Pelaajalauta - Kirjallisuus, food for thought.

Kirjallisuus, food for thought. « : 03.07.2007 22:17 »

Rento ja seksikäs. Jäsen Viestejä: 1 033 Basaaripisteet: 0

Itselleni kesäloma on kirjojen aikaa. Kouluvuoden aikana alkaa helposti kärsiä huonosta omatunnosta jos lukee fiktiokirjallisuutta samaan aikaan kun kirjahylly pullistelee tenttikirjoista. Eipä silti, tulee silloinkin luettua mutta vähän hitaampaan tahtiin. Viime kesät on mennyt suomalaisen kirjallisuuden parissa; vuosi sitten lueskelin Jari Tervon tuotantoa ja tänä kesänä olen lukenut suomalaisia klassikoita. Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen ja Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie on jo luettu, Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -eepos on vielä kesken. Täytyy sanoa että kirja on kyllä todella mielenkiintoinen kuvaus 1900-luvun vaihteesta, torpparikysymyksestä sekä kansalaissodan syistä. Tämäkin on lainassa kirjastosta. Itse en juuri osta kirjoja, mutta joitakin saan lahjaksi. Suomen kirjastojärjetelmä on mielestäni niin helppokäyttöinen ja toimiva etten viitsi kirjoja ostaa, vaikka olisihan se mukavaa kun olisi kirjahylly väärällään hyviä kirjoja. Ikävä kyllä mun yksiössäni on kirjahyllytilaakin varsin rajallisesti.

Suosikkikirjailijoitani ovat Jari Tervo ja Terry Pratchett, joista molemmat kirjoittavat älyttömän hauskaa tekstiä todella värikkäin ilmauksian. Ikävä kyllä molempien tuotokset tulee aina ahmittua muutamassa päivässä, jolloin ilo on lyhytaikaisempaa. Lyriikan puolelta suosikkini on Lauri Viita, jonka Betonimylläriä tulee välillä luettua. Pidän paljon enemmän vanhemmasta runoudesta kuin modernista, joka on lähinnä kikkailua ilman riimejä tai runomittaa.

Kiitos jo etukäteen siitä ettette tunge tähän keskusteluun sitä mangaroskaanne. Niitä jokaisen keskustelupalstan lapsellisia kirja-arvosteluja voitte postailla jos on ihan pakko. "Tosi hyvä. Suosittelen kaikille. 4/5"

« Viimeksi muokattu: 03.07.2007 22:36 kirjoittanut Melfice_ »

N

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #1 : 03.07.2007 22:27 »

Koo

Jäsen Viestejä: 995 Basaaripisteet: 5

Nyt on ollu kyllä aika kuiva kausi lukemisesta, vaikka luenkin melko paljon. Kirjastosta varattuna Tulen ja jään laulu, osa 1. Sitä odotellessa. Luen enimmäkseen fantasiaa, suosikkikirjailijoita Robin Hobb ja Eoin Colfer. Myös Michael Mooren kirjoja tullut luettua. Harry Pottereita en kovin erikoisena ole ikinä pitänyt, ja en ole kuin kaksi osaa lukenut.. Suosikkikirjasarja varmaan Artemis Fowl. Aika lapsellisiahan ne on, mutta iskee jostain syystä. Tulen ja jään laulun jälkeen tarkotus olisi lukea Täällä pohjantähden alla tai Tuntematon Sotilas. Molemmat lukematta..

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #2 : 04.07.2007 01:01 »

Doinkki

Öy Jäsen Viestejä: 587 Basaaripisteet: 0

Hieman on jäänyt tuo kaunokirjallisuus viime aikoina taka-alalle. Joskus vuodenvaihteen jälkeen lueskelin muutaman kovakannellisen H.P. Lovecraftin Cthulhu-aiheisia novelleja, ja siinä ne tämän vuoden lukemiset ovatkin olleet. Sitä kun ei mukamas "ehdi" :(

Mutta tuosta Lovecraftista voisin pari sanaa tarinoida. Koskaan aiemmin en ollut kaverin tuotoksiin koskenutkaan, mutta jostain se kiinnostuksen kipinä syttyi. Ennakko-odotukseni povailivat mestarillista kauhua sekä paskaisia kalsareita. Suurimmalta osalta odotukseni täyttyivätkin (ei, en puhu jarrutusjäljellä varustetuista boksereista), mutta tietyssä pisteessä tarinoiden tietynlainen toisto alkoi tympimään: protagonistina lähes aina perinteisissä kehyksissä "ei-sankari" ja älykkö, adjektiiveilla kikkailu oli kuin jotain mäkikisaa (tosin syy taitaa mennä suomentajan niskoille) sekä novellien rakenne oli lähes aina sama (hämmästys -> epäusko -> kauhu -> vastatoimet). Kyllä noita kuitenkin ihan mielellään luki ja niskavillat nousivat useaan otteeseen pystyyn.

edit: Meinasin unohtaa, että olenhan tietysti lukenut äskettäin Juice Leskisen "Siinäpä tärkeimmät", joka sisältää sällin muistelmia aina lapsuudesta 90-luvun alkupuolelle. Näppärää luettavaa.

