Nyt on aika napata Splatoon 2, jos sen ostaminen digitaalisesti kiinnostaa. Kuudellakympillä saa itse pelin ja erinomaisen Octo Expansion -lisäosan. Peliä tulee tuskin samaan yhtä halvalla (39,99 €) diginä vähään aikaan.
Zeldan alennus ei sen sijaan ole niin hyvä, koska se on ollut aina eShopissa epätavallisen hintava (69,99 €).
Listan peleistä minua kiinnostavat Darkest Dungeon ja Axiom Verge, mutta ainakin jälkimmäisessä alennus on mitätön, ja pelin hankkiessani saatan mieluummin ostaa fyysisen version. Plus pelit menisivät heittämällä sinne surullisen kuuluisan backlogiin, jonka haalimisen aloittaminen suoraan sanottuna vähän hirvittää minua... Ehkä siis istunkin tämän alen ohi.
EDIT: Listasta puuttui Golf Story, jonka taidan napata alle kympin hintaan (9,89 €).
Jep, tämä ON vihdoin klassinen Mario Party. Kaikkea sitä, mikä teki Hudsonin kehittämistä peleistä niin loistavia. Minipelivalikon perusteella laskin, että pikkupelejä olisi tällä kertaa mukana 80.
Xboxilla en saa enää tiliä edes vaihdettua, edes vaikka poistaisin pelin ja lataisin uudelleen. Se on vain jumissa siellä error-viesteissä.
Meilaa Epicin tukeen, pienen tutkiskelun jälkeen löysin Reseterasta tämän:
Lainaus
Your option is email them and tell them to remove the xbl account from the epic account and only the xbl account because if it's the PSN account you'll basically lose everything.
After they disconnect it (yes it took weeks for me) you make a new epic account that will be solely for Xbl linking and link the xbl account to that epic account. Then you can play.
Jos Fortnitea pelaa kerrankin Epic-tunnuksellaan PS4:llä, sitä ei käsittääkseni voi enää käyttää Xboxilla tai Switchillä, vaikka tunnuksen linkittäisi pois Sonystä.
Octo Expansion julkaistaankin aikaisemmin kuin mitä arveltiin: amerikkalaisille tänä iltana, eli Suomen ajassa DLC:n ilmaantuminen tarkoittaa torstaiaamua. On siis tullut aika törsätä kultakolikot.
270+ pelituntia, Splatzones ja Rainmaker S+-tasolla, enkä ole nauttinut Splatoon 2:sta ikinä enemmän kuin nyt...
... paitsi, kun Clam Blitz on kierrossa.
EDIT:
Onpahan lisäri, sanon minä. Vaikeustasossa ei olla todellakaan pihistelty. Huomaa, että näitä haasteita on ollut väsäämässä osittain sama tiimi, joka parsi kasaan BotWin pyhäköitä. Toistoa on ehkä jonkin verran, mutta kentät ovat niin kompaktissa muodossa, ettei se ole ainakaan vielä ärsyttänyt. Minulle kokonaisuus toimii paremmin kuin Splatoon 2:n varsinainen yksinpelitila.
Splatoonin huumori, tyyli, tunnelma ja pelattavuus ovat niin omanlaisiaan, ettei vastaavaa peliä yksinkertaisesti ole. Piste. Se on heittämällä omintakeisinta shaibelia, mitä Nintendo on lähivuosina duunannut, ja pelin laadusta voisi BotW ja Odyssey poislukien heittää ilmaan saman väitteen.
Latasin tuon Fortniten Switchille, vaikka en niin välitäkään pelistä sen rakennuspaskan ja luokattoman randomin ampumisen takia.
Mutta täytyypä sanoa, että on kyllä todella hyvä porttaus! Crossplay pc- ja xbox-pelaajien kanssa ja hemmetti voice chat -tuki ilman mitään Nintendon paskahärpäkkeitä. Siis miksi helvetissä Nintendo tuputtaa sitä paskaansa peleissään, jos Switch tukee suoraan Voice Chattia kuulokeportista? Muutenkin kaikki friend-listat voi importata muilta konsoleilta, säätää kontrollit ja asetukset just niin kuin haluaa. Muutenkin näyttää hyvältä ja pyörii tarpeeksi sulavasti. Tulee varmasti olemaan supersuosittu Switchilläkin.
