Apexia pelasin tänään jokusen tunnin Duona. Toinen osapuoli oli PC:llä, eli kaikki cross-play-portit piti pitää auki.
Peli näyttää upealta, pyörii loistavasti ja kontrollit tuntuvat oikein napakoilta – mutta en osaa tähdätä tateilla, en yhtään, vaikka kuinka säätöjä etsin. Alkaa vahvistua kuva, että tattitähtääminen on minulle fine kasuaalimmassa toiminnassa ja yksinpeleissä, mutta kun homma on Apexin tyylistä verenhimoista saalistusta, jossa pienikin virhe yleensä maksaa koko matsin, ei siitä tule oikein mitään. Splatoon 2 on tainnut käynnistää prosessin, josta ei vain enää ole paluuta takaisin. Luojan kiitos NS-versio on tulossa, ja se tarjonnee pätevän vaihtoehdon. Toivottavasti Respawn on antanut gyrolle yhtä paljon rakkautta kuin tateille. Ymmärtävät kuitenkin varmasti ominaisuuden tärkeyden alustalla, kun vahvistivat kesällä ilman erillistä kysymistä sen olevan mukana pelissä.
Aika hyvin näyttää olevan SeXiä saatavilla Suomessa, jos nyt jo sait. Kuinkahan moni vain luopuu PS5-haaveista, ja vaihtaa leiriä, kun aitoa nextgeniä on käden ulottuvilla, eikä tarvitse odotella ties kuinka monta kuukautta.
Verkkokaupassa ja Gigantissa on käsittääkseni aika suuri jono laitteeseen, eli niistä ei ehkä ihan parissa kuukaudessakaan saa, jos nyt tilaa X:n. Elisa oli kuitenkin hyvä mahdollisuus saada laite nyt, jos oli hereillä oikeaan aikaan.
Mutta kyllä PS5 on Suomessa himoitumpi näistä kahdesta, selvä se. Eikä Pleikkari-kansaa ihan niin helpolla välttämättä käännetä toiselle valmistajalle, jos on satsannut tiettyyn ekosysteemiin. Minulle valinta oli aika helppo, kun en oikeastaan omista Sony- ja Microsoft-leireissä digitaalisia pelejä, niin se ei sanellut mitään. MS:n tarjoamaa Gamepass+Bethesda-settiä ei oikein voinut ohittaa.
Sain Series X:n tänään. Ensitunnelmien perusteella loistava laite, ja tuntuu myös minulle tuoreelta, koska skippasin One-tuoteperheen kokonaan. Ja kolmekuuskybään verrattuna rauta on tietenkin kehittynyt huikeasti.
Pistin Gamepassista läjän hyvyyksiä tulemaan, etunenässä Skyrimin. Iskin siihen aiemmin linkittämässäni videossa nähdyt modit ja... voi herranpieksut. En ole uskoa silmiäni, miltä peli näyttää 4K:na ja myös tuntuu 60fps:n ruudunpäivityksellä. Se tuntuu jopa jotenkin surrealistiselta, kun on kymmenen vuotta tottunut pelaamaan sitä kolmellakympillä, joka sekin on notkahdellut vähemmän tai enemmän (PS3:n kuuluisat 0fps:n hetket). Olen kertakaikkiaan mielissäni, mitä uusi rauta upeine modeineen tekee pelille. Aivan uskomatonta.
Ohjain tuntuu miellyttävältä, mutta luonnollisesti Nintendolla viime vuodet pääasiassa pelannut sekoilee vielä nappien kanssa. Esimerkiksi kun ruudulla vilahtaa Y, hapuilee sormi lihasmuistista Switch-asettelusta tuttuun nappiin. No, oppimista on tapahtunut jo roimasti ja enköhän melko pian onnistu luovimaan näiden kahden asettelun välillä ja vaihtamaan niitä päässä kuin lennosta vain.
Äänien kanssa oli kylläkin jotain häikkää. Ääni nimittäin rätisi oudosti Skyrimissä. Yritin ottaa sitä ulos bitstreamina, DTS 5.1 -muodossa. Ehkä jotain oli asetuksissa kuitenkin pielessä, vahvarin tai töllön? Oudosti pelin uudelleen käynnistettyäni rätinä katosi pitkäksi ajaksi kokonaan, mutta tuli takaisin kun piipahdin konsolin valikoissa. Eiköhän tämän kuitenkin saa setvittyä, Switch ei ole ainakaan koskaan tehnyt tätä häiriöääntä.
