Siskollani on suoraan DVD:lle tallentava videokamera. Se on helppokäyttöinen ja toimi, jos ei ole tarvetta editoida raakamateriaalia tai muutella eri formaatteihin.
DV-kamera on toki paras valinta sen takia, että kuvattu materiaali on helppo vetäistä firewirellä tietokoneelle, editoida turhat pois ja polttaa sitten DVD:lle. Itse en valitsisi tänä päivänäkään mitään muuta (tietty HDV:n, mutta hintaahan niillä on)
Mutta sehän olen vain minä: jos haluaa vaivattomasti tallentaa omat kuvauksensa optiselle medialle ja ei ole intoa hypätä leikkaajan pallille, niin kyllä suoraan devulle tallentava kamera on ehkä paras vaihtoehto silloin.
Suoraan kovalevylle tallentavista kameroista minulla ei ole mitään kokemuksia.
Lapsena minuun iski jokaisen säväyttävän animaation jälkeen tyhjä tunne. Taikamaailma lakkasi olemasta kuin kytkintä kääntämällä. Vahvimmin tälläisen efektin koin loistavan piirroselokuva The Land Before Timen päätyttyä.
Dark Knight oli sanoinkuvaamaton kokemus: kahden ja puolen tunnin ajan pulssini takoi pelottavan korkealla. Istuin sentään vain elokuvaa katsomassa. Puristin tuolinnojia, jännitin täysin poikkeuksellisella tavalla. Heath Ledgerin raivotessa ruudulla maanisesti ja kuin viimeistä päiväänsä, olivat elokuvan herättämät ahdistustilat käsinkosketeltavia.
Käsittämätön suoritus koko elokuvan tehneeltä ryhmältä.
PS: Kun jo arvostin Into the Wildin 6 tähden arvoiseksi, niin kaipa se täytyy tälle 7 tähteä lätkäistä. Vaikka ensiksi mainittukin on elokuvana lähes täydellinen, pidän melkeinpä joka suhteessa Dark Knightista enemmän.
Tätä on sulateltava... Ja tekisipä mieleni mennä se katsomaan heti huomenna uudestaan!
Tapani Maskulakin diggas: antoi yhden tähden sijasta peräti kaksi!
Ja matka käy kohta Tennispalatsiin. Hitonmoinen jännitys päällä. En yleensä jännitä mitään koskaan, mutta kumipukusankarielokuva on vaan liikaa, kenelle vaan!
Entourage on niitä sarjoja, joista olin ennen eilistä nähnyt vain jakson sieltä täältä. Kaverini hehkutettua sarjaa aloitin sen katsomisen ja juuri äsken sain katsottua 1. kauden viimeisen jakson. Tiivis 8 jakson kausihan se oli, ja sisälsi varsin toimivia 25 minuutin episodeja. Kevyeen viihdesarjaan lyhyt jaksojen pituus sopii hyvin.
Diggailen. Kaikki päähahmot ovat viihdyttäviä, varsinkin Ari Vincentin managerina on törkeän hauska tyyppi. Sarjan dialogi on viihdyttävyysasteikon kärkipäässä. Kaikkialla vilisee viittauksia Hollywood-tähtiin ja elokuviin. Se on minunlaiselleni katsojalle todella hieno juttu.
Entourage ei varmaankaan kestä uusintakatselua kovin hyvin, mutta ainakin kertakatseluna viihdearvo on kyllä kohdallaan. Odotan innolla niitä kolmea kautta, jotka minulla on katsomatta. Ja sitten syksyllä olenkin valmiina aloittamaan 5. kauden. Eli taas yksi sarja seurantalistalle!
Ensimmäinen TDK:n nähnyt lautalainen. Palvomme sinua!
Jäitkö saliin lopputekstien ajaksi? Tuleeko lopussa mitään? Jos tulee, älä kerro mitä, sano vaan spoiler-tageissa oliko lopputekstien jälkeen lisäkohtausta.