Pelataan Duoa/Squadia joku ilta, ja näytetään ananastukille, mistä poro pissii
30fps ei häiritse Fortnitessa läheskään samalla tavalla kuin vaikkapa Rocket Leaguen Quality-tilassa. Tuntui jopa kummallisen sulavalta, eli arvelisin sen olevan täysin lukittu ilman droppeja (tämä ennen kuin DF kertoo sen kyntävän alle kahdenkympin)
Lainaus
Enää kun sais ristiohjaimellisen Joyconin.
Täytyy varmaan importata se heinäkuussa Japanissa ilmestyvä Horin ristiohjain-Joykkari jossain vaiheessa, vaikka sitä voikin käyttää vain portablena. Play-asiasta näyttää tosin olevan ensimmäinen erä myyty loppuun.
Fortnite toimii Switchillä hienosti, vaikka peli pyöriikin tällä hetkellä 30 ruutua sekunnissa. Kokemus on täysin erilainen kuin muissa mobiiliversioissa; ohjauksesta nauttii enemmän, kun voi pelata fyysisillä näppäimillä, ja vielä kun Epic hioo suorituskykyä päivittäen Switch-version tukemaan gyro-tähtäystä, niin meillä on pelistä kerrassaan mainio versio.
Ehkäpä kesän killer app tälle alustalle? Tämän hetken kuumin peli ja kuumin konsoli ovat lyöneet hynttyyt yhteen, eikä se ole pikku juttu.
Fyysinen versio prequel-DLC:stä tulossa 21. syyskuuta. Sen ostaminen antaa pääsyn kaikkeen expansion passin mukana julkaistuun/julkaistavaan tavaraan. Hinnaksi kerrotaan 40 dollaria, eli täällä todennäköisesti 40 €.
Pelasin Xeno 2:n läpi, ja pelikello näytti noin 80 tunnin lukemia, mutta sen jälkeen en ole siihen palannut. Odotan siis syyskuuta.
Loppuvuosi taitaa olla lompakolle sittenkin odotettua kepoisampi. Jos tässä olivat kaikki merkittävät julkistukset, jää 2018 vuodeksi, jota kannattelevat Smash ja Pokemon, eikä niitä tule ainakaan myynnillisesti aliarvioida – ne ovat Nipan raskainta tykistöä, ja niiden ilmestyminen kuukauden sisällä toisistaan tulee näkymään ja kuulumaan.
Super Mario Party näyttäisi reboottaavan sarjan, ja heittävän samalla vesilinnuille kaikkia pelaajia kyyditsevän auton, jota kritisoitiin MP-sarjan ystävien toimesta joka käänteessä. Nyt se on poissa, sarja palaa vihdoin juurilleen kera Joy-con ohjaimien, jotka mahdollistavat varmasti viihdyttävän minipelien kokoelman. Tähdet ovat asettuneet oikein, toivotaan että Super Mario Party haastaa sarjansa parhaimmat osat. Odotan kovasti!
Smash vaikuttaa sisällöllisesti mielipuoliselta, ja käytännössä Wii- ja WiiU-osat väliin jättäneenä hyvin paljon tulee minulle uutena. Vaikuttaa täydelliseltä illanviettoihin, mutta entäpä HC-tason turnauksiin, joissa casuaalia vietäisiin kuin litran mittaa? Sen päättävät muut henkilöt, sillä en tule koskaan nousemaan Smashissa perusperaa paremmaksi.
Varteenotettavat (ja todennäköisesti hankittavat Switch-julkaisut) tänä vuonna sen perusteella, mitä on tiedossa:
KESÄKUU:
Mario Tennis Aces Wolfenstein II: New Colossus Mario+Rabbids Kingdom Battle – Donkey Kong Adventure (DLC) Splatoon 2: Octo Expansion
HEINÄKUU:
Captain Toad: Treasure Tracker Octopath Traveler Sonic Mania Plus
ELOKUU:
Monster Hunter Generations Ultimate Dark Souls Remastered (huhuttu julkaisukuukausi)
SYYSKUU:
Xenoblade Chronicles 2: Torna The Golden Country (DLC)
Odotan pelonsekaisin tuntein miltä Metroid Prime 4 näyttää.
