Pelottava ajatus. Pelkästään Nintendon DRM-kädettömyyden takia.
Eiköhän Nipalla ole tekeillä koneesta riippumaton tili-systeemi (mutua). Ihmettelen, jos eivät Wii U:n aikana vapauta Nintendo ID:tä saman tapaiseksi kuin Sonylla ja Microsoftilla. Sitä ei voi kyllä puolustella millään, että miksi ihmeessä siihen on mennyt näinkin kauan.
Jos julkistaisivat tuollaisen, niin varmasti alkaisin ostelemaan mm. Virtual Consolen pelejä ihan eri tahtiin. Gamepadilla nuo ovat todella kivoja pelata, kun pelien resokaan ei mene ohjaimen näytön tarkkuuden yli.
Toivottavasti Nintendo ei lähde tuohon mukaan. Tuoreimpien pelien perusteella ei ole pelkoa kun lukemani perusteella esimerkiksi Super Mario 3D World sisältää pelin läpäisyn jälkeen parin DLC:n verran lisää pelattavaa - ilmaiseksi!
Eka maailma on nyt vedetty kaikki jättikolikot etsien ja peli tuntuu näin alussa toki varsin helpolta, mutta silti todella hyvältä. Taattua Nintendo-laatua. Musiikillisesti tämä tuntuu varsinkin 3D Worldin jälkeen heikommalta, kun BAH BAH! sävelet kantautuvat korviin kentissä kerta toisensa jälkeen.
Pikku-Yoshit ovat hauska pelimekaaninen uudistus, mutta onneksi pelissä on yhä niitä perinteisiäkin messissä.
Yhtä asiaa en käsitä: miksi peliin ei ole tehty optiota, että sitä voisi moninpelissä pelata Gamepadilla yksi pelaaja ja loput Wiimotella? Tarkoitan perinteistä pelaamista enkä vain muiden auttamista kosketusnäyttöä hyödyntäen. Nintendo voisi varmasti halutessaan laittaa päivityksen, että voisi moninpelissä valita käyttääkö GamePadia toisten pelaajien auttamiseen vai yhtenä ohjaimena itse hahmojen ohjaamiseen. Tarvittaisiin tässä tapauksessa yksi ohjain vähemmän neljän pelaajan moninpeliin.
ZombiU napsui äsken läpi. Ihan parasta loppuratkaisua en tainnut kyllä saada, mutta lähelle meni. Pelissä riitti kirjaimellisesti jännitystä loppumetreille saakka.
Ensimmäiset viisi tuntia (+Nursery) olivat pelin parissa ne kaikkein ikimuistoisimmat. Peli kantoi hyvin loppuun asti ja heitti jännittäviä tilanteita kehiin tuon tuosta, mutta alku vain iski itseeni kaikista parhaiten. Peli antoi pelaajan tutustua maailmaan ja haalia selviytymistarvikkeita ja jokainen pimeä nurkka tuntui hirmuisen epämiellyttävältä. Tämä tunne toki laimeni pelin edetessä jonkin verran, kun alueet tulivat tutuksi ja asearsenaali kasvoi.
Jokainen ase ja siihen saatu ammus tuntui todelliselta mannalta, joka pelin lajityypin huomioon ottaen oli varmasti sellainen tunne, jota kehittäjät olivat hakeneetkin.
En ole ikinä ollut mikään selviytymiskauhun suurin ystävä eikä esimerkiksi ensimmäiset Resident Evilit voittaneet minua koskaan puolelleen. ZombiU:ssa ilahdutti se, että siinä käytettiin ensimmäistä persoonaa ja tunnelma oli niin väkevä. Pelaaja kirjaimellisesti pistettiin selviytyjän housuihin ja koko ajan jyskytti pelko takaraivossa siitä, että seuraava otettu askel saattaisi olla tämän hahmon kanssa viimeinen. Juuri tunnelma teki tästä jotain todella, todella erityistä.
Se yhden elämän survivor-moodi olisi todella siistiä päästä läpi joskus, mutta en mene kyllä lupaamaan että niin tapahtuu. Tämän läpipeluun aikana pelasin kaiken kaikkiaan 21 eri hahmolla ja paras taisi saada n. 4000 pisteen selviytymispojot. Nyt toki tuntee maailman ja eri kikat, joten siinä mielessä on ihan eri tilanne. Mutta on se silti raakaa peliä! Pitää kyllä kokeilla ehdottomasti jossain vaiheessa.
