Yksi traileri, yksi ainoa kesällä 2014 esitetty traileri teki tästä pelistä lähes myyttisen – avoimen maailman Zelda, jossa sarja palaa todellisille juurilleen.
Sen enempiä höpöttämättä: nautitaan Nintendon taiasta, suurimmasta Hyrulesta koskaan, sen monista salaisuuksista, ja jaetaan tarinoita sekä huomioita seikkailun varrelta.
Lunastaako Zelda suuret odotukset? Onko tämä kaikkien aikojen paras sarjansa peli? Parempi kuin Ocarina of Time?
Tuo Zelda-suitsutus ennakoissa näyttää huikealta (valitut lainaukset lukien). Höngähdän menneen tuulahduksen ja väitän, että vajaan viikon päästä Switch-konsoli voi ylpeillä kaikkien aikojen parhaalla videopelillä – kaikkina aikoina, kaikissa kategorioissa... No, paitsi grafiikoissa, noin niin kuin teknisesti ajatellen. Taiteellisestihan Zelda on yksi parhaista genrensä peleistä, ellei jopa paras.
Nyt ei auta liikaa kuitenkaan videoita vilkuilla eikä lukeakaan tiedonmurusia, jotka saattaisivat pilata siistejä yllätyksiä. Se miellyttää, että peliä on näytetty yleensä vain aloitusluolan ulkopuolelta kymmenisen minuuttia, eli ei mitään pelissä, jonka koko kuulemma pieksee Skyrimin 2-3 kertaisesti.
Kiitos Nintendo. Switch voi olla kiirehditty, vähän kallis eikä niin toiveideni mukainen kaikessa, mutta Zeldan osalta tunnen asioita, jotka luulin jo kadottaneeni mitä tulee videopelaamiseen.
Gigantti mainostaa Switchiä uusimmassa mainoslehdessä 349 euron hintalapulla ja samalla mainitaan erän suuruudeksi 1000 Kpl. Onkohan tuo erä varattu pelkästään myymälöihin?
Saapa nähdä, nokittaako esimerkiksi power tuon vielä.
Nintendo Switch on siinä mielessä poikkeus että pitkästä aikaa sitten Wiin, on julkaisusta hieman hypettynyt ja sitä odottaa.
Wiin julkaisu sisälsi tosiaankin kunnon tunnelmaa. Vaikka en ostanutkaan laitetta julkaisussa, lähdin kavereiden mukaan jonottamaan ja fiilistelemään. Muistan miten Suomenojan Gigantin ovet avautuivat aamuvarhaisella ja parin, kolmenkymmenen ihmisen sakki lähti vyörymään kohti viihdeosastoa, mistä vähät Wii-paketit poimittiin minuutissa pois.
Nintendo Switchin julkaisu lähestyy. Se sai minut muistelemaan aiempia konsolijulkaisuja. Tajusin, että vain kaksi laitetta on päätynyt näppeihini heti julkaisupäivänä.
Muistellaan ja fiilistellään: kerro omat kokemuksesi julkaisuista.
Gamecube
Pelit-lehti kertoi, Konsolipelaaja (entinen Super Power) hypetti. Minä kävin kovilla kierroksilla ja tiesin, että Gamecube piti saada heti julkaisussa Luigis Mansionin kera. Se ei ollut Mario-peli, mutta näytti yhtä kaikki kiinnostavalta ja nätiltä – kuin piirroselokuvalta, mietin.
Kevään korvalla 2002 asuin Ikaalisissa, jossa oli tasan yksi teknologiamyymälä; Musta Pörssi, jonka paksumahainen ja -viiksinen päällysmies sujautti sikari suussaan hintalappuihin ylimääräisiä nollia, eikä edes tiennyt mitään Nintendoa olevan olemassakaan. Kun astuin liikkeestä ulos kirkkaaseen kevätaurinkoon, taivaalta nenälleni laskeutuivat aurinkolasit, ja tajusin välähdyksenomaisesti mitä oli tehtävä; oli lähdettävä suureen maailmaan, satojentuhansien asukkaiden Espooseen, joka mahdollistaisi Gamecuben hankkimisen heti julkaisussa.
