Kuudennen kauden mytologiapari Two fathers / One Son, totaalista huikeutta! Tämä jaksopari sisältää yhdet filu-historian visuaalisesti tyylikkäimmistä kohtauksista. Nuo lentohangaarin tapahtumat on kuvattu NIIN upeasti kuin olla voi.
Valittaa voi ehkä siitä, että jaksossa toimintaa viedään eteenpäin jossain määrin liikaa pelkän dialogin turvin. Onneksi tosin William B. Davis on se puhuja, joten ei se liian suuri miinus ole, vain kauneusvirhe.
Kyllä minä nyt sitten taidan liittyä niihin 6. kauden salarakastajiin. Jaksoissa on lisääntynyt sellainen näppärä sanailu Mulderin ja Scullyn välillä sekä kokoajan taustalla on melkeinpä pieniä komediallisia vivahteita. Muutos sarjan yleisilmeessä tuli mielestäni oikeaan aikaan.
Tein myös tuossa päätöksen, että yritän katsella X-Filesin kokonaisuudessaan läpi tästä lähtien joka vuosi. On tämä vain niin kertakaikkisen mainio sarja.
HeinZ, pysy vaan poissa. En halua nähdä kun iso mies itkee kun Tuulisti astuu ovesta ulos ja kääntyy viimeisen kerran, jonka jälkeen silmistäsi paistaa epätoivo, joka huutaa: "en näe häntä enää ikinä!".
Vau, tulee paljon nopeempaa haikappaa kuin mitä odotin. Keväällekin saadaan siis ainakin yksi makea wii-julkaisu.
Jos MKWiin verkkopeli on niin hyvä kuin kuolaisissa unissani olen nähnyt, niin muu pelaaminen omalla kohdallani pysähtyy kuin seinään kuukausiksi, ellei vuosiksi. Ainekset legendaan ovat koossa, nyt Nintendon täytyy viimeistellä keitos maukkaaksi.
8.3 sopii meikäläiselle paremmin kuin viikkoa myöhempi ajankohta, koska 14.3-16.3 on kauden ensimmäinen F1-viikonloppu ja sen mielelläni pyhitän vain formuloille. Eihän se toki miittiin osallistumista olisi itseltäni estänyt, mutta nyt on mukavampi katsoa formulaa koko viikonloppu, vertailla nettilogeista sektoriaikoja ja elää täysillä tapahtuman mukana muutenkin. Joten hyvä hyvä!
8.3 on muuten jo himputin lähellä! Oli suorastaan onnekasta, ettei viikonloppumenoista pullisteleva kalenteri ollut tuon viikonlopun osalta jo täpötäynnä vaarallisia ravintolareissuja, krokotiilien kanssa painimista ja pokeri-iltoja Helsingin kasinoilla. Sen sijaan se oli täysin vapaa sosiaalisista tapahtumista. Kuukausiksi eteepäin kalenterini viikonloput ovat täynnä tälläistä seksikästä tekemistä. Nyt vain sattui vapaa rako.
Jotenkin käsikirjoittajien lakon loppuminen Conanin ollessa kyseessä HARMITTAA.
Kun lakko oli päällä, saatiin täysin satunnaista ja arvaamatonta matskua. Lakkoajan ohjelmat olivat mielestäni parasta Conania vuosikausiin. Ovathan nuo kynäillyt sketsit joskus hyviäkin toki, mutta Conan on parhaimmillaan aina päästeessään näihin ns. hulluttelukeikkoihin vaikka studion lavesteisiin. Improvisaatiolle on enemmän mahdollisuuksia. Täytyy sanoa, että jään kaipaamaan käsikirjoitusvajaata Conania.
Ei kyllä PS3 oli se mikä ratkaisi taiston. Ilman pleseä ei Bluureillä olisi ollut mitään tsäänssejä.
Tuo on kyllä hyvä pointti.
Itsekin rakastan PS3:a, skaalaavana DVD-soittimena ja BD-toistimena, mutta en tosin pelaa sillä juurikaan. Ja PS3 oli omalla kohdallani juuri se laite jolla siirryttiin teräväpiirtoon, aivan kuin silloin aikoinaan aloitin DVD-aikakauden Pleikka kakkosella. Tämä lienee monen tarina.