EDIT: Piti eilen illalla testailla pikaisesti Survivalia vielä ja päädyinkin pelaamaan sitä kaksi tuntia heti alkajaisiksi. Lopetin kun sain tallennettua Buckinghamin sisällä. Hahmoni on vielä elossa ja pisteet lähentyvät ensimmäisen läpipeluun ennätystäni. Kaikki ne kohdat, joita luulin viimeksi lähes mahdottomiksi selvitä, olivatkin nyt kokemuksen myötä mahdollisia. Muutama läheltä piti tilanne oli jo, mutta niistä selvittiin kunnialla. Kaiken kaikkiaan tuo Survival-moodi rokkaa ja kovasti. Todella maaginen peli, josta on vaikeaa irrottautua vaikka hyllyllä on Mariota ja Wind Waker HD:ta. Se todella kertoo jotain!
Jos katsoo historiaan, niin periaatteessa Super Mario Worldin lentoviitta on ylivoimaisempi kuin mikään Super Mario 3D Worldin puvuista. Poislukien se valkoinen tanooki, joka antaa kahdeksan kuoleman jälkeen kuolemattomuuden vihulaisia vastaan. Kyllä, tämä ilmestyi kerran lauantaina kun kaverin kanssa kuolimme toinen toistaan typerämpien mokien takia eräässä nelosmaailman kentässä.
Millaista hassunhauskaa kaaosta tämä onkaan neljällä pelaajalla!
Pakko antaa ablodit seisaaltaan; pelottavinta mitä olen kokenut videopelissä sitten Silent Hillin. Äänimaailman loistavuutta ei vaan voi liikaa korostaa kun tämä peli on kyseessä. Tästä on kovaa vauhtia tulossa yksi kaikkien aikojen suosikkipeleistäni.
Miten hemmetissä Wind Waker HD voi näyttää näin hyvältä? Pelihän on jo yli kymmenen vuotta vanha eikä siihen ole tehty paljon muuta kuin resoluution nosto. Onnen kyyneleet meinas pulputa silmistä kun sain Linkin kontrolliin ja pääsin pyörittelemään kameraa Outset Islandilla. Zeldaan sopii myös kuin nakutettu se, että kartat ja inventaariot ovat Gamepadin ruudulla.
Millaiselta Wii U:n ehdoilla tehty Zelda lopulta tulee näyttämään... Suulleni nousee aikamoinen virne kun vain ajattelenkin moista.
Farscapen kaikki kaudet pölähti Suomi-Nettariin jokunen päivä sitten. Hyvää Scifi-settiä ilmeisesti? Ei jakson jaksoa nähtynä enkä tiedä ollenkaan minkä tyyppinen se on. Onko täällä ketään sarjan nähneitä, jotka voisivat kommentoida?
Huomasin myös, että jenkkipuolella Battlestar Galactica (remake) on saanut jaksonimet ja selitykset Suomeksi! Eli mahdollisesti niitä sarjoja, jotka ammutaan ulos heti vuodenvaihteessa. Odotan todella, sillä tämäkin herkku on jäänyt itseltäni täysin näkemättä ja olen jopa onnistunut olemaan spoilaamatta itseäni sarjan käänteiltä ja koukuilta.
Sen mä muistan, että ilmeisen kovia Cliffhangereita tossa täytyy olla, kun silloin esityskierroksella ihmiset vaikeroi joidenkin kausien välissä että miten ihmeessä voi odottaa seuraavaa jaksoa...
Pari ekaa maailmaa vedetty nyt sataprosenttisesti. Easy peasy lemon squeezy joo, mutta silti ihan helkkarin nautittavaa settiä. Tulee vaan jotenkin niin mielettömän hyvälle tuulelle kun noissa kentissä haahuilee, kuuntelee sulosointuja ja vaikkapa vain kiipeilee seinille kissa-puvun avustuksella. Puhdasta pelaamisen riemua, sen Nintendo osaa todellakin paremmin kuin kukaan muu tässä galaksissa.
Vitutus-ketjulle vihdoin vastavoima; mikä teki sinut tänään onnelliseksi ja sai hyvälle tuulelle?
AMK:n lopputyö jätetty & presentoitu ja joulukuun kalenteri mukavan väljä. Plus Wii U:ssa pyörii Super Mario 3D Worldin ja Wind Waker HD:n tasoisia pelejä!
Miksi en ole jo oppinut? Miksi edes epäilin kesällä, ettei tästä pelistä tulisi täysiveristä Mario-peliä. Viidennen maailman puolivälissä sitä vain häpeää omia silloisia ajatuksiaan ja suuntaa kunnian minne se kuuluu; Tokio EAD:lle.
Peli näyttää kaikkivaltaisen kermaiselta ja kuulostaa aivan käsittämättömän hyvältä myös. Haamutalon melodiaa voisin kuunnella miten kauan tahansa.