Muillakin vaikuttaisi olevan samanlaisia ongelmia. Toivottavasti kyse ei ole näiden/minun kohdalla rautaviasta.
EDIT: Apexin tutoriaalissa ja ampumaradalla kävin piipahtamassa, enkä kuullut mitään rätinää äänessä. Sama juttu Enter the Gungeonissa. Skyrimkin toimi sen jälkeen äänien osalta oikein. Toivottavasti kyseessä oli vain jokin outo bugi. Äänet kuulostavat Perus-DTS:llä kyllä muuten hyviltä, Apexissa varsinkin äänimaailma vaikuttaa todella potkivalta.
Bowserin Raivo kuulostaa päivä päivältä paremmalta. Siinä on kuutisen tuntia pelattavaa, jos haluaa tehdä ja nähdä kaiken. Peruspelissä hahmojen nopeutta on myös nostettu rutkasti kautta linjan (miten helkkarin nopsa Toad Switch-versiossa on?), joka saa koko pelin tuntumaan reagoivammalta. Tämä saa sienisukat pyörimään jaloissa.
Onneksi ynnäsivät Co-opinkin mukaan Furyyn. Kuulostaa ihan mukavalta jelpata Mariota junnu-Bowsuna, se on ehkä hauskempaakin kuin käytellä lakkia Odysseyssa?
Tämä ja Bravely Default II kuukauden sisään, sitten Monsu Rise. Tästähän sukeutuu Switch-pelaajille jo näillä aika maukas talvi/lopputalvi.
8. kauden gameplay-traileri. Siisti kasarimeininki.
Koska Switch-versio viimein virallisesti esitellään? Varmaan viimeistään maanantaina. Nintendolta voi olla tulossa tällä viikolla myös Partner Showcase, joka varmastikin sisältäisi Apexin.
EDIT: Reseterassa yleensä asioista hyvin perillä oleva NateDrake sanoi, että Apexin Switch-version suhteen "suunnitelmat ovat muuttuneet hieman". Sen perusteella en enää odota sitä julkaistavan 8. kauden alkuun, vaan vasta hieman myöhemmin helmikuussa. Mikä syy sitten tälle onkaan.
Legend of Zelda juhlii 35-vuotista olemassaoloaan vajaan kuukauden päästä, 21. helmikuuta. Nintendo tuskin ehtii julkaista Mario-sarjan tavoin siihen aikaikkunaan sarjasta uusia pelejä Switchille, mutta onneksi laitteella on jo Zelda 1, 2, A Link to the Past ja Breath of the Wild.
Sekä tietenkin hienonhieno Link's Awakening, jonka pariin päätin Zelda-fiiliksissä palata, mutta tällä kertaa normipeliä vaikeammalla Hero-moodilla.
Hero-vaikeusaste tuplaa vihollisten jakaman vahingon ja ottaa kokonaan pois ruohotupoista ja ruukuista paljastuvat sydämet. Elinvoimaa saa takaisin siis harvakseltaan, kuolemalla, keijuilta, taikajuomista ja niin edelleen. Kuolin jo toisessa temppelissä monta kertaa, sillä jotkut viholliset tappavat Linkin kertalaakista. Peli tosin tallentelee runsaasti.
Ekan kierroksen pelasin pääasiassa televisiosta, mutta nyt nappasin pelin telakasta käsiini; LA näyttää Switchin ruudulla aivan jumalaiselta. Voin vain kuvitella, miten uuden NS-sukupolven rauta voi saada sen hehkumaan, jos Koizumin ideoimaa ja maagisen utuista seikkailua voisi pelata laadukkaammalta ja tarkemmalta näytöltä Docked-asetuksilla (1080p). On kuitenkin sääli, että Nintendo (tai Grezzo) ei ole korjannut ruudunpäivityksen romahtamista alueelta toiselle siirryttäessä. Hetkellinen sulavuuden puolitus nimittäin on todella tökerö kauneusvirhe muuten niin fantastisen nätissä pelissä. Ehkä viimeistään tehokkaampi Switch hoitaa raa'alla väännöllä homman kotiin.
