Ihan OK messut, mutta mitään hirveän ihmeellistä ei tänäkään vuonna pienen pohjoismaamme suurimmassa pelitapahtumassa nähty. Alennusjutskilla muodostunut 5 euroa lipusta on mielestäni tosin sen verran jees, että kyllähän tuon SkiExpoineen mieluusti kerran kiersi läpi.
Aika vähän taas tuli messuilla pelejä testattua, oikeastaan vain Wiin Rayman minipelikokoelman kakkososaa, jossa kaksinpelinä pelattu lentopallomatsi oli ihan hauska. Uskokaa tai älkää, mutta Super Mario Galaxyä en itse pelannut. Haluan säästää ensi-ihmetyksen puhtaasti siihen kun saan pelin alle kahden viikon kuluttua kotiini ja saan rojahtaa ihanasti sohvalle pelaamaan peliä. Jos on odottanut kyseistä peliä jo viisi vuotta niin ei se kymmenkunta päivää tunnu enää yhtään missään.
Pelaajan esittelylava oli näin sunnuntaina aika jees: Rock Band nyt ei itseäni, Guitar Heron tavoin, kiinnosta hirveän paljon, mutta oli silti kiva nähdä peli toiminnassa selvästi asiansa osanneiden miekkosten pelaamana. Hyvältä näytti ja kuulosti. Rock Bandin jälkeen Thomas esitteli vielä Super Mario Galaxya (Mario ja Luigi lavalla!). Tämä esittely taitaakin sitten jäädä viimeiseksi videoksi jonka ennen pelin julkaisua uudesta Mariosta näen. Täytyy viettää tulevat päivät videoita väistellen ja vain arvosanat bongaten.
Aika hyvin migge tuossa sanoikin, että jos ei pääkaupunkiseudulla asuisi, niin kyllä messuille lähtöä pitäisi harkita oikein kunnolla. Alla vielä jokunen kännykameralla otettu kuva:
Voi hyvät hyssykät sentään. Kyllähän näistä huhuja on liikkunut jo pidemmän aikaa, mutta en ole projektien toteutumiseen jaksanut sitten millään uskoa. Alkuperäisen sarjan luoja on nimittäin toteuttamassa uutta täyspitkää elokuvaa ja NBC-televisioyhtiö taas TV-sarjaa.
Mutta huh huh: sarjassa David Hasselhoff palaisi rooliinsa! Niin, että nuori ja komea Justin Bruening olisi päätähti, Ritari Ässän poika! Voikohan tämä nyt olla totta? Onhan tässä parodia-aineksia vaikka millä mitalla, mutta jos lähdetään Knigt Riderista vääntämään 2000-luvulla TV-sarjaa vakavalla naamalla, niin väistämättä tulee mieleen millä tavalla katsojiin uppoaa. Toisaalta nimellä on paljon nostalgia-arvoa ja lapsina aikoinaan tätä sarjaa seuranneet voisivat hyvinkin lähteä katsomaan myös tätä, ihan fiilistelyn takia. Tämä jättää myös takaportin auki uudelle "isä ja poika" Ihmemies Macgyverille!
Ja täytyy myös ottaa huomioon se, että nykyaikana KITT voitaisiin toteuttaa paljon hienommin ja realistisemmin. Alkuperäisen auton mustavalkomonitonit täydellisen tekoälyn omaavassa autossa on vähän... hauskaa. Ovatko lautalaiset katsoneet sarjaa aikoinaan ja millaisia muistoja on? Ja kai odotatte näiden toteutumista kuin sitä kuuluisaa kuuta nousevaa?
Ei 1upin arvostelu tämän pelin odottamista yhtään helpommaksi tee. Todella vakuuttavia kommentteja pelistä ja muutenkin arvostelun perusteella vanhalle kunnon putkimiehelle olisi voinut hyvin heittää sen täyden kympinkin. Tiedä sitten mistä syistä rokottivat tuon puoli pojoa.
Metacritic listaa Galaxystä 4 arvostelua, keskiarvon ollessa 96.
