Sarjan pelit eivät kuulu henkilökohtaisiin suosikkeihini enkä ole tätä neljättäkään mitenkään intohimoisesti odotellut. Mutta eiköhän tämä tekele ennen kesää tule kuitenkin poistettua.
Olikos se nyt niin, että ladattavaa sisältöä nähdään vain X360:llä?
Itse sanoin suoraan ensinäkemisellä, että: -"ei prkele, sinähän olet kuin joku supermalli, mutta varmaan tiesitkin sen" Se vaan vastasi, että: -"Tiedetään, tiedetään... Kysymys kuuluukin, että monta lasta sinä haluat tulevaisuudessa?"
Ei perse, että revettiin nauramaan siinä kunnolla, mutta olipahan hyvä ensimmäinen keskustelu.
Ei hitto tuli mieleen se Snaken vattuilu "Se mikä toimii lapinläänissä, ei toimi täällä"
Mutta, ovatkohan ihmiset Etelässä ja PK-seudulla jotenkin sulkeutuneempia ja jäykempiä? Aika vaivautunut on yleensä juttu jos menee vieraille (ja selväpäisille) juttelemaan keskellä päivää. Ei siinä toinen osapuoli vitsejä juuri väännä.
Kaikki pelaamista helpottavat vimpainet ja moodit OFF-asentoon, haaste kaikista kipakammalle ja hyppy keskikastin (tässä tapauksessa Toyotan) autoon. Ah, silkkaa nautintoa.
Sijat 17-22 ovat tulleet pelissä tutuksi. Olen ajanut 3 ensimmäistä GP-kilpailua ensimmäisestä kaudesta ja ne kaikki ovat päättyneet karuilla ja aidoilla tavoilla keskeytykseen.
Pelin mahtava visuaalisuus ja äänimaailma luo todella realistisen tunteen siitä, että itse ohjastaa oikeaa F1-autoa. Peli on myös täynnä TV:stä tuttuja tilanteita, joita voi jokaisessa F1-kisassa sattua.
- Australian GP:n lähdössä tihuttaa vettä, näkyvyys on heikko. Alonso taistelee kahden ensimmäisen mutkan ajan Kimin kanssa siinä määrin, että Espanjalainen paukauttaa Kimin kylkeen ja vie molemmat keskeytykseen. Itse tarkkailin tilannetta kaukana näiden kahden urhon takana eikä itselläni ollut osaa eikä arpaa tapahtumiin. Tarkkailin uusintojen avulla tapahtumaa kuola valuen. Muistoksi meni uusintagalleriaan tämäkin loistohetki! Tässä on hyvä tekoäly, joka luo hienoja, arvaamattomia tilanteita. "Kisa elää" sanoisi JJ.
Lämmittelykierros, palkintopallijuhlat, loistavasti toteuttu säänvaihtelu, hienot vahingot. Mutta missä on turva-auto? Se on pelin ainoa pahempi puute.
Ajomallinnus on luistonesto nollille kammettuna ja helpotukset kuuseen viskattuna palkitseva ja hienon tuntuinen. Autoa voi viedä mutkiin snadeissa sivuluisuissa, ja niin tapahtuukin kun ajaa nopeaa aika-ajokierrosta äärirajoilla.
Nettipeliä kansoittavat Montoya-henkiset sikailijat. Se on ärsyttävää. Suomalaisessa, herrasmies-peliseurassa ajettu kisailu voisi olla herkkua. F1 ei ole romurallia, vaan taktista silmää vaativaa kurvailua, jossa nautinto tulee ihan muuta kuin Flatout-tyylisestä rynnimisestä!
Kerrankin onboard-camera on tehty konsoliformulaan täydellisesti. Siis hieman sivuun, ei suoraan kuljettajan pään yläpuolelle. Toki yläpuoli-vaihtoehtokin löytyy, joten valittamista ei tällä saralla ole. Uusinnan kuvakulmat ovat palkitsevia ja täysin TV-lähetystä vastaavia. Niitä on suoranainen ilo tiirailla.