Ja niin se tapahtuikin: julkaisupäivänä tunnelma oli tiivis. Muutama ensimmäinen liike oli tuottanut tylyn vesiperän, mutta sitten Merituulen kauppakeskuksesta Suomenojan kupeesta löytyi lila konsoli haluamani pelin kanssa. Laatikko muovipussissa tuntui kevyeltä, ja sen kutsu kaikui kuin seireenien ujellus. Vaikka en vielä tuolloin tiennyt, miten kova konsoli laadullisesti tulisi olemaan, ja miten paljon upeita moninpelitunteja se tulisi tarjoamaan, kellui mielessäni parhaudesta vihjaillut valju aavistus.
Ja pojat, kyllä se täyttyi.
Nintendo DS
Elettiin jo alkuperäisen Pelaajaboardin aikaa. Nintendo DS teki tuloaan, samoin uusi versio Super Mario 64:stä.
Tuolloin olin laitteesta hyvin innoissani, vaikka myöhemmin se näyttikin toteen, etteivät käsikonsolit olekaan minulle tärkein juttu. Elin kuitenkin niin tuuhean hypehunnun alla, että ilmoittauduin AMO:n kilpailuun, josta voitin itselleni mahdollisuuden ostaa konsoli heti julkaisussa – vai jopa muutamaa päivää ennen? En muista tarkalleen. Jokatapauksessa lunastin tämän mahdollisuuden, ja hihkuin innoissani vihdoinkin voitettuani edes jotakin! Vaikka se olikin vain köpöinen mahdollisuus köyhtyä elektroniikkaa vastaan.
Alkuperäinen DS muistetaan möhkälemäisenä, himmeänäyttöisenä rumiluksena, josta taisin monessa yhteydessä käyttää aikoinaan sanaa "kaunis." Siitä ei puhuta, kuten ei myöskään Xbox Crystalia kohtaan muodostamastani tunnesiteestä...
Tuntuu merkilliseltä, että tämä laite päätyi tälle listalle. Gamecube sille kuuluu, mutta että DS? Muistaakseni laite ei edes ollut hallussani julkaisun jälkeen kuin puolisen vuotta, kun jo myin sen. Toisaalta takavuosina myin joka toinen kuukausi pelikokoelmani pois, joten...
Nintendo Switch saattaa tehdä jatkoa listalle parin viikon päästä. Saa nähdä.
Kaunis ja kevyen näköinen käyttöliittymä hyvällä reagointinopeudella – muistuttaa uusimpia Androideja. Heittämällä parasta, mitä Nintendo on UI-puolella suunnitellut.
Ja sitten: Nintendo-tiliin linkitetään eShop-ostokset. Oliko tämä uutta tietoa? Minulle kyllä. Tämä siis tarkoittaa, että esimerkiksi Virtual Consolesta voi huolettaa ostaa pelejä, kun tietää niiden jäävän ostoshistoriaan, ja sitä kautta siirtyvän Nintendon seuraavaan laitteeseen (ainakin oletettavasti).
Gamestopin yöjulkaisussa saatavana rajoitettu erä Switchiä: Kampissa, Turussa ja Jumbossa.
Aikooko joku mennä? Tunnelmahan siinä nousee, kun jonottaa pari tuntia samanhenkisten ihmisten kanssa.
Taisin varata niin myöhään, ettei ole toivoakaan saada ensimmäisestä erästä – siinä mielessä yöjulkaisu voisikin olla hyvä vaihtoehto (en siis laittanut Fnacista tilaukseen).
Mistä tilasit ja milloin? Mietin tässä myös että näinköhän sitä jää nuolemaan näppejään. Ite tilasin 14. tammikuuta Konsolinetistä.
Verkkokaupasta pistin tilauksen vetämään vasta helmikuun alussa. Siellähän laite oli ennakkotilattavissa vaikka miten pitkään jo viime vuoden puolella, en siis oikein usko mahdollisuuksiini.
Yöjulkaisuun lähtö Kampin Gamestoppiin saattaa nousta tosiaan parhaaksi vaihtoehdoksi.
Gamestopin yöjulkaisussa saatavana rajoitettu erä Switchiä: Kampissa, Turussa ja Jumbossa.
Aikooko joku mennä? Tunnelmahan siinä nousee, kun jonottaa pari tuntia samanhenkisten ihmisten kanssa.
