tuhis
Vieras
Tässä on nyt aika jäätävä olo kolmen päivän ryypinkien jälkeen ja oikein oiva tilaisuus koomata viltin alla ja tuijottaa telkkua.
Die Hard 4:n katselin ja olihan se sitä mitä odotin, joskin piirunverta liikaa - spidermän-pahis ja John-taistelee-autoilla-lentokoneita-vastaan kohtaukset olivat sitä itteään. Ei ollut vanhojen Die Hardien fiilistä sen enempää kuin Pruussilla tukkaakaan. Viihteellinen ja laadukkaasti tehty, muttei mitään syytä katsoa toista kertaa ja itseasiassa mietiskelin jo katselun lopettamista. Tätä ennen ainoastaan Troijan aikana on tullut mietiskeltyä moisia, enkä sitten Troijaa itseasiassa loppuun katsellutkaan.
Seuraavaksi katselin transformerssin ja yllätyin, sillä tykkäsin siitä oikeasti. Olihan se hieno eikä perustelkku tuntunut riittävän puoliinkaan yksityiskohtiin, mutta siinä tuntui olevan piirunverta jotain muutakin. Muksuna tuli seurattua kahta Transformers piirrettyä, leluja oli läjät ja sarjakuvia vino pino. Jotain kuvia olin leffasta nähnyt ja kenties jonkun mainoksenkin, mutten silti oikein osannut odottaa edes Michael Bayn nimen kautta semmoista miljöitten murskausta mitä tuo loppu oli. Oikein viihteellinen leffa jota katsellessa joutui oikeasti nieleskelemään niitä parhauden kyyneleitä parissa kohtaa. Tarvitsisi kunnon höödeet kun aktioni tuntui paikoitellen viuhuvan liiankin nopeasti ohitse. Shiasta en näyttelijänä kuitenkaan niin hirvittävästi ole tykännyt mitä tähän asti olen nähnyt. Toivottavasti saa muitakin rooleja kuin vouhottavan nokkelikon ettei jumitu kyseiseen roolitukseen uransa ajaksi. Anthony Anderssonin rooli nörttinä oli ihan tyypilliseen tapaan ruudunvangitsija. Bernie Mac on myös aina loistava, vaikka onkin hyvä että miehellä oli niinkin pieni rooli kuin oli, sillä komediaa olisi voinut olla hieman liiaksikin jo varsin komediallisessa paketissa.
Chronicles of Riddick oli minusta Pitch Blackin veroinen jatko-osa. Hankala kuvitella että tehtäisiin mitään samanlaista enää jos rahaa on saatu rutkasti enempi. En tarkemmin katsonut että kuinka erilainen kuvaustiimi oli, mutten kyllä oikein pitänyt siitä miten alkupään toimintakohtauksista ei oikein saanut mitään tolkkua ja yleisestikin alun fiilis oli melko Xena/Herculesmainen tuon lähi-itää muistuttavan kaupunkipahaisen kuvausten suhteen. Jackin tarina oli aika turha tumpata kylkeen ja sitä olisikin hitonpaljon mieluummin seurannut näitten necromongereitten arkielämää. Yllättävän mielenkiintoisesti suunniteltuja yksityiskohtia tuon rodun arkitouhuissa, vaikka haarniskat olivatkin aika naurettavia ja tönkköjä peltilevyjä.
ja jatketaan maratoonia
« Viimeksi muokattu: 17.02.2008 22:39 kirjoittanut tuhis »