Miksipä tällaista muistamista ei voisi aloittaa jo suhteen alkumetreillä, minusta se on kaunista.
Tuota virhettä ei saa tehdä!11! Tyttö näkee sinun olevan helppo pala ja alkaa käyttää hyväksi1!!
Mutta juu, onhan se ihan miesten etuoikeus huomioida tietyin teoin tyttöään. Ei se vaadi mitään vaivaa avata ovea/asettaa tuolia/ottaa takkia, sen sijaan siitä tuleva ilo teon tekijälle ja kohteelle on olemattomaan vaivaan nähden paljon, paljon suurempi.
Eikä kyse tarvitse olla aina seurustelusta: ihan jokapäiväisessä elämässä (työyhteisössä, kaupassa jne.) tulee tilanteita, joissa voi ajatella ensin muita ja sitten vasta itseään. Miten paljon se piristää omaakin päivää.
Koko F1-maailma (enkä tarkoita tällä vain Mustakaria ja Saarta ) tuntuu olevan Kovalaisen mahdollisuuksien suhteen hyvin optimistinen. Lähes kaikkialta kuulee ihmisten uskovan, että Heikki laittaa Hamiltonin ensi kaudella todella ahtaalle. Ja miksei voisi laittaa? Molemmilla on F1-autoista suurinpiirtein saman verran kokemusta (No, Heikillä vähän enemmän ehkä runsaan Renault-testaamisen vuoksi) ja kummatkin ovat tulevaisuuden nimiä.
Itse uskon, että Kovalainen voittaa jo ensi kaudella ainakin yhden osakilpailun.
Taika palasi sarjaan 3. kauden myötä, ja nyt odotan neljättä kautta todella paljon. Enkä vähiten tuon trailerin takia.
Saatte nähdä, Lostia tullaan arvostamaan tolkuttoman paljon enemmän 10 vuoden päästä, kun koko juonikaari on hahmottunut ja on paljastunut yksi tv-sarjahistorian nerokkaimmista kokonaistarinoista.
Itse olen kyllä niin höpö, että uskon ns. sielunkumppanuuteen. En yhteen sellaiseen, vaan useisiin. Että tuolla liikuskelee lähes täydellisiä vastakappaleita, joiden kanssa elisi elämänsä onnellisena loppuun asti, kuin hyvissä saduissa konsanaan.
Olen kuullut usein tarinoita siitä, miten ihmiset ovat jumittautuneet huonoihin suhteisiin vuosikausiksi, vain siksi, ettei tarvitsisi olla yksin. Ja se syy on sinällään erittäin pätevä. Yksin jäämisen pelko on oikeasti tosi paha juttu. Mutta se tuntuu jotenkin ilkikuriselta, kun vuosien jälkeen huonolle suhteelle laitetaan stoppi, sen sijaan että sen olisi katkaissut heti kun oli alkanut pahalta tuntumaan koko juttu.
Toisaalta, todella hyvin itselle sopivan kumppanin löytäminen saattaa olla niin vaikeaa, ettei havitella sitä lähes täydellistä ja kaikilla rintamilla palkitsevaa suhdetta.
Nämä ajatukset tulivat mieleeni varsinkin silloin, kun katkaisin tapailun yhteen sinänsä todella kivaan tyttöön parisen vuotta sitten. Tapailimme n. kuukauden päivät, mutta huomasin, että omalta osaltani liikuttiin niin vahvasti kaveripohjalla, että tapailu oli syytä laittaa poikki. En halunnut ryhtyä leikkimään tämän ihmisen tunteilla. Sillä jos juttu olisi edennyt vakavaksi asti, olisi ollut huomattavasti hankalampaa lopettaa suhde.
