The Simpsons – Muumilaakson tarinoita Simpsonit on yliarvostettuja, vaikka kyllähän niistäkin pitää tykätä, mutta kamoon. Kyllä suomalais-japanilainen piirretty vie tämän kamppailun.
Jees, Dark Soulsia siis tässä nyt muutama viiko tullut tahkottua melko hitaaseen tahtiin. Jouduin aloittamaan pelin kolme kertaa alusta, mutta nyt alkaa tuntumaan hyvältä tämä eteneminen. Kelloja kolistelin sekä Sen's Fortressin bossin kaadoin, nyt varmaan Anor Londoon seuraavaksi. Olen pysynyt wiki-pimennossa tähän saakka, mutta varmaan seuraavan läpipeluun aikana tulee katsottua, mitä tuli missattua ja mitä olisi voinut tehdä toisin.
Vaikuttaa jo nyt paljon paremmalta, kuin Demon's Souls, vaikka sekin älyttömän kova, pidän enemmän tästä Open World -tyylistä. Demon's Soulsissa oli aika selkeää, milloin seuraava bossi tulee, mutta nyt kun ei koskaan tiedä mikä örkkimölli pilee minkäkin sumun takana. Pidän myös jollain pervolla tavalla pelimaailmaa yhdistävistä oikoteistä yms. reiteistä, en tiedä mikä siinä on, mutta tuntuu vaan hyvältä, kun huomaa "ahaa, täältä pääsee siis tänne, no niinpä tietenkin.". Maailmassa on nyt myös paljon enemmän löydettävää ja tutkittavaa, peli palkitsee miltei joka askeleella, mutta vain kunnolla koluamalla jokaisen kolon löytää ne parhaimmat varusteet. Jonkinalista tarinaakin tässä näköjään on kokoajan meneillään, ja aina mukavaa löytää uusia hahmoja ympäri maailmaa.
Töissä tällä hetkellä, eikä malttais odottaa, että pääsee jatkamaan. Paras peli sitten Metroid Primen, aivan uskomaton.
Buffy the vampire slayer – Beavis & Butt-head Mautonta ja härskiä läppää parhaimmillaan.
Anthony Bourdain: no reservations – Muumilaakson tarinoita Jälleen paha pari, no reservations yksi parhaista ruoka/matkailuohjelmista, mutta yksi parhaimmista animaatiosarjoista voittaa tällä kertaa.
- olin erilainen lapsi, kun Muumit ja vastaavat lällysarjat ei penskanakaan kiinnostanut. Opin lukemaan lukemalla Marvelin vanhoja sarjiksia ja töllöstä kattelin PTV4:lta kovien poikien piirrettyjä.
Jännät Souls/Assasins Creed/Dragon Age/SotC -vibat lähtee tästä pelistä. Viimeaikoina roolipelit ovat saaneet kyllä ihan uudenlaisen lumon aikaiseksi. On hienoa nähdä, että tästäkin genrestä saadaan vielä uutta ja freesiä puristettua ulos.
The Pacific – OZ Joskus tullut Kylmää Rinkiä seurattua. Pienempänä en sitä saanut katsoa, mutta nyt vois noi tuottarit hommata.
Futurama – Stargate SG-1
C.S.I Miami – 24 24 ei ole koskaan oikein kiinnostanut. Miamia jaksaa välillä katsoa Horation takia.
Mentalist – Alfred J. Kwak
Muumilaakson tarinoita – Gilmore Girls Sinällään vähän surrealistista laittaa piirrettyjä ja näyteltyjä sarjoja vastakkain (niinkuin aikaisemmin DBZ - Deadwood ... ), mutta kyllä Muumit loistavat laadullaan ja nostalgiallaan kaikesta huolimatta.
Jees, tätäkin on odotettu jo tovin. Tänä vuonna julkaistaan muutenkin paljon uusia odotettuja plättyjä, kuten Crystal Castlesia sekä (toivon mukaan) Animal Collectivea.
Joitain ylläreitäkin sopisi putkahtaa ulos vuoden aikana... kuten Toolin uutuuden julkistus sekä GY!BE'n paluulevy.
Journey'ta täälläkin pelattiin. Todellakin uskomaton kokemus, ihastuin varsinkin pelin soundtrackiin. Visuaalinen ilme pääsee todellisiin oikeuksiinsa vasta myöhemmin pelissä, vaikka jo alussa autio hiekkadyyni ja horisontissa möllöttävä vuori saavatkin aikaan kylmiä väreitä. Menee helposti sinne top 10 lempipeliä ikinä -listaan.
