Tuon jälkeen kolmonen onkin herkkua kun kontrollit toimii ja helghasteja saa tapettua kolme tai neljä yhdellä lippaallisella. Muutenkin yksinpeli on helvetisti parempi kuin kakkosessa.

Ja yhtä putkea se kakkosenkin yksinpeli on. Se on vaan paljon tylsempää putkea vailla vaihtelua. Koko pelin paras osuus nähtiin jo demossa. Ykkönen oli loistava, kakkonen aivan paska ja kolmonen taas loistava.

Postista tuli Scribblenauts DS:lle ja Rayman Origins kolmosplegelle. Kivaa pelata pitkästä aikaa jotakin DS-peliä ja Scribblenauts on ollut oivaa ajanvietettä. Kenttiä pystyy ratkaisemaan monilla eri tavoilla ja hauskaa nähdä miten mahdollisimman oudoilla esineillä voi ratkaista pulmia.

Rayman Origins on loistava tasohyppely. Ulkoasu on upea ja musiikki on loistavaa. Kentät ovat ehkä vähän liian helppoja, mutta uudelleenpeluuarvo on aika korkea pisteiden keruun takia. Must have kaikille tasohyppelydiggareille.

Nuo tarinaa syventävät osiot ovat luultavasti Terminaleja. Ne lisättiin vasta tähän Anniversaryyn, ne ovat siis ihan uusi juttu. Käsittääkseni ne sisältävät jotain pientä tietoa Halo 4:sta. Ei niistä saa mitään irti jos Halo-universumi ei ole täysin tuttu. Pelienkään pelaaminen ei riitä vaan jotkut kirjoistakin pitäisi kai lukea. Nuo ovat tuollaista pientä kivaa HC-faneille. En minäkään niistä mitään ymmärtänyt vaikka kaikki löysinkin. Visuaalisesti ne ovat kyllä upeita.  

Ja Hogilla ajelusta... En tiedä ketään, joka inhoaisi sen ajamista sen jälkeen kun on oppinut sen salat. Onhan se todella erikoinen ohjaustapa mutta kukaan ei liene sitä mieltä, että se on täysin paska. Sillä pystyy kyllä todella tarkkaan ajeluun sillä tuntuma on todella hyvä. Okei ekassa Halossa se on vähän kevyemmän oloinen muta varsinkin jatko-osissa hogi menee juuri sinne minne haluat.

Muuton myötä on tullut siistittyä liikoja lihoja noista pelikokoelmista ja muusta sälästä - kuten varmaan Basaarin puolella on näkynytkin. Tämän myötä kävin myös PS2- ja DS-kokoelmani läpi ja keräsin molemmista reilut pinot poismyytävää(parhaat ja rakkaimmat jäivät toki hyllyyn, ja molemmille riittää pelattavaa vielä reippaasti). Noita en kuitenkaan jaksanut alkaa mihinkään nettiin väkertämään, joten pakkailin pelit laukkuun ja läksin pitkästä aikaa rehelliseen kivijalkapelikauppaan - Järvenpään Megaswapiin.

Nämä pienemmät pelikaupathan alkavat olla jo kuoleva luonnonvara, ja oli todella mukavaa huomata, että ihan tavallisena kesän arkipäivänä liikkeessä kävi oikeasti kuhina. Aina välillä muistaa herätä harmittelemaan sitä, miten paljon netistä tilaaminen on kätevyydellään ja halvoilla hinnoillaan korvannut tämän sielukkaamman tavan tehdä peliostoksia, ja nyt oli tosiaan sellainen hetki. On siinä ihan eri fiilis, kun hoitaa asiansa samanhenkisen ihmisen kanssa kasvotusten, ja voi ostosten sivussa porista niitä näitä peleistä yleensäkin. Lafkan henkilökunta vaikutti oikein mukavalta ja asiansa tuntevalta, ja pelivalikoima liikkeessä on hyvinkin kiitettävä. Lisäksi sydäntä lämmitti kieltämättä sekin, kun myyjä pelejäni läpikäydessään kehaisi erityisesti PS2-pelien kuntoa. Yli kahdeksankympin vaihtokorvaus oli enemmän kuin olisin osannut näin vanhoista (eikä mitenkään erityisistä) peleistä odottaa, vaikka varmasti jokunen uudempi DS-peli siellä vaakakupissa pääasiassa painoi. Eniveis, diili tuntui kohtuulliselta, ja laitettiin massit liikkeen lahjakortille. Saman tien kaivelin hyllystä mukaan PS3:lle Rock Band 2:n ja Mass Effect 3:n, ja yli puolet rahoista jäi vielä käyttämättä. Mikä tarkoittaa, että minulla on hyvä syy mennä liikkeeseen uudemmankin kerran, mistä olen suoraan sanottuna todella iloinen.