Kuinkahan totta on tarina friend zonesta? Eli jos tutustut tyttöön, olet sille kaveri pitkän aikaa, huomaat että haluat olla enemmän kuin kaveri, mutta tämä ei käy päinsä, koska olet tytölle vain kaveri. Olet friend zonessa. Kuulemma siitä on melkoisen mahdoton päästä poijjees, mutta pitääkö legenda kutinsa? Ei tässä mitään vakavaa frendien iskemistä ole meneillään, ihan vaan mielenkiinnosta kyselen muiden mietteitä/kokemuksia.
Kuulee myös kertomuksia, miten kaksi pitkään ystävänä pysytellyttä yhtä-äkkiä löytää tunteensa. Ystäväpohjalta ponnistanut suhde saattaa olla ehkä se kaikista vahvin?
Tuntuu siltä väkisinkin, että mistään ohjeista ei ole mitään apua, koska ne ovat eri lähteestä riippuen hyvin erilaisia.
- Muista, ettet ole tytöille liian kiltti, vaan esität aika-ajoin myös paskiaista. Näin kiinnostus säilyy. - Mutta muista myös, että tällä taktiikalla saatat saada vain pinnallisia tyttöjä... - Muista, että siisti se olla pitää! - Mutta toisaalta taas, pieni renttumaisuus ja huolettomuus ei ole pahasta. Ei siis liian siististi, kuulitko! - Tyttöä ei missään nimessä kannata kehua ennenkuin tämä on "koukussa". - Ei, vaan nimenomaan pitää tehdä kehumista jo ennen kuin syöttiin tarttuminen tapahtuu. - Naiset haistavat epävarmuuden jo vuorien takaa - Toisaalta taas joistakin tytöistä epävarmuus voi olla söpöä ja herättää positiivisia tunteita.
Jne.
Lienee sanomattakin selvää, että lopetin "iskemisen niksikirjan" lukemisen jo aikaa sitten ja suhtaudun tähän asiaan vähemmän tieteellisesti. Toki, jos nimenomaan haluaa tehdä iskemisestä taidetta ja mahdollisimman suuren kaatoluvun, silloin voi nikseistä olla ihan oikeaa hyötyä. Tunnen kuitenkin, että ensimmäinen kerta on koettava turvallisessa ympäristössä ilman suorituspaineita - ihmisen kanssa, johon on tunteita.
Christian Bale. Siinä yksi syy miksi ostin tämän elokuvan.
Toinen, merkittävämpi syy on se, että se on mielestäni aikas hieno pätkä. Hyvillä näyttelijöillä ja mystiikalla kuorrutettu taikuritarina, jonka juoni on mainiosti kirjoitettu. Ei täydellinen klassikko, mutta modernia elokuvaa, kehtaanko sanoa, upeimmillaan.
Kun HD-kaman hinnat ovat vielä niin korkeat, täytyy pitää huoli että ostaa vain todellista laatua.
Ei mikään ostos, mutta kuten arvata saattaa, Lostin kolmas tuotantokausi Blu-raynä sai ylistykset IGN:ltä. "This box set simply contains demo material that one can use to show off the high-def power of Blu-ray." Region B -boksia odotellessa...
Sweet as cookie, mutta itselleni 24 on SE sarja, jota siniselle odotan hurjasti. Ykköskaudesta alkaen kiitos.
Nyt kun katselin tuon uudestaan, niin huomasin että TK:sta muokkautui ihan vahingossa koko koosteen pääjehu, päähahmo. En ollut mitenkään ajatellut sitä koostetta tehdessäni.
Tosin tuosta saa vähän sellaisen kuvan, kuin minä oisin ollut melkein koko ajan äänessä.
Ai niin, tämä ei olekaan totuus
Haluan vielä tähdentää, että itselläni ei ole Viper7:aa ja hänen blogiaan vastaan mitään henkilökohtaista. Kuten BigBrother-talo, miittiympäristö moninkertaistaa "tietyt" jutut ja loanheiton. En todellakaan oikeasti ole normaalissa elämässä sellainen kuin miiteissä. Jotkut varmasti ovat täysin samanlaisia kuin tuolla, mutta itselläni menee jokin ihan eri moodi päälle.