Tulee tällä hetkellä mieleen, että IGN saattaa hyvinkin lätkäistä tälle täydet pisteet tai ainakin todella lähelle kymppiä. Olen aika ihmeissäni jos Matt C. antaa vähemmän kuin 9.5, sillä sen verran innoissaan mies on blogeissaan ollut pelistä ja kehunut muutenkin Galaxyä maasta avaruuteen (heh) IGN Insider-foorumeilla.
Mielenkiintoista myös nähdä mitä kaikkien Wii-pelaajien piikki lihassa, eli GameSpot, tekee SMG:n arvostelun kanssa.
Tämänpäiväinen Metroid-seikkailu käsitti ainakin yhden tosi makean bossimatsin, pimeälle puolelle kääntynyttä palkkionmetsästäjää vastaan. Aiemmat väännöt Rundasia ja Ghoria vastaan olivat varsin mukavia, mutta kyllä tämä kolmas matsi oli vielä niitäkin parempi. Siinä oli ennenkaikkea fiilistä paljon! Spoiler-tageihin...
Energiatankkeja alkaa muuten olemaan jo aika kiva määrä, 5 taitaa puuttua enää.
Huomenna tosiaan itselleni messupäivä koittaa. Ei ole kovin suuria odotuksia, joten tuskinpa pääsen pettymään. Pelien päälle laitetaan kuitenkin kaikki kotiteatterijutskat.
Aika nopsaan se aika on taas mennyt! Vähän yli viisi kuukautta sitten perustin Pelaajaboardille sen kuuluisan topicin, joka antoi lähtölaukauksen Joel-Sanille perustaa Pelaajalauta. En ole sittemmin viestitellyt enää ollenkaan virallisella boardilla, vaan ollut yksinoikeudella laudan tyytyväinen ja onnellinen käyttäjä.
Tuota tilastokäyrää tuijotettuanne tajuatte, että laudan postausmäärät lähtivät E3-huippukuun jälkeen laskuun ja syyskuun tulos oli jo niinkin huono kuin päälle 800. Nyt kuitenkin viime kuussa tuli taas mukava piikki ja päästiin lähellä puoltatoistatuhatta. Laadukkaita postauksiahan täällä on paljon jo nyt, mutta lisää aktiivisia kirjoittajia olisi tietysti aina kiva saada.
Josko sitten myöhemmin tänä vuonna teen kampanjan, että ryntään internetin näille pienimmille peliyhteisöille ja jaan tietoutta tästä paikasta. Enkä tarkoita pienillä mitään Konsolifinin tapaisia paikkoja, vaan ihan alle sadankin henkilön palstoja. Niiltä saisi ehkäpä houkuteltua keskustelijoita helpommin kuin jättiboardeilta, joissa osa jo vannoo kovasti vain yhden paikan nimeen.
Mutta jo tälläisenään Pelaajalauta kyllä antaa itse peliharrastukseen ja pelikokemuksiin mukavasti sellaista pientä extraa. On ollut esimerkiksi tosi kiva elää tätä aikaa Metroid Prime 3:n julkaisun jälkeen kun jengi lähettelee kokemuksiaan pelistä ahkerasti. Metroid Prime 3 -keskusteluiden suhteen Pelaajalauta on jopa voittanut Pelaajaboardin ja KonsoliFinin, sekä runsaudessa että laadussa. Liekö sitten kaikki pälpätysalttiit Nintendo-fanit leiriytyneet tänne?
Odotan innolla loppuvuotta ja fiilistelyjä joita mm. Mario Galaxy tuo tullessaan.
- Kuuleppas nyt, mikä se tuollai saa kirjoittamaan joka päivä fiiliksiä tollei päiväkirjatyyliin?
- Hmmm.. No, tosi hyvä peli tekee niin.
- No aijaa.
- Ja pojat, Prime 3 on hyvä peli!
