Vahvistakaahan, ettei Super Mario Makerissa ole minkäänlaista moninpeliä? Että pystyisi vetämään itse tehtyjä kenttiä kaverin kanssa niin, että vaikka kaksi hahmoa on yhtäaikaa kentällä, ei vuoronperään.
Uneksin jossain vaiheessa, että tässä olisi voinut rakentaa itse vaikka viisi maailmaa, joihin kaikkiin viisi kenttää ja sitten pelata koko komeuden läpi ystävän kanssa. Tai sitten vain latailla parhaita kenttiä netistä.
Paljonkohan normi-kutosesta saa noiden uusien mallien tulemisen jälkeen?
Oiskohan 400-450 euroa hyvä arvio? Voi olla hieman vähemmänkin, koska nyt puhelimia tulee isompi lössi kerralla käytetyille markkinoille.
Noiden uusien hinnat muuten nousi vähän, johtuen todennäköisesti heikosta eurosta. 6 Plus lähtee nyt Saksassa 849 eurosta (Suomessa voi olla parikymppiä enemmänkin).
Sellaiselle joka on tottunut Skyrimin ja Oblivionin tasoisiin tehtäviin, ovat tämän pelin questit hämmentävän hyvin kirjoitettuja ja mielenkiintoisia. Tällä hetkellä niitä myös satelee joka puolelta. Lähestyn leveliä 11 ja tein eilen Bloody Baroniin liittyviä juttuja. Olin aidosti kiinnostunut juonenkäänteistä ja halusin tietää mitä tapahtuu. Monesti tälläisissä peleissä haluaa vain sen palkinnon käteen ja hei hei. Nyt se tarina ja hahmojen välinen vuorovaikutus tuntui enemmän itse palkinnolta! Pelin maailma alkaa tosissaan vetää puoleensa.
Löysin myös jostain kaupungista vihdoin parturin ja leikkasin kolean elven rebel cutin!
Hyvä paketti tulossa tuosta, varsinkin kun kyseessä on S-malli. Oikeastaan on turvallisempi olla S-kelkassa kun aiemman mallin viat on saatu hiottua pois.
Kuulemma 16 gigainen olisi jälleen se vähemmän kallis malli. Se on täysin käsittämätöntä, ottaen huomioon nuo huhut 4K-videokuvauksesta. Mulla on 16 gigainen Plus ja sillä saa juuri ja juuri kuvattua vlogeja 1080p60fps-videona kun vie ne heti Macille talteen. En kehtaa edes laskea montako minuuttia 4K-videota mahtuu 16 gigaiseen sen jälkeen, kun käyttis ja pakolliset ohjelmat on asennettu.
16 gigainen myy ilmeisesti vielä varsin hyvin ja senhän takia se mukana pyöriikin!
Tuo uusi 7000-sarjan alumiinirunko otti yli tuplasti enemmän hittiä kiloina ennenkuin alkoi taipumaan, verrattuna tavalliseen kutoseen. Eli ainakin S:n omistajat voivat jo olla todella rauhassa sen suhteen. Itse olen alkupaniikkien (muutama eka kuukausi) käyttänyt Plussaa rennosti ja suht tiukkojenkin farkkujen taskussa (ei kuitenkaan hipster-tiukat) eikä ole taipunut.
Uncharted: The Nathan Drake Collection Julkaisupäivä: 7.10.2015
Uncharted 4: A Thief's End Julkaisupäivä: 18.3.2016
Nyt kun U4 sai julkaisupäivän, on aika avata keskustelu kyseiselle pelille sekä myös reilun kuukauden päästä ilmestyvälle kokoelmalle, joka niputtaa yhteen kaikki kolme aiempaa Unchartedia ja kuorruttaa paketin 1080p-resoluutiolla, 60 kuvan ruudunpäivityksellä ja monilla graafisilla parannuksilla.
Kuinka moni aikoo pelata aiemmat osat ennen nelosen ilmestymistä? En itse välttämättä taida loka tai marraskuussa ehtiä, mutta ihan loppuvuodeksi tai tammikuuksi voisi ottaa ohjelmaan kokoelman läpikäymisen.
