Hot Pursuit Remastered julkaistaan Switchille about samaan aikaan kuin muillekin konsoleille (no, viikko myöhemmin), eikä hinnassakaan ole ylimääräistä. EA, tämä on hyvin jees, toisin kuin FIFAn Legacy Editionin myyminen jopa muita versioita kalliimmalla.
Minut nimi Hot Pursuit vie kuitenkin vuoteen 1998, kun pleikkarille julkaistiin Need For Speed 3. Kylän kovimmat kollit pelasivat peliä, jossa saattoi tosi tuhmasti ajaa kissalan poikia pakoon ja tehdä makeita väistömanöövereitä ökybiileillä kuin kokoomusnuoret konsanaan. Ehkä on jo korkea aikakin kurkata, millainen tämä uudempi ja kehuttu peli sarjassa on.
Tämä on se sukupolvi, jolloin vihdoin kunnolla kiinnostuin indie-peleistä. Olikin järkyttävän positiivista huomata, miten monet indiet ovat tänä päivänä about kymmenen kertaa parempia ja kekseliäämpiä pelejä kuin valtavilla budjeteilla tuotetut AAA-nimikkeet. Käy toki järkeen, sillä pienemmän budjetin peleissä on tarkoituksenmukaisempaa kokeilla ja ottaa riskejä – vaikka toki yksi "halpa" peli voi olla indie-studioille samoissa määrin tärkeä kuin suuren studion jättinimike, ellei jopa tärkeämpi.
Sitten tutuksi tuli termi roguelite. Enter the Gungeon taisi olla ensimmäinen kerta, kun otin selvää millaisia pelejä ne ovat. Olin konseptin edessä täysin myyty, sillä tykkään siitä jutusta, että jokaisella kohtaamisella on lopputuleman kannalta valtava painoarvo. Jos pelaat sikahyvin puolituntia ja saat loistavat kamppeet, aseet ja kamat, voi se kaikki olla poispyyhitty yhdellä suurella virheellä. Se on äärimmäisen jännittävää, ja omaa samaa arvaamatonta viehätystä kuin BR-pelit alkuvaiheessaan.
Ja voi veljet, mitä herkkuja sitä onkaan tässä sukupolvessa tällä saralla tarjoiltu! Enter the Gungeon on tosiaan eeppinen peli, ja siinä on sokerina taikinassa vielä hyvä kaksinpeli, joka harmillisesti tätä nykyä on puuttunut monesta roguelitestä, todennäköisesti tasapainosyistä. Dead Cells taas on vähintään yhtä hyvä, saaden päivityksiä ja ilmaista kontenttia yhä tänä vuonna ja jatkossa. En voinut uskoa, että nämä pelit vielä tästä paranevat, mutta Hades haastaa tosissaan sen näkemyksen.
Tämä kaikki on johtanut kohdallani tilanteeseen, jossa odotan Nintendon uusinta Indie-esitystä yhtä innokkaasti kuin Directejä. Tämä onkin minulle kiistatta sukupolven suurin "open your eyes" -hetki. Löytää kultakaivos, josta voi louhia pikkurahalla loputtomasti nimikkeitä, jotka sanan jokaisessa merkityksessä puhuttelevat minua videopelaajana, koska niitä ei ole tehty pääasiassa miellyttämään peruskuluttajaa kaikin tavoin eikä kertomaan tarinaa loputtomilla välinäytöksillä. Ne ovat kuin 90-luvun videopelejä vuoden 2020 QoL-elementeillä. Match made in heaven, jos siltä kuuluisalta Ykältä kysytään.
Eli: Apexin cross-play saapuu ensi tiistaina. Toteutus näyttäisi olevan fiksu, sillä vain konsolipelaajat laitetaan toisiaan vastaan, ellei sitten tiimissä ole PC-pelaajaa. Siinä tapauksessa koko lössi viedään PC-puolelle. Tietokoneella Apexia hakkaavat ovat toki ymmärrettävästi pettyneitä siihen, että heidän pelaajapoolinsa ei kasva samassa määrin kuin konsolipuolella.
Oudosti tuossa uutisessa ei mainita sanallakaan Switch- tai Steam-versiota. Respawnin edustaja tosin totesi Redditissä, että tieto steam-julkaisusta on tulossa "very soon." Nintendo-yleisölle ei sen sijaan annettu mitään kommenttia.