« Viimeksi muokattu: 15.12.2007 14:47 kirjoittanut Doinkki »

Voice of The World.

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #3 : 04.07.2007 12:03 »

Sharkie

Valikoiva pelaaja. Moderaattori

Viestejä: 3 175 Basaaripisteet: 5

Sain sen Emmanuel Carrèren Viikset -teoksen lopeteltua jokin aika sitten, ja sanonpa vain, että kannattaa perehtyä. Aihe on kauniisti sanottuna erikoisuudessaan varsin viehättävä, ja Carrèren tyyli vetää kyllä helposti mukanaan. Loppukin oli sitten jotain ihan muuta. Tekisi kovasti mieli lukea muutakin miehen tuotantoa jonain näistä päivistä.

Nyt on sitten työn alla James McBriden The Color of Water, omaelämänkerrallinen tarina McBriden äidistä, valkoisesta rabbin tyttärestä, joka nai mustan miehen ja kasvattaa reilun tusinan mustia lapsia köyhissä oloissa. Mukavaa huumoria, pohdintaa niin uskosta, minäkuvista kuin rotukysymyksistä(saako näin enää sanoa?) ja kaiken kaikkiaan miellyttävää luettavaa.

"Why don't you glue yourself to the television set, completely ignore me, and play Nintendo until you're too tired to make love?"

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #4 : 04.07.2007 15:12 »

Fraeon

/fɹeɪɔnʰ/ Moderaattori

Viestejä: 1 652 Basaaripisteet: 3

Eehh...muutamaan kuukauteen ei ihan hirveästi ole tullut luettua. Viimeinen kirja, jonka luin, oli Birds of Prey, joka sattui kertomaan vaihtoehtoisesta antiikin Roomasta. Dinosauruksia, sapelihammastiikereitä ja aikamatkustusta. Kaikki mahdolliset yhtäkkiset ja epäuskottavat juonenkäänteet käytetään. Mutta hei, tämähän oli vaihtoehtoisessa todellisuudessa, jossa kaikki tietenkin toimi eri tavalla kuin meidän maailmassa. No, jos ei kirjastoa olisi, en tätäkään ihmettä olisi missään kohtaa lukenut.

Kirjat tulee enimmäkseen lainattua, joskin Asimovin Säätiö-sarja, Douglas Adamsin Linnunrata-saaga, pari Philip K. Dickin kirjaa ja pari Vorkosigan-kirjaa löytyy ihan ostettuna. Onnistuvat täyttämään kokonaisen puolikkaan yhdestä Lundia-rivistä. Linnunrata-saaga löytyy jopa molemmilla kielillä, kun suomipainoksen sain joululahjaksi muutama vuosi sitten.

« Viimeksi muokattu: 06.07.2007 05:02 kirjoittanut Fraeon »

A légpárnás hajóm tele van angolnákkal

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #5 : 05.07.2007 22:52 »

Ilezki

Haha oh wow Jäsen Viestejä: 7 Basaaripisteet: 0

Lukeminen on vähän kausittaista, välillä menee toista kuukautta ilman kirjan kirjaa, ja sen jälkeen kaikki vapaa-aika hukkuukin kirjain parissa. Tällä hetkellä kovassa kulutuksessa on Musta Torni 4: Velho, jonka lainailin tässä aivan vähän aikaa sitten, ja alkaa sen verran kivalta opukselta vaikuttaa että pitääkin marssia lainastoon piakkoin ja hakea seuraava osa. En kyllä muutoin liiemmin Kingin tuotoksista välitä, mutta poikkeushan vahvistaa säännön.

Yleisesti pidän nimenomaan Pratchettien kaltaisista teoksista, ja viime aikoina olen pienenä sivuprojektina ruvennut hommaileemaan Pratchettejä alkuperäiskielellä. Good Omens on tällä hetkellä näistä suosikki, pitää joskus taas eksyä heräteostolle lontoonkielen hyllylle heräteostoksille. Siihen myöskin jää omistuskirjani suunnilleen, paria mitäänsaamatonta joululahjaopusta ja perinteisiä LotRreja lukuunottamatta, muutoin on paikallinen fasiliteetti palvelemassa kirjallisia tarpeita kun sellasia iskee, vaikken vielä ole tämän vuoden puolella tainutkaan sinne astua.

..Niin, ja tämänkin postauksen kirjoituksen kaari venyi tuntien mittaiseksi hommaksi Gileadin hullun koiran takia, sen siitä saa kun tavaa liian tiiviisti.

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #6 : 05.07.2007 23:11 »

Melfice_

Rento ja seksikäs. Jäsen Viestejä: 1 033 Basaaripisteet: 0

Pratchettiahan kannattaa nimenomaan pyrkiä lukemaan englanniksi. Kieli ei ole kovin vaikeaa mutta useat äärimmäisen hauskat jutut eivät oikein käänny suomeksi.

Wossname! Wossname!