Öh, ehkä noloin viestin aloitus koskaan. No, nyt lopetetaan P-kirjaimen jauhaminen ja siirrytään itse asiaan. Jos nyt minun viesteissäni sellaista koskaan onkaan. Eli tänään tuli pelattua MP3 prosenttitasolle 45, peliajan ollessa n. 9,5 tuntia. Tämänkin päivän varrelle mahtui niin makeita tapahtumia että... Puhuin eilen että olin kohdassa, jossa piti koota pommin osia. Seuraava spoiler-tagien taakse koottu kommentointi koskee mitä tapahtuu sen jälkeen.
Sky Townin bossi olikin sitten aikalailla helppoa kauraa, se meni todella vaivattomasti läpi ensimmäisellä kerralla. Samanlaista päänvaivaa ei siis aiheuttanut kuin Bryyon bossi minulle.
Sky Townin bossin jälkeen...
Seivasin aika pian vanhan kunnon X-Ray Visorin saamisen jälkeen. Olihan tämä kyseinen visiiri tehty vaikuttavasti jo kahdessa edellisessä Prime-pelissä, mutta vasta tässä kolmosessa voidaan käyttää termiä "häkellyttävän upea". Ihastelin maailmaa X-Rayn takaa monta minuuttia ja olin häkeltyä miten hyvin pelimaailman yksityiskohdat siinä näkyivät.
Jaa-a, ikävästi se vain loppupuolta kohti tämäkin mestariteos taas taittuu. Kyllä tämä varmaan haikeaksi vetää kun loppuu, Retrokin meinaa pitää Metroidista lomaa ja tiedä sitten millaisessa muodossa Samus paluunsa tekee. Mutta eipä surra vielä. Sehän olisi sama, jos kylään tulisi vanha koulukaveri vuosien takaa ja aikoisi olla keskittävänä kokonaisena viikon, ja alkaisin suremaan tämän tulevaa lähtöä jo kaverin saapumispäivänä. Eli nautitaan kun voidaan ja muistellaan haikeana kun sen aika tulee.
Californicationin 12 jaksoa käsittävän 1. kauden finaali nähtiin tällä viikolla. Sanotaanko nyt vaikka niin, että helvetin kovaa settiä tarjosi tämä sarja koko kauden eikä joukkoon mahtunut yhden yhtä keskinkertaista jaksoa. Kaverin kanssa ollaan oltu tästä tosi innoissamme. Californicationissa on vain niin omanlaisena fiilis ja täysin mitään häpeilemätön toteutus. Taitaapi jopa kääntyä minun listallani parhaaksi sarjaksi 07-08 ajanjaksolla. Tosin liian aikaista antaa sitä titteliä tässä vaiheessa, vahvoilla Cal. kuitenkin on.
Sarja saavutti Showtime-kanavalla huippusuosion. Californicationin 1. kausi on nimittäin yksi suosituimmista kaapelisarjojen avauskausista koskaan. Ja se on ollut sekä kriitikoiden että katsojien rakastama.
X-Files tekee paluun toisen elokuvan muodossa. Kuvausten on määrä alkaa joulukuun 10. päivä ja teattereissa leffa on studion mukaan jo heinäkuun 25. päivä 2008. Suhteellisen nopeaan tahtiin on leffa tulossa kankaille asti, odottelin leffaa vuodelle 2009. Parempi näin. Eka elokuva on hyvä ja vaikka 3 viimeistä kautta aika kehnoja olivatkin, niin eiköhän tämä uusi elokuva ole laadukas, toivottavasti.
Nyt kyllä täytyy kommentoida, että tästä uutisesta vanha Filu-fani on kohtuullisen täpinöissään. Taistelu tulevaisuudesta, aiempi X-Files raina, ei nimittäin ollut missään tapauksessa mikään kehno elokuva. Se toi hyvin sarjan vahvuudet elokuvaan mutta niin ettei leffa tuntunut pelkästään ylipitkältä TV-sarjan jaksolta, vaan astetta "suuremmalta". Muutenkin kuin siis vain pituutensa puolesta. Se tulee olemaan sykähdyttävä hetki kun näkee Duchovnyn ja Andersonin vielä kerran Mulderin ja Scullyn rooleissa.