Vaan oli lahjakorttia tahi ei, niin aion kyllä piipahdella liikkeessä silloin tällöin eniveis. Jos ei uutuuspelejä ostamassa - sillä let's face it, ovathan ne vähän hintavia - niin sitten haistelemassa (pun not intended) atmosfääriä ja kaivelemassa käytettyjen pelien valikoimia. Lisäksi taisin jo mielessäni päättää hommata syksymmällä 3DS XL:n noilta. Se tuntuu mukavalta tribuutilta eläkkeelle siirtyvää DS Liteäni kohtaan, jonka hain aikanaan julkaisupäivänä Oulun Pelimiehestä. Voi niitä aikoja.

Minkäs hahmoluokan ja aloituskaman otit?

Mielestäni Pyromancer on paska valinta, koska pilaa pelin vaikeustason. Aina voi spammia vaan tehokkaita tulipalleroita ja tappaa kaikki. Rehellinen miekkamies only, varsinkin kun echoesin tapauksessa ei ole kyse vajekista pelaajasta joka ei osaa mitään.

Mielestäni Pyromancer on paska valinta, koska pilaa pelin vaikeustason. Aina voi spammia vaan tehokkaita tulipalleroita ja tappaa kaikki. Rehellinen miekkamies only, varsinkin kun echoesin tapauksessa ei ole kyse vajekista pelaajasta joka ei osaa mitään.

Spoileri (osoita katsoaksesi)

Häh? Ei pidä kyllä lainkaan paikkaansa. Yritäpä paukuttaa vähänkin nopeampia bosseja hitailla tulipalloilla NG+:sta eteenpäin, kun henki lähtee parista iskusta. Sama pätee toki jo ensimmäiseen pelikertaan, kun pelaajan vitality on muutenkin vähissä ja loitsut päivittämättömiä.

Myöskään PvP:ssä kukaan ei tunnu käyttävän pyromaania, koska se on tolkuttoman hidas ja kaikki tulipallot on helposti väistettävissä. Lisäksi paras Pyromancy Flame (Ascended +5) vaatii aivan tolkuttoman määrän sieluja, suunilleen saman verran kuin pelin alusta päivittäisi hahmon lvl 60:een (eikä tee siltikään yhtä paljon damagea kuin parhaat Magic-taiat). Itsellä on miekan lisäksi toisessa kädessä tuo Pyromancy Flame Ascended +5, mutta sitä tulee käytettyä vain tiettyjä kestäviä mutta hitaita perusvihuja vastaan, kun ei jaksa miekalla alkaa sohimaan.

Valitse ihan mikä luokka tahansa, hahmoa on kyllä helppoa muokata mihin suuntaan tahansa pelin edetessä, kun hiffaa itseään miellyttävän pelityylin. Peli on myös todella hyvin tasapainossa, joten jokainen luokka toimii omalla tavallaan. Äläkä pilaa pelikokemusta nettiä pläräämällä ennen kuin vasta NG+:ssa.

Itsellä +170h takana tällä hetkellä ja vieläkin on paljon tekemättä. Genin ylivoimaisesti paras peli ja kaikkien aikojen TOP5-kamaa.

Vau, olin unohtanut täysin, että Yoshi's Island DS on ollut edes olemassa. Tuntuuko tuo olevan minkäänlainen peli verrattaessa Yoshi's Islandiin? Tekijöinähän taisi olla joku Amerikkalainen tai Eurooppalainen tiimi.

3DS:stä puheenollen, olen ollut erittäin tyytyväinen konsoliin. Pelitarjonta on oikeasti tosi mainio ja tuntuu että jatkuvasti tulee kaikkea uutta ja kivaa, kuten se Final Fantasy -rytmipeli johon ihastuin täysin ladattuani demon eShopista.

Onko kukaan ostanut New Super Mario Bros. 2:ta? Katselin juuri arvioita ja peliähän on haukuttu ihan käsittämättömän paljon. Kaupoista löytyisi jo, mutta en viitsinyt mennä ostamaan, kun alkoi epäilyttämään ihan helvetisti.

Voisiko joku vähän heitellä mikä on meininki?