Odotan kovasti niitä oikeasti sikavaikeita extrakenttiä, jotka laittavat kaikki Mario-taidot kovaan puntariin. Toivottavasti pelistä löytyy lopulta yhtä kovia pähkinöitä purtavaksi kuin Super Mario Galaxy 2:n vihoviimoinen tähti, numero 242.
Molemmat ehdottomasti, mutta preferoin Pikmin kolmosta jos kiinnostaa takapihanäkymät ja sievät luontomaisemat. Sinulla on vielä rentouttavat ajat edessä.
Tykkäsin ensimmäisestä Pikministä todella paljon, mutta toisen osan skippasin kokonaan. Luulen, että toi kolmonen on se seuraava hankintani.
Loistava aika hypätä Wii U:n kelkkaan kun kevään korvallakin on Tropical Freezea ja Mario Karttia luvassa!
Yritän keskittyä enemmän aina yhteen tiettyyn peliin kerrallaan enkä yritä aloittaa kaikkea samalla kertaa. Se tyyli ei sovi itselleni ollenkaan.
Mutta mikäs peli sitten jouluksi? Laatupelien saralla on vielä poistamatta Wonderful 101 ja Pikmin 3, molemmat ilmeisen raskasta tykistöä. Mutta ei nyt kasata kekoa liian suureksi heti alkajaisiksi.
Kävin hakemassa verkkokaupasta, mutta en pelannut vielä tänään. Huomenna onkin aika sitten naatiskella oikein vimpan päälle tästä helmestä.
Galaxy 2:sta nappasin kaikki 242 tähteä alle viikossa, mutta tällä kertaa en todellakaan odota tonkivani tätä puhki niin nopeasti. Jos vaikka riittäisi koko joulukuun, niin olisi aika bueno.
Tänään alkoi jo Zombi U:n pelaaminen sujua ihan mallikkaasti. Mulla on menossa nyt vissiin 11. selviytyjä ja olen sillä toikkaroinut tuolla maailmanlopun Lontoossa jo yli kolme tuntia. Hahmoon (ja sen tavaroihin) on jo muodostunut tunneside ja koko ajan vaaran paikan tullen nousee pintaan pelko siitä, että menettää tämän hahmon, jolla on kokenut jo niin paljon. Ja selviytymispisteet nousee koko ajan. Sangen koukuttavaa.
Uusia aseitakin pääsin maistelemaan ja pislaan tottuneena ne olivat hemmetin tyydyttäviä. Haulikko antaa sellaisen voimantunteen, etten moista ole ensimmäisen persoonan videopeleissä vähään aikaan kokenut.
Makein Gamepad-ominaisuus tuli myös kuvaan mukaan ja se on NIIN SIISTI, etten sitä halua suoraan spoilata:
Tällä pelillä on vielä paljon annettavaa, survival-moodeineen (jossa se on kerrasta poikki sanon suoraan sen) kaikkineen.
Jaha, ehkä tuleekin sitten hommattua tuo AC4 kun saa muut hankitut pelit pelattua ensin pois alta Wii U:lla. AC 3:a saisi toki 15 eurolla, joten siinä mielessä satsaus ei olisi paha, mutta eipä sitä kannata pelejä ostaa ihan huvin vuoksikaan hyllyyn.
Kysymys: miten paljon sarjan osat ovat sidoksissa toisiinsa? Itse olen tilanteessa, jossa en ole pelannut näistä ainoatakaan ja harkitsen AC 3:n ja AC 4:n hankkimista Wii U:lle. Tiedän, että kolmonen ei ollut kovin vahva käännös, mutta nelonen onkin kuulemma sitten jo eri luokkaa, ollen jotakin PS3/360- ja PS4-versioiden välimaastossa.
Mutta, miten paljon hämmentyy jos hyppää suoraan kolmoseen? Tuleeko siinä suoraan viittauksia kahteen edeltäjään? Vai voiko kolmosesta ja nelosesta nauttia täysipainoisesti ilman, että pelaa kahta ensimmäistä?
Varsinkin noiden AC3-kuvien Skyrimin henkinen luonto näyttää tosi hyvältä!
Huomenna! (Joskin aloitan pelaamisen itse vasta lauantaina)
<-- Despon FB:sta, sekin tuntuu odottavan jotakin. Mitähän lie..
Nämä lukuisat arviot (sekä arvostelijoiden että tavan tallaajien) siitä, että Super Mario 3D World on kuin kolmiulotteinen SMB3, saavat sukat pyörimään jaloissa! Lyhyempiä, tiukemmin suunniteltuja ratoja suurella vaihtelunmäärällä ja puvuilla. Myös soundtrackin pitäisi jatkaa SMG-pelien orgastista linjaa. Orgestroitua beibeh!