Nähdäänköhän tänään? Aika 50/50 meininki. Toivon tietenkin, että nähdään, mutta ihan hyvin voivat säästää sen esimerkiksi GameAwardsiin, jos kyseessä on ensi vuonna julkaistava peli.
Metroid Prime Trilogy HD olisi yhtä lailla mannaa, ja hyvin todennäköinen julkistus, kuten TK:n kanssa miitissä keskustelimme. Pelkkä reson nosto riittäisi peleille, joiden art style hakee vertaistaan.
Insiderit sanovat, että uuden Smashin rosteri on tehty unelmista. Kuitenkin jokin Master Chief -julkistus tulee täysin takavasemmalta.
Odotan kovin myös Fortnitea, ja sitä miten eShop kestää "ladattavissa nyt!" -dropin aiheuttaman hullunmyllyn. Hienoa pelata förttiä vakavasti ensimmäistä kertaa Switchillä, ja myös squadina cross-playssä, olettaen, että Rocket Leaguen tavoin sitä tuetaan Switchillä.
Varoitus: Hyrule Warriorsin Adventure-moodi sisältää peli-iloa pilaavan ansan, johon on sitä helpompaa luisua, mitä enemmän perfektionisti on. Pyristelin siitä ulos, ja pelistä tuli heti nautittavampi.
Ansa on, että yrittää saada jokaisesta ruudusta kaikki A-rankilla avautuvat bonukset saman tien. Mätkin jonkun aikaa Fin kaltaisella kuonahahmolla Imprisonedin (pelin rassaavin vihollinen) varpaita tohjoksi, vain nähdäkseni hirviön voimapalkin putoavan h i t a a s t i. Enough! HW on suorastaan hermolepoa, kun areenalla myrskyää hyvin kehitetyllä suosikkihahmollaan, mutta vastakkaisessa skenaariossa se voi lietsoa kunnolla ragea. Palaan napsimaan bonuksia sitten joskus, mutta en anna niiden häiritä etenemistäni ruuduissa. En edes tiedä, kuka hullu tässä avaa kaiken mahdollisen tavaran kaikille hahmoille, sillä sydämenpalasia, kultalukkeja ja asuja on aivan helkkaristi tarjolla!
Pelattavuus on niin itseään toistavaa, ettei peli houkuttele monen tunnin sessioihin – sen sijaan lyhyemmät, alle tunnin pelituokiot tuntuvat Adventuren parissa mukavilta, varsinkin co-opatessa.
Kamoon, Bethesda, sun piti tykätä meistä! Fallout Shelter? Really? No, ehkä tiistaiksi säästettiin jokin herkku.
Halo: Infinite: Halo näyttää taas Halolta. Mukaan vielä Split screen, niin siellä yhdessä syrjäisessä metsätorpassa juhlitaan kotitekoisen pontikan kera, samalla kun kaupunkilaistollot kokoontuvat kattobileisiinsä pelaamaan niitä pirun online-pelejään.
Ja kyllä ES 6:n ilmaantuminen näin virallisesti sykähdyttää, vaikka peli siintääkin varmaan kolmen vuoden päässä. Teaserin perusteella en kuitenkaan osaa veikata lokaatiota, pystyykö joku Elder Onlinea pelannnut sanomaan juuta tai jaata siitä?
Uusi DOOM on helvetin siisti juttu. Quakeconiin piti toki jättää tärppejä, mutta jotain olisi voinut paljastaa. Edes alustat. Innostaa ja pelottaa samaan aikaan.
Normal-Casual läpi ja Normal-Veteran läpi myös. Nyt pelaan uutta kierrosta Nightmare-Veteranilla, jossa vaikeustaso vaikuttaa identtiseltä kuin aiemminkin lukuunottamatta bosseja, jotka saavat lisäystä liikerepertuaariinsa. Toki yhden hahmon vajeella syntyy myös uutta haastetta – varsinkin, jos menettää Miriamin aikaisessa vaiheessa kenttää.
Kyllä se Castlevania-kokoelma vaan maistuisi, sillä nälkä on nyt herännyt, eikä sitä millä tahansa kuonalla tyydytetä. On tämä hieno lajityyppi.
Yhdessä Steamin käyttäjäarvostelussa peliä muuten kuvattiin aika napsuvasti:
Lainaus
It's all of the Castlevania with none of the Konami!