N

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #7 : 06.07.2007 10:23 »

TseiTsei

Jäsen Viestejä: 262 Basaaripisteet: 1

Kultakauden dekkareita pureskellessa on mennyt tämä kesä. Nyt kahluuvuorossa on Waltarin Komisario Palmu -trilogia eli Kuka murhasi rouva Skrofin?, Komisario Palmun erehdys ja Tähdet kertovat, komisario Palmu.

Nice beaver!

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #8 : 06.07.2007 16:27 »

kep

Jäsen Viestejä: 807 Basaaripisteet: 0

Juuri päättyneen asepalveluksen aikana tuli luettua pääsykoekirjojen ohella Richard Pryorin omaelämänkerran PRYOR CONVICTIONS and other life sentences. Kirja ei ole missään tapauksessa "hyvä", eli Waltarimaisia ja Westömäisiä elämyksiä on turha hakea, mutta se onnistuu viihdyttämään. Kirja vie lukijaa Pryorin kotikaupungin, Peorian, slummeista ja brodelleista aina hänen miljoonien arvoisiin kartanoihin Los Angelesiin. Vaikka kirjaan meinaa tylsistyä välillä, on se erittäin hyvä katsaus legendaarisen stand-up-koomikon uraan. Sanotaan nyt vaikka bannien uhalla, että suosittelen.

Seuraavaksi olisi tarkoitus ottaa työn alle Shaft. Se alkuperäinen 1970 suomennettu.

Missähän Suomi olisi, jos 1939 olisi ollut rajalla 300 000 dosenttia.
-Gba

Katsoppas kirjoitusasuasi ja vertaa minuun. Itse olen viisitoista vuotias joten älä tule ruikuttamaan, piste.
-IceCold

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #9 : 21.07.2007 22:08 »

Minna Jäsen Viestejä: 567 Basaaripisteet: 0

Juoppuhullun päiväkirjat ovat kyllä jotain todella hauskaa ja hienoa viihdettä. Niihin jää totaalisesti kyllä koukkuun. Menin ostamaan 1. osan. Pakko oli hankkia kaikki muutkin. Juha Vuorinen muutenkin hallitseen kirjallisuuden viihteen.

030906 | 190308

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #10 : 22.07.2007 17:27 »

tetsuo

...I think. Jäsen Viestejä: 369 Basaaripisteet: 2

Eilen hankin viimeisen Potterin. Pääsin juuri loppuun seitsemän tunnin tauottoman lukemisen jälkeen. Vähän sekava olo, voisi tästä ruokaa lähteä ostamaan. Erittäin onnistunut loppu, viimeinen kappale oli vaan vähän turha.

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #11 : 22.07.2007 22:32 »

720

Jäsen Viestejä: 165 Basaaripisteet: 0

Lainaus käyttäjältä: tetsuo - 22.07.2007 17:27

Erittäin onnistunut loppu, viimeinen kappale oli vaan vähän turha.

Itsekin lukaisin tuon heti eilen yhdeltä istumalta. Piti ihan lähteä pyörällä kymmenen kilometrin päässä olevaan kirjakauppaan aamulla 15 vaille 7. Itse kun en juuri mitään liikuntaa varsinaisesti harrasta ja kuntokin on todella huono, oli varsin hyvä saavutus että meni vain vähän yli tunti. :rollaus:

Mutta asiaan, viimeinen kappale ei mielestäni ollut turha. Sen sijaan se "ensimmäinen loppu" oli kuin isku vasten kasvoja. Loistava muuten, mutta olisin kaivannut vähän pitempää jaksoa

Spoileri (osoita katsoaksesi)

jälkeen. Ehkä yksi kappale jälkimaininkeja ennen tuota epilogia olisi tehnyt tästä aivan huippukirjan. Nyt loppu jää ihan tyngäksi. Esimerkiksi olisin halunnut ehdottomasti lukea

Spoileri (osoita katsoaksesi)

jälkeen. Ehkä hienoin osa kirjassa oli ehdottomasti

Spoileri (osoita katsoaksesi)

.

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #12 : 22.07.2007 23:02 »

Turilas

Jäsen Viestejä: 570 Basaaripisteet: 1

Lainaus käyttäjältä: Melfice_ - 03.07.2007 22:17

Mika Waltarin...

Waltari on ehdottomasti mun suosikkikirjailija. Saattaa johtua siitä, että aikoinaan yläasteella piti äidinkielen tutkielmaa varten perehtyä herran tuotantoon. Historiallisista romaaneista oon lukenut Sinuhen, Mikael Karvajalan, Mikael Hakimin ja Turms Kuolemattoman. Turms kuolematon on näistä ehkä kaikkein parhain. Mielenkiintoisesti kaikissa näissä kirjoissa on aikalailla samanlainen rakenne, saman tyylisiä hahmoja ja ne pyörivät samojen teemojen ympärillä. Radikaalisti sanottuna voisi melkeinpä puhua yhdestä romaanista, joka on sijoitettu eri aikakausille, eikä se ole mielestäni lainkaan huono asia. Erittäin hyviä kirjoja kaikki.

