Hollow Knight läpi. Pelikelloon kilahti vajaa 29 tuntia ja suoritusprosentiksi sain 87 (ymmärtääkseni tässä pelissä luku menee yli sadan, joten salaisuuksia/kätkettyjä bosseja varmastikin piisaa vielä).

Fantastinen peli. Pelattavuus huippuluokkaa, haaste juuri sopiva ja ritarin liikearsenaalia kasvatetaan hyvässä tahdissa. HK:n ilmapiiri myös vetää mukaansa pelin maailmaan tehokkaasti, ja tulee tunne, että tuolla jossain maan alla oikeasti sijaitsee tuollainen ötököiden valtakunta. Hyvillä kuulokkeilla/kaiutinsysteemillä ei voi kuin myhäillä pelin äänimaailmalle.

Annoin aiemmin haukkuja pelin karttasysteemille, mutta nyt ymmärsin sen nerouden. Kartta pitää ansaita, eikä sitä anneta hopealautasella. Systeemi on erilainen kuin yleensä genren peleissä, mutta ei sen tarvitsekaan olla 1:1 kopio Metroidista. Tämä nostaa seikkailun tunnetta entisestään ja palkitsee, kun löytää vihdoin penkin ja näkee tarkasti, missä on tullut seikkailtua ja mitä sisäänkäyntejä on mahdollisesti missannut.

Kiitos TK, Sharkie, Zoukka, Lanttu ja kumppanit. Teidän ansiostanne annoin pelille uuden tilaisuuden ja se kannatti. HK on helvetin hyvä peli, ja liityn kernaasti mukaan Silksongia odottavien joukkoon!

https://opencritic.com/game/12091/pok-mon-legends-arceus

Kaseja ja ysejä satelee. GF tehnyt parhaan Pokemon-pelin pariin vuosikymmeneen?  

Voi kolahtaa minulle aika hyvin, koska olen pelannut yleensä vain pääjuonen, ja se anti perinteisissä Pokemoneissa on aina ollut köyhää. Arceus on kokonaan toinen juttu ja olen mielissäni siitä. Ei ole tarvinnut miettiä mitään tasapainotus-asioita moninpelin vuoksi, vaan on voitu tehdä ensisijaisesti hyvä yksinpelikokemus.

EDIT:

Visuissa suurin ongelma ilmenee piirtoetäisyydessä. Pelin maailma ei vain piirry kauniisti pitkien etäisyyksien päähän, mutta kun maisemista ei paljasteta liikaa, peli näyttää ajoittain jopa hyvältä, Zeldamaiselta.

Kuvat John Linnemanin Twitteristä:

https://twitter.com/dark1x/status/1486350686564634627/photo/1

VS

https://pbs.twimg.com/media/FKCWIlrXMAgfOKv?format=jpg&name=large

https://www.youtube.com/watch?v=2_QWd1u2vhQ

Nintendo on odotetusti alkanut fiksaamaan NSO:n N64-emulaation ongelmia; input lagia on nitistetty ja Ocarina of Timen vesitemppelin Dark Link -huonetta korjattu. Sumun puuttuminen on yhä ongelma, joka toivottavasti saadaan korjattua Majoras Maskin lisäämisen yhteydessä. Peli on emulaatiolle ollut yleensä ongelmallinen.

Banjo Kazooie toimii kuitenkin virheettömästi N64-ohjaimella. Ei lagia, ja peli näyttää oikein hyvältä upskaalattuna 1440p-resoon.

https://www.videogameschronicle.com/news/japans-press-have-played-pokemon-legends-its-an-experience-like-no-other/

"What was particularly impressive in this experience was the construction of the world. I was impressed by the way the same old Pokémon battles were blended into the new and innovative action without any sense of discomfort.

“It’s a game experience like no other in the series, and I have high hopes for it as a completely new form of Pokémon game.”

Arceus hype check!

Nyt kuulostaa hyvältä. GameFreak ehkä oikeasti ottanut kunnon askeleen eteenpäin sarjan kanssa. Arceus ei tunnu perinteiseltä Pokemonilta, ja se lienee kenelle tahansa pelisarjaa pidempään pelanneelle hyvä uutinen.

Gameplay looppi muistuttaa kuulemma Monster Hunteria melko paljon. Ja jos sisäpiiriläisiä on uskominen, on Monolith ollut auttamassa jossain määrin GameFreakia Arceuksen maailman luomisessa. Tällä kertaa yksinpeli on tärkeimmässä roolissa, ja niinpä on on tärkeää, että siinä on haastetta ja tekemistä pitkäksi aikaa. Toivottavasti GF on laittanut peliin superbosseja, jotka pyyhkivät pelaajaa mennen tullen, jos niitä erehtyy haastamaan liian aikaisin.

Pelailin äsken myös Tetris 99:n Arceus Eventtiä, joka antoi ensimaistiaiset pelin musiikista. Oli muuten hyvää kamaa. Kova setti, jos muutkin biisit ovat samaa laatua.

Olen nyt päässyt Hollow Knightissa etenemään alkuperäisen tallennukseni (vuodelta 2018?) ohi, ja...

Ja vaikuttaa siltä, että olin (jälleen kerran) väärässä ja Lauta oikeassa.  

HK on nimittäin maistunut nyt ihan eri tavalla kuin 3,5 vuotta takaperin. Mistä se voisi johtua? Vaikea sanoa, mutta ehkä näiden vuosien aikana kertyneet lisäkokemukset genrestä ovat saaneet arvostamaan HK:n pelisuunnittelua paremmin. Olen myös ehkä oppinut nauttimaan enemmän eksymisen tunteesta miettimättä liikaa sitä, mitä seuraavan kulman takana on. Elämään hetkessä. Jännä, että mikä on tuonut iloa ja onnellisuutta omaan elämääni, säteilee myös peliharrastukseen.