Taisin varata niin myöhään, ettei ole toivoakaan saada ensimmäisestä erästä – siinä mielessä yöjulkaisu voisikin olla hyvä vaihtoehto (en siis laittanut Fnacista tilaukseen).
Ranskasta (Fnac) saisi Switchin + Zeldan hintaan 367€ postikuluineen... Ostoskorissa ovat, mutta jäävätkö myös sinne? Hiirikäsi voi aina lipsahtaa, ja vahinkoja sattua.
Julkaisupäiväksi? Ei varmaankaan. Vajaan kahdeksankympin säästö olisi kuitenkin huomattava.
Hyvin originelli ja koukuttava. Sarja, joka pyöri huikean mielenkiintoisen ja suuren teeman ympärillä. Odotan toista kautta, joka äskettäin vahvistettiinkin tuotettavaksi.
Neljäs uuden MacGyverin jakso olikin jo varsin mainio! Sarja tuntuu parantavan mitä pidemmälle mennään. Macin ja Daltonin välinen kemia kantaa, ja siitä on muodostunut hyvä tukijalka.
Jakson kaksi videopeliviittausta taivuttivat hymyn huulille:
Xbox 360 (toki osan näistä saisi PS3:llekin) on tarjonnut paljon mukavia yhteistyötunteja, ja tulee niitä tarjoamaan paljon myös tulevaisuudessa. Vilkaistaanpa tämän hetkistä tilannetta:
Halo: Anniversary EI ALOITETTU
Tästä alkaa Halotus, kun aika vihdoin koittaa. Originaalista en muista enää mitään.
Halo 2 EI ALOITETTU
Jäi mieleen aikoinaan moninpelin vuoksi... minulla oli Live, Halo 2 ja pelasin Haloa Livessä. Sitä oltiin kovaa ydintä, kunnes joku perhanan KonsoliFINin supernyyppä ampui raketin naamioon.
Halo 3 EI ALOITETTU
En ole pelannut ikuna kuuna... vai olenko? Hämärästi muistan, että jossain miitissä ohjain olisi eksynyt käsiini, ja yhdessä Suurvisiirin kanssa olisimme olleet pahnanpohjimmaisia. Hylkiöitä. Tykinruokaa. En kuitenkaan tunnusta.
Halo 4 EI ALOITETTU
No tätä nyt en ainakaan ole pelannut... vai olenko? En ole.
Halo: Reach EI ALOITETTU
Kun ajattelee sitä tulossa olevan Halonhakkuun määrää, menee pistooli vähemmästäkin pöksyyn.
Rainbow Six: Vegas PELATTU, LUVASSA EHKÄ SATUNNAISTA TERRORIST HUNTIA
Ah, Vegas... Jumankauta, että tämä viihdytti. Kakkonen oli toki ykkönen, mutta kyllä tätäkin räimittiin kuin miittiin eksynyttä eilisen teeren poikaa konsanaan. Huh huh!
Kampanja lunasti odotukset, mutta jaloissa pyörineet tekoälysoltut vain sotkivat kaiken, ja pelastivat meidät kuolemalta kymmeniä kertoja – mutta se ei olekaan pointti; anna meidän vaipua yöhön kahdestaan, ilman näitä uunoja, jotka seisoskelevat ahtaan oven pielessä jonossa kulkuväylän tukkien. Ai... omia ei saanutkaan ampua?
Resident Evil 5 LÄPÄISTY
Vesi nousee vielä jälkimainingeissakin kielelleni! Kenttädesign, asepäikät, hahmot, tunnelma, josta kaikki kauhu loistaa poissaolollaan, mutta joka palvelee yhtä parhaimmista yhteistyöpeleistä koskaan. Olen siinä käsityksessä, että peliin on tehty ainakin yksi DLC. Voi olla, että pelaamme sen jossain vaiheessa.
Resident Evil: Revelations 2 LÄPÄISTY
Hutkittuani sorkkaraudalla monstereita ja osoiteltuani heitä pelottavalla taskulampullani kymmenen pelitunnin ajan...
Resident Evil 6 20% LÄPÄISTY
...tunsin itseni jumalaksi, kun käynnistimme Ressa 6:n, valitsin haulikon ja ammuin hirviöltä kaalin sopaksi maassa kierien.