Tässä on parikin realistista mahdollisuutta:
1) Switch-versio shadow dropataan ensi tiistaina, ehkä Nintendon partner showcasessa? Niitähän on ollut nyt joka kuukausi. 2) NS-versio on kohdannut ongelmia ja sitä on jouduttu myöhästyttämään lisää. Tässä tapauksessa ehkä laittavat sen ulos seuraavan kauden alussa, reilun kuukauden päästä?
Toivottavasti ykkönen toteutuu. NS-pelaajat varmasti haluaisivat päästä osallisiksi aftermarketista.
On se vaan yhä timantinkova peli, kaikkien näiden vuosien jälkeen. Hienoa on vapaus suorittaa tehtävät pääsääntöisesti missä järjestyksessä haluaa, mikä ei läheskään aina toteudu esim. pelin jatko-osassa. Kaikki kentät aukeavat melko aikaisin, joten reitin loppuvastukseen (ja 70 tähteen) ei tarvitse olla aina läheskään samanlainen. Loistavat kontrollit, joka antaa hyvän työkalupakin temppuilla vaihtelevasti. Speedrunnaajat ovatkin vuosien vieriessä keksineet alati uusia tapoja katkoa sekunteja läpi pelin, kikoilla jotka tavallisille kuolevaisille näyttävät lähes mahdottomilta suorittaa. Onkin uskomatonta, että 24 vuotta vanhaa 3D-peliä voi ylipäätään kontrolloida näin tarkasti. 3D All-Starsin versio ei petä tällä osa-alueella, kuten MyLifeInGaming jo 45 minuuttisessa videossaan raportoi.
Ja pitää ehdottomasti mainita myös pelin ilmapiiri, johon kytkeytyvät pienet putkitelevisiot, hämärät huoneet, lapsuuden ystävät, maitokaakao ja minun tapauksessani myös kirpeät pakkaskelit. Muistan aina, miten tulin ulkoa kovasta pakkasesta takaisin sisään huoneeseeni. Sujahdin SM64:ssä punaisin poskin lumimaailmaan, jossa kilahteli iloinen ja vähän jouluinen musiikki. Rakastan niitä hetkiä, kun tosimaailma tuntuu rakentuvan pelin ympärille, esimerkiksi kun pelissä ukkostaa samalla kun rajuilma myrskyää ikkunan takana. Niissä hetkissä on sitä jotakin.
EDIT: Ja muistakaahan, että huomenna julkaistaan Super Mario 35 Battle Royale, josta kokemukset ja videot tähän ketjuun tietenkin erittäin tervetulleita.
EDIT 2: Super Mario 35 löytyy nyt eShopista!
EDIT 3: Voitin heti ensimmäisen pelini Super Mario 35:ssä! Pitäisikö nyt eläköityä tästä pelistä ja lesoilla sadan voittoprosentilla
Ei saatanan saatana, nyt alkoi sitten Switch Liten vasen tatti driftaamaan, melko tarkalleen vuosi laitteen ostopäivästä. Elisa ilmoittaa Liten takuuajaksi 24kk. Ilmeisesti nuo kulkevat Bergsalan huoltoon aina jälleenmyyjän kautta, eli pitääkin roudata Lite vaikka Sellon Elisa shoppiin lähipäivinä. Eihän se nyt niin voi mennä, että joka vuosi pitää hankkia uusi konsoli tämän takia, ei todellakaan. Onneksi koneessa ei ole sellaisia tallennuksia, joita ei voisi siirtää pilveen turvaan.
Lite olisi aivan täydellinen laite ilman näitä ongelmia. Sen verran murheenkryyniä tuonut Nipalle driftaamiset (joukkokanne Amerikassa), että ihme jos eivät fixaa ongelmaa tulevan mallin kanssa.
Huvittavasti paras omistamani Joy-Con on ollut tähän asti Horin valmistama ristiohjaimellinen Joy-Con, joka maksaa 23 euroa. Siksikö, että se sisältää vähemmän tekniikkaa? En tiedä, mutta vähän surkuhupaisaa kyllä.
Loistava 45 minuutin pituinen jakso SM64:n eri versioiden laatueroista ja muutoksista.
Nintendo on vihdoin saanut uudessa 3D All-Starsissa alkuperäisen pelin ohjauksen emuloitua hyvin uusilla ohjaimilla. Pro Controllerilla tuntuma on paras, mutta Litellä peliä 95% pelanneena en ole törmännyt ongelmiin.