Ja ehkä jonkin verran täytyy antaa myös 8Bitdo:n Pro 2:lle kehuja. Tämä ohjain on aivan helvetin hyvä 2D-tasoloikkiin ja Metroidvanioihin – pelattavuus tuntuu täydelliseltä.

Odotan innolla, mitä HK:lla on vielä tarjottavanaan.

[Paper Mario]

Paper Mario NSO:ssa läpi. Hienosti on kestänyt aikaa tämä peli, joka saattaa olla edelleen kokonaisuutena sarjansa paras osa. Cuben Thousand Year Door ehkä pelimekaanisesti vähän parempi, mutta Paper Mario on muistikuvien perusteella paremmin rytmitetty peli. Siinä ei ole kovin paljoa mitään ylimääräistä eikä pidäkään. Pidän tästä yksinkertaisuudesta, ettei ole tarvinnut yrittää keksiä vielä väkipakolla uutta. Se johtaa joskus erinomaiseen lopputulokseen.

Toivottavasti Nipa saa SquareEnixin kanssa kuviot kuntoon ja myös Super Mario RPG:n Onlineen, sitä en ole vielä pelannut ollenkaan.

Tästä onkin hyvä jatkaa N64-tykitystä viikonloppuna Banjo Kazooiella.

EDIT: Ja Majoras Maskilla helmikuussa!  Ai saakeli, tämän pelin uudelleenpelaamista olen odottanut kuin kuuta.... tai no. 

Vähän ristiriitaiset fiilikset. Tuntuu haikealta, että kaikki 3rd partyt lipuvat pikkuhiljaa jonkun konsolivalmistajan omistukseen. Ei sillä, ettenkö pääsisi Series X:n omistajana nauttimaan näistä, mutta pitkässä juoksussa en ole varma miten hyvä asia tämä on kilpailun kannalta. En haluaisi peliteollisuutta, jossa kaikki pelitalot ovat kolmen suuren omistuksessa. Olisi paljon kivempaa saada Diablo 4 kaikille alustoille, erilaisina versioinaan. Se on rikkautta, joka tekee pelaajana olemisesta mielenkiintoisempaa ja värikkäämpää.

Nintendo tuntuu hankkivan pelitaloja vain ns. pakon alla, jos hyväksi havaittu kumppani asettaa itsensä myyntiin. Nipahan osti tässä taannoin Next Level Gamesin (sulkana hatussa mm. mainio Luigis Mansion 3), koska se oli ilmaissut selvästi haluavansa myydä omistuksensa.

Fanipoikana haluaisin, että jos SquareEnix lähtisi hapuilemaan uusia omistajia, Nintendo olisi hereillä. Mieluiten tosin haluaisin SE:n jatkavan omana itsenään ja julkaisevan pelejä kaikille alustoille. Siihen suuntaan tämä nyt kehittyy, että saapa nähdä kuinka kauan se jatkuu niin.

Muistan sen kuin eilisen, kun Metroid Primen arvostelut pärähtivät ulos. Täysiä kymppejä toinen toisensa perään. Mitä helvettiä, miten tämä ole mahdollista?!, tuumasi varmasti moni. Pian hype oli itselläkin sitä luokkaa, että peli piti saada hyppysiin nyt eikä viidestoista päivä. Tilasin siis Hongkongista modatun GameCuben, joka pyöritti jenkki- ja japsipelejä, joten pääsisin pelaamaan Metroid Primeä kauan ennen eurojulkaisua. UPS toimitti konsolin heti aamutuimaan, joten koko koulupäivän sain odotella paskat housussa, tuleeko Panasonicin kuvaputkitöllöni edes pyörittämään noita import-pelejä, jotka vaativat televisiolta 60Hz-tuen toimiakseen. Koulupäivän lusittuani heitin Metroid Primen koneeseen, ja pian tuo legendaarinen intromusiikki, jonka jokainen meistä varmasti tietää, alkoikin soimaan. Kaikki oli sen arvoista, ajattelin.

Tuosta – ja pelin edellisestä läpäisystä – on nyt 19 vuotta aikaa. Olen pelaillut Metroid Primeä RetroArchilla ehkä puoleen väliin ja ainakin tähän asti peli on ollut käytännössä virheetön. Mitä helvettiä, miten tämä on mahdollista?!, on edelleen kysymys, joka juolahtaa mieleen, kun puhutaan Metroid Primestä. Jos mietitään pelejä, joiden ei yksinkertaisesti pitäisi edes olla olemassa, niin Metroid Prime on Resident Evil 4:n ohella tuon listan kärkipäässä. Kummankin pelin erinomaisuus on vain jotain sellaista, mitä on vaikea käsittää.

Peli on visuaalista silmänkarkkia alusta loppuun, ympäristöissä on sellaista kolmiulotteisuutta, jota ei näe edes nykypeleissä, peli pyörii lukitut 60 kuvaa sekunnissa, musiikit sopivat peliin täydellisesti, pelattavuus toimii paremmin kuin 99%:ssa viimeisen kolmen genin aikana ilmestyneissä ensimmäisen persoonan konsolipeleissä, Samuksen ja Morph Ballin fysiikat ovat täydellisyyttä ja mikä järjettömintä, kenttäsuunnittelu ja puzzlet ovat Super Metroidin tasoista parhautta.

Metroid Prime tai paremminkin Metroid Prihme, sillä sitä tuo peli oli ja on edelleen. Ihme.