Saapas sitten nähdä millaista teemaa elokuvaan aikovat sisällyttää. Toki varmasti Alienit aiheena olisi ainakin fanien puolesta se toivotuin vaihtoehto. Ja itsekin kyllä sellaista ufo-juonta todella tähän pätkään kuolaisin, mutta eipä minua haittaa vaikka jonkinlaista hirviö-teemaakin olisi tarjolla. Ihan sama kunhat nyt tämän vain tekevät. Ensi vuonna tulee olemaan aika kivoja ensi-iltoja. Eiköhän tämän ja Indy 4:n lisäksi tulossa ole vielä paljon lisää superia.
Kun suoritti Super Mario 64:n 120 tähdellä sai palkinnoksi Yoshin linnan katolle, Super Mario Sunshinessa vastaava palkinto oli periaatteessa vain yksi lisäkuva ennen lopputekstejä. Mutta, Mario Galaxyssä tämä palkinto täydellisestä läpäisystä on jotain niin paljon parempaa... Lue jos haluat, eihän tämä mikään jättimäinen spoileri ole, mutta...
Hauska muisto koskien erikois-Yosheja: pelasimme n. viitisen vuotta takaperin Super Mario Worldia yhden kaverini kanssa läpi. Kamullani oli tuolloin keltainen auto, josta hän piti erittäin paljon.
Noh, löydettyämme nämä erikois-Yoshit kaverini ei suostunut enää käyttämään mitään muuta kuin keltaista Yoshia!
Ja pelasimme SMW:ä tuolloin PC:n emulaattorilla läpi. Ns. ajantappona kun samalla pelasimme isolla porukalla jääkiekkoturnausta ja 4 pelaajan maailmanmestaruuskautta Colin Mcrae Rally 2.0:ssa. Aika kivoja muistoja.
Aaaah, yhä jännemmäksi ja jännemmäksi peli kokoajan muuttuu. Pelitunneissa kahdeksan takana, äsken maltoin tallentaa pelin ja laskea Wiimoten rahille. Mutta yhä vaikempaa on lopettaa pelin pelaamista mitä edemmäksi tässä pääsee!
Pääsin jo tutustamaan tähän "ilmapiiriltään huikeaan paikkaan". Eivät kyllä Rignelin hehkutukset yhtään yliammuttuja olleet. Sitä koskien:
Olen siis siinä kohtaa missä niitä pommin osia täytyy keräillä SkyTownissa. Sain Seeker Missilen juuri ennen tallennuspisteelle kävelyä. Sitä edeltäneet hetket olivat aika siistejä:
Melkoisen hienoa, että vaikka alueet vaikuttavat ensivaikutelmalta aika pieniltä, ne kuitenkin laajenevat myöhemmin ja uusia paikkoja paljastuu. Lopulta varmasti voi todeta kokonaisuuden, kaikki planeetat ja locationit yhteen summattuna, Corruptionin olevan aika ison kokoinen peli.
Jostain syystä muuten haluni nähdä 100& itemeillä saatava loppu on kovempi kuin koskaan aiemmin...
Tämä ilmestyy Endless Ocean nimellä täällä 7.11, eli jo runsaan viikon päästä. Tulee aika varmasti julkaisussa missattua, koska Prime 3 on nyt pelattavana eikä Marioonkaan ole enää kovin pitkä aika. Ja nuo pelit ovat kuitenkin prioriteettilistalla aika paljon edellä tätä. Mutta kuka tietää, joulukuun tunnelmiin tälläinen rentouttava peli voinee sopia hyvin, kenties joulupakettiin itselle?
Hintaa on 45 euroa, mutta Jenkit saavat 29 dollarilla.
Mutta siis, tämä epäpeli kiinnostaa kyllä meikäläistä.