Mutta, kun perustaa nettiin blogin, täytyy olla valmis kohtaamaan sekä positiivinen että negatiivinen palaute. Eikä internetiä muutenkaan kannata ottaa liian vakavasti.
Se on selvä, että TK:lta on tulossa jotain erilaista tähän verrattuna, mikä on tietysti hyvä juttu. Kunhan vain se ei ole liian törkeä
Minun tyylini on pitää homma neutraalina ja jättää pahimmat ylilyönnit näyttämättä. Uskon kyllä, että TK kaivaa nauhalta kaikki pimeät salaisuudet ja tekee niistä teknisellä velhoudellaan vielä 2x pahempia!
Toisaalta, kukaan ei tule kotoa treffeille raahaamaan.
Tämä on totta, mutta minun kohdallani se homma oli totaalista yliyrittämistä. Järjestelmällistä treffiseuran etsimistä niin internetistä, kauppojen kassoilta ja ties mistä. En edes välttämättä ajatellut pidinkö siitä kyseisestä tyypistä oikeasti, kuhan nyt vaan vähän miellyttävän tapauksen onnistuisi löytämään.
Minä kiistin aiemmissa topiceissa toimineeni näin, mutta silloin valehtelin ja ennenkaikkea itselleni.
Tämä oli aiemman minäni tekstiä:
En ole tarpeeksi raamikas, jotta minusta voisi viehättyä ulkonäön puolesta, enkä loista myöskään viisaudellani. Minun täytyy iskeä nainen jollakin muulla tavalla. Mutta ei siitä näytä tulevan mitään.
Hemmetti, minä olen parhaimmillani aika mukavan näköinen kaveri, joka kyllä saa vastakkaiselta sukupuolelta katseita. En enää vähättele omaa ulkonäköäni ja vertaile itseäni toisiin. Alemmuuskompleksin ajat ovat nyt ohi - sortumatta kuitenkaan tyhmään ylimielisyyteen.
Tapasin syksyllä -06 sattumalta erään tytön, johon en aluksi ihastunut täysillä. Myöhemmin minun tunteet kuitenkin lämpenivät ja aloin tuntea tähän henkilöön jotakin sellaista, mitä en ollut aiemmin kehenkään muuhun tuntenut. Se oli jotakin aitoa. En ollut löytänyt häntä minkään pakonomaisen etsiskelyn tuloksena, vaan tämä oli tupsahtanut vain eteeni vahingossa.
Kohta on kulunut 1,5 vuotta siitä päivästä ja tunteeni häntä kohtaan ovat yhä erittäin lämpimät. Niiden pitäisi normaalisti viiletä varsin nopeasti jos juttu ei ota tuulta alleen, mutta tämä tapaus on ihan eri juttu.
Tokihan ymmärrän, etten voi jäädä haikailemaan paikoilleni ja että kohti uutta taivaanrantaa olisi viisas suunnistaa. Mutta siitä huolimatta palaan ajatuksissani tähän henkilöön säännöllisesti.
Tälläiset topicit ovat pahemman sortin miinoja, joita en osaa kiertää sitten niin millään. Minä en opi, tulen taas tänne kahakoimaan ja kuuntelemaan viisaampien sekä isompien neuvoja. Eipä sillä, nykyään 12-vuotiaatkin neuvovat minua naisasioissa. Se tuntuu äärimmäisen nöyryyttävältä ja pahalta.
