Vaikka reilua haastetta peleissäni arvostankin, ymmärrän myös niitä jotka tahtovat vaan nauttia pelikokemuksesta mahdollisimman vaivattomasti. Eivät kai vapaaehtoiset helpommat vaikeustasot ole kenenkään kokemuksesta pois, jos itse valitsee suosiolla sen haastavamman vaihtoehdon?

Kraidin linkkaaman jutun pointti taisi kuitenkin olla se, että aika usein helpot vaikeustasot ovat pitkälti eri peli, kun esimerkiksi Gears of Warissa voi suojasta ampumisen sijaan juosta vain vihollisen viereen, kun kuolemisesta ei ole mitään pelkoa. Siinä siis ei argumentoida helppoja vaikeustasoja vastaan, vaan vasurilla hutaistuja helppoja vaikeustasoja, jotka pahimmillaan rapauttavat koko pelistä sen kehittäjien hakeman idean.

Windows Phonen kun saa käsiin, se tuntuu ja näyttää ensi sekunnilla täysin erilaiselta kuin iOS ja Android. Android ei tunnu verrattuna iOS:ään, jos puhutaan siis täysin stock-Androidista, ilman käyttäjien kustomointia.

Tämä lause pitkälti summaa sen, miten kaikki tää on repeatiä vuodelta 1994.

Missä muuten olet kokeillut stock Androidia? Samsung ja HTC ei ainakaan sellaista tarjoa omissa puhelimissaan ja lähimpänä stockia taitaa olla Googlen oma Nexus. Tällä on väliä, sillä isot puhelinvalmistajat noin nyrkkisääntönä lisäävät käyttöliittymään aimo kasan omia juttuja. Suomessa ilman luurin jailbreakausta siihen pääsee käsiksi suht harva.

Applella on aina ollut se äänekäs fanijoukko. Ihan alkuajoista lähtien.

Tosiaan...

Episodi pelaaminen kuulosti hyvältä ja poikeasti pidin ideasta. Pelit lyhenesivät, halpenesivat ja kehittäjäkin saisi rahaa pelistä pidemmältä ajalta kuin vain julkaisun ajalta. Eikä kehittäjän tarvitsisi tehdä kuin se yksi tai kaksi episodia ja jos peli ottaa tuulta alleen, aletaan väsäämään niitä lisää. Tämähän on TV-maailmasta tuttua. Hiukan ihmettelen että tälläistä "koepalloa" ei ole tajuttu käyttää pelaamisen puolella. Tämä olisi pelaajillekin parempi. Ei tulisi maksettua siitä 10-30min pettymyksestä 40-70€. Voisi ostaa ensimmäisen episodin 20€:lla ja seuraavan jos kiinnostaa. Tämä toisi peliharrastukseen ihan uutta väriä.

Telltalehan on niitä episodipohjaisia pelejä onnistunut tekemään jo varmaan kolmatta vuotta. Uudet Sam & Maxit, Monkey Islandit ja nyt Walking Deadit toimii hyvänä esimerkkinä tästä. FPS-puolella tuota yritettiin, mutta Sin Episodes ja Half-lifen episodit kosahtivat. Enkä yhtään ihmettele miksi: nykyään keskimääräisen ammuskelupelin yksinpelikampanja on jo sen 3-4h eikä niiden tekeminen tosiaan mikään lyhyt eikä halpa projekti ole. Sitten tietenkin on toki se, että pitäisi olla joku säännöllinen aikataulu -- alalla, jossa myöhästelyt ovat sääntö poikkeuksen sijaan. Jos haluaa jotain AAA-luokan episodisia pelejä, pitäisi oikeasti koko peliteollisuuden saada kunnollinen ravistelu sisältäpäin. Mikä ei toki ole huono ajatus ottaen nykytilan huomioon, muttei sitä ihan hetkessä ole tapahtumassa.

Mutta... osta pienempiä pelejä? 5-20 euron luokassa saa ihan laadukastakin pikkupelattavaa, kunhan ei ihan uusinta uutta halua graffateknologian saralla.

Mieluummin tämä kuin joku geneerinen sotaleffa, pääosissa peter franzen ja sen kaverit.

Hjoo, siitä olen samaa mieltä. Tosin tohon Markus Selininkin projektiin on mennyt veroeuroja ihan mukavasti ja se, sikäli mikäli sitä nykytodennäköisyydet huomioon ottaen edes julkaistaan, on ihan varmasti katsomatta paskaa.

Wiin ennakkohype oli varmasti isoimpia koko konsolien historiassa. Toki sen posketon menestys on muutakin kuin sitä alkuhypeä, mutta kyllä se julkaisua edeltävä hype sai lumipallon pyörimään tavattoman hyvin, vähän kuten PS2 omana aikanaan.

Se hype taisi olla isoa siihen pisteeseen asti, kunnes ydinpelaajaporukka hiffasi, että kyseessä onkin vain hieman tehokkaampi Gamecube kakella. Eli jotakuinkin sinä aikana, kun laite tunnettiin vielä Revolutionina. Se, että siitä tuli joka kodin Wii Sports -masiina, oli enemmän tai vähemmän takavasemmalta tullut yllätys.

Wii U ei itse asiassa kiinnosta näin lähtökohdiltaan tippaakaan kuin siinä mielessä, että Wiin puuttuessa hyllystä sen voisi hyvinkin hankkia edulliseen hintaan ja pelata vaikkapa NSMB Wiit, Sin & Punishmentit sun muut niitä Wii U:n pelejä odotellessa.

Mut hei, tässä on muutama miljoona peliä vielä pelaamatta tämänkin vuoden kovista, että hiljaisempi syksy ei oikeastaan haittaa itseäni oikeastaan ollenkaan. Dark Soulsikin pitäisi vielä tässä joskus aloitella, kunhan se PC-versio saapuu.

Omassa synopsiksessani pääosaa näyttelee luottomies Samuel L. Jackson. Lisäksi kansalaissota ja toinen maailmansota on korvattu Korealla ja Vietnamilla, mutta jostain syystä tää ei taida kelvata Selinille ja Rennylle.
"In their most desperate hour...One man...One vision...Mänörhaim. Coming soon."

Päästettiinkö Melfice sittenkin kirjoittamaan uusi leffa?

- Guild Wars 2
- FTL: Faster Than Light
- Amnesia: A Machine For Pigs
- Varovainen odotus Dishonoredia ja Darksiders 2:sta kohti

Noi ja iso kasa jo muutenkin pelaamattomia pelejä backlogissa pitänee huolen siitä, ettei tämäkään vuosi tule peleitta kulutettua, vaikka sitä ostettavaa loppupeleissä vähän olisikin. Spelunky, Fez, Dragon's Dogma ja Dota 2 on tuossa pelailun alla ja niihin kun kyllästyy niin Steamistä ja kaapista löytyy vaikka mitä muuta. Civ 5 + lisärikin odottaisi tuossa...

Alkanut itsekin vetämään lyhyitä lenkkejä ihan vain kunnon ylläpitämiseksi. Hengästys tulee viimeistään siellä kolmannen kilsan kohdalla, mutta kolmen lenkin viikkotahdilla päivittäinen energia on selkeästi kasvanut, että jaksaa tehdä niitä istumahommia ja -harrastuksiakin enemmän. Aika masentavaa, mutta eiköhän se tästä. Tämä siis henkilöltä, joka ei oikeastaan ikinä ole vapaa-ajallaan liikkumista harrastanut. Kipinä tuli pääosin juuri tästä ketjusta.

Eri asia on, onko minusta tai lähipiiristämme sille tuossa mitään vastusta, mutta oppiahan voi aina.

Pelissä voi voittaa valitsemalla oikean rodun ja olemalla henkitoreissaan 2/3 pelistä. Tiedän kokemuksesta.