Kyse on ystäväkoodeista. Minä haluan lisätä pääasiassa vain sellaisia, jotka tunnen hyvin tai joiden kanssa olen esimerkiksi pelimiittien kautta tekemisissä. Mutta saatan kyllä ihan hyvin lisäillä muitakin, ainakin sellaisia jotka ovat ilmoittaneet minut lisänneensä.
Elitisti-meininki on omasta mielestäni aika kaukana tästä.
Mutta onhan Symphony of the Nightissa nyt niin paljon muitakin elementtejä. Eikä se tasoloikinta ole kyseisen pelin pääelementti, mielestäni. Siinä kehitetään hahmoja, ostellaan uusia aseita sekä tutkitaan suurta linnaa, jossa voi liikkua miten tahtoo. Pudotuksiin kuolee todella harvoin, mutta sen sijaan bosseihin enemmän.
Jos tuo Castlevania olisi tasoloikka, voitaisiin esimerkiksi myös Super Metroid luokitella myös siihen genreen. Ehkä toimintaseikkailu/action adventure on kaikista pukevin lajityyppi noille?
Kuulen Deekosta nyt ekaa kertaa, mutta jos sivuilla on kerta yksi ensimmäisistä länsimaisista Super Mario Galaxy - arvosteluista, niin ei kai sitä muu auta kuin sanoa: hyvää työtä poijaat!
Lainaus
So in the end, you've got a fairly eclectic mix of ground to cover, which leads to the game's amazing replay value and fun factor, as you'll want to keep coming back to each galaxy, each area, even just to run around, something I haven't done in a game since Super Mario 64 - quite a testament to Galaxy's quality.
Lainaus
The controls for the game are, quite simply put, perfect. There was never a moment where I became frustrated, never one time in which I wanted to put the Wii Remote down.
Lainaus
The graphics in the game are, as expected, the best that the Wii has to offer for now. Many people (including myself) make negative remarks about the Wii's abilities now and then (okay, all the time), but this game really shows what the system can do. The environments are vast, beautiful, and very colorful. The detail allowed with the art style amazes at times and the enemy and character models are simply gorgeous. I'm most impressed by Bowser, who, for the first time, made me shocked at how good a Wii game can look
Lainaus
The music is just as good, and maybe even the best aspect of the game. And before you ask, yes, the music is orchestral (waits for happy fanboys to quiet down from their excitement). I really wanted this kind of score in Twilight Princess (waits for angry fanboys to stop yelling at him), though I'm extremely happy to see it now in Galaxy
29% mittarissa ja peliä pelattu nyt n. 6,5 tuntia. Tämähän tosiaankin vain paranee mitä pidemmälle mennään. Ihan huikea peli.
Sky Townista ja Ghorista:
Corruption on tuntunut jostain syystä paljon enemmän putkelta kuin edeltäjät. Prime 1 varsinkin loi onnistuneen illuusion siitä, että nyt tutkittiin valtavan kokoista pelimaailmaa jossa etenemisreittejä oli jatkuvasti enemmän kuin vain yksi. Tavallaan, että jos yksi tie nousisi pystyyn, aina olisi varaa kokeilla myös toisia. Toki pelikertojen karttuessa ja Tallon IV:n tullessa tutuksi tältä illuusiolta putosi aikalailla pohja. Mutta ensimmäisellä pelikerralla se fiilis oli aika vaikuttava. Metroid Prime 3:ssa sekä Bryyo että Sky Town ovat olleet tosi suoraviivaisia eikä ole tarvinnut vielä miettiä yhtään minne sitä seuraavaksi suunnistaisi. Toki Retro Studios kertoi, että kolmosessa vanhojen paikkojen kiertämisestä on tehty järkevämpää. Näin kolmasosan jälkeen vaikuttaisi siltä, että se tarkoittaa sitä että itse pelin läpäiseminen ei vaadi niin suurta määrää edestakaisin juoksua kuin edeltäjissä, mutta jos haluaa keräillä kaikki ohjuspäivitykset ynnä vastaavat, niin silloin asia on toinen. Onkohan tässä edes edellisten Prime-pelien keräilyvaihetta? Siis sitä, että keräillään kymmenkunta "jotain esinettä" epämääräisten vinkkien turvin saadaakseen pelissä jotain tapahtumaan. Pitkitysvaihetta tarkoitan.
