Toisen Dexter-kirjan, Dearly Devoted Dexterin, sain loppuun nyt kesän duunimatkojen aikana. Blindside(?) jossain vaiheessa haukkui melkein pystyyn tämän toisen kirjan, ja vaikka ei kirja millään tavalla päässyt ensimmäisen osan tasolle, oli se silti mukava lukukokemus. Itse olen mieltynyt Jeff Lindsayn tyyliin kirjoittaa anteliaalla kädellä Dexterin pään sisäisiä asioita, ja tätä olenkin jäänyt kaipaamaan itse tv-sarjassa kirjojen lukemisen jälkeen. Toisen kirjan pahiksen tapa silpoa uhrinsa oli myös aika pysäyttävää tavaraa luettavaksi ensimmäisellä kertaa, ja ei tässä voi muuta kuin pistää sarjan kolmas kirja tulemaan ja kahlata se läpi, kunhan olen saanut valmiiksi tällä hetkellä luvussa olevan Jeremy Clarksonin "And Another Thing...", joka on toinen kokoelma Clarksonin kolumneja The Sunday Timesille.
Tuo toinen kirja, vaikka olikin melko heikko esitys, vielä menetteli mutta kolmas meni sellaiseksi huuhaaksi että teki melkein mieli lopettaa kesken. Mutta kannattaa tosiaan lukea itse ja vetää omat johtopäätökset. Kerro toki luettuasi mitä olet Dexter in the Darkista mieltä :D.
Itsellä lepää tuossa yöpöydällä Dexter by Design josta oon lukenut ekat 5-6 lukua. Lainasin sen lähinnä nähdäkseni miten Lindsay yrittää paikata (vai yrittääkö edes?) edellisessä osassa häränpyllyä heittäneen tarinan. Niin ja vähän helpottamaan TV-sarjasta aiheutuneita vieroitusoireita, uudet jaksot alkavat vasta 101 päivän kuluttua! Ennen tätä tuli luettua suomenruotsalaisen kirjailijan Stefan Nymanin jännäri Anna Online, ja täytyy myöntää että tuo oli paikoin aika kuumottavaa luettavaa. Kirjan asetelmaan oli tällaisena reiluna parikymppisenä, yksiössä asuvana, tietokoneen ääressä paljon aikaa viettävänä melko helppo samaistua. En ole koskaan ennen saanut kirjoista sellaisia fiilareita että pitää välillä vilkuilla olan yli lukiessa yksin omassa kämpässään.
Aihe: Kirjallisuus, food for thought.