Eli vaikka Sonya tässä vuosi sitten kovasti mollattiinkin että se pakotti PS3:n ostajat tukemaan BD:tä, niin nyt se paljastuukin kaukonäköisyydeksi. HD-formaattien herruus oli varmasti tavoiteltavan arvoinen juttu.
Voi myös ajatella niin, että Blu-Ray oli nimenä jotain täysin uutta ja makean kuuloista, se ei millään tavalla muistuta DVD:stä. Sanassa on myös sellaista high tech -fiilistä. Ehkä HD DVD kuulosti jonkinlaiselta "vähän parannellulta DVD:ltä". Kun nyt on näitä kaikkia ylöspäin skaalaavia dvd-soittimia, niin rahvas saattoi helposti sekoittaa mikä toistaa oikeaa teräväpiirtoa ja mikä skaalattua.
Makuuni alkaa näköjään nyt formaattisodan ratkettua panostamaan oikein kunnolla Blu-Rayhin. Moniin liikkeisiin tulossa erilliset BD-hyllyt ja nimikkeiden väärä kasvaa kertaheitolla kaikissa liikkeissä muutamista kappaleista useisiin kymmeniin!
Makeeta, ei muuta voi sanoa. Viikonloppuna lähtee varmasti jo parikin BD-kiekkoa lainaan.
Fiilikset ovat nyt kaikinpuolin pilvissä; meillä on yksi formaatti, johon on turvallista panostaa. Kauan eläköön Sony! Selätit Betamax-painajaiset ja teit kerrassaan raivoisan vastaiskun, onnistuen siinä täydellisesti. Romahdutit vastustajasi ja riepottelit tappion karvaat kalkit tämän silmille.
Mutta taipuuko sinirausku alias Bluu-rei kansan suikkeliin? Kutsutaanko sitä yhä vain turvallisesti sanalla DVD? Tämä seikka ratkeaa lähivuosina enkä malta sitä odottaa.
Karts aren't crippled from extra jolts of speed, though. Like in previous versions of Mario Kart, powersliding around turns enable players to get a nice surge of momentum if they pull them off correctly. Mario Kart Wii changes things around a bit by not requiring players to rapidly steer in the opposite direction of a powerslide to generate the boost power. Instead, the boost power builds automatically during a successful powerslide, and the longer you hold it the more boost you'll get out of it. As soon as you let go of the powerslide trigger (the button on the back of the steering wheel controller) your kart will jolt forward with a surge of energy. No more waggling the stick/control pad back and forth to generate boosts this time around. Whether that's good or bad, it was a little hard to tell in the short spin around a few of the game's courses.
Of course, the question of "snaking" came up, whether multiplayer games are going to boil down to what's happened with Mario Kart DS: players simply powerdrifting on every possible straightaway as rapidly as possible. Well, with the new powersliding mechanic it makes it difficult for quick fingers to get more boosts than the racers with slower fingers. So perhaps this is Nintendo's way of combating the awkward "love it/hate it" snaking mechanic.
Aivan loistavaa! Tämä kuulostaa fiksummalta kuin aiempi systeemi ja pitänee käärmeilijät aisoissa.
Teen siis poseerauksen Final Fantasy -musiikin soidessa, sitten kuva muuttuu statsivalikkoon, jossa karttuu kokemusta. Siinä lukee: "odotus +5".
No niin, nyt on 1,5 tuntia pitkä pilottielokuva nähty, joka saanee jatkoa TV-sarjan muodossa jos vastaanotto vain on kyllin rakastavaa. En kylläkään voi mitenkään kuvitella miksi se sellasta voisi olla, sillä aikamoinen pökäle on tämä 2000-luvun Ritari Ässä.
En ollut edes silloin taannoin mikään kovin suuri Knight Rider -fani. Minun mielestäni Ihmemies-Angus olisi räjäyttänyt kävyistä ja paviaanin häpykarvoista kootuilla pommeillaan kevyesti koko mustan pirssin palasiksi. Sarjaa tuli kuitenkin seurattua jonkin verran, että jaksot tutuiksi tulivat. Nykypäivänähän sitä on ihan pakko katsoa 110 prosenttisella camp-hengellä, muuten kyynelkanavat aukeavat välittömästi - enkä tarkoita ilosta tahi haikeudesta, vaan putipuhtaasta tuskasta.