Kameran modernisoinnin pois käänteisestä ymmärrän, mutta Nintendon olisi pitänyt ehdottomasti antaa pelaajille mahdollisuus valita kahden asetuksen väliltä. Itse hylkäsin "inverted"-asetuksen peleissä vasta Splatoon 2:n myötä, kun aloin pelaamaan gyro-tähtäyksellä. Gyrolla pelaaminen ei käänteisenä tuntunut minulle ollenkaan luonnolliselta, ja halusin tatin käyttäytymisen peilaavan sitä. Goldeneye 007:n ja Perfect Darkin myötä rakentunut lihasmuisti muokkaantui yllättävän nopeasti.
Monster Hunter: Rise gameplayta pöytään, ja voi pojat! En yllättyisi, jos peli pyörii tulevalla Switch Prolla näissä videoissa.
Monsu-nooberoisena (viitisenkymmentä tuntia alla = Noob) en osaa gameplayta juuri analysoida, mutta mielenkiintoiselta se näyttää. Kiipeily varsinkin ja sen yhdistäminen hyökkäyksiin. Ymmärtääkseni tähän on otettu monia QoL-elementtejä Worldista, mm. näkyvät vahinkopisteet.
Ai kurpitsaviljelmän pystyy nyt pistämään tulille? Jengi haistaa täysiverisen farmi-systeemin olevan tuloillaan jossain vaiheessa. Olisi siistiä viljellä ja omata punainen tupa ja perunamaa.
Noiden reaktioiden käyttäminen kännystä on myös toimivaa, mutta itselleni tällä hetkellä turhaa, kun "oikeita" vieraita ei juuri saarella käy. Mukavaa silti ottaa aina päivittäin parinkymmenen minuutin chillihetki ja käydä Isla Nublarilla. Jos jokin peli on luonteeltaan meditatiivinen, se on AC – ainakin jos unohtaa ne task listat ja menee fiiliksellä "pakko löytää tässä kuussa kaikki uudet jutut" -suorittamisen sijasta. Olen varmasti missannut keväällä ja kesällä kaikenlaista. Mitäpäs tuosta, ensi vuonna on taas uudet mahdollisuudet löytää ne.
Mario Sunshinen kesäinen vibe tuntuu kyllä niin ainutlaatuiselta mihin tahansa muuhun Nintendo-peliin verrattuna. Pelasin eilen Sandbirdin ja Watermelon Festivalin, ja ymmärrän, miten raivostuttavaa niiden pelaaminen voi olla ensikertaiselle. Läpäisin ne molemmat parilla yrityksellä, koska tunnen pelin läpikotaisin ja pystyn luovimaan siksi sen läpi pelkästään nautiskellen. Ja sitä tämä onkin; koko kokoelma tuntuu yhdeltä 3D Marioiden victory lapilta sellaiselle, joka tietää reitit tähtien luo unissaan (SMG:n tapauksessa tilanne on kuitenkin erilainen, olen pelannut sen läpi vain kerran, enkä muista sitä läheskään niin hyvin).
SMS:n vesiefektit näyttävät upeilta jopa nykymittapuulla. Tunnen tuon meriveden lämmön ihollani, ja haistan sen suolaisuuden. Ei kun hetkinen, se tulikin Sony-faneista. Jatkakaa.
Tiedän, että on olemassa ihmisiä, jotka nyrpistävät nenäänsä kuultuaan termin roguelite. Siinä kuollaan paljon ja aloitetaan alusta tyhjin käsin, eikä tarinankerrontaa ole yhtään. Hades ottaa hieman erilaisen lähestymistavan ja näkisin sen maistuvan myös niille, joille perinteiset roguelitet ovat punainen vaate – potentiaalisesti ainakin.
En ole perehtynyt Supergiantin aiempiin peleihin, joten sanon näin: Hades on kuin Diablo 3:n ja Dead Cellsin lapsi. Jos pidät näistä kahdesta, saat sanoa vapaa-ajallesi hellät jäähyväiset viikoiksi, jopa kuukausiksi. Peli on nimittäin tässä tapauksessa jumalallisen koukuttava. Samoissa määrin kuin muut aligenrensä superteokset, kuten Gungeon ja juurikin Dead Cells.
Hadeksessa hahmot myös puhuvat ääninäytellysti, ja ottaen huomioon dialogin tolkuttoman määrän ja monipuolisuuden, se myös kuulostaa hätkähdyttävän hyvältä. Siis ihan AAA-laatuista voice actingia. Roguelitessä. Mitä ihmettä? Tässä on hatunnoston arvoinen suoritus.