Splinter Cell Conviction EI ALOITETTU
Yritimme pelata aiemmin Wiin Splinter Celliä, mutta sen kontrollit osoittautuivat niin helpoiksi, että vietimme puoli tuntia alkuhuoneessa seinille kiipeillen ja miettien, miten sieltä pääsee pois. Sitten toinen meistä pääsi ja ojensi auttavaa kättänsä. "Damn, we are good!" hän sanoi.
Me lopetimme pelin. Odotan tältä parempaa, ja ainakin videon perusteella kontrollit vaikuttavat ihan hyviltä.
Fable 3 EI ALOITETTU
Ai että! Diablo 3:n jälkeen ehkä se seuraava seikkailu? Tästä tulee ihan sairasta: molemmat voivat luoda oman hahmon, sukeltaa monipuolisiin questeihin ja värikkäseen maailmaan, jossa pelaajat voivat jopa avioitua ja saada lapsen... tästä tulee ihan sairasta.
Perfect Dark EI ALOITETTU
Todellinen klassikko odottaa jossain vaiheessa. Suorastaan naurattaa miten hiton sulava tämä X360-remake on verrattuna N64-versioon!
Perfect Dark Zero EI ALOITETTU
Kyllä kyllä, me pelaamme tämän, kunhan temperamenttinen ystäväni ei vain tuhoa ohjaintani sadannen pieleen mennen hiiviskelytavoitteen jälkeen.
Dungeon Siege ALOITETTU, MUTTA HYLLYLLÄ
Tämä ei vain klikannut. Tuntui jotenkin kylmältä ja sekavalta. Turha pelata tällä hetkellä, kun muutakin tarjontaa riittää.
Diablo 3 ALOITETTU, PELATTU EHKÄ 5-10%
Tästä pitää naatiskella! Mutta silti juosta pää kolmantena jalkana jokaiseen kaninkoloon ja kammioon. Mikä onkaan seuraava avautuva erikoiskyky? Ties vaikka pelaisimme toisenkin kerran eri hahmoilla pienen tauon jälkeen, on tämä vain niin hyvä!
Borderlands EI ALOITETTU
Näyttää persoonalliselta, ja konsepti on paperilla hyvä. Aistin kuitenkin, että tällä pelillä on vaara tulla hyllytetyksi Dungeon Siegen tavoin. Pari ensimmäistä pelituntia ovat kriittistä aikaa.
Army of Two EI ALOITETTU
Jälleen sarja, johon en ole vielä kajonnut. Ensimmäinen AoT on kuitenkin ilmeisesti ihan messevää yhteistyöräiskintää?
Aliens: Colonial Marines EI ALOITETTU
Sanokaa mitä sanotte, mutta katsoin Youtubesta jaetun ruudun kampanjan videoita, ja niiden jälkeen maksoin mukisematta pari euroa tästä pelistä.
Gears of War PELATTU EHKÄ 5%
Paluu Gearsin ääreen koittanee lopputalvella, alkukeväästä.
Gears of War 2 EI ALOITETTU
Tuskin tulee pelattua heti Gears 1:n läpäisyn jälkeen. Tai sitten tulee, jos pääsee kunnon putkeen ja GoW vetäisee mukanaan.
Gears of War 3 EI ALOITETTU
Trilogian päätös, jonka jälkeen on varmasti pakko hommata vielä esiosa ja tapa pelata Gears 4. Mutta kuinka kauan kuluu, että olemme siinä pisteessä?
NintendOnlinen vuosimaksu tulee ilmeisesti olemaan jossain 20-30 dollarin välillä, euroissa asettuu kyllä alle sadan.
Myönteinen ylläri. En ole tottunut maksamaan konsolien nettipalveluista mitään, mutta kyllä Nipalle voi parikymppiä vuodessa heittää jos asiat toimivat nikottelematta.
Ja puhehan oli myös yhdestä klassikkopelistä, jota voi pelata aina yhden kuukauden, kunnes valitsevat taas uuden lainalahjan. Olen löytänyt tähänkin jo positiivisen näkökulman: peliä tulee ehkä pelattuakin, kun tietää sen poistuvan kuukauden sisällä. Tiedättekö mitä? Laudalle pystyyn Kuukauden Klassikko -lanka, jossa fiilistellään ja pelataan uusinta lahjaa. Luvassa kymmenen peräkkäistä viestiä meikäläiseltä.