Muutakin tuotantoa, kuten novelleja ja pienoisromaaneja olen lukenut Waltarilta. Erityisen mielenkiintoisia ovat aikalaiskuvaukset 1900-luvun alkuvuosikymmenten Suomesta, näistä hyvänä esimerkkinä Suuri illusioni, Waltarin läpimurtoromaani. Näihin aikalaiskertomuksiin liittyy vieläpä monesti oikein mainioita rakkaus- ja ihmissuhdekuvioita.

Tällä hetkellä luen pienoisromaanikokoelmaa, jossa on seuraavat romaanit: Vieras mies tuli taloon, Ei koskaan huomispäivää, Jokin ihmisessä, Kultakutri ja Fine van Brooklyn. Viimeistä pienoisromaania näistä eli Fineä en ole vielä ehtinyt lukea. Muista nostaisin parhaimmaksi romaanin Vieras mies tuli taloon, joka teki minuun melkoisen vaikutuksen. Siinä tuollaiseen 20-lukulaiseen maalaistaloon saapuu työtä etsimään vieras, joka saa pian huomata, ettei isäntäväen suhteissa kaikki ole aivan kohdallaan.

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #13 : 27.07.2007 21:43 »

Melfice_

Rento ja seksikäs. Jäsen Viestejä: 1 033 Basaaripisteet: 0

Täällä Pohjantähden Alla on nyt luettu. Juma-lau-ta kun oli hyvä. Olen helvetin tyytyväinen että lopulta tartuin tähän opukseen, vaikka 1040 sivua vaikuttikin etukäteen raskaalta. Varsinkin kun kyse ei ole mistään Harry Potter -hutusta, josta voi huoletta skipata puolet sivuista. Romaanissa käydään läpi Suomen historian käännekohdat hämäläisen Pentinkulman pikkukylän ja ennen kaikkea sen pappilan maita viljelevän Koskelan torppariperheen näkökulmasta. Käsiteltäviä aiheita ovat siis lrutkasti: kieliriita ja fennomania, vaalitoiminnan ja poliittisten puolueiden synty, sosialismi, Suomen itsenäistyminen, kansalaissota, puna- ja valkoterrori kuningasseikkailu, työväenliikkeen hajoaminen sosiaalidemokraatteihin ja kommunisteihin, lapuan liike muilutuksineen sekä talvi- ja jatkosota. Kaksi viimeksi mainittua Linna jättää luonnollisesti vähemmälle huomiolle, koska niiden todellinen käsitteleminen vaatii ihan oman kirjan (ks. Tuntematon Sotilas).

Täytyy myöntää että jopa kaltaiselleni raavaalle tosimiehelle nousi kyynel silmään suurien tunteiden lomassa kyläläisten kohtaloita seuratessa. Erityisesti kansalaissota on hyvin mielenkiintoinen aihe, joka ainakin omana kouluaikanani käsiteltiin historiankirjoissa varsin suppeasti, koska aihe on varsin arka. En edes uskalla ajatella miten vaivautuneita historiantunnit ovat olleet asian tiimoilta sitten aikaisemmin. Eihän tuo valkoiset/punaiset jako nykyään enään niin suoraan näy yhteiskunnassamme kun kolme valtapuoluetta muistuttavat täysin toisiaan, mutta kyllä joissain ihmisissä esiintyvä sokea puolueuskollisuus on peräisin äidinmaidosta johon se on tullut tuolta vuoden 1918 tapahtumien katkeruuden ja vihan jalostumana.

En yhtään ihmettele sitä että tämän eepoksen kirjoittaminen kävi Linnan terveyden päälle. Kaiken tämän keskellä on tietysti syytä muistaa, että kyseessä on kuitenkin fiktioromaani. Nyt sitten jälleen kerran Tuntemattoman Sotilaan kimppuun, viime kerrasta onkin jo aikaa.

N

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #14 : 28.07.2007 21:53 »

Melfice_

Rento ja seksikäs. Jäsen Viestejä: 1 033 Basaaripisteet: 0

Postaan härskisti perään uudestaan, koska kenestäkään ei ole mua estämään.

Millasia kirjoja jengillä sitten on jäänyt kesken? Aika yleinen vastaus on tietysti koulussa luettavat eli pakotetut kirjat. Itselläni jäi aikoinaan lukiossa Seitsemän Veljestä kesken siihen kohtaan missä veljekset ovat härkien piirittämänä kivellä. Kurssin kokeessa piti tietysti kirjoittaa joku essee teokseen liittyen. Mukavahan sitä oli repiä kun oli puolet kirjasta lukematta.

Tosiasiassa Seitsemän Veljestäkin olisi voinut tulla luettua jos kyse ei olisi ollut pakosta. Lisäksi aikaa olisi saattanut mennä vähän enemmän, itse kun luen romaaneja vain pedissä nukkumaan mennessäni. Lukioaikoina oli luonnollisesti niin paljon kaikkea tärkeämpää ja kiinnostavampaa ohjelmaa ettei aikataulusta riittänyt uhrattavaksi Jukolan veljesten edesottamuksille.