Äsken katsoimme Beginsin, täydellistä valmistautumista huomisen hurmiolle. Reilu 130 minuuttia livahti BB:n äärellä supersukkelasti. Ja lopetus nosti jälleen niskakarvat pystyyn.
Onneksi puolivälissä tauko? Ja miksi tuosta pitäisi olla onnellinen? Moisilla tauoilla jos minun TDK pilattaisiin, saisi joku kuulla kunniansa. Tauko erottaa katselijan elokuvan taikamaailmasta.
Kyllä nyt potkii päähän, iloisena tallustelen teatterin ovelle ja mitäs siinä lukeekaan - "DARK KNIGHT - YÖN RITARI - Kaikki näytökset peruttu, pahoittelemme!" -_- Sunnuntaina sitte, perkle jumalauta.
Mitä helvettiä? Kuin suoraan pahimmista painajaisista
Aika vähän hypeä tämä täällä tuntuu osakseen saavan, mikä on hieman omituista kun ottaa huomioon loistavan edeltäjän.
Mutta jos totta puhun, ei tämä nyt NIIN loistavalta näytä meikäläisenkään silmiin. En ole trailereiden ja kuvien jälkeen vakuuttunut Afrikasta peliympäristönä. Voiko se yltää Resident Evil 4:n ajoittain hulppean tunnelmallisiin maisemiin?
Kehittäjäthän totesivat, että aikovat vaihtaa Ressa4-tyylisen ohjauksen tod.näk kahden tatin järjestelmään... Mietteitä? RE4:n pelattavuuden luulin olleen jo Cubella todella hyvää, mutta vasta Wii Editionin parissa ymmärsin mitä se tarkoitti. Pelistä tuli kyllä liian helppo, mutta myös äärimmäisen nautittava pelata.
Siitä saatiinkin hyvä aasinsilta mahdolliseen RE5: Wii editioniin. Joku Segan kaveri (heh) oli äskettäin kommentoinut, että Capcom tekisi tätä myös Wiille. Ohjauksen puolesta toki sellaisen haluaisin nähdä, mutta minulle se oikeastaan on ihan sama kun PS3 kuitenkin hyllystä löytyy, ja sillä aion tämän myös pelata.
Mikä High Fidelityn levykaupassa oli "elitististä"?
Barry's Customer: Hi, do you have the song "I Just Called To Say I Love You?" It's for my daughter's birthday. Barry: Yea we have it. Barry's Customer: Great, Great, can I have it? Barry: No, no, you can't. Barry's Customer: Why not? Barry: Well, it's sentimental tacky crap. Do we look like the kind of store that sells I Just Called to Say I Love You? Go to the mall.
Nyt siis tiedämme, että wanhoista kunnon boardilaisista jo Solid Snake ja finngamer ovat tehneet rakastamastaan harrastuksesta myös leipätyön. Usein suht nuorilla pelipalstojen keskustelijoilla on samankaltaisia haavekuvia, jotka tosin monesti karisevat tiehensä myöhemmällä iällä. Miten lautalaiset suhtautuvat videopelien ja työn yhdistämiseen? Onko joillakin jopa pitkän aikavälin suunnitelmia pelitoimittajaksi tulemiseen ja monellako kyseinen "ammatti" on ehdoton EI. Entä koodaajaksi kotimaiseen pelitaloon seuraavaa Max Paynea tekemään? Pelisuunnitteluahan opetetaan Suomessa.
Toki on olemassa myös mahdollisuus päästä pelikauppaan töihin. Ja pari keskustelijaa täällä onkin kyseisissä tehtävissä. Jos huono palvelu ja pelimyyjien ajoittain huono asiantuntemus häiritsee, niin miksei menisi itse näyttämään mallia?