Liekkö Switchillä mitään modi-supportia sitten tuohon Skyrimiin...
Hyvä kysymys. Onko se edes Special Edition, vai pohjautuuko enemmän X360/PS3-versioihin? Sillä videolla vilahti vain nimi SKYRIM ilman alatitteleitä.
Olisi kyllä kova, jos se olisikin SE, ja tarjoaisi Xbox One -version tavoin modituen kustomoiduilla sisällöillä. On nimittäin muutamaan otteeseen käynyt mielessä Onen hankkiminen ihan siksi, että saisi Fallout 4:ään ja Skyrimiin puolivillaista täydemmän modituen (täysin on toki herraskansalla).
Huono mainonta ei ainakaan nakkaa kapuloita rattaisiin. Tällaista superbowlissa:
Eikö Epillä ollu WiiU vielä? Erohan näiden versioiden välillä kun ei ole juuri ollenkaan. Ja WiiU pelihän se on, niin ei se nyt kovin paljoa voikaan siitä erota. Tietty jos sitä haluaa puiston penkillä pelata niin sitten...
En ole ostanut ikinä mitään konsolia heti julkaisussa ja kuvittelin vielä 6kk sitten että NS (tai silloinen NX) voisi olla ensimmäinen. Mutta eihän siinä ostossa vain ole mitään järkeä. Xenobladen tai Fire Emblemin aikoihin voisi ostaa, todennäköisesti odotan Mariota.
Ei ole ollut Wii U:ta enää pariin vuoteen. Jos olisi, hankintaa olisi voinut siirtää helposti loppuvuoteen.
Itse mietin, että mitä ihmettä sillä nyt sitten pelaan? No, kyllä Zelda varmasti tarjoaa kaikkien salaisuuksien metsästäjälle kuukauden, kaksi peliaikaa. Sitten MK8 Deluxe astuu parrasvaloihin, ja sehän on minulle täysin uusi kokemus. Siinä kaikki cupit kullalle, paljon jaetun ruudun pöristelyä ja sitä nettipeliäkin, jos ei töki kuin rasvaton maitorahka ilman mustikoita. Siinähän voisi hyvinkin hurahtaa pari kuukautta...
Mitäs syksyllä? Voisin ostaa sen Skyrimin, ja köpötellä Nuuksion metsiin etsimään fiilistä, luolia ja järvestä käärmeiden selkään pomppivia lohia.
Kuulostaa siltä, että olen puhumassa tätä laitetta itselleni julkaisussa, tavalla tai toisella. Damn it!
Pistin verkkokaupasta neonväreissä ennakkotilaukseen, vaikka tuskin ensimmäisestä erästä nyt tilauksen jättäville edes riittää. Vai riittääkö? Wii U:n julkaisupäivänä heinäsirkat sirittivät kaupoissa. Tosin nyt ilmassa väreilee onnistuneemman lanseerauksen sävy.
Enkä ole edes varma lunastanko tilaustani. En ole.
Kuitenkin, päivä päivältä Nintendo Switch houkuttelee jotenkin enemmän. Uusi Zelda on aina uusi Zelda, enkä ole sitten Twilight Princessin tuntenut sen sarjan kanssa vastaavaa kipinöintiä – ja siitähän on luoja sentään jo yli kymmenen vuotta.
Rationaalisuus ja wanhan Nintendo-miehen kiihko temmeltävät mieleni sopukoissa, vähän väliä toinen niistä pääsee voitolle, mutta molemmat ovat silti vielä vetelemässä naruistaan. Tiedä sitten mikä tämän lopputulos on!
Kaksi jaksoa katsottu Nuorta MacGyveriä katsomosta.
Ei se olekaan pöljempi! Odotin imdb:n arvosanan perusteella paljon pahempaa, todennäköisesti alkuperäisen sarjan ystävät ovat vain läiskineet ykkösiä tiskiin.
