Jatketaan vanhan listan pohjalta. Jos aiemmin ilmoittautunut ei pääse huomisen peleihin, niin sanokaa täällä.
- Ephram (Miccis) - Runner (NonRunner) - nikob (nikobarn) (varauksella, eli jos pääsen töistä siksi) - tohveli (erijoil10) - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa
Tehdään taas ratavalinnat: valitsen Australia, Melbournen. Tohveli valitsi aiemmin Bahrainin. 2/8 siis selvillä.
Eli 7.12 taitaa olla uusi ilmestymis päivä! Noin ainakin tiltin nettikaupan sivuilla lukee! Eli vähän yli kuukauden päästä si
Taitaa olla tiltin arvio tuo, eikä vielä virallinen tieto. Tai sitten olen tosissani missannut jotain.
Uusin huhu kertoi julkaisupäivän olevan vasta 23.12, mutta vaikuttaisi vähän myöhäiseltä. Enivei, eiköhän virallinen ilmoitus ole enää vain päivien kysymys.
Mitä jos ajettaisiin huomenna 19.30 alkaen 8 kisan setti, vai tuleeko liian nopeasti näin vuorokauden varoitusajalla?
2.11 klo 19:30
- Ephram (Miccis) - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa - paikka vapaa
Juu, kyllä minullakin aikaerot näkyvät eikä varikkobugista ole muutaman kisan perusteella enää tietoakaan.
Eilen alkoi MM-kausi Alonsolla Expertillä 30% kisapituudella. Voitin kisan toisesta lähtöruudusta. Pistin merkille, että kovissa rengaissa olisi ollut huomattavasti vähemmän pitoa kuin aikaisemmin? Lipsuin nimittäin paljon enemmän niillä kuin ennen päivitystä.
Myös ratin feedbackille on selvästi tehty jotain, sillä ainakaan DGFT ei keskitä enää yhtä paljon. Jotkut ovat vähän valittaneetkin tuosta, mutta minun hyppysissäni tuo muutos kyllä tuntuu ihan hyvältä.
Petrovilla edelleen ihan liian hyvä AI kisassa, tuli neljänneksi. Kubican pitäisi vedellä sitä korville aivan 6-0.
TP maistui täälläkin, vaikka ei näin jälkeenpäin ajateltuna ollutkaan niin mieluinen kuin Wind Waker.
DS:n Zeldoista olen pelannut vain Phanton Hourglassia. Sen jätin muutaman luolaston jälkeen kesken, koska se vain yksinkertaisesti tuntui niin tylsältä. Sen vuoksi en olekaan vielä tutustunut tuohon uusimpaan DS-Zeldaan.
Ovat korjanneet myös nuo minua äärimmäisen paljon häirinneet nykivät heijastukset autoissa ja peileissä. Nyt ne ovat täysin sulavia.
Peli tuntuisi olevan nyt hieman helpompi? Johtunee siitä, että tekoälyn polttoinebugi on korjattu, eli nyt AI-autot kärsivät polttoainekuormasta samalla tapaa kuin pelaajakin. Se on helpottanut peliä, sillä voitin ajamani testikisat Spassa ja Melbournessa melko helposti Legend-tasolla. Onneksi on kuitenkin reilu peli.
Aikaerot eteen ja taakse on myös loistouudistus. Nyt voi aloittaa MM-kauden vaikeimmalla tasolla mielihyvin.
AVAUSVIESTIÄ PÄIVITETÄÄN AINA KUN JOTAKIN LISÄÄMISEN ARVOISTA TULEE ILMI.
Päivityshistoria:
31.10.10, 18:43 Topic luotu 31.10.10, 22:10 Ulkoasua hiottu & kuvia lisätty "aiemmat Zeldat" -osioon 18.08.11 10:22 Julkaisupäivä lisätty
Legend of Zelda: Skyward Sword julkaistaan Suomessa marraskuun 18.päivä 2011
Zelda: Skyward Sword heräsi elämään ensimmäistä kertaa vuoden 2009 E3-messuilla, kun Nintendo näytti suljettujen ovien takana maalausmaisen promokuvan aikuismaisesta Linkistä ja tämän vieressä seisseestä keijusta. Yksi ja ainoa kuva herätti fanien spekulaatiot välittömästi. Ajateltiin muuan muassa, että peli tulisi olemaan jonkinlainen Mestarin Miekan esikertomus; tarina siitä, miten legendaarinen ja pahaa vastustava sapeli sai alkunsa.