Vaikka olisi Niilo negatiivinen, niin kyllä siltikin on mahdollista löytää pointteja, jotka puoltavat tätä Ritari Ässän päivittämistä 2000-luvulle. Kultaisella 80-luvulla sarjan tekeminen silloisella tekniikalla kun oli aika vaikeaa ja lopputulos oli monin tavoin epäuskottava. KITT näki suuren piirtein mustavalkomonitorillaan Casinon ovista sisään ja raportoi konnien liikkeistä Michaelille. Tässä uudessa versiossa moderni musta piru käyttää tietenkin googlea, wikipediaa ja omaa pääsyn valvontakameroihin ja lähes kaikkiin sähköisiin tietokantoihin. Nykypäivänä tämä selitys on mahdollinen, kun moisesta ei parikymmentä vuotta sitten voitu edes leikillään läppää viskoa.
Itse ihmeauto on siis uskottavammin rakennettu kuin vanha kunnon KITT. Ei se ole kuitenkaan yhtä jylhän komea kuin vanha pirssi.
Jaaha, josko sitä asiaankin jossain välissä pääsisi. Nimittäon analysoimaan pilottiosan juonta, kuvausta ja näyttelijätyötä. Juonesta ei paljoakaan hyvää sanottavaa löydä, sillä se oli vain nopeasti pastilliboksin kylkeen koottu ajatelma millä motivaatiolla alkuperäisen Michael Knightin skidi saataisiin taas mustan kärryn kyytiin rattia veivaamaan. Ja kyllä, David Hasselhoff käy pilottijaksossa esittäytymässä aiemman sarjan hahmona ja heittämässä poijaalleen vähän "en neuvo sinua, mutta itse tiesin mitä tein" läppää. Hoffia kuitenkin alikäytettiin surutta ja miehelle olisi voitu 4 kauden työstä antaa suurempikin palkinto. Noh, jos TV-sarja saa tuulta alleen, niin toivottavasti silloin.
Knight Rider 2008 on kuvattu ja leikattu totaalisen yllätyksettömästi. Teinit villiinnyttävä musa pauhaa, nopeita leikkauksia viljellään kuvan kiihdytyksellä ja aivan kamalaa tietokoneavusteista kuvaa vilautellaan kuin siitä oltaisiin oikeasti ylpeitä. Ei ole nimittäin tv-sarjan muodossa ihan lähivuosina näin keskeneräisen näköisiä efektejä vastaan tullut. Hyi. Kuvaus on tasaisen varmaa, joltain osin "hurjapäät" elokuvista vaikutteita ottanutta. Mitään kunnianhimoa erikoisiin kokeiluihin tai kuvakulmiin ei ole ollut. On pelattu varman päälle, jotta pilottijaksosta sikiäisi tv-sarja sitten myöhemmin.
Näyttelijöistä sen verran, että Knight jr:ää näytellyt kaveri oli varsin OK. Samaa ei voi sanoa tämän naispuolisesta vastanäyttelijästään, joka ei osaa näytellä yhtä hyvin kuin miten kaunis on.
Hyviä asioita: ihan kevyen viihdyttävä setti hurjista vioistaan huolimatta tämä kuitenkin oli. Toimiiko kuitenkaan sarjana jos meno tälläistä kokoajan on?
Pilotin säväyttävimmässä kohtauksessa naispuolinen FBI-agentti käppäilee kodistaan aamulla töihin, samalla kun hihkaisee NAISPUOLISELLE erittäin viehättävälle hoidolleen "muista sulkea ovi!". Kaunis lesbopoliisi jonkun sarjan keskeisessä roolissa? Kauan siihen meni, mutta ehkä tästä sarjasta sittenkin johonkin on!
Nojaa, ehkä tämä juttu on silti se kiihottavampi:
Eli KITTin päätenäppäimistönä käytetään Applen uutta, huippuohutta keyboardia! Ties vaikka koko kärryä hallinnoisi Mac OS X. Ei 10.5, vaan kenties 10.8. Apple-käyttäjille on tulossa mielenkiintoiset ajat.
Siis oletus oli, että tuolla asunnolla riehui/riehuu ns. räyhänhenki. Aaveitahan on olemassa runsaasti erityyppisiä, joista räyhänhenki edustaa vain yhtä lajia.