Ennen Rikosta ja Ragaistusta yritin lukea toista Dostojevskia, Kaksoisolentoa. Se oli vaan niin helvetin venäläisen päivittelevää, hidastempoista ja puuduttavan toistavaa että lukeminen oli vähän liian raskasta. Lisäksi varsinainen koukku jäi ainakin ensimmäisen 30 sivun jälkeen hämäräksi, joten teos jäi sitten lopulta kesken parempien vaihtoehtojen ollessa tarjolla.

N

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #15 : 29.07.2007 10:05 »

Sharkie

Valikoiva pelaaja. Moderaattori

Viestejä: 3 175 Basaaripisteet: 5

Silmarillion jäi aikanaan kesken, ja on kehittänyt sittemmin itsestään sen luokan noidankehän, että saa nähdä aloittaako tuon lukemista enää koskaan. Olin siinä kuitenkin melko pitkällä, mutta kun ei enää nykyisellään ole mitään muistikuvaa kaikista haltiakansoista, kuninkaista ja muista tärkeistä tapahtumista, niin alustahan se olisi otettava. Mikä ei taas hirveästi nappaa. Noh, onpahan jotain tehtävää vanhoille päivillekin.

"Why don't you glue yourself to the television set, completely ignore me, and play Nintendo until you're too tired to make love?"

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #16 : 29.07.2007 11:09 »

TseiTsei

Jäsen Viestejä: 262 Basaaripisteet: 1

Ilmari Kiannon Punainen viiva jäi lukiossa kesken. Ei olisi muuten jäänyt, mutta yläasteella kyseinen teos tuli luettua jo kaksi kertaa. Tässä ei ollut kyseessä mikään tyypillinen pinnaus tyyliin "luetaan sama kirja uudestaan", vaan ryhmätöissä tämä korpiteos pamahti aina minun ryhmälleni. Solisaliratti.

Nice beaver!

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #17 : 12.08.2007 11:44 »

Sharkie

Valikoiva pelaaja. Moderaattori

Viestejä: 3 175 Basaaripisteet: 5

Tuossa vartti sitten kääntyi uusimmasta Potterista takakansi näkyviin. Loistava kirja, minkäs sille voi. Lähti vauhdilla käyntiin(asia, mitä parilta viime kirjalta jäin hiukan jopa kaipaamaan), ja loppui samalla tavalla. Välissä riitti pohdittavaa, naurua, vauhtia ja niitä vaarallisia tilanteita.

Spoileri (osoita katsoaksesi)

"Why don't you glue yourself to the television set, completely ignore me, and play Nintendo until you're too tired to make love?"

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #18 : 12.08.2007 12:53 »

Turilas

Jäsen Viestejä: 570 Basaaripisteet: 1

Mä luin tuollaisena kepoisena kesälukemisena Arto Paasilinnan kirjan Koikkalainen kaukaa. Nauratti monessa kohdassa, mutta ei kuitenkaan ihan yhtä hauska ollut kuin esimerkiksi Ukkosenjumalanpoika tai Lentävä kirvesmies.

Paasilinna on kyllä löytänyt loistavan kaavan, millä saa varmasti myytyä kirjoja. Suomalaisethan ovat ikuisia narsisteja ja haluavat aina tietää, mitä muut meistä ajattelevat. Paasilinnan kirjoissa sitten suomalaisuutta pohtivat niin kivikauden germaanit, muinaissuomalaiset jumalat kuin avaruusolennotkin. Vaikka Paasilinnaa ei ehkä suuremmin arvosteta minään huippukirjailijana, vaan ennemmin häntä pidetään tusinatehtailijana, niin kyllä näissä kirjoissa jotain taikaa on. Niin hyvin ne pitää otteessaan, ettei millään malttais lopettaa lukemista parin luvun jälkeen.

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #19 : 13.08.2007 14:37 »

Melfice_

Rento ja seksikäs. Jäsen Viestejä: 1 033 Basaaripisteet: 0

Luin lentokoneessa George Orwellin Eläinten Vallankumouksen (Animal Farm.)

Useat ovat varmaankin tämän lukeneet, koska sitä tarjotaan muistaakseni ainakin jossain vaiheessa lukiota luettavaksi. Itse taisin silloin valita joko Mary Shelleyn Frankensteinin tai Ernest Hemingwayn Vanhuksen ja Meren. Anyway, kyseessä on siis vuonna 1945 julkaistu allegorinen satiiri totalitarismista ja etenkin Venäjän vallankumouksesta. Orwellhan ei ollut mikään perinteinen kommunismia vihaava oikeistoapina vaan vahva sosilamismin kannattaja, jonka katkeruus perustunee aika pitkälti hänen omiin kokemuksiinsa palveltuaan vapaaehtoisena Espanjan sisällissodassa tasavaltalaisten puolella 1930-luvun lopussa.

