Sattumalta avasin jo tukevan pölykerroksen peittämän kirjanmerkkikansion ja kliksautin laudan auki - ja katos perkele, täällähän on aktiivista keskustelua! Mun viimeisin viesti on päivätty 10.12.2015, joten ehkäpä sitä jonkinlaista passivoitumista on ollut omallakin kohdalla
Oma Xenoblade tipahti Postin lakkoilun ansiosta vasta tänään postiluukusta. Päivemmällä huolehdin että suorituskyky-DLC:t asentuivat ja kohta olisi tarkoitus korkata itse peli. Xenoblade on tämänhetkinen #1 JRPG omalla top-listallani, joten odotukset ovat kovat. Pelin saapumisen odottelu oli tästä syystä myös yhtä tuskaa. Ehkä loppuvuoden tenttien kannalta oli ihan hyvä että myöhästyi
FAST Racing Neo tuli tänään kanssa ulos. Sitäkin olen odotellut kuin kuuta nousevaa, mutta XCX asettuu edelle tänä iltana. Kukaan laudalta vielä kerennyt testaamaan?
Tuskinpa sentään. Whedon on Age of Ultronin tuotannon alusta asti puhunut siitä, kuinka hän (ja Renner) halusi antaa Hawkeylle enemmän tekemistä korvaamaan hahmon sivulaidalla hengailua ensimmäisen Avengersin aikana. Hawkeye olikin leffan parasta antia.
Sitä en kiellä etteikö Marvel voisi joskus tehdä Hawkeye-elokuvan, mutta enpä usko. Jonkinnäköisen team-up -pläjäyksen todennäköisemmin. Hawkeye & Black Widow kesällä 2022?
Witcher 3:sta odotan kuin kuuta nousevaa, mutta lähitulevaisuudessa tuskin kerkiän panostamaan siihen niin paljon kuin haluan. Jättänen syksyn pimeneviin iltoihin.
Kattavan Witcher-tietouden takaamiseksi muista katsastaa myös vuosituhannen alussa tehty, puolalainen Witcher tv-sarja. Koko sarja näköjään juutuupissa:
Eeeeh... malttia hattuun nyt, puhutaanhan kuitenkin vuoden 2015 Square Enixistä. Peli voi olla parhautta, ihan ok-tasoa tai mikromaksuilla kyllästettyä kuraa.
Tällä kertaa voisi Eidos Montreal tehdä ne bossitkin alusta asti ihan itse.
Katsoin tuossa juuri nuo kaksi ekaa jaksoa Better Call Saulia, ja onhan se todettava että laatua tämäkin. Kahden ekan jakson perusteella kevyempää katsottavaa kuin BB, mikä ei ole mitenkään huono juttu. Breaking Badissä Saulia käytettiin usein comic relief -hahmona, joten hahmoon keskittyvän sarjan kuuluukin olla vähän helpompaa katsottavaa yhtenäisen maailman luomiseksi isäntäsarjan ja spin-offin välille.
Onneksi eivät julkaisseet koko tuottaria kerralla Netflixiin, muuten menisi koko päivä töllöä tuijottaen
Liekö lumen puute vai arjen kiireisyys, mutta olinkin ihan unohtanut pistää avatarille lakin päähän. Kiitos muistutuksesta!
Muutin tuossa loppukesästä tosiaan Tampereelle, ja nyt olisi tarkoitus palata kotiseuduille itäiseen Kouvostoliittoon syömään jouluruokia äidin, veljien ja muiden sukulaisten kanssa. Eipä siis mitään ihmeempää, mutta onhan siinä oma viehätyksensä istua juhlapöytään kun ei enää näe seuruetta niin usein kun välimatkaa on 300-3000 km.
Öööh. Jouluna saa kinkkua. Mennään sillä. Yhdessäolo on kans ihan hyvä, mut se vastaus meni jo.
Itse seuraan Arrowia, Agents of Shieldia, Gothamia ja Flashia jenkkien tahtiin. Constantinesta kattelin pilotin ja odottelen että saa katottua tuottarin kerralla. Nopeasti ajatuksia näistä.
Arrow:n ensimmäinen puolituottaria on aika heikkoa settiä, mutta sarja paranee koko ajan. Kun showrunnerit uskalsivat erottua Nolanin kaltaisesta grounded grittystä, pääsee DC:n sarjiskummallisuudet esiin, mikä on minusta vaan hyvä. Laurelista on alkanut muodostumaan yhtään seurattava hahmo vasta kolmostuottarissa. Ehkä siitä voi joskus jopa pitää. CW:lle tyypilliset melodraamat toisinaan häiritsee minuakin.
Agents of Shieldin ensimmäinen 3/4 tuottaria oli todella keskinkertaista, mutta Winter Soldierin jälkeen se on ollut parasta viihdettä. Kannattaa katsoa.
Pidän Gothamista, mutta se kyllä vaatii sitä että pistää aivot kunnolla narikkaan ja ei mieti yksityiskohtia. Ihan mukavaa, kevyttä Noiria jatkuvilla Batman-viittauksilla.