Konamin huhuillaan esittelevän Switchille Castlevaniaa ja Metal Gearia. Molemmista olisi hienoa saada pätevästi tehdyt kokoelmat alustalle. Esimerkiksi Symphony of the Nightin läpäisin viimeksi tyyliin 15 vuotta sitten.
Ja E3 käynnistyy virallisesti jo tänään, kun EA:n lehdistötilaisuus alkaa klo. 21.00 kotimaan aikaa. Esillä ei kuitenkaan todennäköisesti ole paljonkaan sellaista, joka kiinnostaisi minua. Nostankin pressistä esille vain yhden pointin: laajentaako EA Switch-tukeaan Fifan ulkopuolelle?
Super Mario Galaxy HD. Melkein 11 vuotta vanha klassikko kestää mainiosti pelkän raa'an resoluution noston ilman reunojen pehmennystä. Se näyttää hätkähdyttävän hyvältä.
Nämä pelit menisivät kuin kuumille kiville eShopissa vaikkapa 20 euron hintalapulla. Kun WiiU-kirjasto ammennetaan loppuun, riittää Nintendolla vielä remasteroitavaa eeppistä myytävää Wii ja GC -puolelta röykkiöittäin.
Ostin Curse of the Moonin Switchille tänä aamuna, ja läpäisin neljä kenttää casual-asetuksilla. Kuolin vain sortuessani tyhmyyksiin lepakko-transformaation kanssa, mutta tuntui silti mukavalta aloittaa altaan matalasta päästä näinkin pitkän Castlevania-tauon jälkeen. Hahmoista olen käyttänyt pääasiassa ruoskaa heiluttelevaa Miriamia.
Heräteostoshintainen pieni herkkupala, joka varmasti houkuttelee läpäisemään kentät yhä uudelleen vaikeammilla asetuksilla.
Koji Igarashi jätti vuonna 2014 Konamin taakseen tullakseen myöhemmin yhdeksi ArtPlay-kehitystalon perustajista. Curse of the Moon taas syntyi Ritual of the Nightin joukkorahoituskampanjan ollessa huiman menestyksekäs: se porhalsi suvereenisti yli 550 000 dollarin tavoitteensa aina 5,5 miljoonaan dollariin saakka, joka oli ennen Shenmue III:a ennennäkemättömän suuri summa. Näin sai alkunsa 8-bittisille Castlevanioille syvään kumartava Bloodstained: Curse of the Moon, kun suunnitellusti myöhemmin tänä vuonna ilmestyvä Ritual of the Night ottaa vaikutteensa rakastetusta Castlevania: Symphony of the Nightista.
Curse of the Moonissa pelaaja voi synkän matkansa aika värvätä mukaansa uusia seikkailijoita, joilla kaikilla on omat ominaisuutensa ja HP-palkkinsa. Kun väki runsaantuu, pidotkin helpottuvat. Pelattavuuden armottomuuteen – siihen, miten pelihahmo reagoi iskuja saadessaan – voi itse vaikuttaa.
Peli löytyy pienten jakeluvaikeuksien jälkeen likipitäen kaikille alustoille, ja se maksaa 9,99 €. Hankin viimeistään viikonlopuksi!
Miten sinä pelaat tätä? Tylyn kovapintaisena vai enemmän kasuaalilla meiningillä?
Miten eShop kestäisi kuormituksen, joka syntyisi "saatavilla tämän Directin jälkeen!" -pommin synnyttämästä liikenteestä?
Jos Nintendo olisi oikein fiksu, se tulisi pelin kanssa ulos muutamaa päivää ennen E3:a, ja antaisi pelaajien ennakkoladata Fortniten. Toisaalta taas suurella yleisöllä saattaa olla elämässään parempaakin tekemistä kuin kytätä foorumeilla jokaista "tämä on ehkä totta" -huhua. Se mikä on ilmiselvää meille, voi olla täysi yllätys kasuaalille. Directille tämä antaa kyllä kunnolla iskuvoimaa.
Ensi viikosta on tulossa todella mielenkiintoinen.
Tiedän, että Manian digiversion voi laajentaa Plussaksi vaivaisella viidellä eurolla, mutten voinut vastustaa fyysisen houkutusta, kun taskussa oli vielä viiden euron henkilökohtainen alennuskoodi. Kyllä tekijät tämän ovat ansainneet.