Kirjalla oli vahvan neuvostoliittokritiikkinsä takia vaikeuksia tulla julkaistuksi, koska Neuvostoliiton avustuksella voitetun maailmansodan jälkeen suurinta kritiikkiä pyrittiin sensuroimaan suurvaltojen välisen jännityksen lieventämiseksi. Täytyy kyllä myöntää että osa metaforista avautui minullekin vasta viime päivinä lukiessani kirjasta tehtyjä analyyseja, mutta suurin osa on kyllä perussivistyneelle ihmiselle selvää kauraa. Kirjallisuusklassikoksi teos on miellyttävän lyhyt, 126 sivua.

N

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #20 : 19.08.2007 21:39 »

Fraeon

/fɹeɪɔnʰ/ Moderaattori

Viestejä: 1 652 Basaaripisteet: 3

Lainaus käyttäjältä: Sharkie - 29.07.2007 10:05

Silmarillion jäi aikanaan kesken, ja on kehittänyt sittemmin itsestään sen luokan noidankehän, että saa nähdä aloittaako tuon lukemista enää koskaan.

Silmarillioninin vika on pitkälti se, että se on tylsä historiankirja, jonka lukemisesta ei kuitenkaan valistu pätkääkään. En minä sitä missään vaiheessa pystynyt kahlaamaan loppuun eikä siitä edes jäänyt mitään sellaisia tuntemuksia, että joku päivä sen voisi jopa lukea loppuun. Ehkä sille oli syy, ettei sitä J.R.R:n elinaikana julkaistu?

Mitä omiin lukemisiin tulee, olen tässä hitaasti lukenut Heinleinin The Number of the Beastia. Mitä tästä nyt sitten sanoisi? No sanotaan nyt vaikka, että älkää missään nimessä lukeko tätä ensimmäisenä Heinlein-kirjananne. Eikä toisenakaan.

« Viimeksi muokattu: 19.08.2007 21:57 kirjoittanut Fraeon »

A légpárnás hajóm tele van angolnákkal

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #21 : 21.08.2007 02:02 »

Doinkki

Öy Jäsen Viestejä: 587 Basaaripisteet: 0

Joskus sitä tulee elämässä hetkiä vastaan, jolloin se kuuluisa vasara iskee oikeasti kirkkaalta taivaalta.

Hilarius-Hiiri ja RÖÖRIPUTKEN SALAISUUDET

SIIS MITÄ VITTUA?! :lol:

Ja minä kun aikoinaan luulin, että tämä oli jäävuoren huippu.

Voice of The World.

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #22 : 19.09.2007 13:23 »

~Sidekick~

Jäsen Viestejä: 36 Basaaripisteet: 0

Surullisilla uutisilla lähti valitettavasti tämäkin päivä käyntiin.

Nimittäin fantasiakirjailijoiden suuriin kuulunut Robert Jordan on hävinnyt pitkän ja kauan kestäneen taistelunsa syöpää vastaan. Jordan menehtyi sunnuntaina 16. syyskuuta. Jordan tunnetaan parhaiten Ajan Pyörä- kirjasarjan luojana. Jordan kirjoitti parhaillaan kyseisen sarjan viimeistä osaa, mutta vielä ei ole varmuutta, että jääkö sarja kesken vai tullaanko sarjan viimeinen osa kirjoittamaan loppuun Jordanin muistiinpanojen pohjalta.

Vaikka itse en kyseisen kirjasarjan suurin fani olekkaan, niin kumminkin kaikki osat on tullut tähän mennessä luettua. Sarja herättää paljon keskustelua niin puolesta kuin vastaankin. Suomessa sarja on käytännössä menty pilaamaan Kustantaja Kariston toimesta, joka julkaisee yhdestä englannin kielisestä osasta parhaimmillaan neljä eri osaa suomeksi. Suomennosten laatu on välillä todella heikkoa ja Suomessa mennään tällä hetkellä siinä 25:n osan paikkeilla, kun taas Jordan oli kaavaillut sarjan kaksitoista- osaiseksi.

Alla on Jordanin perheenjäsenen julkaisema tiedote asiasta.

Lainaus käyttäjältä: Dragonmount.com

Sunday, September 16th, 2007

It is with great sadness that I tell you that the Dragon is gone. RJ left us today at 2:45 PM. He fought a valiant fight against this most horrid disease. In the end, he left peacefully and in no pain. In the years he had fought this, he taught me much about living and about facing death. He never waivered in his faith, nor questioned our God's timing. I could not possibly be more proud of anyone. I am eternally grateful for the time that I had with him on this earth and look forward to our reunion, though as I told him this afternoon, not yet. I love you bubba.

Our beloved Harriet was at his side through the entire fight and to the end. The last words from his mouth were to tell her that he loved her.

Thank each and everyone of you for your prayers and support through this ordeal. He knew you were there. Harriet reminded him today that she was very proud of the many lives he had touched through his work. We've all felt the love that you've been sending my brother/cousin. Please keep it coming as our Harriet could use the support.

Jason will be posting funeral arrangements.

My sincerest thanks.