Tämä! Hirmuinen hype ja teki eetvarttia saada konsolille "superpeli aikuisille", kun Cube-pelaajia haukuttiin tuolloin keskenkasvuisiksi. Retro teki Nintendon kovalla tukemisella jotakin ikimuistoista ja aikaa kestävää.

Insider-tietojen mukaan Retro on käyttänyt pari, kolme vuotta Metroid Primen Remasterin/Remaken tekemiseen. Pelimekaniikat säilyvät samanlaisina, mutta grafiikat on pistetty täysin uusiksi. Vaikka kyseessä on uudelleenjulkaisu, se on ns. huhutuista peleistä minulle tämän vuoden odotetuin peli. Ja pitäähän nyt paras julkaisu Primesta olla Nipalla, eikä millään Xboxilla!11!! Prkl.

[Hollow Knightin]

Aloitin eilen Hollow Knightin uudelleen. Kokonaan alusta, koska alkuperäisessä n. 15 tunnin seivissä olen ties missä enkä tiedä yhtään minne pitäisi seuraavaksi mennä. Parempi aloittaa puhtaalta pöydältä.

Olen tietoinen siitä, että tein ensimmäisellä pelikerralla monia virheitä. Yksi niistä mielestäni oli, etten käyttänyt ollenkaan kustomoituja karttamarkereita. Nyt ostin ne heti kaupasta ensimmäisen tilaisuuden tullen. Tämä maailma on niin iso ja polveileva, että siitä on todellista hyötyä merkitä reittejä, jotka olivat alunperin kiinni.

Toisekseen, en oikein tykännyt niitä, miltä peli aikoinaan tuntui Pro-ohjaimella, jonka ristiohjain on kehnohko ja ergonomisesti väärässä paikassa. Otin 8Bitdo:n Pro 2:n käyttöön ja johan alkoi lyyti kirjoittaa: hahmo menee erinomaisella dpadilla millintarkasti minne sen käskenkin. Tämänkaltaiset pelit on kuin tehty Pro 2:lle. Takanapeillekin varmaan tulee käyttöä, kunhan liikearsenaali tästä kasvaa.

OLED-näytöille/telkuille HK on aika referenssikamaa. Vielä kylkeen mClassic, niin peli näyttääkin paljon paremmalta kuin muistin.

[Crysis Remastered]

Joulu- ja tammikuu ovat yleensä uusien julkaisujen suhteen hiljaisia, joten se on hyvä tilaisuus napsia missattuja pelejä, kenties jopa alehinnoin.

Crysis Remastered löytyy jo diginä, mutta suunnitelma oli aina hankkia nämä myös fyysisinä. Kakkosta ja kolmosta en olekaan vielä ostanut eShopista, odotan tod.näk vuoden alkupuolella ilmestyviä fyysisiä versioita, joiden ilmestymisen Crytek on blogissaan vahvistanut.. Crysis on patchien jälkeen aika jees kondiksessa Switchillä. Ei kuuleman mukaan niin mainio kuin kaksi seuraajaa, mutta toimii kuitenkin hyvin niin kannettavana kuin dockattuna.

Darksiders III:n myötä omistan Genesistä lukuunottamatta koko sarjan Switchillä, mutta pelannut olen toistaiseksi vain ykkösosan, joka oli aikas hyvä Zeldan ja God of Warin tyyppinen seikkailu/toiminta-hybridi. Kivaa jatkaa tämän vuoden puolella sarjaa eteenpäin.

Stardew Valleystä tuskin pitää mitään uutta sanoa. Helvetin hyvä peli, jota on kivaa pelata niin yksin omassa tahdissa kuin kaverienkin kanssa. Yksi niistä peleistä, jotka oikeasti rentouttavat, koska väärää tapaa pelata ei ole ja kaikki on täysin vapaata.

Kingdoms of Amalur muistetaan HD Twin -ajalta eräänlaisena kolmannen persoonan Elder Scrollsina. Se oli kyllä mennyt minulta aikoinaan kokonaan ohi, mutta kuultuani millaisesta pelistä oli kysymys, hankin sen oikopäätä. Viiden tunnin jälkeen se on juuri sitä mitä odotinkin: hyvin vapaata hahmonkehitystä, kivaa rymyämistä luolastoissa ja jatkuvaa loottausta ja tuskastelua, miten inventaario on taas täynnä! Tekijätiimissä oli ilmeisesti yksi ES IV: Oblivionin tekijöistä, jonka kyllä huomaa. Hieman samanlaisia viboja tässä on, vaikka vapaudeltaan ei pääsekään samaan. Pelimaailma muutenkin muistuttaa enemmän esimerkiksi Fableja kuin Eldereitä.

Hollow Knight taas on yksi kaikkien aikojen yliarvostetuimpia pelejä, joten ostinpahan myös sen fyysisenä... hetkinen, mitä?! Arvon lautalaiset, tulen antamaan HK:lle nyt uuden mahdollisuuden. Tunnen luissani, että jos peli klikkaa, niin tulen ihastumaan siihen ikihyviksi. Tällaisena wanhan liiton pelaajana fyysinen versio ei myöskään vähennä pelaamisintoa, joka saattaa kuulostaa hassulta, mutta toimii kuitenkin.


Peukku muuten pystyyn Fangamerille indie-pelien fyysisistä julkaisuista: Stardew Valley ja HK olivat molemmat ajan tasalla, eli kaseteilla oli tuoreimmat versiot eikä päivityksiä löytynyt. HK:n fyysisessäkin on siis tätä nykyä jo kaikki lisäsisältö ja Stardewssa se suuri päivitys, joka sisälsi jaetun ruudun moninpelin. Hollowssa on mukana jopa paperinen maailmankartta, joka on kiva kaivaa esiin, jos suru puserossa eksyy johonkin. Mainiot julkaisut, molemmat.

https://www.youtube.com/watch?v=RiPcRCWzcGo

Kirby: Forgotten Land julkaistaan maaliskuun lopulla, ja peli näyttää tällä uudella trailerilla entistä paremmalta. Juuri tätä sarja tarvitsee. Peli on jopa vähän Mario Odysseyn kaltainen, tai siltä se ainakin ulospäin näyttää.