LA on nautinnollisesti rytmitetty seikkailu, tiivistetty ja tislattu vapaaksi ylimääräisestä sälästä. Hassusti sen tiukka gameplay loop tuntuu tänä päivänä kaiken open world -kaman keskellä tuoreelta. Vuosikymmen sitten kaikki olivat tähän kaavaan vähän leipääntyneitä, mutta Nintendon ottama tauko tutusta Zelda-kaavasta on palauttanut siihen raikkautta. Mutta älkää käsittäkö väärin: BotWin piti olla Open air -peli, ja on enemmän kuin upeaa jatko-osan tod.näk nostavan entisestään panoksia tässä konseptissa. Yritän sanoa, että maailmassa on helposti tilaa molemmille tyyleille – ja kun niin on, molemmat saavat enemmän tilaa hengittää, ja niistä muodostuu siten kenties vieläkin vaikuttavampia kokemuksia.
Ottakaahan tekin joku Zelda tulille ja antakaa parhauden liekin palaa!
However, multiple sources have indicated that, following a key project review late last year, it was decided that M-Two’s role on RE4’s remake would be significantly reduced. Capcom’s Division 1 – the internal team responsible for Resident Evil and Devil May Cry games – has now been brought in to lead the RE4 project, VGC understands.
It’s believed that the disagreements that led to M-Two’s reduced role involved the studio’s desire to stick faithfully to the template of the original Resident Evil 4, partly influenced by backlash to Resident Evil 3’s remake, which did not include significant portions of the original PlayStation game, much to fans’ disappointment.
Capcom’s production team, however, is said to prefer a direction which would see RE4’s remake inspired by the original, but with its own unique take on features, story elements and environments not necessarily confined to the blueprint of the original, similar to Resident Evil 2‘s use of Mr. X.
M-Twon visio kuulosti kyllä hyvältä. Ehkä Capcom tuli väliin, kun sen näki asiassa realiteetit; paljonko kehitysaikaa ja rahaa vaatisi siirtää uuteen peliin kaikki RE4:n alueet ja tapahtumat täydellisesti nykyisen sukupolven grafiikoilla ja teknologioilla? Paaaljon. Ei se silti muuta sitä, että useimmat tosifanit tod.näk ottaisivat mieluummin tuon version "uuden näkemyksen" sijasta.
Itse olen RE4:n Switch-versioon muuten kohtuullisen tyytyväinen, mutta kun Capcomin retkut eivät suostu päivittämään gyroa ohjaustavaksi, eivät sitten millään. En vaan ymmärrä. Revelations 1 ja 2 sisältää sen, samoin RE 5 ja 6. Naurettavaahan tämä on, mutta ostaisin vaikka koko pelin uudelleen "gyro editionina", jos vain herranen aika sentään jaksaisivat siirtää sen yksi yhteen peliin vaikka Ressa femmasta.
Mutta todella kova se silti on, ei siitä mihinkään pääse. Pitäisi kyllä taas minunkin vetäistä peli läpi päivitetyillä aseilla ja keräillä yhden pelikierroksen verran lisää rahnaa vielä puuttuviin aseisiin.
Avataan tästä Apexille oma ketju hyvissä ajoin, 8. kauden alkuhulinoissa! Kausi alkaa 2. päivä helmikuuta.
Itselleni avautuu kohta mahdollisuus päästä pelaamaan tätä sekä Warzonea. mutta etukäteen Apex kiinnostaa enemmän. Switch-version ansiosta pelin voi ottaa helposti mukaan paria matsia varten, ja siinä on myös gyro-tähtäys. Tulee olemaan mielenkiintoista vertailla eroja. Voisi myös kuvitella, että Apexin next gen -päivitys on jo työstössä.
Kysymys: kuinka grindy pelin Battle Pass on? Paljonko joutuu tunteja keskimääriin lataamaan kaudessa, että saavuttaa maksimilevelin?
Tulipa itsekin aloitettua Ori and the Will of the Wisps. Joo-o, onpa kyllä mielettömän näköinen peli 4K/HDR/120Hz-kombolla. Ihan kuin pelaisi jotain animaatioleffaa. Onnistuin jopa herkistymään ensimmäisen viiden minuutin aikana, mikä on äärimmäisen harvinaista pelien kanssa.
Tämän genin pelit tulevat kyllä olemaan sellaista silmänkarkkia, että maltan tuskin odottaa, mitä kaikkea sieltä on tulossa.
Näyttää kyllä upealta, mitä hyvälaatuista 4K HDR -videota katsoin. Pelaan ekan kierroksen Switchillä portablena, mutta täytyy varmaan kokea peli myöhemmin vielä uudestaan Series X:llä.