Kun sitten lähdet tukikohdastasi ja pyrit pakoon helvetin alimmista syövereistä, saat valittavaksesi aseen. Tekeekö mielesi tänään viipaloida miekalla kaikki, jotka asettuvat eteesi? Vai olisiko jouskari sittenkin sopivampi? Mitä valitsetkaan, sitä tullaan terästämään matkan varrella riippuen siitä, mitä jumalalliset hahmot sinulle keksivätkään antaa. Tämä loop on hemmetin hauska, koukuttava ja hyvin vähän itseääntoistava. Voittajakaava.
Lopetas nyt taas nämä mainospuheet, ja kritisoi senkin pässi! No okei: ruudunpäivitys ei ole täydellinen. Kun huone täyttyy pahiksista, se notkahtaa näkyvästi. Peli on myös paljon sopivampi portable-pelaamiseen kuin telkun ruudulle, resosta johtuen. Uskon, että Supergiant on ensin optimoinut pelin kannettavaksi ja myöhemmin kiinnitetään huomiota docked-moodiin. En keksi muuten, miten resoluutio on molemmissa sama. Portablena yksityiskohtainen art style näyttää kuitenkin oivalliselta, enkä usko että tämä jää optimoimatta; Hades singahti heti eShopissa toiseksi myydyimmäksi peliksi, heti Super Mario 3D All-Starsin kantaan.
Olen tykitellyt Mario 64:ää nyt yli 70 tähteä, eikä minulla ole suurempaa purnaamista. Ajoittaiset ongelmat kameran kanssa olivat läsnä jo originaalissa (en siis tarkoita TK:n mainitsemaa huonoa frame pacingia, vaan kameran toimintaa yleensä). Hassusti en edes huomannut SM64:n kanssa kameran toimimista toisinpäin, mutta Sunshinessa äkkäsin sen välittömästi. Ehkä johtuu siitä, että olen pelannut Sunshinea määrällisesti paljon enemmän.
SM64 on myös melkein ainoita pelejä, joka tuntuu minun mielestäni paremmalta Joy-Conin tatilla kuin Pro-ohjaimen vastaavalla. Varmaan siksi, että joykkarin koko on lähempänä N64:n analogitattia.
EDIT: Nyt onkin taas varastossa. Epikin ehtii vielä pistää tilausta sisään.
Epäröin vielä sitä, että kannattaako minun tapauksessani ostaa julkkarissa. En siis ennakkotilaa, mutta jos laitteita tulee julkaisupäivän aamuksi liikkeisiin pieni erä, niin saatan lähteä kokeilemaan onneani. Vielä vajaa kaksi kuukautta aikaa miettiä.
Onneksi EA älynnyt tehdä tämän vaihteeksi Switchillekin, ainakin siltä näyttää. Minullakin pelaamatta kaikki kolme osaa, joten vastinetta rahalle saa kyllä kunnolla, vaikka kokoelma olisi täysihintainen (todennäköisesti se onkin).
Laitoin GBA:lle viestiä, etten ehdi tuohon 15:15 Masalassa olevaan junaan. Mies sekoillut itsekin, ja aikoi olla Huopalahdessa vasta silloin. Eli me tullaan 15:18 Huopalahdesta lähtevällä junalla.
Mites muut? Itse olen valmis hyppäämään 15:07 junaan EPEKEPEN kohdalla.
Oliskohan mahdollisuutta saada MK8-Lanit pyörimään Switcheillä jossain vaiheessa? 2 pelaajaa mahtuu yhdelle laitteelle, oisko potentiaalia 8-10 pelaajaan, jos jengi ottaa Switchejä mukaan?
Korkkasin tänään kaikki kolme peliä 3D All-Starsista. Ensifiiliksiä:
Super Mario 64 tuntuu parhaalta nautittavalta handheldinä. Peli oikukkaine kamerakulmineen on eittämättä kerännyt ikää, mutta vuosien alla piilee silti mainiota kenttäsuunnittelua ja avoimien kenttien tutkimista. Pelattavuus tuntuu myös responsiiviselta, enkä usko kenelläkään olevan pahaa sanottavaa input lagista. Se on mainiota. Kaiken kaikkiaan hienoa pelata tätä Litellä, sillä orkkis ja ulkoasultaan kevyesti päivitetty SM64 vie DS:n versiota aika selvästi – varsinkin kontrolleiltaan.