Nyt yli puolenkymmenen pelitunnin jälkeen kontrolleista nauttii siinä määrin, että se on melkein jo rikollista. Tulee olemaan outoa palata MP1:n ääreen tämän jälkeen. Tokihan moinen legenda täytyy aina silloin tällöin läpi kahlata kuitenkin. No, Corruptionin kontrollit ovat kuitenkin todella palkitsevan tuntuiset. Hyvää Wiin FPS-tulevaisuudelle lupaa se, että Matt C. kirjoittaa uusimmassa blogissaan, että EA:n tuleva Medal of Honor Heroes 2 ylittää MP3:n kontrollit kaikin mahdollisin tavoin ja on siten uusi virtanpylväs FPS-kontrollien suhteen Wiillä. Ja siinä on se 32-pelaajan nettipeli. Että elämme mielenkiintoisia aikoja...
Mutta nyt taas tältä päivältä pillit pussiin ja huomenna palataan Samuksen kypärän taakse hengittämään Bryyon ilmaa.
Pelivalikoima on kyllä täyttää paskaa, ei voi muuta sanoa. Guitar Hero 3? En edes pyyhkisi persettä sellaisella paskapelillä, Mario Galaxya testattu viime vuonna ja muutenkin se julkaistaan kohta, sekä Metroid Prime 3 on omana. Sitten jotkut Pelaajalehden esittelyt..? Enemmin nuolisin messukeskuksen vessoja puhtaaksi, kuin jaksaisin kuunnella sen kulmakarvahomon selittelyjä, kun se pelaa lavalla päin persettä jotain paskapeliä ja 15-vuotiaat kikkelipojut koittaa saada siltä samalla nimmareita.
En ehkä ilmaisisi sitä niin vahvasti kuin TK, mutta Guitar Hero -pelisarjan suosiota en ole ikinä tajunnut. Tai siis en ole syttynyt k.o peleistä koskaan. Minun silmissäni täysin yliarvostettuja.
Messutarjonnassa on superpelin mentävä lovi. Olisi se Brawl saapunut vaikka yhden kentän demollaan niin....
Forever Blue, RE: Umbrella Chronicles ja Linkin jouskarisimulaatio olisi myös kiinnostanut.
Haluatko lipun messuille 5 eurolla? Mene tänne, täytä tiedot lomakkeeseen ja sähköpostiisi ilmestyy lippunen, jonka tulostamalla ja Expossa kassalla esittämällä saat lipun 5 euron hintaan.
Donkey Kong Countryn suurin ansio oli huima tekninen toteutus. Vuonna -94 todella paljon muita konsolipelejä edellä teknisesti. Pelimediat hullaantuivat tästä ja lätkivät pelille hieman liiankin suuriakin arvosanoja. Ei peli millään muotoa kykene Super Mario Worldia haastamaan, vaikka siinä onkin esimerkillisen paljon salaisuuksia ja loistava audiovisuaalinen toteutus. Kenttäsuunnittelu on kuitenkin pelin heikoin lenkki. Kentät eivät jää mieleen eikä paikoista tule samalla tavoin ikimuistettavia kuin mitä esimerkiksi Super Mario Worldin ympäristöt ovat.
Onneksi XOC on tehnyt pelin soundtrackistä oman versionsa useilla eri soittimilla. Soundtrack on vieläpä ilmainen ja se onkin mp3-soittimeltani kovasta kuuntelusta. Linkki
Hoi vemmetti, mitä säveliä taivaista! Miten en aiemmin ole kuullut tästä?!
Juuri tämän takia olen niin innoissani miksi Super Mario Galaxyn soundtrack on kokonaan orkestroitu.