Juuri sain Ori: Blind Forestin taputeltua 100%:n lukemalla. Todella loistava peli, omaan makuuni lähes täydellinen. Ymmärtääkseni ensimmäinen osa on enemmän eksploraatio- ja tasoloikkapainotteinen, Will of the Wispin sisältäessä runsaammin taistelua sekä myös monipuolisemman taistelusysteemin. Ainakin Moon Studiosin mukaan yhtäläisyydet Hollow Knightin kanssa ovat täyttä sattumaa, sillä Will of the Wispin pelimekaniikat listattiin kehitysdokumenttiin ennen kuin HK:n ensimmäinen traileri julkaistiin. Blind Forestissakin Orin oli jossain vaiheessa tarkoitus käyttää toisenlaista asetta, mutta tämä idea jätettiin vielä kypsymään, kun aikarajat painoivat päälle.
Yllätyksekseni juonen läpäisyn jälkeen huomasin, että minulla oli jäänyt kartalla eräs alue kokonaan tutkimatta, ja sen mukana kaksi kykyä saamatta, joista toisen voi lukea pelin hyödyllisimpiin (dash). Mahdollisella toisella pelikerralla voikin hyödyntää tätä tietoa. En uskonut, että noin iso alue olisi pääjuonen kannalta täysin vapaaehtoinen, mutta kyllä se vain oli.
NS-portti on aivan briljantti. 1080p/60fps docked, mutta peli todella loistaa kannettavassa (720p/60fps) muodossa, niin kuin Metroidvaniat yleensä tekevät. Pelasinkin koko pelin alusta loppuun Litellä. On kyllä hienoa, että Microsoft on yleensä sallinut näiden pelien käännökset Switchille.
Nyt vähän gäppiä väliin ja sitten Will of the Wisps tulille.
Elisalta pistin tänään Series X:n tilaukseen. Omayhteisön ylläpitäjien viestien perusteella tilaus pitäisi olla 1. patchissa, joka toimitetaan ensi viikolla tai sitä seuraavalla viikolla.
Todella huvittavasti yksi mielenkiintoisimpia pelejä minulle tulee olemaan 60 fps Skyrim modattuna sekä auto HDR -tuella. Kymmenen vuotta vanha peli... Se taitaakin löytyä jo Gamepassista, vaikka MS:n Bethesda-diiliä ei olekaan vielä virallisesti lyöty lukkoon.
Metro: Exodus menee myös korkealle niiden pelien listalla, jotka haluan Boxilla pelata.
Versio on teknisestä näkökulmasta hyvin mielenkiintoinen, vaikka siitä ei olisi pelinä kiinnostunutkaan. EA kehittää samalla myös mobiiliversioita, ja NS-portin luulisi jakavan joitakin asioita sen kanssa. Suoranainen ihme kuitenkin olisi, jos Switchillä ruudunpäivitys tähtäisi kuuteenkymppiin. Riippuu siitä, miten radikaalin erilaiselta tekstuurit ja maailma näyttävät. No, jos tämä pitää paikkansa, näemme pelin pian toiminnassa.
Switch on pyörittänyt viime päivinä taas Metro 2033:n Redux-versiota. Täydellinen peli kipakoiden pakkassäiden fiilistelyyn!
Aloitin toisen läpipeluun Ranger-Hardcore-vaikeuasteella, joka riisuu pelistä HUDin, tekee lippaiden vaihtamisesta hitaampaa, rajoittaa ammusten jakelua ja ottaa pois elinvoimaa sekä pelaajalta että vihollisilta.
Mitä syntyy? Ehkä immersiivisin videopeli ikinä. Tai ainakin yksi niistä.
Ensimmäisellä pelikierroksella pelasin keskitasolla, ja silloin yksi harvoja ärsytyksen aiheita oli se, että viholliset kestivät liikaa osumia, jopa ylävartaloon ammuttuna. Ranger-Hardcore korjaa täysin asian. On myös äärimmäisen tyydyttävää napsia alueelta kaikki valonlähteet sammuksiin ja yksi toisensa jälkeen harventaa viholliskunta minimiin. Ampuminen on harvinaista herkkua, mutta todella tyydyttävää, kun luodit alkavat viuhua pimeissä ja likaisissa tunneleissa.