The Flash on todella hyvä, heti alusta. Vasta viime jaksossa tuli ensimmäiset todella turhat draamat vain draaman itsensä takia, mutta Flash on hyvin toteutettu niin hahmollisesti kuin voimiltaan, ja superpahiksia vilisee ottamassa turpiinsa. Pilotti on todella napakka, Arrowsta itsenäinen origin-stoori, se nyt vähintään kannattaa vilkaista.
Enpä oikein tiedä mitä ajatella tuosta Majora's Mask 3D:stä. MM on yksi lempipelejäni ikinä, ellei jopa the lempipeli, joka ei oikeastaan tarvitsisi remakea. Mutta nyt kun Nipa sen tekee, niin totta kai minä ostan. Onhan se parhaimpia pelejä ikinä.
Saa jäädä uus Smashi kaupan hyllylle, jos on kerta fysiikoiltaan samaa tuubaa mitä Brawl. Tappelupeli jos hahmot leijuu kuin jossain Little Big Planetissä eikä voi combottaa, ei näin...
Höpönlöpön. Itsekään en pidä Brawlia juuri minään, vaikka hauska voikin olla pienissä erissä, mutta SSB4 on kyllä laatukamaa. Fysiikat eivät ole samanlaiset kuin meleessä, mikä ei välttämättä ole huono juttu varieteetin kannalta. Toiset tykkää, toiset ei. Lataa demo ja päätä sen perusteella.
Tulipa sitä käytyä tuolla Final Symphonyssä viime viikolla. Näin musiikin kasuaalina ystävänä oli ihan hintansa väärti reissu, vaikkei FF nyt se kaikkein suurin nostalgiapläjäys olekaan.
Hyvää: - Loppupuolisko: Konsertin väliajan jälkeinen aika oli omistettu seiskan biiseille, joilla leikiteltiin kekseliäästi. Ja onhan alkuperäissävellyksetkin sarjan parhaimpia. - Mielikuvituksellinen soittimien käyttö: Useamman kerran konsertissa tuotettiin ääniefektejä (ilotulitteita, kiljaisuja, jne.) soittimilla. Tykkäsin. - Esitystilat: En ollut ennen Tampere-talon isossa salissa käynyt, ja onnistui vakuuttamaan arkkitehtuurillaan. Saundit oli selkeitä ja lavalle näki hyvin jopa paikoiltamme takaparvekkeelta.
Huonoa: - Alkupuolisko oli vaisuhko kokonaisuus. Toisinaan biiseissä oli hyviä, irtonaisia ideoita, mutta suurimmaksi osaksi vaipui "ihan jees"-tasolle. - Ei Nobueta. Ei lähteny Nobba kaljalla
Kannattaa käydä jos tulevat takaisin joskus, mutta itse jättänen väliin. Ei räjäyttänyt tajuntaa, vaikka hyvää illanvietettä olikin.
Jahas. Sitä unohtaa tarkistaa laudan parin päivän ajan ja nyt kostautuu. Mielellänihän tulisin taas huutelemaan sitä herranjestasta ja puolustamaan loistotakasta WarioWare-voittoani, mutta olen tuolloin Turuus sukuloimassa.
Muistan, että liityin pelaajaboardeille 2005, jolloin miittejä jo järkättiin, mutta ei tainnut olla vielä kovin montaa takana. Noh, enhän minä köyhänä teinipoikana koskaan mukaan tullutkaan, vaan tyydyin naureskelemaan jengin postauksille ja eritoten niille videoille. Sitten kun miitti #24 nosti päätään (tää taisi olla se parin vuoden tauon jälkeinen?) päätin että perskules, nytten messiin. Siellä sitten voitettiin Aiviksen (?) kanssa kaikki Micro Machinesissa ja hikoilin vuoden hiet cube-ohjaimelle Meleen parissa. Uskaltauduin viime kerrallakin lurkkimaan nurkkiin, joten jotain kai meni nappiin.
Siitä viime kerrasta jäikin parhaiten mieleen mun ja Doinkin Wii Play-kiekkomatsi. Korkein taitotaso mitä mantereelta löytyy.
Finaly Symphony konsertti 12.9. Tampereella. Harmi, että Final Fantasyiden musiikit ovat yhtä tyhjän kanssa itselleni, sillä pelejä en ole pelannut enkä musiikkejakaan koskaan ole kuunnellut. Muuten olisi voinut harkitakin, kun ei ole koskaan pelimusiikkikonsertissa päässyt vielä käymään.
Liput hommattu. Tiedossa varmaankin medley-tyyppisiä sikermiä FF6, 7, ja 10:stä. Itseasiassa söör Uematsukin on vieraillut tämän kiertueen konserteissa useissa maissa pitkin Eurooppaa, joten ehkäpä...? Meet&Greet on myös usein järjestetty maksutta, että peukut pystyyn ja sormet solmuun. Mitään ei olla tosin varmistettu. Eikä tuo Tampere-talo ole muuten yhtään hullumman näköinen fasiliteetti...
Djääm, itse vasta Tampereelle muuttaneena tuo voisi olla oiva tapa lähtä ison cityn kulttuurista nauttimaan. Päivämäärä ei vaan näillä näkymin nappaa, pitääpi pitää mielessä jos saisi lutvittua aikatauluihin sopivan raon.
