas menee tilalle, niin lainaan siltä Cuben WW:n kera, ja koen nämä sitten näin päin.
Hupaisasti olen muuten myös toisessa sequel-limbossa: pitäisi saada pitkästä aikaa pelata Subsistence läpi, ja kunnolla, ennen kuin hyökkään Portable Opsin kimppuun. Ensimmäiselle ei tule olemaan aikaa ennen ensi vuotta, mikä on harmillista sillä PO olisi mitä parahin kaveri inttireissuille. Tästä en silti aio tinkiä, joten nämä jäävät suosiolla ensi vuodelle Wind Wakerin kanssa. Ja Okamin. Ja God Handin. Ja...no niin, pelattavassa tulee riittämään. Voisi olla huonomminkin.