Tänä kesänä nämä teoriat saivat vahvistusta, kun Miyamoto saapui lavalle esittelemään peliä Nintendo E3-tapahtumassa. Selvisi, että pelin graafinen tyyli yhdistää elementtejä Twilight Princessista ja Wind Wakerista. Motion plus -lisäosaan nojaava ohjaus ei näyttänyt Nintendon tilaisuudessa kovin vaikuttavalta, mutta peliä myöhemmin pelanneet toimittajat kyllä kertoivat kaiken olleet kunnossa.
Skyword Swordin uusin pelimekaaninen uudistus on sen tarkempi miekan käyttö. Huitominen ei ole enää Zelda: TP:n tapaista yksipuolista mättämistä, vaan vihollisia vastaan pitää Nintendon sanojen mukaan käyttää myös taktiikkaa. Vihulaisilla on erilaisia osuma-alueita ja heikkoja kohtia, joten Linkin pitää olla tarkkana miten ja mihin miekkansa lyö. Näkyvillä on myös stamina-mittari, joka mahdollistaa juoksupyrähdykset ja lyhyet seinillä juoksemiset.
Tarinallisesti Skyward Sword sijoittuu aikaan ennen Ocarina of Timea. Pelissä esiintyvä Link on kasvanut Skyloft-nimisessä taivas-saaristossa, eläen siellä aivan normaalia elämää. Päivänä eräänä Link kuitenkin löytää Skywardin miekan, joka vie tämän seikkailuun pilvien alapuoliseen maahan, jota hallitsevat nyt pimeät voimat. Miekan avulla Link pystyy matkaamaan näiden kahden maailman välillä.
Graafisesti Skyward Sword on liioittelevampi ja värikkäämpi kuin Twilight Princess. Peli ottaa siis askeleen pois realismista kohti impressionismista vaikutteita ottanutta ilmettä. Nintendo haluaa, että peli on "kuin henkiin herännyt maalaus". Tietyt ruutukuvat tukevat kyllä tätä väittämää, vaikka peli onkin vielä suht kaukana valmiista.
Legend of Zelda: Skyward Swordin on määrä ilmestyä vuonna 2011. Sen tarkempaa julkaisuajankohtaa ei ole vielä tiedossa. Ilmeisesti tarkoituksena kuitenkin on, että uusi Zelda julkaistaisiin jo alkuvuodesta.
Legend of Zelda: Skyward Swordin kehitys alkoi heti kun Phantom Hourglass oli valmistunut ja ennen kuin Spirit Tracksin kehittäminen oli alkanut
Pelin tarina valmistui ennen kuin tarkalleen ottaen tiedettiin miltä peli tulisi visuaalisesti näyttämään
Motionplus tuki ehdittiin jo pudottamaan pois yhdessä vaiheessa, mutta se löysi tiensä takaisin peliin kun Miyamoto sanoi Katsuya Eguchille, että tämän tulisi haastaa Aonuma tekemään peliin samankaltainen miekkailu kuin Wii Sports Resortissa
Iwata mainitsi jossain vaiheessa, että Zelda julkaistaisiin vuoden 2010 aikana, mutta peli kuitenkin lipsui (odotetusti) vuodelle 2011.
Pelin visuaalinen ilme on ottanut vahvoja vaikutteita impressionisti Paul Cézannen maalauksista
Mitkä ovat olleet tämän pelisarjan parhaimmat, merkittävimmät ja ikimuistettavimmat osat? Valitsin mielestäni viisi parasta Zeldaa.
Ensimmäistä kertaa kasettimuistin ja laajan, vapaasti tutkittavan maailman sisältänyt seikkailu mullisti genreään - tai oikeastaan määritti sen. Zeldan Hyrule oli 8-bittisestä karuudestaan huolimatta tunnelmallinen pelimaailma, joka kuhisi salaisuuksia, vaaroja ja tutkittavaa. Pelin vaikeustaso oli melko kipakka ja välillä temppeleitä oli melkoisen vaikea löytää. Myös keskusmaailmassa pelaaja sai taistella jatkuvasti hengestään, sillä lähes jokainen peliruutu oli kansoitettu vaarallisista vihulaisista.