En tiedä onko tämä maksullinen Plus-ominaisuus vai osa ilmaista päivitystä, joka julkaistaan heinäkuussa perus-Maniaan, mutta odotan eritoten mahdollisuutta poistaa kentistä 10 minuutin superteennäinen aikaraja. Voin tutkiskella maailmoissa sieluni pohjasta ilman sitä ikävää paniikin tunnetta, joka on ollut aina läsnä Sonicissa, mutta josta en ole koskaan erityisemmin välittänyt.
iOS 12 palauttaa uskoa siihen, että Apple ei vain puske silmittömästi eteenpäin uudet fyrkat silmissään, ja kylvä uusia ominaisuuksia vanhempien laitteiden omistajat unohtaen. Joku siellä on iskenyt kokouksessa nyrkkiä pöytään ja sanonut: "Hittolainen! Me olemme tätä parempia! Fiksataan nämä iäkkäämmät laitteet." Fantastista, että jopa iPhone 5S – joka uuden käyttiksen julkaisussa tulee olemaan viisi vuotta vanha puhelin – tulee hyötymään näistä uudistuksista. Oikein toimiessaan Apple saa yhä kilpailijansa näyttämään lähestulkoon naurettavilta.
One more year? Ehkä omakin 6 Plus vielä porskuttaa!
Hirviökonsoli saatavilla Gigantista 10.6 asti hintaan 379 €.
Tekisi mieli hankkia jo taaksepäin yhteensopivuuden ja gamepass-palvelun takia, mutta kun en ehdi edes pelaamaan kaikkia Switch-julkaisuja niin paljon kuin haluaisin! Hinnasta ei kyllä voi enää valittaa.
Tämän miitin lopputuleman yllä leijuu poikkeuksellisen vahva vaikenemisen ilmapiiri. Se koskee yhtä lailla WarioWare-lopputuloksia, parvekekeskusteluita ja miittihahmojen välistä ryhmädynamiikkaa, jonka vuodet ovat tasoittaneet särmistään kuluneeksi – paitsi niille, jotka uskaltautuvat leijonan luolaan uusina ja rohkeina.
Onko kaikki täällä maailmaa tuhoavia yksityisautoilijoita? Junailijat voisivat vihjaista, millä aikataululla tähtäävät paikalle, niin voisin hypätä Espoon keskuksessa mukaan samaan junaan.
EDIT: Sopisiko esimerkiksi U-juna, joka on Masalan asemalla 15:16?
Viimeistelin tänään MM3:n sekä aloitin nelosen. Kolmonen on todennäköisesti tuntien perusteella eniten pelaamani MM-peli, muttei suosikkini. Pitkitysvaihe peruspomojen ja Wilyn linnan välissä mielestäni saa pelin laahaamaan verrattuna Mega Man kakkoseen, joka tiettyjä loppuvaiheen perseilyjä (bossi, jossa on monta ammuksia viskovaa robottisilmää seinissä) lukuun ottamatta hipoo täydellisyyttä. Uudelleenpeluu vuosien jälkeen ei muuttanut näiden pelien arvojärjestystä.
4, 5 ja 6 eivät tule niin lihasmuistista, ja teen niiden pomoissakin helpommin virheitä. Nämä uudemmat on sen takia jopa hauskempaa pelata nyt läpi, kun ei muista jokaista ruutua tai ajoitusta unissaan.
Nelosen valintataulukkomusa on eeppisyyttä, ja samoin viimeisen Wily-taistelun!
Tapasin piirrellä parhaan ystäväni kanssa lapsena omia Mega Man -valintataulukoita sekä ruutuja. Haaveilin niiden jonain päivänä taianomaisesti yhdistyvän, ja ikään kuin heräävän oikeana videopelinä eloon. Nämä ovat minulle – ja varmasti monelle muullekin – paljon enemmän kuin pikseleitä ruudulla ja chiptune-sulosäveliä äänentoistossa. Niitä pelatessani pujahdan aikakuplaan, eikä maailmaa velvoitteineen ole hetkeen olemassa.
Näytä kirjoitukset
Ihan kuin ehtisin... ehkä sitten, kun saan Octolingin vietyä turvallisesti Inkopolikseen. 