Katsokaahan Narcos. Mukavaa tahtia etenevä, tiivistunnelmainen, hyvin näytelty, pääosin espanjankielinen, juuri sopivan viihteellinen kuvaus Pablo Escobarista ja 80-luvun alun Kolumbian huumekartelleista.
Toivottavasti jatkoa ei tarvitse kauaa odotella.
Katsoin eilen illalla ensimmäisen jakson ja lopputulema oli "lisää!".
Netflix puskee niin hyvää tahtia näitä ekslusiiveja ulos, ettei TV-rintamalla ehti enää juuri muuta edes katsoa! Mikäs siinä, jos laatu on tälläistä.
Jotain tapahtui noin 30 pelitunnin kohdalla, tämä tuntuu vihdoin ns. klikkaavan ja alan todella nauttimaan tässä maailmassa vaeltelusta.
Pelaan itse ns. normaalilla vaikeusasteella (yksi taso helpoimmasta vaikeaan päin) ja alussa tunsin taisteluissa itseni totaaliseksi toopeksi. Nyt olen jo jotain oppinutkin ja kamppailuista on tullut juuri sopivan kipakoita. Turpasauna on lähellä jos äityy liian varomattomaksi, mutta hyvin keskittyen vihut saavat kunnolla köniinsä. Pidän silti huomattavasti enemmän ensimmäisen persoonan kuvakulmasta, se on selvä asia.
Pelin maailma on huikean kaunis ja on kutkuttavaa katsoa kartalta uusia "?" kohteita ja vaellella niitä kohti. TK:n mainitsemat ongelmat ovat kaikki pelissä läsnä ja ne voivat monella olla todellisia pelinpilaajia, mutta nyt alkaa vaikuttamaan siltä, että omalla kohdallani ne jäävät lähinnä kaiuiksi taustalla.
Gerald on myös varsin pidettävä hahmo. Suosin toki sitä, että saa rakentaa oman hahmonsa tyhjästä, mutta tällä tavalla ukolle saa eittämättä kiinnostavamman luonteen ja herskyvää dialogia suupieliin.
Nyt alan olla mielissäni, että Falloutiin on vielä pari kuukautta, että tätä saa kaikessa rauhassa pelata.
Ruudunpäivityksestä sen verran, että huomaan sen hidastuvan selvästi ja hieman häiritsevästi vain sateisella säällä. Joillain alueilla käväistään todennäköisesti lähellä 20 kuvan sekuntinopeutta "sopivissa" olosuhteissa.
Elokuvien katsominen kotona omassa rauhassa tai pienessä porukassa on mukavaa, usein ideaalia. Varsinkin jos omistaa hyvän äänentoiston ja riittävän suuren kuvalähteen. On kuitenkin elokuvia, jotka heräävät lähes taianomaisella tavalla eloon elokuvateatterissa. Tavalla, joka on harvinaisen vaikeaa toistaa kotiolosuhteissa.
Olin tänään katsomassa Inside Outia ja heti alkuminuuteista lähtien aistin salin erityisen tunnelman. Mitä pidemmälle Pixarin uusin mestariteos eteni, sitä syvemmälle tähän tunnelmaan uppouduin. Oli kuin olisin jollain selittämättömällä tavalla kyennyt tuntemaan, että yleisö rakastaa valtavasti näkemäänsä. Ja niin minäkin tein.
Inside Out on nimittäin fantastinen ja Pixaria parhaimmillaan. Ihmisen tunnekuvastoa käsitellään kekseliäästi, hauskasti ja koskettavasti. Raikas huumori raikaa ja mielikuvitukselliset kohtaukset, hahmot sekä asetelmat seuraavat toisiaan. Kokonaisuus on ihanan inhimillinen.
Tykitys on niin huimaa, että tuntuu kuin koko elokuva kestäisi maksimissaan puolisen tuntia. Näin tyytyväisenä, täynnä hymyä ja kyynelten kostuttamia poskia en ole tänä vuonna vielä elokuvateatterista saanut lähteä.
Englannista tuli tänään postia, ihan oikeaa kustipostia. Nordicbethän se siellä houkutteli vanhaa "uhkapelaajaa" kertomalla, että 10 euroa löytyy nyt pelitililtä.