Tulipa vihdoin korkattua The Last of Us ja mitäpä tästä nyt voisi sanoa.
The Last of Us on oikeasti, rehdisti, suoraan sydämestä sanottuna yksi niitä harvoja pelejä, joissa suomi-tekstit parantavat kokemusta. Saattaa kuulostaa alkuun kornilta, mutta siihen kun tottuu, on teksti huippulaadukasta.
Tuolta vertailemaan ketkä tarjois parasta sähkösopimusta teille, sen jälkeen kilpailuttamaan. Jos ei jaksa soitella, niin ottaa halvimman joka ei ole Suomen Energiayhtiö tai 220 Energia. Muutenkin kannattaa googleilla kokemuksia eri firmoista.
Areenaan (lähinnä vitoseen) olen itsekkin upottanut tuntikausia muinoin. Pikainen googletus kertoo kutosen ja tänä vuonna julkaistun seiskan olevan selainpohjaisia. Pitääpi yrittää.
Dota 2 ei napannut, mutta olen silti menossa viikonlopuksi katsomaan Internationalia kaverille ja juomaan kaljaa. Jos sitä kerran vuodessa jaksaa katsoa lätkää, niin kai sitten tätäkin.
Kiitokset vinkistä täältäkin. Näyttäisi olevan sen verran paljon kiinnostavaa kamaa (True Detective, Penny Dreadful, GoT, Fargo) että pitää odottaa otollisinta hetkeä ennen koodin lunastamista. Oma koodini väittää olevan lunastuskelpoinen 1.8. asti, eli kannattanee ennen sitä tarttua tarjoukseen.
Itse istuskelen kvl:n asemalla, juna lähtee kohti pasilaa 20 min päästä. Pasilassa junaan astuvat saa bongailla punasta lätsää ja reppureissaajan olemusta jos ei naama muistu mieleen. Itselläni ainakin tunnistaminen jäänee vähemmälle.
Itse ajattelin ottaa oman Wii U pro-ohjaimen mukaan. Kolmannen osapuolen halpisvehkeenä tuntuma ei välttämättä ole paras mahdollinen ja akkukesto surkea, mutta kai se wiimoten voittaa. Unipaikkaa tarvinnen siihen asti että TK lähtee sinne Tampereen suuntaan. Nukun makuupussissa pöydän alla, jos ei muualle mahdu.
Itse varmaan järjestän itseni Pasilaan täältä Kouvostoliiton hellästä huomasta, josta jatkan tuolla 14.12 lähijuna S:llä kohti Masalaa. Tunnustaako kukaan muu tulevansa samalla vai kävelläänkö sellaisella ujolla 20m hajuraolla mäki ylös?
Enemmän aiheeseen liittyen, Starzin Spartacuksesta en pidä. Ykköstuottarin kahloin läpi, kakkonen oli loistava, mutta kolmoskausi vajosi pohjamutiin ja lopetin kahden jakson jälkeen. Sarja on kyllä täynnä hyviä näyttelijöitä, joista päällimmäisenä pompahtaa Manu Bennett mieleen. Mies oli myös todella hyvä Arrowissa, jossa esitti Deathstrokea.
Itsekin olen katsellut aika tiuhaan tahtiin nyt Supernaturalia. Kakkoskauden puolessa välissä mennään, ja selvästi ovat oikoneet ykköstuottarin ongelmat. Kiinnostavia hahmoja on enemmän kuin kaksi, ja päähenkilöiden questi tuntuu istuvan paremmin. Lisäksi näin pöytäroolipelaajana on hauska katsella harrastukselleen tyypillisiä elementtejä tv-sarjassa.
Nyt uskallan varmasti sanoa pääseväni paikalle. Mites TK, mahtuisiko sunnuntaina kyytiin kohti Tampere-Pirkkala-rajaa? Pitäisi maanantaina olla pääsykokeissa siellä päin.
1 ja 2 - En kestänyt minuuttia pidempään kumpaakaan. Ei jatkoon.
3 - Katsoin n. 2 min. Päivän parhaat naurut.
4 - Nyt oli sen verta pell... omaperäisen näköinen heppu, oli pakko antaa reilu tilaisuus. Mies ilmeisesti haluaa eroon EU:sta, jotta voitaisiin perustaa... EU? Mitä helv...
Baten Kaitos kuuluu itselläni top 5-listalle mitä JRPGeihin tulee, varsinkin korttimekaniikkansa takia. Onhan siinä tuurilla osansa, mutta kuten jokainen joskus keräilykorttipelejä pelannut tietää, tavoite on rakentaa paras mahdollinen dekki, jolla ei pitäisi hävitä. Tämä ei kuitenkaan ole verrattavissa tyypilliseen grindaukseen joka johtaa siihen että olet automaattisesti voittamaton. Mahtava peli.
Baten Kaitos 2 pitäisi saada joskus pelattua, mutta sitä ei tietääkseni koskaan tuotu Eurooppaan, eihän?
Näytä kirjoitukset