Ilmava teemuki antoi toden teolla ajateltavaa. Tottakai yhdistimme kyseisen tapauksen heti aaveisiin, ottaen huomioon kyseisen talon menneisyyden ja siellä sattuneet tapahtumat. Ei mikään painava muki voi leijua ilmassa itsestään, fysiikan lait sen kumoavat. En tiedä mitä se oli ja voisiko tapahtuma olla selitettävissä tieteellisesti, mutta käytettävissä olevien tietojen perusteella todennäköisin selitys meistä on juurikin räyhänhenki.
Merkillistä on tosiaan se, ettei tarpeeksi vakuuttavia todisteita olla kummitteluista ja hengistä saatu. Mutta jos joku taho tänä päivänä esittäisi moisen selkeän videonauhan tai kuvan, epäiltäisiin sitä välittömästi tietokoneella muokatuksi. Vaikka tutkijat vahvistaisivat sen aitouden, niin aina olisi epäilylle sijaa. Jos henget ovat pääasiassa yksinäisyydessä viihtyviä olentoja, niin silloinhan niistä on lähes mahdotonta selvää todistusaineistoa saada.
Mutta nyt lähtee aihe käsistä, joten paranormaali-ketju on väistämätön! Malttakaahan odottaa.
Oma suhde uskontoon on hieman ristiriitainen ja muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Olen kohtuullisen uskovaisesta perheestä lähtöisin, joskaan ei meillä mitään pyhän kirjan pakkotuputusta missään tapauksessa harrastettu. Tehtiin selväksi, että saimme valita minkälaisen suhtautumisen tahansa kunhan itse siihen olisimme tyytyväisiä.
Pienenä sitä osti aika helposti ajatuksen, että pilven päällä istuskelee parrakas ukko, joka vetelee naruista ja vaikuttaa radikaalilla tavalla ihmisten kohtaloihin. Hän näkee kaikkialle ja ottaa ihmisten toiveet huomioon. Kuitenkin tämä miete alkoi jo teini-ikään mennessä vaikuttamaan äärimmäisen epäilyttävältä, koomisia mittasuhteitakin saavuttavalta. Kreationismi ja tieteellinen selitys maapallon synnylle tuntui siltä ainoalta oikealta totuudelta. Pinnan alle kuitenkin jäi kytemään "entä jos sittenkin" tunne. En ole siis sulkenut pois mahdollisuutta jostakin suuremmasta. Täydellinen ateisti en ole.
Merkillistä on se, että vaikka en puheita uskonnosta ja jumalasta suoralta kädeltä usko, niin minua kiinnostaa suuressa määrin kaikki paranormaali sekä etenkin kummitukset. Minua onkin muistutettu usein siitä, ettei kummituksiin voi uskoa ilman sitoumusta uskontoon. Ja onhan se tietyllä tavalla varmasti totta, sillä jos menehtyneiden ihmisten vaaltelemaan jääneitä henkiä on olemassa, silloin on mahdollista sekin absurdi ajatus, että kaiken takana todellakin on ihmisiä suurempi voima.
Kun kyse on haamuista, vaatii todennäköisesti sen, että kokee itse "kohtaamisen", että alkaa suhtautumaan niihin avoimin mielin. Vaikka millaista videomateriaalia saataisiin, niin aina on mahdollisuus että sitä on peukaloitu tai lavastettu. PAITSI jos materiaali on itse kuvattu tai tapahtumien keskellä on itse oltu.
Lainaus käyttäjältä: Kabanossi
Kerro lisää.
Eli kyse oli leijuvasta mukista. Siellä talolla jossa veljeni asui joitakin vuosia sitten, oli monien entistenkin asukkien toimesta havaittu outoa toimintaa. Sitten kun minä, veljeni ja muutama veljeni kaverini näimme kirjaimellisesti teemukin lähtevän pöydältä ja tekevän pienen kierroksen ilmassa, palaten lopulta suurinpiirtein entiseen paikkaansa, niin ne muuttoaikeet saivat veljeni mielessä entistä enemmän vahvistusta
Muutama aiempi naapuri oli tosiaan lähtenyt talosta näistä epämääräisistä syistä johtuen.
Lainaus käyttäjältä: migge
Mutta kun se suurin kysymys koskee juuri sitä mitä se aito materiaali on. Tuossakin ohjelmassa kyseessä oli automaattisesti haamu, kun mitään muuta selitystä ei keksitty. Paranormaali, eli poikkeava toiminta ei tarkoita sitä että kyseessä on kuolleen ihmisen henkiolento asialla.