Tämä on topiccisarja, jossa keskustellaan ja jossa tuodaan pinnalle pelialan klassikkopelejä. Fiilistellään, mietitään millaisia ansioita pelillä on ja analysoidaan miten aika on k.o peliä kohdellut. Kuvat ja youtube-videot ovat niin ikään ikään tervetulleita. Aloitetaan Mario Galaxyn lähestymisen kunniaksi Marion 2D-seikkailusta, joka saattaa olla rakastetuin kaksiulotteinen Mario-peli.
Konsoli: Super Nintendo Ilmestymisvuosi: 1991
Se on joko tämä tai sitten se on Super Mario Bros. 3. Muita vaihtoehtoja ei ainakaan minulla ole heittää pöytään kun mietitään mille pelille kuuluu kaikkien aikojen 2D-tasoloikan titteli. Molemmat ovat eittämättömän legendaarisia teoksia. Mutta eipä mennä nyt kinastelemaan näiden kahden paremmuudesta, siihen voidaan luoda omakin aihe joskus. Heitin vaan Mario 3:n soppaan tuodakseni esille, että se on ainoa peli jolla on saumoja SMW:ä vastaan.
En rehellisesti sanoen kykene kertomaan tämän pelin kohdalla pelattujen tuntien määrää. Epäilen, että vahvasti parin sadan puolella mennään. Tunteja on nostanut eritoten mainio kaksinpeli, jossa kuljetaan samalla isolla maailmankartalla kahdestaan ja ns. punaiset maailmat, josta aukenee vaihtoehtoinen reitti kunhan löytää asiaan tarkoitetun avaimen. Kaikki 96 maailmaa olen nähnyt ja muistoissa on Special Worldissa oleva, kolikoilla kirjoitettu "you are a superplayer!!!" -teksti. Itsetunto kohosi ropisten, voin kertoa.
Joidenkin salaisuuksien selvittäminen oli ikimuistoista. Esimerkiksi juustosillalla, jossa Marion (tai Luigin) täytyy lentää läpi samoja reittejä kulkevien sahojen päästääkseen kätkettyyn maailmaan. Lentää pitää siis maaliportin alta, sillä vasta edempänä on kätketty maali. Keksin melko nopeasti tämän, mutta sinne kyseiseen maaliin pääseminen olikin ihan toinen juttu. Sahojen poikki lentämiseen kului hervottoman paljon yrityksiä ja elämiä, mutta lopulta sitketys palkittiin.
Kun miettii miten paljon kaikkea mahtuu vaivaiseen 16 megabitin pelikasettiin, häkeltyy väistämättä. Roppakaualla kätkettyjä maaleja, lisävoimia, Yoshi, kummitustalot, linnat, minipelit ja niin edelleen. Latasin tämän pari päivää sitten Virtual Consoleen. SMW ei vanhene, se on ajaton kappale Nintendon hienosta pelikirjastosta, joka ei pelaamalla kulu eikä vuosien saatossa rypisty. Palaan pelaamaan sitä aina kaverin kanssa ja kokemaan Nintendon taianomaisen pelisuunnittelun uudelleen. Classic Controller + Super Mario World on aika päällikkö yhdistelmä!
Oletko läpäissyt tämän? Millä tavalla (SNES, emulaattori, GBA, VC)? ja milloin?
Näytä kirjoitukset
Voikohan tämä nyt olla totta? Onhan tässä parodia-aineksia vaikka millä mitalla, mutta jos lähdetään Knigt Riderista vääntämään 2000-luvulla TV-sarjaa vakavalla naamalla, niin väistämättä tulee mieleen millä tavalla katsojiin uppoaa. Toisaalta nimellä on paljon nostalgia-arvoa ja lapsina aikoinaan tätä sarjaa seuranneet voisivat hyvinkin lähteä katsomaan myös tätä, ihan fiilistelyn takia. Tämä jättää myös takaportin auki uudelle "isä ja poika" Ihmemies Macgyverille!
Ovatko lautalaiset katsoneet sarjaa aikoinaan ja millaisia muistoja on? Ja kai odotatte näiden toteutumista kuin sitä kuuluisaa kuuta nousevaa? 
