Ihmisille uuden konsolin ostaminen julkaisussa ja siihen liittyvät asiat, kuten pelien vähäisyys tuntuvat tulevan aina yhtä suurena yllätyksenä. Tämä ei siis koske pelkästään Wii U:ta, vaan aina ihan joka kerta sitä samaa paskaa saa kuunnella, kun mikä tahansa uusi pelikone julkaistaan. Jos ei malta odottaa sitä muutamaa kuukautta ja pelata sillä välin muiden konsolin pelejä kun julkaisuajan pelit on kaluttu läpi, niin ehkä kannattaa tehdä sellainen villiveto ettei ostakaan laitetta heti julkaisussa?
Jokainen konsoli on aina lopulta helposti sen hintansa arvoinen, kun puhutaan hitto vie muutamasta hassusta satasesta monen vuoden käyttöön tarkoitetusta laitteesta. Ei tarvitse tulla montaa kunnollisempaa peliä, että konsoli maksaa itsensä takaisin ja mikään konsoli ei ole koskaan jäänyt pelejä vaille. Jopa Vita, jota kaikki Neogafin miljoonat fanipojat innoissaan hehkuttavat kuolleeksi kerran päivässä, on helposti sen 200e arvoinen ostos jo nykyisellä pelivalikoimallaan. Huvittavaa lukea nyyhkytarinoita, miten Vita on ollut jonkun koko elämänsä huonoin ostos, vaikka jo nyt sille on sen verran pelejä että niihin saisi aikaa kulutettua kuukausitolkulla.
Itselleni sopisi että kaikkien pelien julkaisu lakkautettaisiin pariksi vuodeksi, niin ehtisi hyvin perehtyä kaikkiin jo julkaistuihin peleihin ja pelata niitä huolella läpi, kun ei iskisi himo ostella uusia pelejä. Olisi kyllä hyväksi ihan kaikille, jotta ahdasmielisetkin pelaajat, jotka eivät osaa pelata kuin niitä tuttuja Assassin creedeja ja muita hömppäpelejä vuodesta toiseen, joutuisivat vähän laajentamaan katsettaan ja tutustumaan erilaisiinkin peleihin. Tajuaisivat että pelattavaa riittää jo nyt jokaiselle vaikka koko loppuelämän ajaksi.
Vähän ristiriitaisia fiiliksiä, kun samassa postissa kehutaan kuinka kaikki konsolit ovat ostamisen arvoisia ja sitten toivotaan pelitulvan hetkeksi loppuvan, jotta ehtisi oikeasti pelatakin. Pointti ei siis varmasti ollut se, että kaikki konsolit pitäisi ostaa, ja siitä ole minäkin samaa mieltä, ettei julkaisussa laitteen ostava saisi enää yllättyä siitä, jos pelejä ei aluksi olekkaan useaksi vuodeksi putkeen. Minulle kuitenkin se muutama satanen on vielä ihan merkittävä summa ja tästä syystä sympatiseeraan kovasti miksi-kyselijöitä. Vaikka pelaan juuri nyt aktiivisemmin kuin useaan vuoteen, niin silti yhdenkin konsolin pelitarjonnassa - plus ajoittaisessa retrofiilistelyssä, vanhojen lempparien uusiksipelaamisessa ja itsensä yleisessä sivistämisessä - on niin paljon tekemistä, että useamman konsolin omistaminen tuntuu ajatuksena lähes hurjalta. Ja vaatisi ainakin todella, todella, pakottavan syyn. Useimmiten joka konsolilla on pari eksklusiivia peliä, jotka on oikeasti pakko kokea, ja kun nämä voi yleensä käydä tyyppaamassa jollain kaverilla, ei usean konsolin (per sukupolvi) omistaminen heilahda pieneen mieleenikään. Kyllä sille rahalle muutakin käyttöä keksii, hyvänen aika.
Se on toki myönnettävä, että jos tulevaisuudessa tulisi tarve poistaa yhden uusimman kotikonsolin rinnalle toinen, niin WiiU on sopivan erilainen paketti omistettavaksi vaikkapa pleikkarin kyljessä. Tai toisinpäin. Mutta mulla nyt menee tämä vuosi pelkästään PS3:n ja SNESin (ja ajoittain Steamin) parissa niin heiluen, että alkuvuoden Orbis/Durango-julkaisutkin tulevat vähän liian aikaisin. Vaan toivotaan, että niidenkin pelivalikoimat lähtevät rauhassa liikkeelle, niin ei tule liian kiire.