Jos katsoi koko ohjelman, niin siinä alleviivattiin, että tässä tapauksessa kummittelua ei voida todistaa, vaan selvää on ainoastaan se, että ovi liikahti. Minkäänlaisia vastauksia hengiltä ei äänitteiltä saatu tai muitakaan todisteita. Vain ja ainoastaan raskas ovi avautui ja sulkeutui itsestään.
TAPS on siitä erilainen tutkimusyksikkö, että se nimenomaan pyrkii kumoamaan kummittelun. Se ei siis etsi todisteita haamuista kuola valuen uskoen jokaista pientäkin todisteenmurusta sumuisesti, vaan kyseenalaistaa asioita. Jos vertaa muihin samankaltaisiin ohjelmiin, niin ero on aikalailla selvä tämäm JIMin haamutiimin hyväksi.
TAPS kuvaa jokaiselta tapahtumapaikalta kymmeniä tunteja raakamateriaalia. Heillä on monia jaksoja, joissa ei tapahdu yhtikäs mitään. Uutuutena sarjan tekijät tarjoilevat jonkinlaista nettiradion kaltaista ohjelmaa, jossa voi kuunnella leikkaamattomana mitä nuo tyypit puhuvat ohjelmien teon aikana. Heillä ei ole mitään kikkoja takataskussa ja itse uskon sen sataprosenttisesti.
Mutta en toki varmastikaan uskoisi, jos en itse olisi todistanut tuonkaltaista toimintaa. Kun olin noin kymmenen vuotta vanha, todistin itse omin silmin tuollaisen esineen kiistämättömän itsestään liikkumisen. Ja jos jostain silloin olin varma, niin siitä, ettei minkään ohjelman tuottaja ollut vetelemässä naruista.
Mielestäni on yhtä hassua teilata suoralta kädeltä paranormaalin olemassaolo kuin niellä kaikki väittämät kummittelusta suoralta kädeltä. Huijauksia on aivan valtavasti, mutta siellä joukossa myös aitoa materiaalia.
Voi petzkele. Tietäisikö joku, että miten ZENin MP3 soitin (http://technabob.com/blog/wp-content/uploads/2007/05/zen_stone.jpg) ladataan? Vai Meneekä siihen patterit? Kun tämä on hieman outo vehje. Tässä ei edes näy mitään, mistä tämän saisi avattua ja ohjeet olen heittänyt menemään pois.
Eikö lataa kun kytket sen USB-piuhalla tietokoneeseen?
Bad Bloodissa on niitä vampyyrejä, joiden silmät hohkaavat vihreinä.
Ihan törkyhauskoja kohtia:
EDIT:
5 jaksoa filujen kuudetta kautta takana ja fiilikset ovat ainakin vielä todella hyvät. Toki sarjan yleisfiiliksessä on jokin muuttunut, joka taitaa olla kuvauskaupungin muuttumisen syytä. Mutta tuliko tämä vaihdos juuri oikeaan aikaan? Aavikkomaisemia on filuissa kiva nähdä.
The Beginning ei kauden avaajana vetänyt ihan vertoja parin viime kauden avauksille, mutta on silti jaksona melkoisen kiinnostava. Ei pysty lunastamaan 5. kauden huikean loppukohtauksen asettamia odotuksia, mutta harva asia pystyisikään.
Drive miellytti taas erikoisen ideansa takia. Okei, olihan käsikirjoittajat Speedinsä katsoneet, mutta kyseisen elokuvan tarinarunko oli sovitettu mielestäni varsin onnistuneesti filuihin. Ei pahaa sanottavaa tästäkään jaksosta oikeastaan.
Triangle jakaa varmasti niin vahvasti mielipiteitä kuin olla voi. Visuaalisesti se on tosi omanlaisensa jakso, sillä se on kuvattu erittäin pitkillä otoilla. Moinen on sarjatuotannoissa perin harvinaista, sillä pitkien ottojen kanssa näyttelijöiden täytyy onnistua ylläpitämään rooliaan virhettömästi monia minuutteja putkeen. Trianglea oli todellinen ilo seurata jo tämän erilaisen kuvaustavan ansiosta. Jakson tarina ei ole kummoinen, itseasiassa se on aukkoinen kuin pahin reikäjuusto, mutta en silti Trianglea huonoksi laske.