Nintendolla kunnon hööki päällä heti alkuvuodesta: Pokemon Arceus tekee vihdoin jotain uutta myös (ja btw, näyttää uudella materiaalilla myös lupaavalta), siihen päälle vielä Kirby, Triangle Strategy, Advance Warsin remake... eikä tämän vuoden ensimmäistä Directiakaan ole vielä ulkona! Siis mitä tämä on, tulossa on tod.näk paras tai toiseksi paras Switch-pelivuosi koskaan, riippuen siitä tuleeko eräs Z:lla alkava peli tänä vuonna ulos...

[Saints Row IV]

Pakko kyllä sanoa, että tämä Saints Row IV on Switchillä aika viihdyttävä paketti. Ihan överiksi vedetty GTA-klooni, jossa kuitenkin omia ideoita riittävästi, että pelaaminen pysyy viihdyttävänä. Hahmolla pystyy loikkimaan, juoksemaan ja temppuilemaan siinä määrin, että autoilla ajaminen tuntuu tylsemmältä kuin jaloin matkaaminen. Kaupunki on myös aika kompakti eikä mitenkään överin iso. Tehtävät voivat kyllä alkaa toistamaan itseään nopeasti, onneksi räiskiminen on hauskaa ja gyro toimii hyvin. Efektit ovat paikoitellen niin näyttäviä, että ihme että tämä pyörii Switchillä näinkin hyvin. Välillä tosin raskaiden räjähdysten aikana peli voi nytkähdellä tuntuvastikin.

Huumori on halpaa, mutta puree minuun. Mieshahmon ääninäyttelijäksi pystyi valitsemaan Nolan Northin, ja kyllä huomaa että äijällä on ollut hauskaa äänityskopissa tätä tehdessä. Ja mikäs siinä, kun Murican Presidentti kurittaa singolla alieneita, jotka laittoivat pressan simulaation vangiksi. Kyllä siinä tekee mieli jo vähän perseilläkin.

Täydellistä hulluttelua fyysistä GTA-kokoelmaa vielä odotellessa. Onko tämä se laadukkain peli? No ei, mutta viihdearvoa löytyy varmasti 10-15 tunniksi helposti.

[1,99€]

eShop:

Red Faction Guerrilla Re-Mars-tered | 1,99€ (29,99€) | 12.1 asti

Maksoin kultakolikoiden jälkeen alle euron. Tällaisten diilien kanssa ei yleensä tule mietittyä kahdesti, hankkiiko ns. varastoon pelattavaa, vaikka varsinaisesti pelattavasta ei olisi puutetta.  

Ihan kivalta tuo muuten näyttää. Muistan miten pelasin aikoinaan PS2:lla ensimmäistä Red Factionia, joka oli Half-Lifen tyylinen tarinallinen FPS. Siinä oma juttu oli se hienosti tuhoutuva maailma, jota hehkutettiin kovasti ennen julkaisua. Tämä uudempi on TPS, mutta maailman muokkaaminen raskaalla tuhovoimalla on yhä läsnä ja hienompana kuin koskaan. Ainakin foorumeilla tuntuvat kehuvan, että tässä asiassa tämä PS3/X360-ajan peli vie nykyraudalla tehtyjä pelejä kuin pässiä narussa.

[Metroid Dread]

Huh huh! Hyviä pelejä tuli vuonna 2021 pelkästään Switchille tolkuttomasti. Häiritsee, että joudun pudottamaan viiden kärjestä mm. Cruisin Blastin. Kilpailu tänä vuonna vain oli niin äärimmäisen kovaa, että vaikeita ratkaisuja piti tehdä. Tässä kuitenkin viiden kärki:

1. Metroid Dread

Moni peli tällä listalla on aikarohmu. Metroid Dread ei varsinaisesti sitä ole, sillä sen kohdalla ei logissani komeile erityisen korkeita lukemia. Se on kuitenkin mitä parhain esimerkki pelistä, jossa laatu on korvannut määrän. Dread on mielestäni aivan yhtä hyvä kuin Prime ja Super, ja tulee todennäköisesti vielä nousemaan pelaajien arvostuslistalla sitä mukaan kun sille kertyy vuosia mittariin.

Pelattavuudeltaan tämä on herkullisin Metroid ikinä. Vakaahko 60fps, todella reagoiva Samus ja herkullinen liikerepurtuaari tekevät pelaamisesta yhtä juhlaa. Tämän ansiosta speedrunnerit pystyvät pelaamaan pelin läpi tavoilla, joista kaltaiseni tavallinen kuolevainen voi vain haaveilla.

Metroid on palannut.  

2. Monster Hunter Rise

Tämän ja SMTV:n arvottaminen on melko hankala paikka. Rankkasin kuitenkin Risen sen yläpuolelle hiuksenhienosti. Tämä oli itselleni ensimmäinen Monsu, joka todella avasi suuren arvostuksen sarjaa kohtaan. Peli elää vieläkin ja saa uusia viikkotehtäviä ja tulevana kesänä suuren laajennuksen, joka on hienoa.

Pidän pelistä melko pitkiäkin taukoja, mutta aina Risen pariin lopulta palaa parantelemaan Bow-buildia ja suorittamaan uusia, peliin ilmestyneitä tehtäviä. Pelattavuus on aivan mahtavaa, verkkopeli toimii hienosti ja peli on visuaalisesti yksi näteimpiä Switch-pelejä. Kova paketti.