Peace and Light be with each of you,

Wilson
Brother/Cousin
4th of 3

To Catalyst: Never, never loose faith. RJ did not. Harriet hasn't. I haven't. Going through what we have, our faith is only strengthened. Besides, if God didn't exist, we would have never had Jim. We did. God does. Remember my Brother/Cousin, my friend, think of him fondly and glorify God's name.

Editor's Note:
The entire staff of Dragonmount.com would like to extend its most deepest sympathies to Robert Jordan's family. He touched all of our lives in some way and we wish him the rest and peace he deserves. We will be posting information in the near future about where you can send condolences. Please check the News Section for these updates

http://www.last.fm/user/Sidekick_87/

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #23 : 20.09.2007 19:21 »

despo

Jäsen Viestejä: 5 303 Basaaripisteet: 9

Viime päivinä on tullut luettuna lähinnä Halon maailmaan sijoittuvaan kirjallisuutta, kai sitten innostuin kun H3:n julkaisukin kolkuttaa ovella.
Ensiksi luin tietysti kronologisesti ensimmäisen kirjan eli Halo: The Fall of Reach. Tarina alkaa John-117:n ollessa kuusivuotias, jolloin hänet kidnapataan kotoa ja hänestä tehdään osa SPARTAN-projektia. Kirja seuraa John-117:n ja muita Spartaneiden taistelua Covenantia vastaan aina Reach-planeetan tuhoon asti. Kirja loppuu siihen mistä Halo: Combat Evolvedin tapahtumat alkoivat, kattaen Master Chiefin koko rankan elämän ja antaen paljon mielenkiintoista tietoa sekä hyvän taustatarinan videopeleille. Ei varmasti mikään kirjallisuuden historia merkkiteos, mutta itse pelisarjan suurena fanina pidin kyllä paljon. Eric Nylund kirjoittaa ihan hyvää tekstiä, varsinkin ottaen huomioon että kirja kirjoitettiin seitsemässä viikossa.

Pistin sitten Play.comista tilaukseen myös seuraavat osat: Halo: The Flood, Halo: The First Strike ja Halo: Ghosts of Onyx. The Flood kertoo itseasiassa ensimmäisen Halon tapahtumat ja The First Strike sijoittuu Halon ja Halo 2:n väliin. Sarjan fanien ei kyllä kannattaisi missata näitä...

Muuten onkin sitten tullut viime aikoina luettua Otavan huiman jännittäviä ja hauskoja Lukion Maantiede 1-3 -kirjoja.

« Viimeksi muokattu: 20.09.2007 19:29 kirjoittanut despire »

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #24 : 23.09.2007 16:57 »

Sharkie

Valikoiva pelaaja. Moderaattori

Viestejä: 3 175 Basaaripisteet: 5

Tuli lainattua pitkän tauon jälkeen Dragonlancea, kun sattui sotkun kirjastossa vastaan. Kyseessä siis Sielujen Sodan viimeinen osa, ja melko lailla pääjatkumon päättäjä, Kadonneen Kuun Lohikäärmeet. Ihan mielenkiintoista oli aloitella tuota lukemista, kun mistään tapahtumista ei muistanut rahtuakaan. Aika äkkiä muistin rajamailta niitä infoja alkoi kuitenkin kirjan edetessä heräilemään, ja nyt lukeminen maistaa jo hyvälle. Eeppistä lopetusta odotellessa.

Himottaisi kyllä tuon jälkeen pitää samat fiilikset, ja lueskella vaikkapa Hengen Miekka. Ensimmäinen DL-sarjasta lukemani kirja, ja siitä on nyt varmaan noin kuusi vuotta. Vähintään. Luulisi olevan nostalginen koekmus, ellei muuta.

"Why don't you glue yourself to the television set, completely ignore me, and play Nintendo until you're too tired to make love?"

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #25 : 24.09.2007 13:34 »

Melfice_

Rento ja seksikäs. Jäsen Viestejä: 1 033 Basaaripisteet: 0

Lainaus käyttäjältä: despire - 20.09.2007 19:21

Halo: The Fall of Reach
Halo: The Flood
Halo: The First Strike

Olin äsken asioimassa kaupungilla ja kävin aikani kuluksi tsekkaamassa Tampereen Akateemisesta Kirjakaupasta uusien Pratchettien tilanteen. Samalla sattui silmääni nämä kolme Halo-pokkaria sisältävä yhteispaketti hintaan 20,30€ jos jotain kiinnostaa.

Olin lauantaina erään kansantaloustiedettä opiskelevan ystäväni syntymäpävillä. Täytyy sanoa että kirjahylly teki sisällöltään kyllä vaikutuksen; Machiavellin Ruhtinas, Homerokselta Ilias ja Odysseia erikseen, Vergiliuksen Aeneis, Joycen Odysseus etc. Kotimaisia klassikoitakin löytyi Waltarin tuotanto, Kiannon Punainen Viiva, Putkinotko ja se perinteinen Seitsemän Veljestä Kalevaloineen. Eli varsin tyylikäs brassailukirjahylly jota kukaan ei tosin jaksaisi lukea läpi.