Ensimmäinen Zelda on käytännössä toimintaseikkailu-genren määrittänyt peli.
Super Nintendolle ilmestynyt kolmas Zelda kehitti asioita, jotka ovat tuttuja nyky-Zeldojakin pelaaville. Se otti irti kaiken SNES:sin kyvyistä pyörittää kaunista kaksiulotteista grafiikkaa. Hyrule heräsi tehokkaammalla alustalla henkiin aivan uudella tavalla.
A link to the Past esitteli ennennäkemättömän konseptin, jossa pelaaja hyppi kahden pelimaailman välillä. Muuttamalla jotakin asiaa toisessa maailmassa vaikutti myös siihen toiseen, ja niin edelleen. Tästä seurasi kipakoita aivopähkinöitä ja "miten iso tämä peli oikein on" päivittelyä. Löydettävää ja koettavaa tuntui olevan lähes loputtomasti ja tarinat pelin salaisuuksista täyttivät välituntikeskustelut.
2D-Zelda hiottuna täydellisyyteen. Lisäksi määritti monia asioita sarjansa sisällä.
Pelimaailman Citizen Kane; minun silmissäni ajaton seikkailu, joka tulisi pelata vuosittain läpi. Huimaa, että näinkin aikainen 3D-peli onnistui tekemään kaiken oikein, niin vaikeustason tasapainotuksesta kamerakulmiin. Ocarina of Time on yksinkertaisesti täyttä rautaa, vieläkin.
Vuonna 1998 se oli myös tekniseltä toteutukseltaan edistynein konsolipeli mitä koskaan oli tehty.
Kenties kaikkien aikojen paras videopeli
Nintendo teki epätyypillisen ratkaisun ja kehitti jatkoa Ocarinalle nopeammin kuin oltiin luultu, samaa pelimoottoria hyödyntäen. Toki Expansion pak -tuki toi hieman lisää pelivaraa kehittäjille. Majoras Mask oli kuitenkin kaikkea muuta kuin Ocarina 2, sillä sen konsepti oli sarjansa sisällä täysin ainutlaatuinen ja uskollisien fanien silmissä erittäin rakastettu. Majora nojasi ideaan, jossa pelin Termina-maailma oli tuhon kynsissä. Jos Link ei löytäisi pelastusta kolmessa päivässä, kohtaisi maailmaa täystuho.
Jekku oli ajassa liikkumisessa: Link sai jo pelin alussa käyttöönsä ajan okariinan, jota soittamalla kykeni hyppäämään takaisin ensimmäiseen päivään. Tästä kuitenkin seurasi ongelmia, jos teki aikahypyn vaikkapa keskellä temppeliä. Sinne palattuaan kaikki oli nollautunut...
Zelda-sarjan outolintu, mutta hyvällä tavalla.
Cartoon-tyyli ja meriteema tekivät Wind Wakerista taas hyvin erilaisen pelin kuin mitä kaksi edeltäjää olivat. Aluksi tyylin vaihdos sai fanit takajoilleen, mutta myöhemmin peli otettiin lämmöllä vastaan. Siinä oli omat ongelmansa, kuten lopun trifoce hunt -pitkitys ja melko vähäinen temppelien määrä. Tätä hyvittää kuitenkin ajaton ja käsittämättömän kaunis visuaalinen toteutus. Pelillä on sielua ja roppakaupalla täysin ainutlaatuista tunnelmaa.
Sielua, sydäntä ja tunnelmaa ei tältä pelitä puutu. Se paikkaa tietyt muut puutteet
F-Zerot eivät ole ikinä olleet minulle erityisen rakkaita ajopelejä, vaikka racing-genren suuntaan kallellaan olenkin. Castlevania menee voittoon jo pelkästään hyvien Symphony of the night -muistojen takia.
Metal Slug Halo
Eka Halo oli aikoinaan huikea kokemus ja Halo 2:n live-moninpelistä on todella hyvät muistot.
FIFA Grand Theft Auto
En fanita GTA:ta erityisen paljoa, mutta kyllä sen sarjan pelit ovat viihdettä minulle FIFAa enemmän tarjoilleet.
Pokémon Mario Kart
Mario Kart jatkoon. Split screen -moninpeli-iltojen aatelia wanhoina hyvinä aikoina.