Se on erilainen, hyvinkin erilainen. Macin taustalla on tiimi. Se on jo yksinään iso muutos alkuperäisestä sarjasta, jossa Mac esitettiin enemmän yksinäisenä sutena, jonka kaikki sukulaiset olivat kuolleet johonkin epämääräisen onnettomuuteen, ja jonka perusteella sankari oli lopettanut alkoholin juomisen, tupakan polton, yhden yön naistentelut ja tuliaseilla räimimisen.
Ne tuliaseet; uudessa MacGyverissä niillä räimitään tuon tuostakin, mutta onneksi itse juhlakalu ei ole vielä putkirautaan näppejään iskenyt. Jos tätä kohdellaan esiosana (esiosa, joka sijoittuu nykyaikaan, kun alkuperäinen oli kasaria), niin ehkä jossain vaiheessa näemme hetken, joka aktivoi Macin sisäisen pasifistin?
Leppoisa tunnelma on mielestäni plussa. Vakavia sarjoja on tänä synkkyyden ihannoinnin aikakaudella aivan helvetisti, kevyempi veijarointi osuu omaan makuhermooni.
Ai niin, alkujakson jälkeen soiva tunnusmusiikki antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa: alkutahdit ovat tuttuja originaalista, mutta sen jälkeen biisi on täyttä Unchartedia. Olisin kuullut mieluusti vaikka maltilla päivitetyn version alkuperäisestä. Ehkä toivoa on, ehkä se muuttuu. Melko hyvien katsojalukujen valossa nimittäin ainakin toinen kausi näyttää varmalta.
Menee yhdeksi parhaista yhteistyöpeleistä. Sopivan taktinen, ei liian kireäotsainen. Pelimekaniikat suosivat kekseliästä yhteistyötä, kun kentät avautuvat tarjoten erilaisia etenemismahdollisuuksia. Hipsiikö toinen katolta käsin roistojen kimppuun samalla kun itse ujuttaa kranaatin huoneeseen alakerroksesta? Vaimentimet ruuvataan paikoilleen tyydyttävästi, ja haulikon pitkä lataamisaika voi koitua kohtaloksi. Erinomaista tunnelmaa.
Olisi täydellistä, jos tekoälyn ohjastamat yksiköt saisi co-opissa kokonaan pois päältä. No, onneksi on olemassa Terrorist Hunt -pelimuoto, johon tulee varmasti palattua vielä moneen otteeseen.
Samalla voin ylpeällä rintaäänellä kertoa, että Diablo 3:n kokoista aukkoa pelisivistyksessä on paikattu nyt noin viiden pelitunnin verran. Etukäteen vähän pelkäsin sitä Dungeon Siegen kaltaiseksi, mutta nämä pelot sysättiin syrjään heti alkumetreillä, kun paljastui miten helppoa Diabloa minuuttiakaan pelaamattoman oli sisäistää miten valikot, aseet, suojat sun muut ominaisuudet toimivat.
Sarjakuvamaisuutta ja realismia yhdistelevässä graafisessa tyylissä on jotain kertakaikkisen valloittavaa. Yksityiskohtia on tuhottomasti, pienet nippelit ja nappelivat HUDissa palvelevat tarkoituksiaan, eikä koskaan ole pallo hukassa. Tämä peli on pelinä mestarillinen, ja kuin tehty kunnon yhteistyötä varten.
Tapaamme pelata yleensä kahta co-oppia rinnakkain, joten mikähän päätyy seuraavaksi Diablon rinnalle? Ressa kutosta on pelattu vasta yksi kampanja, ja Gear of War ykkönenkin hivutti itsensä telakalle puolisen vuotta sitten alkuvaiheissaan. Hyllyt pursuavat Halojen kaltaisia elämyksiä...
Seuraaviksi hankinnoiksi kaavailen Fable kakkosta ja kolmosta, Splinter Cell Convictionia ja Left 4 Dead kakkosta.
Onhan se kallis, eikä kannettavan ja kotikonsolin hybridi tarjoa itselleni juurikaan etuja, koska en sitä kuitenkaan ottaisi lähes koskaan mukaan mihinkään. Kauas jäi fiilis, että tällä Nintendo nousisi myynneissä Wii U:n katastrofin jälkeen, vaikka tällä kertaa konsepti onkin selitetty paremmin ja houkuttelevammin.