Täytyy tosin myöntää että illuusio tyylikkyydestä alkoi rapistua siinä vaiheessa kun päivänsankari alkoi tarjota lahjaksi tuomastani calvadospullosta maistiaisia vieraille suoraan pullon suusta...

N

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #26 : 01.11.2007 22:31 »

Frank Jäsen Viestejä: 937 Basaaripisteet: 3

Minulla ei ole niinkään mitään mainitsemisen arvoisia lukukokemuksia, mutta Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla teki vaikutuksen. Lueskelen parhaillaan kolmatta osaa, enkä usko sen tuhoavan mielipidettä trilogiasta. Todella hyvin kirjoitettua fiktiivistä historian kirjoitusta.

Tahtoisin myös jossain vaiheessa lukea Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -teoksen, jonka juuri kävin katsomassa näytelmänä Ryhmäteatterissa. Teoshan on hyvin monitasoinen, joten olisi mukava lukea, miten se on alunperin tehty.

On kyllä hieman omituinen olo, koska aikoinaan en ole pitänyt lukemisesta sitten yhtään. Nyt taas pidän siitä jollain tasolla, mutten silti ihan niin hirveästi. Osittain se johtunee siitä, että pidän paljon kirjoittamisesta. Pitäisi lukea enemmän, jos joskus jaksaisi.

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #27 : 02.11.2007 22:54 »

Sharkie

Valikoiva pelaaja. Moderaattori

Viestejä: 3 175 Basaaripisteet: 5

Lainaus käyttäjältä: Sharkie - 23.09.2007 16:57

Himottaisi kyllä tuon jälkeen pitää samat fiilikset, ja lueskella vaikkapa Hengen Miekka. Ensimmäinen DL-sarjasta lukemani kirja, ja siitä on nyt varmaan noin kuusi vuotta. Vähintään. Luulisi olevan nostalginen koekmus, ellei muuta.

Siitähän se ajatus sitten lähti, ja olen jo Kronikoissa menossa. Tässä vaiheessa on jo vaikeaa jättää kesken, joten lueskelen todennäköisesti Kronikat ja Legendat, ja harkitsen siinä vaiheessa jotain tuoreempaa luettavaa. Mukavan mutkatonta viihdettä bussimatkoille sun muille nämä, ja lukemisessa on sellainen vanhan uuden tunne, kun joitain osia stoorin kulusta muistaa ja joitain taas ei.

Peeäs. Hyh, mikä typo.

"Why don't you glue yourself to the television set, completely ignore me, and play Nintendo until you're too tired to make love?"

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #28 : 02.11.2007 23:36 »

Melfice_

Rento ja seksikäs. Jäsen Viestejä: 1 033 Basaaripisteet: 0

Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan on ollut itsellänikin listalla jo pitkään, mutta se taitaa olla kuitenkin sen verran raskaampaa tavaraa että vaatii vähän enemmän aikaa ja syvempää paneutumista kuin mihin nyt pystyn, joten jäänee ainakin seuraavaan kesälomaan saakka. En ole lukenut kohta kolmeen kuukauteen yhtäkään uutta kirjaa. Tässä ei ole mitään järkeä, heti kun saan ensi viikon ruotsin tentin suoritettua käyn kirjastossa.

N

tallennettu

Vs: Kirjallisuus, food for thought. « Vastaus #29 : 03.11.2007 00:07 »

Frank Jäsen Viestejä: 937 Basaaripisteet: 3

Lainaus käyttäjältä: Melfice_ - 02.11.2007 23:36

Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan on ollut itsellänikin listalla jo pitkään, mutta se taitaa olla kuitenkin sen verran raskaampaa tavaraa että vaatii vähän enemmän aikaa ja syvempää paneutumista kuin mihin nyt pystyn, joten jäänee ainakin seuraavaan kesälomaan saakka. En ole lukenut kohta kolmeen kuukauteen yhtäkään uutta kirjaa. Tässä ei ole mitään järkeä, heti kun saan ensi viikon ruotsin tentin suoritettua käyn kirjastossa.

Jep. Romaani on kuulemma todella monikerroksinen, aivan kuten näytelmäkin oli. Nautin kuitenkin Ryhmäteatterin versiosta sen verran, että tahtoisin lukea kirjan ja pohtia aihetta enemmänkin.

Tuli tuossa muuten mieleeni, että olen jonkin asteinen Italo Calvino -intoilija. Olen tosin lukenut vasta Halkaistun varakreivi- ja Ritari, joka ei ollut olemassa-romaanit. Pidin niistä todella paljon, etenkin kun Calvino kirjoittaa todella mukavasti, ottaen lukijan huomioon, ja selvästi kirjoittaa lukijalle. Tarinoista löytyy hyvä opetus, ja ne ovatkin aika syvällisiä ja jossain määrin tulkinnanvaraisia. Tarkoitus olisi jossain vaiheessa perehtyä italialaisen herran tuotantoon syvemmin. Pitää nyt ensin saada Linnan Pohjantähden kolmas osa luettua.

tallennettu