Resident Evil God of War
Ressa kolmonen ja varsinkin huikea nelonen tarjoilivat niin hyvää pelattavaa, että tämä matsi oli selviö.
Call of Duty Gran Turismo
GT jatkoon aivan 6-0, sillä CODit eivät ole ikinä olleet minulle kovin mieluisia pelejä.
Mega Man Final Fantasy
Tämä oli oikeasti todella paha! FF-sarjan peleistä varsinkin IV, VI ja VIII ovat jääneet lähtemätömästi mieleen. Toisaalta Mega Manien tukena on sellainen annos nostalgiaa, että siniselle robotille napsahtaa täältä päästä piste.
Metroid Street Fighter
Samus ansaitsee jatkopaikan. Super Metroid ja Metroid Prime kuuluvat pelihistorian parhaimpiin.
Civilization Super Mario
Hieman epäreilua näin konsolipelaajana, mutta Mario on ehdottomasti valintani.
Heroes of Might & Magic Zelda
Hieman epäreilua näin konsolipelaajana, mutta Zelda on ehdottomasti valintani.
Onkohan tällä huhulla mitään todellisuuspohjaa? Eli tulossa olisi ensi vuoden alkupuolella Samsung Galaxy 2 aivan uskomattomin speksein:
4.3-inch 2-Super AMOLED display with 1280x720 resolution Bluetooth 3.0 and Wi-Fi 802.11 b/g/n 2 GHz processor 32 GB of internal memory, a slot for MicroSD memory cards up to 32 GB 1 GB RAM, 4 GB ROM 8-megapixel camera with autofocus and HD video recording 3.5 mm audio jack A-GPS, Accelerometer, gyroscope, proximity sensor, ambient light sensor Google Service (Android Market, Google Search, Google Maps, Gmail, Google Talk, YouTube)
Varsinkin näytön tarkkuus ja prosessorihyppy tuntuvat aivan huimilta. Ja jos tuo kuva on oikeasta laitteesta, niin ekaa Galaxya viedään siinäkin osastolla 6-0.
Jees, kiitti vinkistä teidon! N-tila tuntuisi tosiaan toimivan erinomaisesti. Macbookin, iPhonen ja iPadin siirtonopeudet kasvoivat.
Vaihdon myötä tosin PS3 putosi pois langattomuudesta, sillä N-tilaa se ei tue, ainakaan tuo omistamani lihava malli. Niinpä kaivoin 10 metrin ethernet-kaapelin esiin ja viritin pleikkarin langan päähän. Eipä tuo sinällään huono juttu ole, sillä yhteys PSN:ään tuntuisi olevan nopeampi kuin langattomana ja elokuvienkin triimaus iMacilta pelaa nätimmin piuhaa pitkin. Kaapelinkin sai suht hyvin seinän viertä laitettua. Näillä mennään. Itselleni on kuitenkin hieman tärkeämpää, että mobiilit laitteet kuten iPad ja iPhone toimivat wlanissa moitteetta. PS3 nököttää tv-tason alla, joten sitä ei piuhoitus haittaa.
Eipä ole pitkä aika muuten enää 4.2 päivitykseenkään. Kyllä sitä kansiointia ja multitaskingia tosissaan jo kaipaakin iPadiin. Varsinkin sen jälkeen aina kun iPhonea tulee näperreltyä ja sen jälkeen ottaa iPadin käsiinsä. Toivottavasti ei ihan loppukuulle 4.2:n saapuminen mene.
Pari päivää sitten iPad ryhtyi niskottelemaan Wlan-verkossani: yhteys näytti säännöllisesti vain yhtä palkkia ja speed test antoi nopeudeksi alle megatavua, vaikka kaikki muut laitteeni näyttivät täysiä signaalipalkkeja.
Eikun googlettamaan. Tiedossa oli, että Apple oli ainakin joitakin Wlan-ongelmia korjannut iPadin 3.2.1 päivityksessä. Ongelman syyksi paljastui kuitenkin nopeasti reitittimeni asetukset. Oletusarvoisesti reititin oli nimittäin asetettu tukemaan kaikkia wlan standardeja (b+g+n). Kun asetin sen tukemaan vain 802.11g:tä, niin ongelma poistui kuin taikaiskusta, eivätkä muut langattomat laitteet hätkähtäneet nekään. Sen jälkeen pyöritin speed testin langattomassa verkossa iPadilla ja iPhone 4:llä, ja iPad vei pidemmän korren.