3. Shin Megami Tensei V

Vajaan 60 pelitunnin jälkeen olen läpäissyt SMT V:stä arviolta 70%.

Atlus on rakentanut hienon konseptin ympärille yhtä hienon pelimaailman, joka kuitenkin ottaa hieman hittiä Switchin teknisistä rajoituksista johtuen. Onneksi kyseessä on kuitenkin roolipeli, jossa ei tarvita supernopeita refleksejä tai nopeaa reagointia.

Parasta pelissä on kenttäsuunnittelu, jossa Atlus on pääpiirteittäin myllännyt koko SMT-sarjan päälaelleen; se ammentaa enemmän Monolithin Xenoblade-peleistä kuin edeltäjistä, mistä tykkään paljon. Jokainen suuri alue on kuin oma dungeon, jossa on paljon korkeuseroja ja reittejä, jotka vievät vaihtoehtoisen kerättävän luokse. SMT-pelit tunnetaan vaikeudestaan, mutta ainakin Normal-tasolla ahkera kentissä koluaja huomaa pian olevansa jopa semisti ylivertainen vihuihin nähden. Ja hyvä niin, tästä tykkään aina roolipeleissä.

4. Bravely Default II

Bravely II avasi RPG-vuoden komeasti helmikuussa. Ladoin siihen nopeasti 70-80 pelituntia ja ihastuin tapaan, miten pelissä voi kehittää hahmoja täysin haluamikseen. On uskomatonta, että Bravely II:n ja SMT V:n laatuiset roolipelit sattuivat samalle vuodelle. Tämä todella avaa sitä kuvaa, miten hieno pelivuosi 2021 kokonaisuutena oli.

5. Mario Party Superstars

Kuten aiemmin kirjoitin, Super Mario Party oli oivallinen askel oikeaan suuntaan. Mario Party Superstars kuitenkin on se peli, joka lopullisesti palauttaa sarjan laadun osien 1-3 tasolle. Ja kaikki mitä piti tehdä siihen päästäkseen oli täydellinen paluu juurille kera perusteellisen puunauksen – mitään muuta ei tarvittu.

Toivottavasti peliin saada vielä lisääkin lautoja, mutta sekin mitä pelissä on, riittää monen, monen riemukkaan peli-illan tarpeisiin. 15-20 kierroksen pelit menevät kuin siivillä, sillä pelaaminen itsessään on juuri niin hauskaa kuin mitä wanhojen sarjan osien pelaaminen aikoinaan.

MPS on vuoden 2021 paras party-peli, hand down.

....................................................

Muut maininnat (eli pelit, joita ei julkaistu teknisesti ensimmäistä kertaa vuonna 2021, mutta joita pelasin paljon ja joista pidin)

Apex Legends

Switch-versio julkaistiin monen viivästyksen jälkeen maaliskuussa 2021. Silloinkin huomasi, että EA ja Panic Button laittoivat sen ulos yksinkertaisesti siksi, ettei sen julkaisua kehdannut enää siirtää. Peli oli nimittäin maaliskuussa teknisesti aika kaukana siitä, mitä se tänä päivänä on.

Doom Eternalin kaltaisia porttauksia tehnyt Panic Button teki kuitenkin mitä siltä odotettiin: se paranteli Apexin Switch-versiota kulissien takana ja vähin äänin päivitys päivitykseltä. Nykyisessä versiossa input lagia on saatu pudotettua niin paljon, että tätä nykyä Apex saattaa olla reagoivin 30fps:n peli, mitä konsolilla on tarjolla. Keskimääräinen fps ja resoluutio ovat myöskin saaneet boostia verrattuna aiempaan.

Se tekniikasta. Apexia on riemukasta pelata, sillä sen mekaniikat ovat syvällisiä, hauskoja ja palkitsevia, kun niitä alkaa hallita. Gunplay on suunnilleen parasta ikinä, ja tämä yhdistettynä loistavaan gyro-tähtäykseen vetää minut matseihin päivä toisensa jälkeen.

Minecraft Dungeons

Ei liene salaisuus, etten ole koskaan juuri piitannut Minecraftista. Tai ainakaan vielä se ei ole imaissut minua mukaansa. Se on makuuni ehkä liian päämäärätön eikä palkitse tutkimista sillä tavalla, mistä peleissä pidän. Ymmärrän kyllä syyt sen suosioon.

Dungeons on MC-universumiin pohjaava Diablo-klooni, joka oli julkaisussaan melko sisältököyhä, mutta vuoden 2021 loppuun mennessä tilanne on sen suhteen muuttunut radikaalisti: alueita, tehtäviä ja loottia on vaikka muille jakaa, ja 4 euroa maksavalla Adventure Passilla saa avattavakseen lisää kosmeettisia herkkuja. Oman buildin parantelu, jatkuvasti kovenevat vaikeusasteet ja herkullisen superlootin etsintä muodostavat koukuttavan gameplay loopin, johon Adventure Pass oli se viimeinen kirsikka.

En rehellisesti sanottuna olisi koskaan uskonut pitäväni tästä pelistä näin paljon. Ehdoton suositus kaikille Diablon tyylisistä peleistä pitäville, siinäkin tapauksessa, jos Minecraft ei ole missään vaiheessa uponnut.

Hyvä kun duunasit tämän ketjun partis! Olen pyöritellyt mielessä näitä, viime vuosi oli todella hyvä, sillä listalle tuntuu olevan tunkua.

Palaan asiaan. 