Super Mario Sunshinen grafiikat hyötyvät 1080p-käsittelystä ja paljon. Jotenkin kentissä uudenlainen selkeys aukeaa pelaajan eteen sharpimman ulkoasun ansiosta. 60fps olisi ollut upea juttu, mutta ei voi mitään. Pelattavuuden kanssa Sunshine-veteraani on kuitenkin ainakin aluksi hieman hämillään, sillä Pro-ohjaimella pelaaminen ei tunnu niin luonnolliselta tässä pelissä. Tuon tuostakin hapuilen vääriä nappeja. Tähtääminen ylös ja alas on myös palautettu normaaliksi sen sijaan, että se olisi nurinkurista. Varmasti oikea ratkaisu niille, jotka eivät ole aiemmin peliä pelanneet, mutta veteraani joutuu oppimaan uusia temppuja.
Pelistä löytyy myös tuki 5.1-äänille! Miellyttävä yllätys.
Super Mario Galaxy näyttää liikkeessä aivan järjettömän hyvältä, siinä määrin että epäuskoinen hihittely täyttää huoneen. Ei tunnu yhtään siltä, että pelaisi 13 vuotta vanhaa peliä, päinvastoin. Tässä pro-ohjain toimii mainiosti, sillä waggle on minimoitu; kierähdyksen saa hoidettua Y-napilla ohjaimen vatkauksen sijaan (toki tämäkin toimii). Tähdenpalojen keruu taas suoritetaan gyrolla, joka ainakin itselleni tuntuu täysin luonnolliselta, koska olen pelannut gyro-tähtäyksellä eri räiskintöjä jo reilusti yli 1000 tuntia.
Galaxyssäkin pauhaa komea 5.1-ääniraita, joka herättää pelin eloon taianomaisella tavalla. Kaikki höpöttävät tämän kokoelman suhteen ulkoasusta, mutta kyllä Sunshinen ja Galaxyn tapauksessa myös ääniraidat kuulostavat roimasti paremmalta kuin silloin ennen.
Eikös se ole kännyköidenkin kanssa niin, että joillakin OLED palaa parin, kolmen kuukauden päästä laitteen korkkaamisesta, useimmilla kestää vuosia, jos mitään edes palaa. Voisiko olla, että paneelien maanantaikappaleet saavat ongelman vaikuttamaan suuremmalta kuin se on. SE ON FAKTA, että pettyneet käyttäjät tulevat internetissä esiin sata kertaa äänekkäämmin kuin tyytyväiset.
Ai että toi Monsu! RE Engine laulaa Switchilläkin nätisti.
HADES TÄNÄÄN!!!!
HOLY SHIT! ORI 2!
Fyysisenä molemmat Orit? So good.
Moon Studios on saanut optimoinnilla Ori 2:n pyörimään Switchillä 60 kuvaa sekunnissa, vaikka julkaisussa pelillä oli vaikeuksia päästä tähän XBox Onella. Vaikuttavaa.
Ori Collectiors Edition -setti maksaa 150 dollaria?! Julkaiskaa nämä myös yksittäin vaikka 40 eurolla kipale, pliiiis. Olen pantannut Ori 1:n hankintaa odottaessani, josko fyysinen ilmestyisi.
Erinomaista settiä Nipalta, ja vihdoin Partner Showcase oli oikeasti hyvä. Kolmas kerta toden sanoi.
Itselle kuvan kirkkaus on pimeässä/hämärässä huoneessa jo liikaakin monissa HDR kohtauksissa.
Sama juttu! Itse olen kyllä ns. optimikäyttäjä OLED-tekniikalle, kun suurin osa katselusta tapahtuu hämärässä/pimeässä. Pidän yleensä SDR-matskulla OLED-valoa asetuksien 35-40 välillä, eikä kuva tunnu todellakaan himmeältä.
Itse ostin kesällä kuusvitosena, ja silloin hinta oli 1499€. Ehkä Black Friday voi laskea samaan?
Luulen että tämä on aika turvallinen veikkaus. B9S on vielä jonkinlainen uudelleen julkaisu käsittääkseni, joten en usko että loppuu varastostakaan.