Pitäähän se jossain vaiheessa käyttää, joten jos löytyy lähiaikoina niitä ihania varmoja™, niin raporttia kehiin.
Levelillä 4 ja tsekkasin pelikellon. Rapiat 22 tuntia! Mitä helkkaria, tunteja napsuu siihen malliin, että kyllä tällä pelillä aikamoinen potentiaali on takanaan. Nyt on alkanut maistumaan enemmänkin kun tosiaan pääjuonen seuraamisen myötä kartta on laajentunut ja alkaa todella tajuamaan minkä kokoluokan maailmasta tässä on kysymys.
Olen jatkuvasti persauki. Skyrimissä rahaa löysi jokaisen uurnan pohjalta, mutta tässä tuntuu käteinen olevan ainakin tässä vaiheessa äärimmäisen tiukassa. Ja tuntuu, että nekin vähät menee kamojen korjailuun.
En pidä siitä, että peli rajoittaa tavaroita tietylle levelille. Voiko näitä rajoituksia sitten jossain määrin purkaa taikaesineillä, niin ainakin ymmärsin. Jos siis löytää todella kovan esineen ja ei ole riittävällä tasolla käyttämään sitä, voi se kerätä arkun pohjilla pölyä hyvän tovin. Tämä ei ole kovin mielekästä ja toivon, että se alun jälkeen ei pistä niin pahasti esiin.
Alkutuntien aikana pelimaailma ei ole vielä tuntunut yhtä massiiviselta tai vapaalta kuin Skyrimin vastaava, vaikka yhteensä laskettuna Witcher 3 on reippaasti laajempi.
Tykkään kulkea pääasiassa jalan enkä Skyrimin tapaan käytä nopeaa matkustusta. Eilen törmäsin moneen otteeseen näkymättömiin seiniin ja kävi käsky kääntyä takaisin. Ovathan nämä oikeasti pelimaailman rajat eikä peli vain yritä suojella minua liian tukalilta alueilta? Olen liikkunut hyvin vähän siltä alueelta mistä peli sai alkunsa, tiettyihin suuntiin ei pääse liikkumaan ollenkaan ja yhden sillan päässä oleva reitti on kokonaan tukittu.
Skyrimin levelien mukaan skaalautuvat viholliset ovat kaksipiippuinen juttu, mutta on sillä mielestäni hyviäkin puolia. Yksi on se, että niiden ansiosta koko pelimaailma on aidosti auki alusta asti. Ei ole liian kovaa aluetta mitä olisi rajoitettu törkeän vaikeilla vastustajilla. Monet tästä kyllä tykkäävät. Skyrimin alussa tuli vaan paljon vahvemmin fiilis, että "ooo, voin lähteä minne tahansa, siistiä!".
Kontrollit tuntuivat myös alkuun ihmeellisen kankeilta ja putosin muutamaan otteeseen kallioilta alas kuolemaani. Sitten hoksasin käydä "gameplay"-valikossa laittamassa päivityksessä ilmestyneen vaihtoehtoisen kontrollitavan päälle. Päähahmosta tuli oitis huomattavasti reagoivampi ja peli-ilo nousi selvästi.
Ei oo mitään hajua tästä maailmasta. Jotkut jutut menee tietty ohi ja lujaa, mutta en koe että siitä minun pelityylilläni on loppujen lopuksi paljon haittaa. Pelaan enemmän tunnelman ja fiiliksen vuoksi. Eiköhän peli kuitenkin ota huomioon jotenkin nekin, jotka vasta kolmosen myötä hyppäävät mukaan tähän pelisarjaan.
Kirjoja tuskin tulee ihan heti luettua, niin paljon muutakin kiinnostavaa luettavaa eikä peliuniversumien laajentaminen lukien ole koskaan ollut meikälle kovin kiintoisa asia.
Ensimmäiset tunnit pelattu Wild Huntia ja varsin hyvältä vaikuttaa.
Yritän olla hyvis, joka auttaa pyyteettömästi (silloin kun mahdollista) kaikkia. Aina tämä ei olekaan niin helppoa...
Viimeisin questi oli sellainen, jossa minun piti jäljittää tuhopolttajaa.