Lisää löylyä aiemmille Goldeneye 007 -huhuille: Xbox-version saavutukset on löydetty jo verkosta! https://www.youtube.com/watch?v=oVHzzYHxmxc

Kyllä tämä näyttää vihdoin siltä, että kaikki osapuolet ovat päässeet kuin ihmeen kaupalla yhteisymmärrykseen lisenssiasioista ja peli julkaistaan vihdoin uudelleen vuonna 2022, Xboxille ja Switchille, toivottavasti cross-play-tuella.  Mikäs sen sopivampaa, kun pelille kilahtaa elokuussa kunnioitettavat 25 vuotta mittariin.

Hiton hienoa!

[Saints Row IV: Re-Elected]

https://www.dekudeals.com/items/saints-row-4-re-elected

Saints Row IV: Re-Elected 2,79€ eShopissa (ja varmaan ainakin Microsoft storessakin?) tämän kuun loppuun asti.

Kevyt 93%:n alennus! Pakko lähteä kokeilemaan tätä sarjaa ekaa kertaa, eiköhän tästä hupia irtoa hintansa verran helposti.

https://www.pelaajalauta.fi/files/40/mclassic_smg.png

Tässä Super Mario Galaxysta otettu kuvavertailu, joka kertoo yleisesti ottaen aika hyvin, mitä mClassic tekee kuvalle (vasemmalla siis normaali HDMI-lähtö, oikealla mClassic päällä).

Myös tämä Persona 5 Scamble-video on varsinkin 4K-laatuisena hyvä. Pelin graafinen tyyli tuo mClassicin vahvuudet hyvin esiin: https://www.youtube.com/watch?v=OV40OgrBxpQ

Olen vieläkin aika fiiliksissä tästä donglesta, ja pelannut viime päivinä normaalia enemmän dockedina ja 1440p-monitorilla. Esimerkiksi Super Mario Galaxy (ja monet muut 1080p-pelit) näyttää lähestulkoon siltä, että sitä emuloitaisiin natiivisti 1440p-resolla. Ero ei ole mitään "yö ja päivä" luokkaa, mutta kuitenkin niin suuri, että sen huomaa helposti, varsinkin jos ottaa donglen pois päältä käytettyään sitä jonkun aikaa.

2D-pelien kanssa tämä ei kyllä skulaa. Tai no, osittain varmaan makuasia, mutta en vain tykkää siitä "rasvaisesta" lookista, mikä pikseleihin tulee. Rakastan veitsenterävää pikseligrafiikkaa. Myös 3D-peleissä on niitä, jotka soveltuvat laitteelle muita paremmin. Esimerkiksi Borderlandsin ja Personan kaltaiset, sarjakuvamaiset pelit, joiden hahmoissa on käytettyä selkeitä ääriviivoja. Jossain Orissa taas on vaikeampaa huomata eroja.

https://www.youtube.com/watch?v=crFifvVwSaQ

Wulff Den jätti OLED Switchin ja Breath of the Wildin päälle viikoiksi täsmälleen samaan kohtaan, pyhäkön sisälle. 1800 tunnin jälkeen... ei merkkiäkään kuvan palamisesta kiinni. Valkoinen vaikutti tosin haalistuneen, mutta se saattoi johtua myös paneelien eroista (Den vertasi sitä siis toiseen OLED Switchiin).

Huiman vastustuskykyisiltä nämä uudet paneelit kyllä vaikuttavat. Tunnen aikamoista huvittuneisuutta, kun olen aina huolissani pistämässä laitteen nukkumaan, jos peli jää hetkeksikin paussille. 

[Sea of Stars]

https://www.youtube.com/watch?v=vqK-1WGqYmI

Sea of Stars, odotetuin peli minulle kaikesta, mikä Indie Worldissa eilen nähtiin. Aivan upean näköinen Super NES -henkinen RPG, ja musiikkia on peliin tehnyt itse Yasunori Mitsuda. Ai että, kun haluan iskeä näppini tähän...

HOLIDAY 2022!

No aijaa! Julkistivatpa indie-pelin hyvissä ajoin. Mutta ei siinä mitään, kyllähän tätä kelpasi esitellä jo nyt.


Missä luuraa Silksong? Moni oli varma, että peli olisi ollut tämän shown viimeinen julkistus, jos se todella tulee helmikuun aikana, kuten aiemmin arveltiin.

Vahva mahdollisuus toki on, että Silksong näytetään seuraavan kerran Nintendo Directissa (helmikuu täsmää) ja se julkaistaan saman tien tai muutaman päivän sisään sen näyttämisestä.

[Paper Mario]

Paper Mario on nyt NSO:ssa. Hienoa palata Origami Kingin jälkeen sarjassa puhtaaseen yksinkertaisuuteen ja kokemuspistepohjaiseen systeemiin. N64-pelit näyttävät myös mClassicin kanssa entistä paremmilta, esimerkiksi Ocarinassa Linkin sydämien ympärillä ei ole enää melkein yhtään sahalaitaa donglen ansiosta.

Samalla vahvistettiin, että Banjo Kazooie on tulossa palveluun tammikuussa. Jos pelejä tippuu kerran kuukaudessa tahtiin, olisin siihen melko tyytyväinen. Ehdinkö edes pelata Paper Mariota Banjoon mennessä läpi?

Eroja on aika vaikea taltioida ainakin minun laitteillani koko komeudessaan. Youtubesta löytyy paljon videomateriaalia ja vertailuja, mutta niissäkin huomaa, että videon pakkaus vaikuttaa lopputulokseen paljon. Yritän kuitenkin viikonloppuna saada pientä vertailua aikaan parin pelin kanssa.