Jos siis on hankkinut iPadin ja kärsii nikottelevasta Wlanista, niin tietää mitä tehdä. Saapa sitten nähdä tuoko 4.2 parannusta taas tähän asiaan.
Jo on kumma, kun PS3 herjaa Storeen yritettäessä että: "This service is not available in your country/region". Näin sekä Suomi että USA-accounteilla. Kellään muulla sama ongelma?
Sonylla taas menny piuhat ristiin tms. ilmeisesti...
Todella hienot kilpailut oli. Tuo kahdeksan kisaa tuntuisi olevan aika hyvä määrä minikaudelle.
Pahoittelut niille, joita onnistuin muutamaan otteeseen lähtötilanteissa ruhjomaan. Joskus tuollaista vain sattuu. Toki sain itsekin pari kertaa olla ottavana osapuolena, muun muassa Yas Marinassa, jossa ekojen mutkien kolari teki autostani ihan mahdottoman ajettavan ekan kierroksen ajaksi.
Renkaitakin meni. Pahin oli se Monzan viimeisen kierroksen rengasrikko, joka yhdessä 10 sekunnin aikarangaistuksen myötä maksoi voiton. Sellaista sattuu
Tuo hockenheimin voittotaistelu hyväristä vastaan jäi parhaiten mieleen. Todellakin reilua kamppailua viimeiseen asti.
Huomenna jos ajetaan, niin aloitusaika voisi olla sama 19:30.
Rengasrikkoja sattuu varmaan joka kerta jollekin. Mutta näähän on viimeisiä kertoja kun niitä tarvitsee pelätä, sillä pian patchi on täällä! Ehkä me vielä joskus muistellaan tippa silmässä niitä aikoja, jolloin ei ikinä voinut tietää koska rengasrikko sattui johtoauton kohdalle...
Tämä kyllä nostaa intoa moninpelin suuntaan. En ole sitä ehtinyt vielä kovinkaan paljoa ajella, mutta toteutus ei ole lainkaan hassumpi vähäisen testailun perusteella. Haastettakin linjoilta jo löytyi, sillä trophyyn vaadittavat 5 EK-voittoa ei tullut itselleni liian helpolla. Muistutan tosin onlinessa pelatessani vähän Jari-Matti Latvalaa; nopeutta löytyy, mutta liian usein syntyy johtoasemasta uskomattoman hölmöjä virheitä!
1. Singapore, Marina Bay 2. Belgia, Spa 3. Saksa, Hockenheim 4. Kanada, Montreal 5. Espanja, Valencia. 6. Australia, Melbourne, 7. Italia, Monza 8. Abu Dhabi, Yas Marina
Käykö jengille että päätöskisa on, niinkuin oikeastikin, Yas Marina? Ajelin eilen siellä yhden 20% urakisan ja tykästyin rataan. En mä ehtinyt kyllä sitä siinä ajassa vielä täysin oppia, mutta radassa on jotakin tietynlaista vetovoimaa.
Kauden aloittavassa Singaporessa olen sen sijaan takuuvarmasti aivan pihalla! Mutta eihän tätä kisakalenteria sen perusteella väsätäkään, että joku tietty pelaaja tuntisi kaikki radat mahdollisimman hyvin.
Toisaalta Twin Snakesissa olevat Sons of Libertystä tutut lisäykset helpottavat peliä aikalailla. Alkuperäistä MGS:ää kun ei tehty miettien, että pelaaja voisi ampua soolonäkymästä ja että kaiteista voisi roikkua. Esimerkiksi Ocelotin päihittäminen Twin Snakesissa on aivan naurettavan helppoa soolokuvakulmasta ampumalla.
Kivoja lisäyksiä ne toki olivat, ja pitivät mielenkiintoa yllä sellaisellekin joka oli jo alkuperäisen pelin monta kertaa läpäissyt.
Monet ovat sanoneet, että ääninäyttely olisi remakessa vaisumpaa. Pidin sitä aluksi nostalgiahöperöiden vouhotuksena, mutta kyllä se oli selvästi kuultavissa kun pelasi vuoron perään saman kohtauksen originaalissa ja remakessa. Se kuulostaa innottomammalta.