Odotus alkaa tehdä tehtävänsä ja teksti senkuin sekopäistyy. Huomenna!
Todella fiiliksissä Wii U:sta parin päivän käytön jälkeen.
Ehkä makein juttu koko konsolissa ja samalla myös Gamepadissa on se, että inventaarion, HUDin sekä kartan saa gamepadin ruudulle pois häiritsemästä päänäkymää. Em uskonut sen olevan näin iso juttu, mutta käytännössä sen nyt koettuani tajuan miten paljon siitä on iloa itselleni. Esimerkiksi Zombi U:ssa tämä oikeasti tukee itse pelin tunnelmaa, kun television ruutu on kaikesta videopelimäisestä pikkukilkkeestä vapaa.
Ne parit kymmenen minuutin testit messuolosuhteissa eivät tuoneet tätä kunnolla esiin. Vasta kun konsoliin on päässyt kunnolla kotona perehtymään on tajunnut sen merkityksen. Tämä ei edes ole mikään pelityypistä riippuvainen asia, vaan nähdäkseni ihan jokainen genre hyötyy tästä. Jotkut toki vähän toisia enemmän, mutta niinhän se aina menee.
Mites toi Wii U:lla screenshottien ottaminen ja koneelta pois saaminen käytännössä onnistuu? Saako ne tikulle tms?
Ja kyllähän Zombi U:ssa tunnelmaa piisaa. Tykkään erityisesti tosta filtteristä ja "likainen linssi" -efektistä.
Ei varmaan saa tikulle, ainakaan vielä. Menee niin, että kun haluaa ottaa ruutukaappauksen, painaa "home" näppäintä ja menee verkkoselaimeen. Sitten siitä valitsee vaikka kirjanmerkeissä olevan Flickrin ja uppaa sinne kuvan. Suurinpiirtein 30 sekunniksi joutuu pelin pausettamaan aina kun uppaa yhden kuvan.
Nintendo tuntuu tehneen ainakin pakkauksen suhteen ton kuvakaappauksen paremmin kuin Sony, ainakin tällä hetkellä. Ovat ainakin GAFin perusteella aika raskaasti pakattuja PS4-ruutukaappaukset. Varmasti hoitavat tuon päivityksellä jossain vaiheessa paremmaksi.
On kyllä tosiaan erinomaisen tunnelmallinen ulkoasu Zombi U:ssa.
Ohjain on mukava kädessä ja juuri sopivan painoinen. Multitouch-näyttöön tottuneena kosketusnäytön kontrollointi aiheutti aluksi vähän hämminkiä, mutta aika nopsaanhan tuo alkoi sujua.
Miiverse-tuntuu mukavalta lisältä. Mukava välillä pysähtyä fiilistelemään muiden kommentteja ja edesottamuksia. Plussaa, että myös Virtual Console -peleissä ovat nämä ominaisuudet.
Wii U:n verkkoselain tuntui jopa yllättävän toimivalta. En siltä suuria odottanut, eikä se totta puhuen mikään iPad ole, mutta kyllähän tuolla nopeasti parit foorumit selaa. Jos pelin pelaamisen ohessa tulee tarve tsekata jotain netistä, niin todennäköisesti tulee tehtyä se tuolla.
Zombi U
Jopas on tunnelmallinen peli!
Vaikea tämä tuntuu tosiaan olevan, mutta tunnelma on pirullisen painostava ja kerrankin oman pelihahmon kohtalosta kantaa huolta. Yksi kunnon zombiväijytys voi katkaista pienen ihmisen vaelluksen. Diggaan vaellella tuossa maailmassa varpaillani ja tonkia jokaisen kolon selviytymisvälineiden toivossa. Muutamaan ekaan pelituntiin mahtuu jo pari kunnon säikähdystäkin.
Graafisesti peli on karu, mutta se palvelee sen ideaa. Kameran linssissä oleva lika ja pöly on siisti tehokeino.
Kontrolleista voisi sanoa vähän samaa. Nämä ovat tavallisia ihmisiä eivätkä mitään supersankareita, joten avuttomuuden tunne vain korostuu kun zombielaumaa on hankala pötkiä pakoon. Eivätkä ne tosiaan ole tässä pelissä mitään hipihiljaa laahustavia aivokuolleita, vaan hyppäävät välillä yllättävänkin nopeasti iholle.
Hyvä kontrasti Nintendon värikylläisiin peleihin ja todella lupaava alku parin ensimmäisen tunnin perusteella.
Näytä kirjoitukset
<-- Despon FB:sta, sekin tuntuu odottavan jotakin. Mitähän lie.. 
