Oon huomannut, että nykyään on myynnissä mikrojärkkäreitä, eli lähempänä pokkarikameran kokoa olevia järjestelmäkameroita. Osaisiko joku neuvoa miten hyvin sellainen pärjää vertailussa perusjärkkärille? Olen siis ostamassa joululahjaksi, kamera tulee lähinnä ihan peruskuvailuun. Hinta on este, eli olen nyt ajatellut lähinnä Nikon D3100 -kameraa, joka maksaa n. 350e. Nyt olen kuitenkin ajatellut tuollaisen mikrojärkkärin vaihtoehtoa, esim. tämä http://www.verkkokauppa.com/fi/product/51240/dcksx/Sony-NEX-C3K-mikrojarjestelmakamera-18-55-mm-objektiivi Tollanen mikrojärkkäri olisi kätevämpi kuljettaa. Mutta onko noissa laadullisesti suurta eroa?

Hommasin tuossa tuon Rock Bandin halvan instrumenttisetin PS2/PS3 ja rock band 2:n siihen kaveriks(siis PS3), rummut ja mikki toimii niinkun pitääkin, mutta kitaraa en saa yhdistettyä. Painan sitä connector-nappulaa kitarassa ja joku valo siinä PS-nappulassa vilkkuu, mutta vilkkuminen loppuu heti, kun siitä napista päästä irti, eikä mitään tapahdu. Rummut ja mikki on kiinni pleikkarissa sillä hubilla, joka tuli mukana ja siinä palaa vihreä valo. Onko kellään käynyt vastaavaa? Onko mitään tehtävissä, vai kauppaan vaihtamaan kitaraa?

http://www.conquerthislife.com/ Red Alert 3, itse kansainvälinen supertähti David Hasselhoff suosittelee.
Älyttömän hyviä klippejä. 

Bongasin tänään Kirkkonummen Prismassa Shadow Of Colossus -pelin 17€ hintaan. Myös Half-Life 2 näkyi 10€ hintaan. Shadow Of Colossus himotti ostaa, mutta jätinpä kuitenki sinne hillumaan. Useampi kappale näytti vielä olevan.

Muistatko sen legendaarisen Dinosaurus-demon?     Ai että se oli hienon näköinen silloin, sitä jaksoi ruudulla pyöritellä pelottavan kauan.

Haha, sitä T. Rexiä jaksoi kyllä ihastella ja pyöritellä pitkään.

Samalla legendalevyllä oli muunmuassa Tenka, Overboard, Abe`s [the best fucking game ever] Odyssee ja Hercules demot. Kovilla jätkillähän se levy on vieläkin tallessa.

Jep, ja kovilla jätkillä on myös Hercules.

Aivan mahtava peli! Tuli joskus muinoin tietty tuoki myytyä johonkin, perkele. Oli se Hercules vaan äijä.

Oma lempparikone on varmaankin, kovan väännön jälkeen, Mega Drive (NES kovana kakkosena). Sitä vaan tuli tahkottua nuorempana niiin paljon. Meidän pihalla Sega oli the shit, kellään ei ollu super nintendoa. Ite sain tosin Segan vasta siinä vaiheessa, kun innostus oli jo laantumassa, mutta irtosi siitä hupia sillonkin vielä.
Ne oli kyllä niitä aikoja, kun aurinkoisina kesäpäivinä istuttiin naapurin luona pienessä huoneessa pienestä telkkarista katsottuna Street Of Rage III:a naama irvessä. Tommosia pelejä tehdään nykyään liian vähän. Onhan noita Dynasty Warriorseja ja God Of Wareja, mutta ei niissä oo nykyään kaksinpeliä ollenkaan. Se oli Street Of Ragejen ja muiden samanlaisten pelien (Double Dragon ym.) suola. Ei noita yksin montaa kertaa läpi pelannut, mutta kavereiden kanssa jokainen Street Of Rage on vedetty läpi kymmeniä kertoja.

Uuu, samoin Sonic oli kova nimi, en muista kylläkään koskaan menneeni koko peliä putkeen läpi, mutta maakoodilla(ylös, alas, vasen, oikee, A pohjassa start, eikö olluki) esim. flipperikenttää tuli tahkottua monesti. Soniceissa kentissä oli muutenkin aina niin monta eri reittiä, että melkein aina jostain löytyi jotain uutta. Ja oliko se Sonic 3, jossa sonic pystyi muuttumaan "Super Saiyan" -muotoonsa? SWEEET!

Sonicin maakoodista tuli mieleen, muistaako joku vielä Contran 50 elämää koodin? Muistan ite vaan lopun "50 kertaa select", siinä oli aina tarkkaa hommaa että sai sen kohilleen ja jossei menny ni resettiä vaan ja uudestaan painelee. Eikä ollu mikään läpihuutojuttu peli ton koodin jälkeenkään. Kyllä noi vanhat co-op mätkinnät ja räiskinnät on pelien aatelia, miksei näitä tehdä enää!