Jos olisin pari vuotta sitten tiennyt sen, minkä nyt tiedän mClassicista, olisin varmaan tilannut sen jenkeistä saman tien. Addiktoivaa testailla eri Switch-pelejä ja nähdä miten laite vaikuttaa niihin. Shin Megami Tensei V:kin näyttää 1440p:nä erinomaiselta, vaikka se onkin 850-900p:n resoluution peli (jätin siis Switchin antamaan mClassicille 1080p:tä).

https://www.pelaajalauta.fi/files/40/smtv_mclassic.jpg

Tämän art stylen kanssa mClassicin prosessointi toimii kuin unelma. Pelistä tulee "pehmeämpi" reunoiltaan, mutta silti kuitenkin resoluutiossa terävämpi. Valikot näyttävät upeilta ja veitsenteräviltä. Laite osaa myös värikorjata kuvan, mutta kuitenkin niin, ettei se pilaa alkuperäistä visiota tai fiilistä.

Kävin hakemassa Verkkiksestä Marseillen mClassic kuvanparannus-donglen, nyt kun niitä vihdoin tuli myyntiin virallisesti myös Suomessa:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/84007/rkrfd/mClassic-Plug-Play-Graphics-Processor
https://www.marseilleinc.com/mclassic/

Olin jo parin vuoden ajan seurannut tämän tuotteen ympärillä käynyttä keskustelua, lukenut kommentteja ja arvosteluita siitä. En kuitenkaan koskaan saanut sitä tilatuksi jenkeistä, ehkä siitäkin johtuen, että kommentit tuotteesta olivat joiltakin osin ristiriitaisia. Asiaa ei auta, että Marseillen mainonta ja puheet "uudesta näytönohjaimesta konsoliin" ovat täysin naurettavia ja saavat koko homman näyttämään pahimmillaan huijaukselta.

Mutta ei tämä sellaista kuitenkaan ole, se on parin päivän testailujen jälkeen täysin selvää! Eniten mClassicista hyötyvät Switchin natiivit 720p-pelit, joita laitteella riittää: Apex, uudet Doomit, Monster Hunter Rise, Witcher 3, Dragon Quest XI, Crysikset... ja lista jatkuu ja jatkuu. Switchin voi asettaa valikoista antamaan 720p-resoa, jolloin mClassic hoitaa kaiken skaalauksen, etenkin jos sen päähän on asetettu 1440p-näyttö.

Tässä muutama iPhonella suoraan natiivilta 1440p-näytöltä otettu kuva Apexista:

https://www.pelaajalauta.fi/files/40/apex_ns_mclassic.jpg
https://www.pelaajalauta.fi/files/40/apex_ns_mclassic2.jpg

Ero on huomattava. 720p-peli ei näytä tämän jälkeen natiivilta 1440p-peliltä, mutta peli saa roimasti terävyyttä, sahalaitoja silotellaan kaikkialta ja mClassic määrittää jopa värejä uudelleen. Jotkut pelit hyötyvät enemmän kuin jotkut muut, mutta koskaan lopputulos ei näytä huonommalta kuin alkuperäinen. 1080p-peleissä ero ei ole ehkä niin silmiinpistävä, mutta nekin ottavat harppauksen eteenpäin kuvanlaadussa ja näyttävät hämäävästi paikoin jopa oikeilta 1440p-reson peleiltä, etenkin valikoiden terävyydessä. Nintendo-peleissä on myös harvoin käytetty reunojen pehmennystä ja juuri sen mClassic osaa lisätä kuvaan erinomaisesti pehmentämättä sitä. Tämä tuo moneen Nintendo-peliin sen viimeisen silauksen, joka saa kuvan säihkymään nykyaikaisilla näytöillä entistä paremmin. Etenkin sahalaitojen vihaajille tämä voi olla pelinmuuttaja.

Eräs PC:llä pääsääntöisesti pelaava ihminen kommentoi, että lopputulos näyttää vähän samalta kuin mitä AMD:n Super Resolution -skaalaus tekee kuvalle. Sieltäkin kuului alkuun epäilyksiä, mutta ne haihtuivat nopeasti kun mClassic meni päälle. Tällainen menisi kuulemma hankintaan, jos laite pystyisi skaalaamaan 1440p-reson 4K:ksi.

Kokeiluni jatkuvat, mutta ensifiilikset ovat positiiviset. Mutta onko laite todella hintansa arvoinen? Reilun satasen hintalappu voi tuntua suurelta, mutta  täytyy muistaa, että skaalaimet yleensäkin voivat olla helposti useiden satojen eurojen hintaisia. Jos haluaa saada 4K-töllölle NS:stä parasta mahdollista kuvanlaatua (tai parhaassa tapauksessa omistaa natiivin 1440p-näytön), sekä pelaa paljon Switchin 720p-reson pelejä, uskoisin tämän olevan aika mainio tapa ottaa Nintendon konsolista lisää irti tehokkaampaa mallia odotellessa.

Vielä varoituksen sana: jostain syystä harvat televisiot tuntuvat tukevan mClassicin antamaa maksimiresoa, joka on siis 1440p60Hz. Esimerkiksi LG:n OLEDit ymmärtävät 1440p-signaalia 120hz:n taajuudella, mutta kuudellakympillä eivät sitten millään. Näin ollen mClassicin antama kuva päätyy OLEDille 1080p-laatuisena. Tällöinkin kuva näyttää paremmalta kuin ilman laitetta, muttei kuitenkaan ihan niin hyvältä reson ja terävyyden puolesta kuin natiivilla 1440p-paneelilla. OLED tuo tietenkin kuvaan muita etuja ja tämä yhdistettynä mClassiciin on aika maukas kombo sekin.

https://www.youtube.com/watch?v=mZU9sbtU0mc

Paper Mario ensi viikon perjantaina N64 Onlineen.