Jep, B9S on Euroopan markkinoille tuotu uudelleenjulkaisu. Ehkä juuri siksi mikään verkkokauppa ei näytä Suomessa myyvän 2020 BX-mallia, onkohan sitä edes tuotu vielä koko Eurooppaan virallista kautta? Ei tosin väliä, sillä B9S on (minun mittapuullani) parempi kuin BX, sillä B9S omaa neljä HDMI 2.1 liitäntää ja on n. 200 nitiä kirkkaampi toistamaan HDR:n yksityiskohtia (ellei Rtings ole saanut lotossa selvästi himmeämpää paneelia kuin normaalisti). BX:ssä toki 120hz:n BFI ja AMD FreeSync Premium, jotka saattaisivat tietyissä olosuhteissa notkahduttaa vaakakupin uudemman mallin puolelle.
En jaksa selata koko ketjua läpi, niin sanokaas nyt mikä on tällä hetkellä ns. paras peli-/leffatelkkari jos kriteereinä on 4K ja varmaan se HDR samalla. Kokoa 55" minimissään. Hinta saisi olla 1000-1500€. Kannattaako ostaa OLED?
En ole seurannut kehitystä ollenkaan, niin olen ihan pihalla.
LG B9S:llä on aika järjettömän kova hinta/laatu-suhde tällä hetkellä. Juuri nyt sitä saa hintaan 999€ (55") tai 1699€ (65"). Itse ostin kesällä kuusvitosena, ja silloin hinta oli 1499€. Ehkä Black Friday voi laskea samaan? Reilun kahden kk:n käytön jälkeen kuherruskuukausi on yhä päällä, eikä se ole varmaan ihan heti loppumassakaan, minkä nyt voi muiden OLED-telkkujen omistajien kommenteista päätellä.
Sony KD-65XH9005 malli käsittääkseni sisälsi HDMI 2.1:n, joka on oleellinen next geniä ajatellen? Sitten tietenkin Samsungin telkuista Q70T/Q80T/Q90T pystyvät 4K120hz-kuvaan, jos muistan oikein.
Nintendo on ilmeisesti siirtänyt konsolien kehitysnäkökulmaa:
Lainaus
R&D investment - previously used to look at conventional tech that enabled a lower price and appeal to users. But now doing cutting edge technology, look at how intuitive it is for users, also battery life is important given game-play of 5-6hrs
Tämä yhdessä sen faktan kanssa, että NVidia osti Armin, maalaa Nipalle mielenkiintoisia tulevaisuudenkuvia. Millainen laite olisi vaikkapa kolmen vuoden päästä ilmestyvä Switch 2, joka suunniteltaisiin hintaluokkaan 399?
Täytyy tosin muistaa, että myös originaali Switch oli rautansa puolesta vuonna 2017 melko pätevä laite. Nipa ei myynyt sitä tappiolla, mutta se kuitenkin laittoi koko rahan edestä tekniikkaa siihen.
Raudan puolesta Nipa-fanit ehkä olivat viimeksi näin jännittynein mielin odottaessaan uutisia "Project Realitysta."
DKC 2 on nettihypen perusteella yksi parhaista peleistä koskaan.
Tämä on siis tunnustus, ja häpeän tehdä sen, mutta... huoh... tässä tulee: DKC 2 (ja myös 3 tulevaisuudessa) ovat minulle käytännössä uusia pelejä. Trilogiasta pelasin siis paljon vain originaalia. Onko DKC 2 todella niin hyvä kuin sanotaan? Jännittävää.
Joku on saanut (ehkä) kyseenalaisin keinoin kokoelman jo haltuunsa.
Videolla näkyy nyt myös kontrollimetodit. Kiintoisin lienee Sunshine, koska GC-ohjaimen analogiliipaisimet on jouduttu korvaamaan kahdella kytkimellä; ZR:llä ruiskutellaan juosten ja R:llä paikoillaan. Tätä moni veikkasikin jo kauan ennen virallista julkistusta.
Olen silti vieläkin pettynyt, ettei Nintendolla ollut pelisilmää tukea GC-ohjainta. Tai toki se pelissä toimii USB-padin tavoin, muttei täyden liipaisintuen kera. Ei se ole sama asia.
Galaxyn voi pelata kokonaan Pro-ohjaimella. Kursorin liikuttamiseen sekä liiketunnistushelveteissä (Manta-fucking-surfing!) käytetään gyroa.
Näytä kirjoitukset
Pitäisikö nyt eläköityä tästä pelistä ja lesoilla sadan voittoprosentilla 