Zelda hotsittaa, ja kun Wii U:ta en omista, harkitsin/harkitsen jopa laitteen hankkimista heti julkaisussa, ainakin sivuajatuksena. Yli neljänsadan lovi lompakkoon tuntuu kuitenkin kovalta. Tämän vuoden peleistä Zeldan lisäksi Mario Kart Deluxe kiinnostaa, koska kasi jäi pelaamatta kokonaan. Ja Mario Odyssey tietysti, mutta eiköhän se julkaista vasta keväällä 2019.
Pitäisiköhän kuitenkin odottaa loppuvuoteen mahdollista hankintaa? Silloin voi ehkä saada viisikymppiä halvemmalla konsolin ja yhden hyvän pelin sisältävän bundlen. Saapa nähdä, tällä hetkellä vaakakuppi kallistuu odottelun suuntaan.
Scarfin esiin nostama aloitusviesti oli hauska ja kaamea yhtäaikaa; maalaisjärjellä rustatut toivomukset jätettiin hotdogiensyönti- ja utareidenlypsypelien varjoon. On ne vaan aikas velikultia.
Mitäs erikoisvarustetta tarvii talvilenkkeilyyn, jos mitään? Tarviiko jotain gore-tex -lenkkareita, vai juokseeko porukka kesät talvet samoilla lenkkareilla? Kannattaako laittaa jotkut liukuesteet kenkiin? Muuten vaatepuolella varmaan kerrospukeutuminen ja viimalta suojautuminen on ne ykkösjutut?
Itse juoksin aikoinaan parin talven läpi tavallisilla juoksukengillä, enkä kaatunut muistaakseni kertaakaan, ellen sitten kaatunut ja menettänyt muistiani. Mutta en usko (enkä muista). Järeämmällä pohjalla varustetut kengät tuo toki luottoa pintaan, ettei tarvitse välillä taiteilla sukkasillaan.
Hyvänä vaatesääntönä pätee, ettei lenkin alussa ja ulos lähdettäessä ole vielä mukavan lämmin, sillä ruumiinlämpöhän nousee lenkin aikana, ja jos on pistänyt liikaa päälle, tulee lenkistä hikinen. Itse taisin 5-10 asteen pakkasilla mennä pitkälti näin: tekninen aluspaita, pitkähihainen paita, softshell-takki (ja tietty pipo ja hanskat). Jos oli erityisen kylmä (-20), lisäsin vielä yhden kerroksen, ja silloin lähinnä naamassa alkoi tuntua pakkanen. Vaatii ehkä vähän kokeilua, että löytyy sopiva määrä vaatetusta oman kehon kylmänsietoon.
Juu juu, on sulla se Skyland ja juu, kyllä se komialta näyttää. Hiton Sony rajoituksineen.
Yritän nappaa tiestä kuvan suht samoilla kohdin tänään tai huomenissa. Mutta kuka tietää, ehkä se Skyland ehti tuudittamaan jo sinut liian hyvätasoisiin tekstuureihin.
Nuo modatut hahmot näyttää niiiiiin paljon paremmalta kuin vaniljat. Se ottaa kupoliin, että tietyistä hahmotyypeistä on lähes mahdotonta saada modaamattomassa pelissä hyvännäköisiä. Myönnän toki senkin, etten ole mikään hahmonluonnin mestari.
Tyhmä kysymys. Tässä peliä odotellessa olen selaillut modeja niin toimiiko tuo niin. että kun bethesdan saitilla klikkaan add to library niin tuo on sitten boxilla valmiina ladattavaksi kunhan vaan kirjaudun bethesdan tililleni? Olisi meinaan kätevää nyt valmiiksi jo kaikki modit laittaa talteen ettei sitten enää tarvitse alkaa hakemaan niitä kun peli saapuu.
Nyt löytyy modeja kaikkeen valaistukseen, tekijän pitäisi päivitellä niitä säännöllisesti.
Yöt eivät vaikuta olevan lainkaan niin pimeitä kuin Darkness Fallia käytettäessä, mutta eiköhän taso ajan kanssa asettaudu sopivaksi. Ajatuksena kuulostaa hienolta, että esimerkiksi synkimmistä luolista poistetaan kynttilöitä, ja niistä tehdään pimeämpiä. Pelissä on kuitenkin soihdun ja valopallotaikojen tapaisia juttuja, jotka säätämättömässä pelissä eivät vaikuta mihinkään.