Sanoisinko, että tämä on aika täydellinen peli joulukuulle. Voi nauttia joulurauhasta, ehkä lumestakin ja rauhoittua joulufiilistelyn ohella myös pelaamaan Paper Mariota, peliä, jonka pelasin aikoinaan vasta Wiin Virtual Consolessa. Tämä on mainio kevyt-RPG, eikä vielä yritä keksiä pyörää uudelleen, mihin sarjan uusimmissa osissa vähän ajauduttiin. Origami King oli jo hyvä osa, mutta mielestäni kärsi yhä vähän taistelusysteemin osalta siitä, että Nintendo ei halua palata täysin perinteiseen taisteluun Paper Marioissa.

Toinen huomio: N64 Onlinen pelit julkaistaan näköjään perjantaisin, eikä keskiviikkoisin niin kuin muut NSO-pelit. Vai koskeeko tämä palvelua yleensäkin? Jos koskee, herää kysymys, koska Nintendo julkaisee seuraavan erän NES- ja SNES-pelejä? Vastahan uusista saatiin syyskuussa heinäkuussa (!) nauttia, mutta kysyn nyt kuitenkin  

Entä onko Nintendo/NERD tehnyt mitään N64:n emulaatiolle? Se on mielenkiintoista nähdä. Siellä ei yleensä kerrota tämän tyyppisistä korjauksista etukäteen, ne saattavat tulla täysin yllättäen. Veikkaan korjauksien tapahtuvan vasta ensi vuoden alkupuolella.

Rockstar ottaa suosituimmasta pelisarjastaan odotetusti vastuuta; kokoelmaa on jo korjailtu pariin otteeseen ja viimeisin päivitys toi jo melko isoja parannuksia, kuten sumun takaisin San Andreasiin.

PS:n ja Xboxin fyysisen julkaisu myöhästyy muuten kuluvan kuun 17. päivään. Switch-versio tulee sitäkin myöhemmin, Rockstarin mukaan "early 2022." Eivät selkeästi kehtaa julkaista sitä vielä nykyisessä kondiksessa. Siellä on kuitenkin laitettu isolla rahalla valtava koneisto korjaamaan kokoelma ja palauttamaan Rockstarin kunnia, joten eiköhän tämä tarina pääty loppujen lopuksi hyvin. Kukaan ei halua päätyä samaan tilanteeseen kuin CDPR.

Olin ensin vähän harmissani NS-version myöhästymisestä, mutta sitten ymmärsin että se on vain parhaaksi omalle pelikokemukselleni. Pääsen korjattujen pelien pariin, eikä minulla ole sinällään mitään tulenpalavaa kiirettä pelata näitä.

https://www.youtube.com/watch?v=M3nluoZBa0M

13 Sentinels: Aegis Rim julkaistaan Switchille huhtikuussa.

Kuulen tästä pelistä nyt ensimmäistä kertaa, mikä taitaa olla jonkin sortin rikos, ainakin jos tästä genrestä tykkää. Tämä on ollut ainakin ennen tätä julkaisua pienen piirin peli, mutta sitä tunnutaan rakastavan sitäkin intohimoisemmin. Kommenttiosiossa jopa sanotaan niinkin kovia väitteitä, että siinä on paras tarina, mikä videopeleissä on koskaan nähty.

Konseptuaalisesti en tosin ihan tajunnut trailerista, millainen peli tämä on. Visuaalinen novelli? En uskalla etsiä pelistä sen enempää tietoa tai katsella videoita. Kuulostaa siltä, että tämä kannattaa kokea tietämättä yhtään mitään juonesta tai tapahtumista.

https://www.youtube.com/watch?v=R5v1rHrDbrs

Ensimmäinen patch julkaisupäivityksen jälkeen on parantanut NS-versiota roimasti, etenkin kolmosta. Ovat varmaan ensisijaisesti työskennelleet sen kanssa. Juuri handheld-moodiin on tärkeää saada parannuksia, koska se erottaa pelin muista versioista.

Mutta nyt voi ilmeisesti hypätä ainakin GTA III:n puikkoihin Switchilläkin näkemättä painajaisia. Fyysisen julkaisu lähestyy, joten tämä on tärkeää tietää.

SwitchUP on muuten hyvä kanava, jos haluaa saada tietoa NS-versioiden päivityksistä. Julkaisevat säännöllisesti videoita patchatuista peleistä. Näyttivät hyvin mm. miten paljon Apex Legendsin Switch-versio on kohentunut sitten maaliskuisen julkaisun.

Switch OLED on loppu lähes kaikkialta muualta, yrittävät siis nyhtää joulun alla epätoivoisilta. Series X:ääkin saa samasta mestasta varastotuotteena ja reilulla alennuksella, sillä 7314,14 €:n hinta on laskenut nyt jopa 777 euroon! https://cdon.fi/kodin-elektroniikka/microsoft-xbox-series-x-1tb-p80242517

Onko toi uusin Pokemon remake switchille jonkun eri tiimin tekemä kuin edellinen? Näyttää jostain syystä selvästi rumemmalta ja kankeammalta?

Tarkoitatko edellisellä Lets Go Pikachu/Eevee-pelejä? Jos tarkoitat, niin vastaus on kyllä. Lets Go -pelit teki GameFreak itse, mutta nämä uudet ovat ILCAn tekemiä. En ole vielä itse korkannut Brilliant Diamondia, mutta mitä olen videoita nähnyt, niin onhan se tosiaan visuaalisesti teknisesti yksinkertaisemman näköinen. Joitakin "2Dmäisen" Pokemonin paluu saattaa tosin jopa viehättää enemmän.