Valaistukseltaan hämärä peli on kuin tehty OLEDille. Jopa NS-versio näyttää aivan mainiolta, suurimman eron ollessa 30fps verrattuna kuuteenkymppiin. En osaa selittää miksi, mutta nämä pelit ovat kuitenkin melkeinpä sulavimman tuntuisia (hyvä frame pacing+alhainen input lag?) kolmenkympin pelejä, joita olen pelannut. 2033 ja Last Light ovat likaisia, rujoja ja aika harmaita. Kylmiä – mutta tällä kertaa se onkin kehu, ei moite; 2033:n lumisissa ulkokentissä purevan pakkasen ja kylmäävän tuulenvirin voi melkein tuntea kasvoillaan.
Olen fani. Pelit on sovitettu kirjoista hienosti interaktiivisiksi kokemuksiksi. Toivottavasti tuleva leffakin naulaa maailnan oikein. Metro: Exodus pitää pelata heti, kun siihen aukeaa tilaisuus.
Switchin 3D Worldin huhuttiin olevan Nintendon kunnianhimoisin WiiU-porttaus, ja siltähän tämä kovasti näyttääkin:
Odotin paria lisäkenttää Captain Toadin tyyliin, mutta tämä vaikuttaa paremmalta. Ihan kuin Odysseyn tyyliä ja 3D Worldia olisi mixattu. Onko tuo jopa yksi valtava, avoin alue, jonne kaikki tehtävät on siroteltu? Ja ehkä sitä voi pelata vain yksin, sillä Nintendo ei ole näyttänyt kertaakaan yhtä hahmoa enempää uudella alueella.
Ponnahti kyllä odotukset entistä isommiksi.
EDIT: Ja netissä kuiskaillaan myös, että Bowsers Fury olisi Roguelite...
LG:llä varmaan paljon sisäistä tutkimusdataa burn inistä. LG:n OLEDit ovat nyt myös Microsoftin virallisia "kumppanitelevisioita", joita mainostetaan täydellisiksi kavereiksi Series X:lle. Pelitelevisio, jolla ei uskalla pelata, ei käy järkeen. LG:llä on pakko olla luottoa, että ne kestävät pelaajien käytössä pidempään kuin pari vuotta.
Olen itse pelannut Ori: Blind Forestia vähän vajaa viisi tuntia, ja sen perusteella peli tarjoaa juuri sitä, mitä oikeastaan odotin Hollow Knightilta. Ensinnäkin, henkeäsalpaavan hienoja ympäristöjä, joissa värejä on käytetty näyttävästi ja luomaan jokaiselle alueelle selkeästi oma identiteetti. Tässä syntyy minulle vahva tunne progressiosta, että olen suuressa seikkailussa. Peli ei myöskään ole niin melankolinen, vaikka upeissa pienomusiikeissa onkin usein reilusti surullista sävyä.
Pidän myös tutkimusmatkailusta. Maailma ei ole niin rönsyilevä kuin HK:ssa, mikä johtaa väistämättä kompaktimpaan (ja lyhyempään) kokemukseen. Minä pidän, ja tutkiminenkin palkitsee. Oli esimerkiksi hienoa alkaa löytämään maailmasta lisää "elinvoimapalloja" uusilla kyvyillä sen jälkeen, kun oli alkutunnit sinnitellyt vain kolmella HP:lla. Kuolin. Paljon.
Kun sielu jättää ruumiin, syntyminen uuteen mahdollisuuteen on yhtä salamannopeaa kuin Celestessä. "Voiko noiden piikkien yli hypätä? Näillä kyvyillä?" Voit rohkeasti kokeilla sitä, koska mitään ylimääräistä ei kuoleman jälkeen joudu katselemaan. Celestellä oli sama massiivinen vahvuus. Mielestäni Moon Studios on myös löytänyt äärimmäisen hyvän tasapainon samoilun ja taistelujen välille. Rauhaa ja kaaosta on sopivassa suhteessa. Olen kuitenkin enemmän fiilispohjainen pelaaja eikä minua haittaa vaeltaa näin kauniissa ympäristöissä, vaikka joka hetki ei olisikaan suurta kuolemanvaaraa.
Ymmärrän, että joidenkin mielestä Ori(t) on kuin Babbys Hollow Knight. Peli antaa tallentaa käytännössä missä vain, eikä se ole hardcorea. Onneksi molemmat pelit ovat kuitenkin olemassa, pelimaailma on parempi paikka siten. Tämä vain osuu makuuni tällä hetkellä paremmin. Ja kakkonen on siis vielä parempi... huh huh. Kaikki aikanaan, nyt nautin sataprosenttisesti tästä niin kauan kuin riittää.
Yritin laitella heti aamusta Risen demoa tuleen, mutta eShoppi menikin huoltomoodiin. Tunnin, puolentoista päästä pitäisi kuitenkin portit uuteen Monsulandiaan aueta.
Luin kuitenkin hieman palautteita heiltä, jotka onnistuivat ennen huoltoa demon imaisemaan. Sieltä nousi esiin makoisa detalji: Capcom on tehnyt Bowiin gyro-tähtäyksen herkullisen hyvin. Jo aiemmin ajattelin pistää oppirahoja tähän aseeseen, mutta tämä nosti kiinnostustani vielä entisestään.
Huh huh!
EDIT:
Fuck yeah! Bow tuntuu helvetin hauskalta käyttää, ja gyro on loistava. Kaikkea tarpeellista voi (ainakin omaan makuun) säätää, myös herkkyydet erikseen handheld- ja docked-moodiin. Tehty paremmin kuin valtaosassa ominaisuutta tukevia räiskintöjä, mikä on aika naurettavaa.
Gaijin videosta sai hyvän läpileikkauksen Bown käytöstä. Täytyykin kohta kokeilla toinen rundi ja yrittää käyttää sitä hieman monipuolisemmin.
Onneksi omaan hieman kokemusta MHGU:sta, joten ihan pihalla en ollut alussa. "Sähköseitin" käyttäminen tuo tosin taas yhden kerroksen lisää pelimekaniikkaan. Asioita on tosin yksinkertaistettu ja helpotettu, esimerkiksi aseen ottamista esiin ja pois. Worldin QoL näkyy.
EDIT 2:
eShop on vieläkin maissa. Kiinnostus peliä kohtaan on odotetun massiivista. Ehdin itse painaa "download"-nappia ennen palvelun kaatumista ja ylätyksekseni demo olikin ilmestynyt alkuvalikkoon, vaikka eShop onkin tällä hetkellä ongelmissa. No, eiköhän kohta kaikki halukkaat pääse linjoille.
Te kaikki tiedätte sen tunteen, kun erinomainen moninpeli pitää sisällään yhden (tai kaksikin) kenttää tai rataa, jotka vain ovat ylitse muiden. Ne ovat niitä, joita tuli kavereiden kanssa pelattua yhä uudelleen ja uudelleen tai joiden toivoi aina sattuvan kohdalle, kun peli arpoi kenttäpoolistaan seuraavan areenan.
Kaivaudun halpamaisesti itse ensin kaikkein makeimman nostalgian syövereihin ja tuon sieltä tuliaiseksi kentän aikakaudelta, jolloin konsolimoninpelit alkoivat kultaantua reunoistaan:
Goldeneye 007 – Facility.
"Pelataanko taas sitä Bondia?" "Joo! Mikä kenttä?" "Vessa" "Vessa!" Ja sitten kaikki katsovat paheksuen oikeaan alalaitaan, missä yksi valitsee hahmokseen Oddjobia...
En tiedä, mikä piru tässä kentässä niin paljon kiehtoi. Ehkä se, että sieltä löytyi vähän kaikkea herkullisiin tulitaisteluhin; vessaan saattoi linnoittaa itsensä miinoilla, käydä kovaa laukaustenvaihtoa pääkäytävällä tai hakea hengähdyshetkeä takakäytävien päätehuoneissa. Kenttä oli juuri oikean kokoinen neljälle pelaajalle. Tähän ei vaan koskaan kyllästynyt, ja Facilityyn aina palattiin vaikka muitakin kenttiä välillä toki tuli pelattua.
Vatuttaa, että lisenssihelvetin takia pelistä ei ole olemassa remasteria. Rare ehdi tehdä sen Microsoftille lähes valmiiksi, mutta Nintendo ei tullut asiassa tarpeeksi vastaan. Switchillä varsinkin olisi makeaa vääntää Bondia split screenillä silloin tällöin, varsinkin jos sen suorituskyky olisi nykyaikainen.
PD:n remasterista tämä legendaarinen kenttä toki löytyy, ja jopa paranneltuna. Siinä mm. ilmastointikanava on tehty uudenlaiseksi kulkuväyläksi kenttään.
Sain eilen Darksiders 1:n läpipeluun pakettiin, ja ehdin jo miettiä että seuraavaksi otan Immortalsin rinnalle Bioshock 3:n. Mutta nämä viestit saivat minut niin hypettyneeksi, että taidan napsauttaa tänään ah-niin-tyydyttävän kliksahduksen saattelemana Blind Forestin kassun Liten uumeniin. Pelit eivät kuitenkaan erityisen pitkiä taida olla (about kymmenen tunnin kokemuksia), joten pelaan ehdottomasti molemmat, mutta en peräperää.
Tulevana viikonloppuna päästään ottamaan ensityypit Rise-demolla, se on aikalailla lukkoonlyötyä. Toivottavasti demossa on valittavana iso määrä aseita eikä vain paria.
Next level Games oli kyllä no brainer, ja täysin yllätyksetön hankinta, onhan NLG ollut todella tiiviissä yhteistyössä Nintendon kanssa jo vuosia. Luigi's Mansion 3:n menestys taisi olla viimeinen tekijä tässä kaupassa. K.o pelin laatu saa minut jännittyneeksi tulevaisuutta kohtaan, siihen mihin Nipa nämä Kanukit seuraavaksi ohjeistaa...
... Eli tervetuloa Metroid Prime: Federation Force 2!!!
Nyt on näköjään Series X:lle päivitetty saatavuus Verkkokauppa.comissa statukselle Lähetettävissä n. 6-13 pv. Näyttää siltä, että konsolin saatavuus on heti alkuvuodesta ottamassa kunnon askelta parempaan.
Näyttäisi olevan PS5:lläkin toimitusaikana 10-15pv. Otin jo ostoskoriin, mutta maksutavat oli vähän hanurista niin en sitten ottanutkaan. Se kun hiukan vituttaisi jos maksan sen ja sitten 15pv päästä toimitusarviona onkin 60-300pv. En tosin tiedä kuinka Visan peruminen käy. Jos tuote on maksettu visalla ja perun sen, niin pitääkö asiaa alkaa selvittelemään Visan kanssa vai meneekö peruutus Verkkiksen kautta suoraan.
Xboxiin liittyen, on kyllä hieno homma että M$ on yhdistänyt alustansa. Pelasin GeoW4:sta PC:llä ja kun pistin X1S:n kiinni töllöön, ajattelin testata miten homma oikein toimii. Asentamisessa meni taas ihan saatanasti kun latasin ensin 100GT, mutta sen jälkeen tuntui jotenkin pirun hienolta kun pystyin pelaamaan X1S:llä samaa peliä kuin PC:llä ja savet tuli mukana. Kaikki toimi saumattomasti. No, suorituskyky ei tietty ollu samaa kuin PC:llä, mutta se toimi hyvin pelattavana silti. Aloin vähän jopa miettimään hommaisiko maalle XSS:n, koska siellä tulee pelattua HDTV:llä. Ja tämän voisi ostaa pahimpaan "nälkään" jo nyt. Tietty jos hiukan odottaa, niin tällä menekillä mikä konsolilla on, voisi kuvitella että hinta tippuu suht nopeasti 250€:oon. Vuoden sisään sanoisinko. Se on jo ihan kelpo hinta kakkoslaitteesta joka kuitenkin antaa HDTV:lle sen 60fps ja voi vielä pelata vanhat hyllyssä olevat X360 pelit. Kotona sitten pelailee PC-raudalla. Todella houkuttelevaa sanoisinko.
Taisi ollakin Verkkiksen tapauksessa kyse järjestelmän automaattisesta toiminnasta vuoden vaihtuessa tuon saatavuusarvion suhteen. Nyt se on vaihtunut muotoon "2021".
Konsolinetissä tosin listataan tällä hetkellä, että Series X:ää pitäisi olla vapaasti toimitettavissa 21.1. mennessä.
Nyt on näköjään Series X:lle päivitetty saatavuus Verkkokauppa.comissa statukselle Lähetettävissä n. 6-13 pv. Näyttää siltä, että konsolin saatavuus on heti alkuvuodesta ottamassa kunnon askelta parempaan.
Catherine vaikuttaa kyllä todella häröltä peliltä. Hyvällä tavalla. Sen lisäksi että olen nähnyt pelistä muutaman gameplay-videon, en tiedä siitä juuri mitään muuta. Arvostelumenestys ja Atluksen peli, pitäisi toimia.
Burnout Paradisen demoa testailin joskus vuosia, vuosia sitten PS3:lla, mutta en koskaan saanut sitä hankituksi. No, tässä peli on pelattavissa handheldinä natiivilla Switchin näytön resolla sekä melko vakaalla 60 fps:n ruudunpäivityksellä. Varmasti hyvää rymistelyä Hot Pursuitin kaveriksi.
Peli on jopa parempi, kuin miltä se alun perusteella vaikutti. Kytkin suuren osan HUDista pois (etenkin kaikkitietävän kompassin), ja nyt asioiden löytäminen tuntuu paljon orgaanisemmalta. Halutessaan oikean suunnan näkee silti Farsight-moodiin siirryttäessä, joten HUDia ei tätä varten tarvitse käydä kytkemässä valikoissa hetkeksi päälle ja pois näitä hetkiä varten.
Pelissä liikkuminen tuntuu miellyttävän rivakalta. Fenyx osaa juosta, kiipeillä ja lentää siivillään kestävyytensä rajoissa, ja sitähän voi BotWin tyyliin kasvattaa haalimalla Zeuksen salamoita "haastekammioista", jotka tuovat –yllätys yllätys – kovasti mieleen Zeldan pyhäköt. Niissä saa kyllikseen pyöritellä palloja oikeisiiin kohtiin ja ampua jouskarilla triggeröidäkseen tikittäviä aikaikkunoita. Tämän lisäksi maailmasta voi löytää erilaisia mounteja, jotka saa nopeasti alleen yhtä nappia painamalla. Pelin maailmassa on siis todellinen ilo luovia eteenpäin kohti seuraavaa kiinnostavaa maamerkkiä.
Breath of the Wildia kuvailtiin huvipuistoksi, jossa seuraavat atraktiot odottivat näkijäänsä uuden kulman takana. Ubisoft on tutkinut tätä gameplay loopia tarkkaan ja tiivistänyt sitä omaa peliänsä varten; jokaisen sadan metrin päässä on jotakin. Aarrearkku, soitin, haastehuone, taistelu, outo maanmuoto... Hengähdyshetket puuttuvat kokonaan. Miltä tuntui samoilla Zeldassa metsässä ja nähdä samalla kaunis auringonlasku? Tai miten levähdys talvisissa maisemissa tulen äärellä sitoi osaksi pelimaailmaa. Näitä pieniä, mutta minulle tärkeitä hetkiä peli ei tarjoa, ja se on yksi iso syy miksi peli eroaa "esikuvastaan" melko laillakin. Uskon, että loppujen lopuksi tässä on enemmän Assassins Creediä kuin Zeldaa, tyyliin suhteella 25/75. AC ei kuitenkaan sarjana ole minulle vielä kovinkaan tuttu, joten tämä kannattaa ottaa varauksella.
Mutta jos tykkäsi yhtään uudemmasta Zeldasta, näkisin pelaajan viihtyvän vähintäänkin hyvin Immortalsin maailmassa, jonka fiilis on kepeä, huumori hersyvää ja tutkimusmatkailu anteliasta. HUDin riisuminen kesyttää maailman "tehtävälistamaisuutta" ja tekee vaeltelussa kivempaa. Annankin tälle pelille ISON suosituksen!
Nintendo of Europe lähetti ensimmäistä kertaa koko vuoden kattavat Switch-tilastot sähköpostiin (aikaisempina vuosina ovat lähettäneet nämä vain amerikkalaisille käyttäjille):
Kyllähän sitä tuli pelattua, vaikka vuosi Nintendo-yksinoikeuksien osalta torsoksi jäikin. Tämä konsoli ja ekosysteemi(?) on niin erityinen, että toivon todellakin Nintendon ymmärtävän miten se handlaa NS-perheen tulevaisuudessa.
Niinpä. Aika vaikea uskoa, että lähtökohtaisesti niin tylsän näköisestä lajista voisi tehdä jotakin näin sähköistettyä. Sarja on hemmetin hyvä, ja olisi voinut mennä tutkan ohi, sillä kovasta hehkutuksesta huolimatta suhtauduin siihen hieman ennakkoluuloisesti – ja typeräähän se taas kerran oli:
Ajankuva on kiehtova. Soundtrack rautaa (herrankiesus mikä montaasi kauden loppupuolella on!) Kaikki näyttelijät hyviä, Anya Taylor-Joy (pääroolissa) aivan fantastinen. Tiivis, hyvin rytmitetty paketti ilman turhaa jaksomäärän kasvatusta.
Siis meikän makuun yksi parhaista yksinoikeus-sarjoista, jonka olen suoratoistopalveluissa toistaiseksi nähnyt.
Näytä kirjoitukset
Kausi alkaa 2. päivä helmikuuta.