Ja nyt esimerkiksi talojen sisällä ikkunoista hyökivä valo määräytyy vuorokaudenajan ja säätilan mukaan.
Pakkohan se oli itsekin tämä ostaa kun cdonin black friday diilistä sai 37.95e hintaan. Luonnollisesti otin xbox one version paremman modi tuen takia. Xbox 360 versiota tuli silloin vuosia sitten pelattua yli 100 tuntia, mutta jos tämän nyt jakaisi aloittaa uudestaan modien voimalla ja onhan mulla kaikki lisäritkin kokematta.
Nyt on tullut Xboxille aika monta makeeta grafiikkamodia, esimerkiksi Vivid Weathers ja koko luonnon suurempitekstuuriseksi muokkaava Skyland.
Nappaahan kuvia kuvaketjuun, kun saat Skyrimin modattua. Kiinnostaa nähdä, mihin Xbox One -versio taipuu.
Katsoin tuota samantien, mutta en TV:n sovelluksesta tuota löytänyt. PC:n puolelta löysi, joten tulikin otettua testiksi samantien tilaus tuolla kovemmalla laadulla.
Raportoihan miltä näyttää. Moni Netflixin alkuperäistuotannosta on jo neljän koon laatua, samoin vaikkapa Breaking Bad. HDR löytyy noin kymmenestä sarjasta, listaa täällä.
Esim. Netflixissä en näe missään vaiheessa millä laadulla se lähetystä syöttää. En nimittäin voi uskoa että sieltä ainakaan 4k:ta tulisi Daredevilinkään tapauksessa, vaikka varsin hyvältä näyttikin.
Netflixin käyttäjätilin uumenista kohdasta "vaihda suoratoistosopimusta" löytyy erikseen 4K-asetus, samalla saa kaksi lisäruutua yhtäaikaiseen katseluun (yhteensä siis nousee neljään). Hinta pomppaa nykytaksoilla 9,99 eurosta 11,99 euroon.
Ylihuomenna maailma saa uusia Gilmore Girls -jaksoja!
Minä en – katselen sarjaa 6. kauden puolivälissä, joten joudun odottamaan vielä pari viikkoa upouusien jaksojen näkemistä.
Nyt voi jo sanoa, että tämä sarja on sementoitu yhdeksi suosikeistani. GG on yksinkertaisesti tavattoman hurmaava draama, joka tasapainottaa huumorin ja vakavammat hetket taidokkaasti. Toinen toistaan persoonallisemmat hahmot laukovat konekivääridialogia, jonka kaltaista muissa tv-sarjoissa ja elokuvissa ei juurikaan olla nähty. Tämä on erityispiirre, joka erottaa Gilmoren tytöt muista.
Ihmissuhteiden kanssa ei myöskään pidetä turhaa kiirettä, ne rakennetaan kaikessa rauhassa, ja sitten kun jotain viimein tapahtuu, saa kaltaiseni maksimimalmeja lattiaan paiskova rahkamörkökin silmänurkkaansa jotakin kosteaa.
HUDin poistaminen: paras mahdollinen pelimekaaninen säätö, jota kumma kyllä kokeilin ensimmäistä kertaa vasta Special Editionissa.
Oli niin paljon muttia: se poistaa tähtäimen, se poistaa katsottujen tavaroiden nimet ja ominaisuudet, ei näe ovatko ovet lukittuja vaiko ei, ei näe energian eikä taikavoiman määrää. Täytyy kokeilla! Mennä perstuntumalla! Katsoa, kuunnella ja hengittää peliä, eikä vahdata tylsiä lukuja ja symboleita näytöllä.
Näen sen sijaan edessäni olevan kokemuksen aidoimmillaan, kun välikerros minun ja hiekkalaatikon väliltä on tiessään. Skyrim imaisee tavattomalla vimmalla kauniiseen maailmaansa, ja musiikit poistamalla immersio on jo niin kovaa, että pohjoisilla alueilla hengitän olohuoneessa huuruisesti. Sitäpaitsi jouskarilla hyvän osuman lasauttaminen ilman tähtäintä on tavattoman palkitsevaa.
Pelin suurin ongelma onkin nyt, että Skyrim on melkein jo liian hyvä.