Itse olin Intervisio Oy:ssä, tarkalleen sanoen Tilt.tv:ssä, työharjoittelussa nelisen kuukautta loppuvuodesta 2005. Oikein mainiot muistothan siitä jäi, mutta tuo kokemus samalla suurinpiirtein varmisti itselleni sen, etten suurella todennäköisyydellä tule videopeleistä kirjoittamisesta koskaan leipätyötäni tekemään. Eihän sitä tietystikään tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta se on ollut viimeiset pari vuotta minulle aika selvä tunne.
Ja jaksaahan se Snakekin boardilla käydä tasaisin väliajoin muistuttamassa, miten hirveän rankkaa ja stressaavaa työ siellä on. Ja sitten jatkavat taas Guitar Heron pelaamista ja oluen litkimistä hiki hatussa!
Omasta Tilt-jaksostani voin sanoa vielä sen verran, että toimistolla oli varsin rento ja ammattitaitoinen porukka kasassa. Kaikki tekivät vähän kaikkea, niinkuin pienissä tuotantoyhtiöissä onkin tapana.
Sanotaan myös, että minä kunnioitan elokuvantekijöitä siinä määrin, että istun salissa lopputekstit loppuun. Valmiin elokuvan saaminen teattereihin on aina valtavien ponnisteluiden tulos, todellinen ylpeyden aihe.
Minä poistun aina salista viimeisenä/viimeisien joukossa. En ymmärrä ihmisiä, jotka kiirehtivät salista pois 5 sekuntia alkutekstien alkamisen jälkeen. Kun elokuvakokemus on maksettu, kannattaa se hyödyntää sataprosenttisesti.
MTV3 on käynyt jo neuvotteluja Conanin The Tonight's Showsta. Mieshän siirtyy sinne 1.6.2009 alkaen. Toivottavasti ohjelma saataisiin ihan noin helposti näkymään täällä. Toki nykyään ulkomaisia sarjoja on helppo seurata "muita teitä", mutta se olisi niin vaivatonta katsoa sitä joka ilta maikkarilta.
Aikaisemman lähetysajankohdan on sanottu hieman siistivän Conanin komiikkaa, mutta se jää nähtäväksi.
Ehkä oli virhe jatkaa topicsarjaa TK:n valitsemalla nimellä, mutta tehty mikä tehty
Tokihan se siitäkin johtuu, että tapani arvottaa pelejä on muuttunut. Nykyisellään en halua, että pelit liiaksi tulevat tunkeilemaan elokuvien alueelle. Sol tekee juuri niin. Pelimakuni ei sinällään ole muuttunut mihinkään. Kokemuksena MGS2 on yhä hieno, varsinkin ensimmäistä kertaa pelaaville, mutta pitkässä juoksussa se ei ole meikäläiselle pelinä hyvä.
Huom! Kaikki ne, jotka ovat varanneet liput reilusti etukäteen Finnkinosta TDK:n ensi-iltaan: lippuja ei voi hakea normaalisti tuntia ennen näytöstä, sillä ainakin minun mailissani lukee, että liput pitää lunastaa viimeistään TÄNÄÄN 22.7.2008 klo. 21.00
Onneksi kaverini kertoi minulle asiasta tänään, sillä muutoin olisin astellut normaalisti n. tuntia ennen hakemaan liput kassalta. Ja pettymys olisi ollut hirmuinen... Halusin vaan jakaa tämän, ettei ketään muuta odota kyseinen kohtalo...
Peruskouluaikoina minulla oli kerättynä hyvä, loitsupainotteinen MTG-pakka. Ei sisältänyt muistaakseni mitään kovin harvinaisia kortteja, mutta kaveripiirissäni menestyin sillä sen verran hyvin, että varsin tasapainoinen se oli.
Peliseuran vähyyteen/ehtymiseen taisi oma korttien lätkiminen tyystin loppua. Kokoelmakin tuli myytyä lähidivariin silloin penskana.
Ei tarinaa pidä missään tapauksessa poistaa. Tarinaosioiden välissä tulisi olla myös hyvä ja aikaa kestävä pelattavuus.