Mutta onhan se omituista monista, että kun on kerännyt ikää jo 22 vuotta, ei ole "tietyistä jutuista" yhden yhtä kokemusta. Vielä omituisemman asiasta tekee sen, että olen tapaillut todella montaa vastakkaisen sukupuolen edustajaa, mutta niistä jutuista ei ole ikinä kasvanut mitään suurempaa. Aina ovat asiat klikanneet jollakin tavalla. Pari kertaa tyttö on jättänyt minut ihan siitä syystä, että olen ollut "niissä asioissa" liian kokematon. Minun puolestani, jos syy on tuollainen, moinen ämmä saakin nostaa kytkintä. Epäilen kyllä, että kyseessä on täytynyt olla pätevä tekosyy hankkiutua eroon minusta. Harvalla riittää pokkaa sanoa suoraan, että ei kiinnosta. Kierrellään ja etsitään niitä syitä muualta ja luonnollistahan se on, koska toista ei halua loukata niin pahasti.
Olen pohtinut näitä asioita yön pimeinä tunteina ja ymmärtänyt, että tilanteeni on täysin oma vikani. Täysin.
Täytettyäni 18, ja muutettuani junttien keskuudesta suureen maailmaan, aloin saada myös kontaktia toiseen sukupuoleen ihan eri tavalla kuin aiemmin. Ennen muuttoa PK-seudulle istuin kaikki illat kotona pelejä pelaamassa enkä ollut käynyt treffeillä yhtään kertaa, hyvä kun olin edes tytölle jutellut. Tunsin itseni friikiksi. Itsetuntoni oli aiemmin kärsinyt koulukiusaamisen ja isoveljen haukkumisten myötä. Olin henkisesti pahassa jamassa.
Vaati valtavia henkisiä ponnisteluja kysyä koulussa 18-vuotiaana ensimmäistä kertaa tyttöä ulos. Nolla-itsetunnolla tärvelty ja epäsosiaalinen poikaraukka kysäisi kuin kysäisikin kuitenkin änkyttäen ihastuksen kohdettaan ulos. Eihän siitä mitään tullut. Taisin itkeä parinakin iltana tuon jälkeen itseni uneen, mutta vähitellen ymmärsin, että tämän kaiken jälkeen olin kavunnut valtavan kokoisen, ensimmäisen rappusen ylös. Matkaa perille oli vielä viljalti, mutta olin sentään ottanut itseäni niskasta kiinni ja aloittanut sen matkan.
Kymmeniä treffipyyntöjä, leffailtoja, kahvihetkiä ja small talk -minuutteja myöhemmin huomaan olevani täysin erilainen ihminen. Olen kasvanut 4 vuoden aikana niin valtavasti, että en pysty sitä eroa entiseen minääni käsittämään. Olen onnistunut kasvattamaan itselleni teräksenkovan kuoren ja itsetunnon - tunnen itseni henkisesti äärimmäisen vahvaksi. En enää mieti kaupan kassalla maksaessani miten ihmiset minua katsovat jos kaivan lompakkoni väärällä tavalla taskusta esiin, sillä ihan oikeasti, mietin tuollaisia asioita silloin pahimpaan aikaan, kun olin henkisesti aivan maissa.
Miksi sitten saldonani on vain katkeria tapailu-suhteita? Yksinkertaisesti siksi, että olen yrittänyt liikaa. Olen yrittänyt todistaa itselleni ja muille, että "kyllä minäkin siihen pystyn". Olen pelännyt, että olen erilainen enkä ikinä pystyisi kokemaan sitä samaa kuin muut. Tapailemani tytöt ovat aistineet minussa suurta epätoivoa ja itsevarmuutta. Se on pahin virhe ja asia, minkä näissä ympyröissä voi tehdä. En ihmettele yhtään miksi asiat ovat menneet niin kuin ne ovat menneet.
"Kun sitä ei etsi, se löytyy".
Pakonomainen seuran etsiminen ei johda yhtään mihinkään. Vain vaikeuksiin.
HeinZ heti kotiin päästyään rekkasi FaceBookiin, katsoi koko menneen Big Brotherin 3 kuukauden jaksot ja kahlasi Lostin kolme tuotantokautta läpi 24 tunnin aikana. Mies on Jack Baueriakin kovempi! Unohtui: hän on Irc-Galleriassa nimellä <ketsuppipoju>
Tsekkailin eilen videomateriaalit läpi kotona ja erittäin hyvää materiaalia on käytettävissä. Minulla on useita mahdollisia suuntia joihin voin lähteä, kun tänään alan niitä kirurgin tarkkuudella leikkelemään. En ole vielä päättänyt lopullista teemaa.