Dreamland-jaksopari maistui myös. Ehkä tuplajaksoksi venytettynä tämä komediapaketti oli vähän liikaa. Kuitenkin jaksoparin aihe oli sen verran mielenkiintoinen ja perus filumeiningistä poikkeava, että kiinnostus pysyi senkin takia hyvin yllä.
Kuudennen kauden motoksi näyttää muodostuvan se, että filutiimi kokeilee viiden kauden jälkeen jotakin erilaista ja sarjalle epätyypillistä lähes jokaisessa jaksossa. Ainakin tähän asti se on ollut juuri niin. Itse arvostavan tälläisiä rohkeita ratkaisuja, että tuttua kaavaa rikotaan välillä oikein kunnolla. Tähän asti näkemäni perusteella kausi 6 ei tule siis muodostumaan henkilökohtaiseksi sylkykupikseni - päinvastoin!
Oli kyllä viides kausi kokonaisuudessaan todellista herkkua! Tylsiä jaksoja oli äärimmäisen vähän ja budjetti oli siinä mallilla, että Viikon Hirviötkin maistuivat todella hyvin ja niiden toteutus ei enää kärsinyt. Minulla on sellainen fiilis, että tämä jää nyt itselleni X-Filesin selkeäksi kohokohdaksi. Erotellaanpa tavalliseen tapaan platinahiput platin.. Öhhh.
1. The End
Mielettömän hyvä finaali, joka petaa elokuvalle ja kuudennelle kaudelle mainiot lähtökohdat. Jakso on myös viimeinen Vancouverissa kuvattu, sillä seuraava kausi aloitetaankin Los Anglesissa, jonka johdosta sarjan yleisilme kokee aikamoisia muutoksia. Vancouverin sateisuus ja synkkyys ei ole mahdollista Losissa.
Jakson lopetus on muuten todella pysäyttävä ja koskettava:
2. Patient X
Sanonta "tunnelmaa voisi leikata veitsellä" saa jakson aikana aivan uusia merkityksiä. Täynnä yllättäviä käänteitä.
3. Bad Blood
Suorastaan hykerryttävä komediajakso! Hyvä rakenne, monia mainioita vitsejä ja Duchovny ja Anderson ovat loistavassa terässä. Tähänastisista filujen paras loikkaus komedian puolelle.
4. Red an the Black
Patient X:n aloittama kaksoisjakso myös päätetään tyylillä. Ei ehkä ihan ensimmäisen veroinen, mutta todella hyvä kuitenkin.
5. Redux
Kauden avaaja on samalla jaksona sieltä mielenkiintoisemmasta päästä. Mulderin hiippailu DARPA:ssa on jännittävää katsottavaa. Ja kun panoksena on sentään Scullyn henki, niin eivät jakson asetelmat oikein voisi paremmat olla.
Sarja on ihan tulessa tällä hetkellä. Loistava jakso siis tämä kolmaskin ja antoi vahvistusta tietyille teorioille.
Viisi jaksoa tulossa muuten vielä tähän kauteen lisää käsikirjoittajien lakon loppumisen takia. Muut puuttumaan jääneet jaksot liitetään kausiin 5 ja 6. Jay!
Pääsisipä Pacino sellaiseen kohtaukseen, missä hän luennoisi Bondille vakuuttavalla huuto-tyylillään. Mies kun on tälläisissä kohtauksissa parhaimmillaan, kuten vaikkapa Paholaisen Asianajajan suorastaan legendaariset 15 viimeistä minuuttia osoittavat.
Pohdiskelevia ja minun tapaani erittäin syvällisiä kommentteja tästä odotetusta trailerista tulossa myöhemmin. Malta!
EDIT:
Ehdottomasti hyvä teaser. Nimenomaan hoiti roolinsa niin, että tuon katsottuaan heräsi kamala himo nähdä itse elokuva. Kiusasi monella tapaa ja onnistuneesti vahvisti, että mukana on aiemmista Indy-leffoista tuttuja tunnelmallisia tapahtumapaikkoja. Varsinkin nuo temppelin rauniot alkuasukkaineen olivat vaikuttavan näköisiä.
About sekunnin ajan ruudulla vilahtaa freimejä, jotka vahvistavat lopullisesti tämän elokuvan juonellista suuntaa: