Mitä täällä nyt valitetaan?
Putous on ihan hauska. Ensimmäistä tuotantokautta en katsonut, mutta toista kyllä. Joku rasistinen SUI-HING nyt ei jaksa naurattaa, mutta valvova rakennusmestari Hakkarainen on kyllä hauska, noita tyyppejä on Suomi väärällään. Myös Keihäsmatkakarikatyyri Mr.Mallorca nauratti, oma ohjelma toki ihan paskaa - ei nämä sketsihahmot kertakäyttöä enempää kestä. Munamies nyt on lähinnä fyysisenä suorituksena hyvä. Varsinaisista sketseistäkin pidin, onhan tossa mukana kuitenkin tämän hetken nuoria kärkikoomikoita. "Äänestän Inkaa, koska sen faija on Tommi Läntinen."
Ainahan sitä voi haikalla Studio Julmahuvin perään, mutta ei se Pää kylmänä Nanook! ja yhteen vitsiin perustuva Z-Salamapartio kyllä mitään herkkua ole. Viimeiset Vaeltajatkin naurattaa ensimmäiset 90 sekuntia, mutta ikävä kyllä pätkä jatkuu sen jälkeen vielä 8 minuuttia... Myös poraaminen siitä että suomalainen komedia olisi jotenkin köyhää, tyhmää tai huonoa on ihan vastaavaa paskapuhetta kuin se Pelaajalaudalla sitkeästi elävä käsitys että suomalaiset elokuvat ovat paskoja ja Hollywoodista tulevat sen sijaan hyviä.
Kyllä sille Spedellekin naureskeltiin paljon, jalustalle miestä on nostettu sitten postuumisti. Ihan normaalilla osumatarkkuudella se Spedekin kyllä tavaraansa pusersi ulos, puolet on paskaa ja puolet parasta.
Kliffaa hei!
Tähän voi pääpiirteissään yhtyä. Muistan itsekin naurahtaneeni jonkun kerran niiden about kahden jakson aikana, jotka olen Putousta katsonut. Ikävä kyllä silti suurin osa improista herätti lähinnä myötähäpeää, sketsihahmoille en nauranut kertaakaan ja jopa kirjoitetut sketsit olivat jostain syystä aika luokattomia(mitä nyt tuon kapakkatappelun toteutus miellyttää). Tämä ei sinänsä ole formaatin eikä näyttelijöiden syy, sillä improvisaatio on perkeleen vaikeaa eikä siihen jokainen näyttelijä pysty eikä edes tarvitse pystyä. Jos tuonne kiskaistaisiin jotakin oikeasti lajissa taitavia tyyppejä, olisi pelin henki aivan eri. Tietenkin katsojia olisi vaikeampi saada, koska kaverit olisivat todennäköisesti aika nobodys in the public eye. Parasta, jota Putous on tälle maailmalle tarjonnut, on ehdottomasti kakkoskauden tiiseriräppi. Oikeasti hyviä laineja, ja varsinkin Myllyrinteen verse tuhoaa edelleen. Ehdottomasti tämän vuoden bileissä yhteislauletuimpia riimejä. Melkein jo odotin kakkoskautta, mutta lopputulos oli jälleen: en jaksanut katsoa.
Jengin vertailu kuulusiin sketsisarjoihin on sekin vähän sama kuin vertaisi antilooppia kotipitsaan. Anteeksi millä attribuuteilla? Tietenkin sen rajavedon voi vetää, että Julmahuvi, Kummeli, Ihmebantu ja monet Speden jutut naurattavat paljon, ja Putous taas oih niin vähän, mutta toisaalta myöskään Twilight ei naurata ja Liar Liar taas naurattaa, eikä kukaan ole vetänyt niitä mukaan keskusteluun. Eri konsepti, ihmiset hyvät.
(Pakollisena offtopiccina on mainittava, että Julmahuvi on ehdottomasti yksi parhaita sketsisarjoja tässä maassa. Kaverit ovat tarjoilleet niin monta kuolematonta hahmoa, osiota ja hetkeä, ettei siinä yksi Nanook-huti paljoa menoa hidasta. Kummeli on toki toinen suurista suosikeistani, kunhan uudemmista leffoista ei tarvitse puhua. Eniten sarjassa viehättää se, kuinka paljon poikien muusikontaitoja ja pop-kulttuuria on tuotu mukaan omien biisien ja Musa Corner -tyyppisten sketsien muodossa. Peruukkien ja partojen alta löytyy ajoittain oikeasti ajatusta, sen ilahduttavan dorkailun lisäksi.)
Äänestys
Aihe: Putous 2012