Jaa-a. Olihan tuo ensimmäinen aika-ajo kieltämättä aika mielenkiintoinen rypistys. Tuskinpa toi autojen todellisia suorituskykyjä sataprosenttisesti ilmi, sillä Melbournen rataprofiili on hitusen omalaatuinen ja bensamäärätkin voivat pakkaa sotkea. Yleisesti ainakin arvellaan, että BMW:n pojat olisivat liikkeellä Mclarenia ja Ferraria raskaammalla setillä. Toisaalta taas ne "Bemari on piilotellut nopeuttaan" lausunnot saavat myös vähän uskomaan että saksalaistalli on noussut tällä kaudella ihan kunnolla haastamaan punaiset ja hopeiset rassit. Se olisi kyllä erittäin hieno juttu ykkösille.
Kubica veti viimeisellä nopeallaan maukkaan sladin, joka taisi sitten syödä Puolalaiselta paalupaikan. Aika-ajoa oli ilo katsoa jo sen vuoksi, että kuskit joutuivat tekemään paljon enemmän töitä ohjaamassa, huipputallienkin puolella. Viime kaudella homma näytti monesti siltä, että robotit olisivat ajaneet niitä autoja. Vaikka olivathan ne silloinkin toki erittäin vaikeita ajaa näin maallikkonäkökulmasta, ilman mitään epäilystä.
Mihinkä Kimi sitten kykenee tuolta nousemaan? Varmasti pisteille, mutta palkintopalli alkaa olla ehkä haaveilua. Kaikki riippuu siitä miten vahva Ferrari todellisuudessa on pitkissä vedoissa. Todennäköisesti jälleen vahvempi kuin aika-ajoissa. Jokatapauksessa tulossa on mielenkiintoinen skaba, jossa on mukavaa seurata taisteluja myös sen top kolmen takana. Autot ovat mukavasti nipussa ja erot ovar varsin pieniä.
Mm. TVuplayerilla ja sieltä SpeedTV:n kautta näkee, mutta asiassa on yksi iso mutta, joka ilmeisesti myös sinun tapauksessasi astuu kuvaan mukaan.
Näitä ohjelmia ei ole saatavissa Mac OS X:ään. Jos ne saisi, olisi Maxin tilaamisinto varmaan omallakin kohdalla lopahtanut. Toisaalta taas tuohon MAXiin voi luottaa kuin vuoreen, toisin kuin hauraisiin stream-lähetyksiin. Ja kuvakin on ihan kivan näköistä kun MTV nosti hiljattain kanavapaketin ohjelmien bittivirtoja selvästi.
Huom! Muistetaan nyt, että jenkkien tahtiin katsovat eivät anna mitään vihjeitä tai kommentoi ketään paljastavasti. Annetaan kaikkien nauttia loistavasta sarjasta maksimaalisella tavalla
Ei pitäisi lässähtää. Tähän kauteenhan tulee nyt käsikirjoittajien lakon myötä vain 13 jaksoa. Kaikki tälle kaudelle kaavaillut juonen käänteet kuitenkin kirjoitetaan noihin 13 jaksoon mukaan. Ero on vain siinä, että nyt ne pitää 16 jakson sijaan mahduttaa 13 jaksoon. Ja tiedättekö se mitä se merkitsee? Aivan, vähemmän täytettä! Jaksot 9-13 (eli ne, jotka kuvataan nyt lakon päättymisen jälkeen) tulevat melkoisella todennäköisyydellä olemaan tarinankerronnaltaan nopeasti eteneviä ja tapahtumarikkaita.
Minulta lisää yksi sulka J.J. Abramsin hattuun. Kyllähän sekin olisi riittänyt, että mies loi 2000-luvun parhaan TV-sarjan, mutta kun hän häärii vielä tuottajana Cloverfieldin kaltaisessa paukussa... Arvostusta satelee herralle ainakin täältä suunnasta. Ja varmasti myös monelta muulta.
Cloverfieldiä on hyvinkiin suitsutettu monsteri ja katastrofielokuvien uudelleen innovoijaksi. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen eikä moista palkintoa kannata ojentaa ennenkuin tekee läksynsä kunnolla tämän genren kanssa. Cloverfield tuntuu tuoreelta, mutta sen juoni on lajityypin elokuvalle hyvin, hyvin tyypillinen. Se kulkee armollisesti klassisen kerronnan teitä. Ero muihin genren elokuviin on siinä, että Blair Witch Projectista mallio ottava kuvaustapa tuo katsojan lähemmäksi tapahtumia, jonka johdosta ruudulla nähdään sekä koetaan monen monta säväyttävää hetkeä. Oikeasti ihoni meni monesti kananlihalle sellaisissa kohtauksissa, joissa en muiden tämän genren elokuvien kanssa ole vastaavia tuntemuksia aistinut.
Leffa ampuu suunnilleen napakympin näyttelytyön suhteen. Muutamaa hölmöilyä lukuunottamatta ruudulla nähdään realistisia ihmisiä, jotka reagoivat kuin kuka tahansa ihminen vastaavanlaisen hirvittävän näytelmän ytimessä. Dokumenttimaisuuden myötä moni, niinkuin minäkin, oli salissa tietyissä kohtauksissa varsin hiljaista poikaa/tyttöä.
Cloverfield on loppujen lopuksi ollut tietynlainen riski. Elokuva, joka on kuvattu digitaalikameralla ja joka on tarkoituksellisesti tehty näyttämään amatöörikuvaajan työltä, vaikuttaa monestakin arveluttavalta. Ei tälle rainalle millään voi hattua nostaa esim. kuvauksellisista ansioista (käsivarakameraa pitäisi oikeastaan käyttää vain tehokeinona) tai soundtrackista, koska sitä mokomaa ei lopputekstejä lukuunottamatta edes ole. Moni asia, joka muiden elokuvien kohdalla huomioitaisiin ja joka vaikuttaisi elokuvan kokonaistuomioon, on kovin vinksallaan Cloverfieldissä, mutta siitä huolimatta minä rakastin sitä mitä ruudulla näin. Ja on täysin varmaa, että minä tulen katsomaan tämän elokuvan monta monituista kertaa.
Liian monta pahaa sanaa, liian hyvä arvosana? Cloverfield on kuitenkin kokemus isolla K:lla ja liimaa katsojansa penkkiin kiinni 1,5 tunniksi tavalla, johon yksikään katastrofielokuva ei ole vuosiin pystynyt.
Minä taas luulen, että Ferrari (tai Kimi) ei tule olemaan niin ylivoimainen kuin monet luulevat. Etenkin nuo Ferrarin lämpenemisongelmat pelottavat, Australiaan lupaillaan muutenkin niin kuumaa viikonlopuksi.
Kimi ei voita Australiassa. Sellainen kutina, että Massa saattaisi korjata potin kotiin. Rata on toki sinällään sopinut hyvin Ferrarin autoille, kuten viime vuonna nähtiin.
On se jo lähellä! Parin päivän päästä moottoreita käynnistellään Australian Melbournessa vapaiden harjoitusten merkeissä. Vaikka yöllä tulevatkin suorana, niin tottahan toki ne aion katsoa. Eihän MAXin hommaamisessa olisi ollut yhtään mitään tolkkua jos näistä suorista lähetyksistä ei ottaisi täyttä iloa irti.
Vuosiin en ole odottanut F1-kauden alkua näin innokkaana. Mclaren ja Ferrari tuntuvat olevan muita hieman edellä, mutta näiden "kahden suuren" takana tulee hulppea nippu tasaisia nimiä, joiden välille voi kehkeytyä luistonestonkin poistumisesta johtuen maukkaita vääntöjä.
Niinpä perjantaiyönä läppäriin live timing rullaamaan, töllö auki ja nauttimaan uuden kauden alkulaukauksesta.
Gilmore Girls complete season 1 (Anttila, 24,95 €)
Nyt kun X-Files alkaa olla melkein kokonaan kerättynä meikäläisen hyllyssä, on aika siirtyä toiseen TV-sarjaan jonka ehdottomasti hyllyyn haluan ja jota ei HD-kohtelu merkittävästi paranna. Gilmore Girls sisältää 7 lämminhenkistä kautta. Se on Everwoodin tasolla lämminhenkisyydessä ja elämänmakuisuudessa ja kaikin puolin sellainen sarja, joka minuun kolahtaa erittäin vahvasti. Mahtidialogia. Sarja, joka taikoo näennäisen pienistä asioista merkittäviä sekä koskettavia. Termi "ihana" pukee tätä loistavasti.
Oho. David Fincheristä ollaan kyllä tuhiksen kanssa niin eri mieltä kuin olla voi. Minun silmissäni mies on jonkin sortin nero elokuvataiteen alalta ja leffa toisensa jälkeen nautin hänen ohjauksistaan suunnattomasti.
Varsinkin Zodiac putoaa tuonne "5/5" laatikkoon melko kivuttomasti. Tunnelmallinen, kiireetön ja realistisen tuntuinen etsivätarina. Ja kuvaa todella mainiosti aikakausia. Tällä kertaa myös elokuvan pituus oli mielestäni oikeutettu, ruutuaikaa ei tuhlattu mihinkään epäoleelliseen.
Gigantissa on nyt tarjolla jokunen BD-nimike hintaan 19,90. Eivät ne mitään kovin kummoisia nyt olleet, Ice Age 2 ja Master and Commander paistoivat läpi sieltä laadukkaimpina. Tuossa Ice Agessa varsinkin on aika häikäisevä kuvanlaatu, vaikkei ihan vedäkään vertoja parhaimmille animaatiojulkaisuille.
Kyllähän tämä kaikille niille jotka Rambo 4:ää rakastavat on aivan mahtava uutinen. Stallone on siis viemässä hahmoa erilaiseen genreen, joka saattaa tarkoittaa monenlaista.
Eka kuva Mark Wahlbergista Max Paynen kuteissa/roolissa. Vaikka leffan ohjaaja onkin aika mitättömyys (muttei sentään Uwe), niin kyllähän tätä mielikseen odottaa. Valmista leffaa päästään ihailemaan siinä tämän vuoden lokakuun tienoilla.
Jos toiveen saa esittää, niin tääältä kuuluu sellainen, että älkää ihmeessä vesittäkö tätä PG13-käsittelyllä. Tehkää Maxin kostoreissusta oikein ikimuistoinen lahtausjuhla.
Ajatusvirhe pääsi putkahtamaan tekstin sekaan.. Eli Jake Lloyd se tosiaan näytteli lapsi-Anakinia ykkösessä eikä Hayden ollut vielä messissä siinä. Hyvä että korjasit.
Ensi miitti sitten varmaan taas kuvataan jos kaikki menee putkeen. Olen nyt tehnyt 4 miittikoosteetta, joten seuraavaan ideoin tyylinvaihdoksen. Koosteelle siis täysin erilainen ja yllättävä rakenne. Konseptisuunnittelu alkaa jo nyt...
Mitä sä selität. Sä olet sekaisin aina ja nyt. Piste.
Älä syytä Snackia tästä kaikesta.
Huomasin hymiön, mutta oikeasti asia on niin, että olen ihan eri mies "normaalissa ympäristössä".
Varmasti esim. Snake tietää tämän, vaikkei välttämättä sitä vahvistakaan. Muistan kyllä kun kävimme testaamassa Xbox 360:tä silloin ennakkoon. Minulla on tietynlainen halu olla keskipisteenä ja ehkä hauskuuttaa. Räätälöin itseni ja käyttäytymismallini miittiin, joka on hiotunut yli kymmenen miittivisiitin jälkeen nykyisenlaiseksi.
Käväisin tuossa äsken katsastamassa tennari ykkösessä Jumperin. Ja eihän se nyt niin hirveä ollut kuin ennakkoon pelkäsin. Leffalla oli hetkensä, vaikkei mistään laadukkaasta tekeleestä ollutkaan kyse. Leffalipun poistin silti muitta mutkitta.
Rainan idea on aika makee: erikoiskyvyn omaava immeinen, jota näyttelee Hayden Christensen, pystyy loikkimaan paikasta paikkaan nanosekunnissa kunhan vähän valokuvista tsekkailee millainen paikka on kyseessä. Mies käyttäytyy kuin kuriton koltiainen ja leikkii kyvyllään tehden pääasiassa vain pahaa. Kaikella on kuitenkin seurauksensa; legendaarinen Samuel L. Jackson tietää keinot miten moiset hyppijät napataan pois kuleksimasta. Äijähän se on, mutta tässä leffassa vain harmittavan vähän äijä.
Kiinnostus leffaan pysyy erikoisen ideansa takia loppuun asti. Toki se 1,5 tunnin lyhyekö kestokin auttaa. Onneksi rainaa ei ole yritetty pitkittää väkisin. Plussaa myös siitä, että tällä kertaa perinteinen "hyvä vs. paha" asetelma on huomattavasti harmaampi kuin perinteisesti. Ei se Haydenin tulkitsema hyppelijä ole kovin puhtoinen pulmunen loppujen lopuksi.
Niin, Hayden Christensen. Oikeasti, minä uskon että kaveri kykenee varsin hyvään näyttelyyn kunhan rooli on mieluinen ja henkilöohjaaja kohdallaan. Star Wars Episode II:ssa Christensen oli jäykkä kuin puusta veistetty ukko, mutta suurin osa tästä menee sen piikkiin, että Lucas on melkein kyvytön henkilöohjaajana. Visualisoijana hän sitten onkin vailla vertaansa. Mutta sitten tosiaan tulee vaikeuksia kun pitäisi ohjastaa verta ja lihaa olevat näyttelijät hyviin suorituksiin bittiotusten sijasta. Sithin Kosto oli yllättäen sitten Haydeniltä jo parempaa settiä ja sitä kunnon vihaakin irtosi vakuuttavasti leffan loppupuolella. Jumperissa Hayden oli keskiverto, parempi kuin toisessa Star Warsissa, mutta ei kuitenkaan uransa parasta suoritustaan tehnyt.
Tosin Ephram on vain roolihahmo, jota miiteissä oscarin arvoisesti tulkitsen. Täällä kirjoitukseni ovat sydämestäni lähtöisin, mutta se miittien mesoaminen ja älyvapaat jutut eivät seuraa minua siviiliin. Villiinnyn miiteissä. Tarvitsen yleensä siihen villiintymiseen sopivan vastakappaleen ja olen huomannut, että omalla kohdallani paras mahdollinen vastakappale tottelee nimeä Solid Snake. Oikeasti, pelaamme yhteen kuin läski-Ronaldo ja legenda-Pele. Snake on fantastinen mies ja saa esiin uusia puolia itsestäni.
Repesin kun Kabanossin lähtiessä finngamer sanoi ovella:
"Ensimmäinen kerta on se vaikein, mutta sitten helpottaa".
Ihan legee settii, vaikka ehdinkin olla paikalla vain jostain puoli kahdeksasta kahteentoista. Mutta vinkataan nyt, että oli se osittainen poissaolo todellakin sen arvoista. Eilinen oli kokonaisuutena ehkäpä yksi tähän astisen elämäni onnellisimpia päiviä! Ja sanon tämän nollaliioittelulla.
Snaken kanssa pelatut Virtua Striker -matsit olivat puhdasta kultaa! Pelasimme käärmeksen kanssa 4 tasapeliä putkeen, mutta sitten viidennellä kerralla löytyi tasoeroa kun hävisen sen 0-1. Mahtipeli ja luvassa turnaus ensi miitissä. Odotan innolla.
Juu, eli tilanteeni kääntyikin nyt sitten onneksi päälaelleen.
Eli tulenkin miittiin myöhemmin, siinä viiden, puoli kuuden maissa. Voin olla sitten niin myöhään kuin huvittaa, kun tämä legendaarinen "homma" on hoidettu alta pois. Aika jees.
Saavun siis paikalle silloin kun kaikki se kaapissa kahlittuna oleva eläimellisyys purkautuu ulos kaikessa karmeudessaan!
Länsimaissa (tod. näk myös Japanissa) Blu-Ray on jo voittanut, vaikka tulisi mitä kilpailijoita vielä. Suuret studiot eivät HD-DVD:n tappion takia lähde todennäköisesti enää uusia tulokasformaatteja tukemaan.
Uskon, että HD VMD:stä tulee Aasian suurissa maissa se kova juttu. Samoin kuin vaikkapa Video CD on ollut sielläpäin suuressa suosiossa, piratismin kukoistaessa. Mutta ei tuolla formaatilla kannata täälläpäin päätään vaivata. Blu-Rayhin satsaus on riskitöntä, sillä se on suurella todennäköisyydellä hallitseva teräväpiirtoinen optinen media tulevat kymmenisen vuotta.
Ihan OoKoolta vaikutti tuo Nelosen Suojelijat-sarja näin pilotin jälkeen arvioituna. Aika harvoin varsinaisesti tulee kotimaista tuotantoa katsottua, mutta kyllä tämä vaikutti varsin seuraamisen arvoiselta.
Vartiointitiimin päämaja oli aika vahvasti 24-henkinen muuten. Applen cinema displayt koristivat paikkaa ja parista kohtauksesta tuli muutenkin tuo FOXin menestyssarja mieleen.
Tästä miitistä tuleekin itselleni ns. vajaa miitti, koska joudun lähtemään siinä kuuden pintaan paikalta. Harmillinen homma, mutta syy tähän on sellainen, jota en kyllä halua millään tavalla siirtää.
Ehtiihän siinä kuudessa tunnissa varmasti ehdi pelata miitin vakio-pelit, heittää läppää ihanien persoonien kanssa ja varmasti nolata myös itsensä kerran tahi pari. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että ainakaan minä en tällä kertaa roudaa kameraa paikalle, koska haluan tuon ajan nauttia kunnolla miitistä enkä kuvaamisesta.
No niin, kuudennenkin kauden sain tuossa päätökseen n. viikko sitten. Heti ei kuitenkaan näitä suosikkijaksoja näppiksestä irronnut, joten otin kunnolla aikaa niiden miettimiseen. Internet on vakava juttu ja jos ei tee hyvää työtä, joku nilkki kaivaa neljän vuoden päästä wanhat törkypostaukset esiin ja esittää uhkavaatimuksiaan: lähetä yksi WoW-peliaikakortti tai kerron kaikille että pidät filujen kuudetta kautta suuressa arvossa!
Kyllähän minä tosiaan tästä kuudennesta kaudesta suurenmoisesti tykkäsin. Kuten jo aiemmin postasin, niin mielestäni muutos sarjan yleistunnelmassa oli tervetullut juttu. Kutoskauden mytologia ei tosin vedä vertoja aiemman kauden vastaavalle, sillä etenkään finaalin vahva uskontopainotteisuus ei ollut meikäläiselle mieleen. Uskonto on filuissa hyvä kun sitä vain sivutaan, mutta liian isoa roolia sille ei tulisi antaa. Ja vaikka finaalina Biogenesiksellä onkin hetkensä, niin kyllä siitä vain on havaittavissa ensimmäisiä merkkejä että nyt Carter ajautuu sarjansa kanssa todelliseen suuruudenhulluuteen ja paikkaan, josta juonisolmuja ei voi enää tyydyttävästi nykiä auki.
Mulderin ja Scullyn suhdetta myös pohjustetaan ihan koko kausi. Halailua, kädestä pitämistä, söpöä dialogia, sitä on tarjolla shippereille tällä kaudella. Välillä jaksojen lopetuksissa tätä tosin käytetään ihan vain sen vuoksi, että tähänkin jaksoon piti saada nyt pakosti herkkä hetki agenttikaksikon välille. Eipä mitään, kyllähän Duchovnyn ja Andersonin kemiat hienosti yhteen tälläkin kaudella pelaavat, mutta vähempikin söpöily olisi riittänyt.
1. One Son
Visuaalisesti paikka paikoin todella upean näköinen jakso. Ainahan filut on ollut todella näyttävän näköinen tv-sarja, mutta One Sonissa se upeus on nostettu toiseen potenssiin. Jakso on juoneltaan myös yksi sarjan merkittävimmistä, sillä se tuo päätökseen yhden filujen tärkeimmistä tarinalinjoista. Ja entäs se loppu?! Huh huh, rankkaa kamaa, rankkaa kamaa.
2. Two Fathers
Vaikka kuudennen kauden mytologia ei yhteen laskettuna uhmaakaan viidennen kauden vastaavaa, niin kyllä jaksopari Two fathers / one son on silti kertakaikkisen komea. Ei voi kuin ihastella.
3. The Beginning
Kun jakso käynnistyy shotilla paahtavasta auringosta kameran pannatessa sen jälkeen rutikuivaan autiomaahan, tietää että filut ovat kokeneet muutoksen. Juuri tapahtumapaikkansa ansiosta tämä jakso onkin mytologioiden joukossa aika erityisen tuntuinen. Ja se myös jatkaa Fight to the Future -elokuvasta mainiosti.
4. Monday
Minkäköhän takia tämä kolahtaa niin kovasti meikäläiselle? Jumiutuminen yhteen ainoaan päivään ei ole täysin uusi idea, mutta kuitenkin sen verran tuore, että filujen lähestymisen aiheeseen ottaa innolla vastaan. Jakso tuntuu jotenkin kekseliäämmältä kuin se onkaan. Joistakin Monday saattaa olla uusi synonyymi tylsyydelle, mutta minulle se taas on kuudennen kauden paras Viikon Hirviö -jakso.
5. Dreamland
Todella poikkeuksellista menoa muihin sarjan jaksoihin nähden. Alun koukku käytetään hyvin hyödyksi. Dreamland II:ssa pieni toisto alkoi jo hivenen häiritsemään.
Näytä kirjoitukset