TK:n koosteesta minun koosteeni tulee eroamaan varmasti merkittävästi, muutenkin kuin haastekirjeiden määrässä mitaten.
Ilmaisella NeoOfficella tulee peruskäyttäjä mainiosti toimeen. Lukenut kaikki windows-koneella tehdyt tiedostot muitta mutkitta.
Pikaviestintäohjelmista Adium (taitaa siis messenger-tilit) syö kilpailijansa Mac-puolella aamupalaksi ja röyhtäisee tyytyväisenä päälle. Monipuolisin ja muokattavin. Sitä myös kehitetään päivitysten muodossa jatkuvasti.
Tekstifeedin päivittäminen jäi omalta osaltani tuossa kuuden jälkeen kun miitin yleistunnelma imaisi kuin huomaamatta mukaansa!
Aikajaksolla 18.30 - 22.00 pelasimme Halo 3:a 8 pelaajan LAN-pelinä. Tiimijako tuntui hieman epäreilulta, sillä TK sai omaan joukkueeseensa mm. minut ja Rinturin. Me molemmat olemme pelanneet kyseistä peliä hyvin vähänlaisesti ja tulokset olivat sen mukaisia. TK hämmästyi toden teolla Rinturin 3 fragista kun sinkohippa-matsia käytiin. Allekirjoittaneen 5 pistettä ei sekään antanut aihetta juhliin.
WarioWaren tahkoamista jatkettiin tämän jälkeen ja pidettiin myös kilpailu Super Mario Worldin maailmassa 1-1. Siinä piti siis juosta kenttä läpi mahdollisimman nopeasti. Keskeyttäjiä tuli, yllätys yllätys, runsaasti ja niihin kuuluin myös minä. Melko kovaa aikaa olin kuitenkin ymmärtääkseni tekemässä.
Summa summarum: CurryF, HeinZ, Tuulisti ja Rinturi ovat jo jättäneet miittikarkelot tältä erää ja jäljellä olevien kesken tunnelma on tutun leppoisa: hieman ruoditaan kanssakeskustelijoiden edesottamuksia humoristisella otteella. Pelaamme myös satunnaisia pelejä rennosti.
Kuvattua matskua on tullut jo yli tunnin verran ja se on tällä kertaa parempaa kuin koskaan. Allekirjoittanut napsii varmasti epäsovinnaiset kohtaukset leikkaamon lattialle, mutta TK sai nauhan mukaansa, joten sieltä saattaa tulla ihan mitä vaan. Ennakkopuheiden perusteella tulossa on ehkäpä kaikkien aikojen vaikuttavin pelimiitti-kooste, mies on vääntänyt jo matskua koosteeseen etukäteen mm. After Effects -ohjelmalla. Odotellaan kauhulla ja innolla mitä sieltä on tulossa.
Omaa näkemystäni miittikoosteesta voidaan odotella ensi viikon puolivälissä. Tähtään 10-15 minuuttiin, sen saanee tuosta materiaalista helposti irti.
Kello on 0.12 ja finngamer pelaa Assassins Creediä. Siellä puhutaan, miten Pelitin antama arvosana (94) on kyseenalainen pelin laatuun nähden...
Näytä kirjoitukset
) tuntuu olevan Kovalaisen mahdollisuuksien suhteen hyvin optimistinen. Lähes kaikkialta kuulee ihmisten uskovan, että Heikki laittaa Hamiltonin ensi kaudella todella ahtaalle. Ja miksei voisi laittaa? Molemmilla on F1-autoista suurinpiirtein saman verran kokemusta (No, Heikillä vähän enemmän ehkä runsaan Renault-testaamisen vuoksi) ja kummatkin ovat tulevaisuuden nimiä. 