Pelaan pelejä etenkin siksi, että ne palkitsevat pelattavuudeltaan ja että löydän niissä jatkuvasti uusia keinoja vaikuttaa pelimaailmaan. MGS2 on nykyään minulle sellainen kokemus, että välinäytökset ovat pääasia, pelaaminen pakollista pahaa.
Oikeasti tämä thriidi on siitä hämmentävä, että se ei ole yksiselitteinen. TK:n tapauksessa FFX petti miehen heti kun kaveri pääsi pelaamaan sitä, kun taas minä rakastin SoL:in ensimmäistä ja vielä toistakin läpipeluukertaa. Juoni veti puoleensa. Vasta vuosien jälkeen valkeni, että "hei, enhän minä tästä pelinä tykkää".
Sen takia olenkin nykyään suuntautunut enemmän katsomaan elokuvia ja tv-sarjoja, kun monessa tapauksessa haluan katsoa sivusta mielenkiintoista tarinaa.
If truth be told I Want to Believe would have gone down much better as a made-for-TV or direct-to-DVD release. That doesn’t mean that it is bad. Just mediocre and disappointing
2/5
Lainaus käyttäjältä: Moviehole
The X-Files: I Want to Believe” isn’t just a love letter to X-Philes, it’s a tremendous film in it’s own right – in fact, it might be just be the best film of the year! Believe it!
4,5/5
Elokuvasta on julkaistu kaksi arvostelua. Hämmentävää, sillä toisessa niissä haukutaan elokuva lähes pystyyn kahdella tähdellä ja toisessa taas hehkutetaan 4,5 tähden voimalla. Hieman ristiriitaista... Kehuvasta arvostelusta tosin huomaa, että fanin silmin sitä on katsottu ja se lupaa minunkin katsomiskokemukselleni hyvää.
Mutta pikkuhiljaa jäädytän arvioiden lukemisen ja ennen kaikkea keskustelupalstoilla kuikuilun tämän elokuvan suuntaan; haluan kokea yllätykset teatterissa, en huolimattomasti spoiler-tageja käyttelevän jampan teksteistä.
Tästä joku saakin hyvän idean topiccisarjan kolmanteen osaan
Lainaus käyttäjältä: PetriP-TNT
Olen täysin eri mieltä.
Saa toki olla. Mielipide mielipiteestä.
Jos oltaisiin kysytty vuosi sitten, niin siellähän SoL olisi juhlinut oman TOP-listani kärkikymmenikössä. Omalla tavalla olen kuitenkin muuttanut kriteerejäni niin, että ymmärrykseni mukaan videopelinä MGS2 ei vain ole hyvä. Tapanani on pelata suosikkipelini melkein vuosittain läpi, mutta MIKÄÄN ei houkuttele takaisin Sons of Libertyn pariin.
Pelaajalaudasta tulee Pelaajalehden uusi virallinen foorumi. Joel on tehnyt H-Townin kanssa miljoonadiilin ja saaduilla rahoillaan hän perustaa kotipaikkakunnalleen pelihallin. Kaikki laitteet ovat käsintehtyjä.
Tuo ei vain ole koskaan toiminut minulle. Sen sijaan, että luodaan uusi skenaario kokonaan tyhjästä, kopioidaankin samaa robottia surutta useampi. Haiskahtaa "millä me nyt tehdään tästä ekaa peliä suuremman tuntuinen taistelu?" "Ahaaa!! Tietysti!" -meiningiltä.
Esim. fatman-bossitaisto oli minusta myös heikko. Tokihan näiden pelien maailma on hieman vinksahtanut, mutta tapa taistella tätä vastaan oli silti mielestäni ei niin-jännittävä.
Bossitaistot ovat silti niin pieni osa peliä, ettei MGS2 niihin kaatuisi jos pelialue olisi monipuolisemman tuntuinen. Tankkerin jälkeen tuntuu siltä, että koko ajan junnataan paikallaan.