Olen lähinnä vaan kierrellyt ympäriinsä ja suorittanut pieniä tehtäviä siellä täällä, pääjuoni ei ole kauheasti edennyt. Enkä stressaa siitä ihmeemmin.
Black Ops 3:n betaa tuli pelattua ja samalla testattua PS4:n omaa videokaappaussysteemiä.
Ihan hauskaa oli testata verkko-FPS:ää taas piiiiitkästä aikaa. Killzone 2:ta taisin näissä merkeissä pelata viimeksi aktiivisemmin? Se kyllä näkyy taidoissa. Tämä Black Ops 3 voisi vaikka loppuvuodesta ollakin se fps, jota räimisi silloin tällöin.
Latailin äsken Black Ops 3:n betaa ja näytti latausajaksi jotain 13 tuntia. Pistin piuhan päähän ja lyheni about 30 minuuttiin. Mulla oli PS3:n kanssa sama juttu, en saanut ikipäivänä siitä koneesta hyviä latausnopeuksia langattomalla yhteydellä.
Toi "nukuttamisominaisuus" on kyllä hiton hieno ominaisuus laitteessa. Jos vaikka aamupäivällä pelaa hetken ja tietää jatkavansa illalla, niin se on omiaan tuollaisiin tilanteisiin.
Jostain syystä Bethesda ei ole vielä julkaissut Gamescomissa näytettyä seitsemän minuutin Fallout 4 pelivideotaan julkisesti. Aika-ajoin tämä on lipsahtanut ties minne videopalveluun, mutta aina yhtiön ninjat ovat hoitaneet sen alas.
En suosittele tätä kenellekään, mutta rämmin tieni silmät puoliksi peitettynä mainittuun videopalveluun ja hain sieltä materiaalia Fallout hakusanalla. En löytänyt mitään... Kyseiseen peliin liittyvää.
Ehkä ne ensi kuussa julkaisee sen 1080p-laadulla ja nostaa hypeä!
Miten, uppoiskohan Alien: Isolation kovastikin jos diggaili Zombi U:sta? Eiväthän nämä nyt tietenkään suoraan verrannollisia ole, mutta tiettyjä samoja elementtejä varmasti löytyy.
Itse tykkäsin Zombi U:ssa edetä todella rauhallisesti ja tehden suunnitelmia yhdessä paikassa joskus kauankin.
Ainakin mitä viime kesän miitistä muistan peliä nähneeni, niin sen perusteella voisin tarttua siihen seuraavaksi jahka ehdin Witcheriä pelata tovin (jos toisenkin).
Tuli hyvän aikaa vietettyä aikaa tuolla ensimmäisessä huoneessa ja fiilisteltyä näkymiä patiolta. Tuossa kohtaa iski aidosti "wow!" fiilis. Ei se ole sama juttu katsoa pakattua Youtube-videota jonkun muun pelaamisesta, aina iskee eri tavalla kun on itsellä ohjain kädessä.
Kerrassaan hieno "kissa&hiiri"-tarina sarjamurhaajasta ja tätä jäljittävästä etsivästä. Erityisen siistin tästä tekee, että jälkimmäiseksi mainittua esittää harvakseltaan näyttelevä Gillian Andersson.
Kylmän laskelmoivaa tappajaa näyttelee kaikkien suosikkielokuva Fifty Shade of Greystä tuttu Jamie Dornan. Hemmetin hyvin näytteleekin, joten älkää antako CV:n häiritä liikaa.
Sarja jakaa sekä tappajalle että tätä jäljittäville varsin tasaisesti ruutuaikaa eikä pahis jää vain yksiulotteiseksi hahmoksi tai pimeäksi "uhaksi taustalla". Yksi syy, miksi sarja toimii niin hyvin.
Fall on Netflixin ja BBC:n yhteistuotanto (Suomi-puolelta löytyy kaksi kautta) ja kaudet ovat 5-6 jakson kokonaisuuksia yhden jakson ollessa noin tunnin pituinen. BBC tuottaa sarjoja laatu korvaa määrän -tyylillä ja tässä(kin) sarjassa se toimii oivallisesti. Mitään turhia juonilinjoja, typeriä sivuhahmoja tai suoranaisia täyteosuuksia ei yksinkertaisesti ole.
Ubisofti se ei vaan petä. Saivat Tetriksenkin julkaistua niin bugisena ettei kaikilla edes käynnistynyt. Ihmiset saisivat jossain vaiheessa kyllä lopettaa tuon paskafirman tukemisen.
ZombiU yksi suosikkipeleistäni. Harmi, että tämä käännös on ilmeisesti heikko, olisin mielelläni pelannut pelin jossain vaiheessa uudestaan.
Zombin viehättävyys tuli minulle vähän yllätyksenä, sillä yleensä arvostan tunnelmaa peleissä enemmän kuin vaikeusastetta - ja jos vaikeusaste on liian suuri, peli saattaa jäädä kesken. Zombi oli kohtuu hankala (minulle), mutta hassusti se vain lisäsi pelin tunnelmaa kun jokaisesta kuolemasta oli tehty tavallaan merkittävä. Se teki pelityylistäni ylivarovaista hiiviskelyä, joka alkoi toimimaan jossain vaiheessa todella hyvin. Tunnelma oli yksi parhaista mitä olen peleissä koskaan kokenut.
Ja kun löysi sen haulikon, jossa viisi ammusta!
Tulkaa tänne! Haluatteko vähän tätä! Mitä häh?!!
*kymmenen zombin lauma nurkan takana*
Minä tästä... Lähdenkin. Niin, josko sinne turvahuoneeseen... Kyllä.
Resident Evil vitosta on pelattu nyt suurinpiirtein puoleenväliin asti.
Totaalisen huikea Co-op kokemus. Tämä jättää kaikki muut tähän asti pelaamani yhteistyöpelit kiistatta varjoonsa, niin vaihtelevaa, hauskaa ja pelimekaanisesti mietittyä tämän pelin pelaaminen kaverin kanssa on. Siitä saa kiittää sitä, että koko kampanja mietittiin alusta alkaen kahden pelaajan näkökulmasta. Ne pettyivät ketkä odottivat nelosen kaltaista yksinpelikokemusta, mutta co-opin ystäville saatiin sellaista mannaa taivaasta että oksat pois. Tämä on minun kirjoissani parempi kuin nelonen, jopa huomattavasti ja vuosia julkaisun jälkeen pelattuna.
Viime perjantain peli-illassa pelattiin yksi kohta, jossa toinen jäi snipulla erääseen rakennukseen korkeammalle kun minä itse lähdin etenemään konekivääri tanassa etäämmälle. Pelaaminen on hyvin tunnelmallista ja monissa kohtaa on mukava miettiä millaisella yhteistyöllä saavutettaisiin paras lopputulos. Ammusten vaihtelu ja hyödykkeiden jakaminen hahmojen kesken on myös loistava ja tietyllä tapaa tunnelmaa kohottava juttu.
Jos jaetun ruudun co-opit pikkuhiljaa kuolla kuihtuvat, harmittaa se minua aivan hemmetisti kun tietää millaista niiden pelaaminen voi herkullisimmillaan olla.
Ei tämä nyt ihan katastrofaaliselta minun silmääni näytä. Voi tosin olla, että tietyillä alueilla tuota nykimistä esiintyy huomattavasti enemmän (tai kahdella pelaajalla). Kunhan ei jatkuvaa lagifestiä olisi, niin kyllä sitä jo pelaisi. Terveisin Skyrimin PS3-versiota 200 tuntia pelannut....
Ilmeisesti näitä pelejä skaalataan sangen pätevästi 720p:ksi? Ainakin videolla esimerkiksi Halo 2 näytti paljon terävämmältä kuin orkkis-boxilla. Tuossa on ilmeisesti takana samanlaista skaalausta kuin mitä tapahtuu esimerkiksi Cube ja Wii -peleille kun niitä pelaa Dolphin-emulaattorilla?
Olin jotenkin siinä uskossa, että toimisi kaikkien pelien kohdalla paremmin. Harmi, Dark Alliance 2 olisi kyllä ehdottomasti kiinnostanut kun ykköstä pelataan tällä hetkellä läpi ja se maistuu todella hyvin Cube-versiona. Kakkonen ei sitten tullutkaan enää kuutiolle.
Täytyy tosiaan googlettaa vielä onko tuo pelikelvoton.
Halo 2:n kampanja olisi kyllä suunnitelmissa pelata co-opissa läpi kunhan tulee pelattua ensin Anniversary Edition Halo 1:stä. Mitä nyt nopeasti Youtubesta katsoin, niin hyvältähän se näytti jos toimii kampanja samoin myös jaetulla ruudulla. Ei pienet tönkköydet tee vielä hommasta pelikelvotonta.
Olenhan nyt ymmärtänyt oikein, että tämän listan Xbox-pelit toimivat meikän Slim-mallissa (250 gb)?. Tuosta ymmärrän, että toimii kunhan kovolla varustettu versio konsolista löytyy.
Pitäs alottaa ainakin Baldurs Gate: Dark Alliance 2:lla orkkis boxin co-oppien haaliminen. Suht harvinainen peli kun ei ainakaan Suomesta näytä helpolla löytyvän, toki sitten eBaysta parilla kympillä posteineen saa.
Artikkeli, joka sai minut ensimmäistä kertaa todella innostuneeksi nykyisen sukupolven pelistä.
Kuten tiedätte, rakastin Oblivionia ja vielä vähän enemmän Skyrimiä näiden tarjoamien pelimaailmojen, ensimmäisen persoonan kuvakulman ja immersion vuoksi. Omistin myös Fallout 3:n, mutta jostain syystä se ei koskaan "klikannut". Josko tämä peli pystyisi siihen?
Mitä tulee nykyiseen sukupolveen, katselen aika-ajoin Witcher 3:sta videoita ja mietin, voisiko se peli olla minulle mieluinen jo ennen Fallout 4:ää. Jokin kyseisessä pelissä ei kuitenkaan videoiden perusteella huuda minua luokseen. Peli pitäisi toki kokea itse ainakin parin tunnin ajan, joka tekee tilanteesta kimurantin. Toisaalta, onko sillä yhtään mitään eroa jos ostan PS4:n nyt vai kolmen kuukauden päästä? Eipä taida. Jatkan asiaan liittyvässä topicissa jos näen oleelliseksi.
Takaisin Fallout 4:ään. Tiedän, että monet täällä nostavat New Vegasin selvästi Fallout 3:n edelle. Miltä peli teistä näyttää videoiden perusteella? Ainakin visuaalisesti siinä on miellyttävissä määrin väriä, kolmosen muistan noin viiden pelitunnin perusteella ääriharmaaksi.
Juokseminen on jäänyt mulla ohjelmasta käytännössä kokonaan. Kävinköhän talvella 2013 viimeksi lenkillä? Lämpimiä muistoja tuosta harrastuksesta kyllä piisaa vaikka miten paljon. Olen kuitenkin siinä mielessä tyytyväinen, että saavutin tuossa lajissa noin niinkuin harrastelijan mittapuulla kohtuullisen hyvän kondiksen ja se opetti myös rakastamaan aerobista hikiliikuntaa. Aina kun bongaan ulkosalla juoksijan, niin pieni hymynkare tuppaa nousemaan suupielille.
Parhaiten jäi mieleen viime kesänä kun kävelin tästä kohti Mikkelää ja ison mäen kohdilla tuli vastaan rehellisesti sanottuna isomman puoleinen mies hölkytellen. Ohitin tämän ja näin miten tämän otsa oli totaalisen märkä hikikarpaloista. Vauhti ei häikäissyt, mutta näki että kaveri yrittää todella parhaansa muuttaa asioita! Kunnioitukseni on tälläisissä tapauksissa suunnatonta kun tietää miten vaikeaa lenkille lähteminen voi oikeasti olla.
Näytä kirjoitukset
Mitä helkkaria, tunteja napsuu siihen malliin, että kyllä tällä pelillä aikamoinen potentiaali on takanaan. Nyt on alkanut maistumaan enemmänkin kun tosiaan pääjuonen seuraamisen myötä kartta on laajentunut ja alkaa todella tajuamaan minkä kokoluokan maailmasta tässä on kysymys. 