Latasimpa itsekin etukäteen tuon Voltan uusimman, ja hyvältähän tämä kuulostaa, oikeastaan paremmalta kuin odotin. Bändi on todella hyvin saanut mahdutettua monipuolisuutta ja kokeellisuutta lyhyimpiinkin kappaleisiin, ja niinkuin echoeskin jo sanoi, soundi on todella freesi.
Lemppareita tähänmennessä ovat The Whip Hand, Dyslexicon, Empty Vessels Make the Loudest Sound ja Molochwalker. Levy on kuitenkin kaikenkaikkiaan kovaa kamaa loppuun saakka.
Itse haluaisin ottaa koiran itselleen, mutten viitsi koska ei ole aikaa sen kouluttamiseen ja toisekseen kaupunkiympäristö ei ole koiralle sopiva, katsoi asiaa miltä kantilta hyvänsä. Joku kerrostalokaksio ei ole sen luontaista elinympäristöä, piste. Ja se korttelin ympäri kerran pari päivässä ei välttämättä riitä liikunnaksi.
Senpä takia kaupungeissa on koirapuistot. Joku 10 minuutin lenkki on kyllä koiralle liian vähän, mutta itse vien koiraa usein sellaisen puolentunnin - tunnin lenkin kolme kertaa päivässä. Tietenkin riippuu koiran rodusta. Mitään huskya ei kannata ottaa, ellei omista omakotitaloa ja pihaa, mutta jotain terrierejä yms. voi ihan hyvin kerrostaloihin ottaa, ja isompiakin, jos vain aktiivisesti käyttää ulkona.
Tähän mennessä olen yhden Logicilla tekemäni biisin nettiinkin pistänyt (Taui - See), kuunnelkaa ihmeessä jos kiinnostaa. Pointsit sille joka tunnistaa samplen... Rakentavaa kritiikkiä luonnollisesti otetaan vastaan ilomielin. :]
Demon's Souls läpi (vasta) ja Dark Souls tilaukseen. Hahmoni oli aika strenght/endurance -painotteinen barbaari, joka loppujenlopuksi käytti Dragon Bone Smasheria toisessa kädessä ja Dragon Long Swordia toisessa.
Dark Soulsia odotellessa päätin aloitella DeS:n nopean uudelleenpeluun, tällä kertaa maagilla. Mahtava peli. Toivottavasti Dark Souls ei petä jatko-osana.
Pelissä ei varmaan mitään troppeja käytetä, vaan luonnon antimia sekä intiaanirohtoja pitää hyödyntää energian palauttamiseen. Olisihan se aika siistiä.
Olen jotenkin ihan helvetin fiiliksissä tuosta päähahmosta. Vaikuttaa paljon mielenkiintoisemmalta, kuin italialainen renttu.
Tuo ajankohta kyllä kiinnostaa, ja tuo pakostikkin uusia jippoja peliin kun kulttuuri ja teknologia on täysin erillaista ensimmäisen ja toisen pelin ajankohtiin verrattuna.
Ihmettelin, että miten saatoin nämä unohtaa omasta listastani, mutta näköjään pelit oli julkaistu eurooppaan vasta vuonna 2001. Ehdottomasti yksi lemppari pokepeleistä, kuuluu oleellisena osana omaan lapsuuteen.
1999, olin silloin vasta aloittanut ala-asteen, mutta juuri tuo vuosi tuo paljon muistoja peleistä, jotka räjäyttivät tajunnan yksi toisensa jälkeen. Ehkäpä tärkein vuosi oman peliharrastukseni historiassa.
Ape-Escape Peli, jota oli PAKKO pelata analogitateilla. Aluksi vitutti, mutta lopulta ohjauksen nerokkuuden tajusi. Tämä oli aivan jotain uutta ja ihmeellistä.
Legacy of Kain: Soul Reaver Silloin tämä oli pelottava ja ahdistava peli, ja nykyään ehkä jopa vielä enemmän. Omaperäinen fiilis ja pelattavuus, ja yksi kauneimmista pleikkaripeleistä.
Tony Hawk's Pro Skater Kun puhutaan skeittipeleistä, tulee Tony Hawk -sarja ensimmäisenä mieleen. Tämän jälkeen kaikki pikkupojat (ja miksei tytötkin) halusivat oppia skeittaamaan.
Age of Empires II: The Age of Kings Ensimmäisen tietokonepelini. Aika vähänhän tästä tajusi silloin, mutta tätä ilman en olisi välttämättä koskaan innostunut RTS-peleistä.
Grand Theft Auto 2 Ensimmäinen kosketus GTA-sarjaan.
Rayman 2: The Great Escape Julkaistu näköjään ensin N64:lle, ja vasta 2000-vuoden lopulla pleikalle, mutta menkööt. Yksi erinomainen tasohyppely/seikkailu, harmi ettei ollut laudan Paras tasohyppely-äänestyksessä mukana.
Näytä kirjoitukset