[Yomi]

Pelikeskutelua tämäkin, mutta pitipä pitkän pohdinnan jälkeen luoda tämmöinenkin ketju. Joten kaipa täällä laudalla porukka pelailee muitakin kuin elektronisia pelejä. Joten... mitäs lauta- ja/tai korttipelejä täällä porukat tykkää pelailla, siis muutakin kuin Kimbleä, Afrikan tähteä ja pokeria?

Oma lempparini taitaa tällä hetkellä olla Sirlin Gamesin Yomi. Tekijä mainostaa peliään korttipohjaisena kahden pelaajan taistelupelinä, eikä se kovinkaan kaukana moisesta ole. Toisin kuin esimerkiksi MTG tai muut vastaavat pelit, jokaisen "hahmon" pakka on jo suoraan valmis, eikä pakan sisältöä pääse rukailemaan. Tässä on toki hyvät ja huonot puolensa: hyviin kuuluu se, että peli on valmis ostettaessa ja on kertaostos, mutta toisaalta kaikki hauska kokeellinen pakkasäätö lentää ikkunasta.

Yksinkertaisin termein peli on paperi-kivi-sakset, missä pelaajat iskevät pöytään kortin, joka määrää blokkaatko, heitätkö vaiko hyökkäätkö. Peli muuttuu astetta monimutkaisemmaksi siinä, että jokaisella hyökkäyksellä on eri nopeudet, jokaisella hahmolla on eri määrä hipareita ja kahden hahmon pakat eivät todellakaan sisällä samoja kortteja. Toisella hahmolla saattaa olla paljon heittoja pakassaan, kun taas toisella ei välttämättä ole kovinkaan montaa heittoa.

Sääntösetti on loppupeleissä erittäin yksinkertainen, mutta Go-tyyliin hyvä pelaaja voittaa aina paskemman pelaajan.

Toinen erittäin hauska peli on 7 Wonders, mikä on taas aivan toisella tavalla hieno peli. Se on käytännössä, kuten eräs saitti sen tiivisti, korttipeliksi tiivistetty Civilization. Maksimissaan seitsemällä pelaajalla pelattava peli on siitä mielenkiintoinen, että pelaajien määrä ei muuta yksittäisen pelaajan kokemusta mitenkään merkittävästi. Jokainen pelaaja saa käteensä tietyn määrän kortteja ja vuoron loputtua siirtää kortit eteenpäin. Tärkeintä onkin lukea pakasta, mitä muut pelaajat rakentavat, josta voikin päätellä, mitä itse kannattaa rakentaa.

Ainoa miinus omalla kohdalla on, ettei pelaajien välistä interaktiota tapahdu oikeastaan ihan hirveästi. Korttien kirjanpitämisen lisäksi pelissä pelataan käytännössä pasianssia, kunnes aika vaihtuu ja pisteet pitäisi laskea. Tässä on toki puolensa, sillä kukaan pelaajista ei varsinaisesti tipu pelistä missään vaiheessa (ja jää kädet taskussa toljottamaan muiden peliä). Ja onhan sitä tullut jauhettua suhteellisen monesti eikä kyllästymistä vielä ole tapahtunut.

Xboxilta puuttuu...

Star Wars Knights of the Old Republic -sarja Huomasin nyt, ettei puutukaan.
DOA Ultimate (720p:tä ekalla Xboxilla)
Crimson Skies: High Road to Revenge
Oddword: Munch's Oddysee ja Stranger's Wrath

Dreamcastiltä puuttuu...

Chu Chu Rocket
Power Stone 1 & 2
Virtua Fighter 3TB

Itsellä ollut aina repussa takki ja sateenvarjo messissä ja vain parina kolmena kertana joutunut niihin turvautumaan tässä puolentoista kuukauden aikana. Ihan passeli sää.

-1-painikkeelle olisi enemmän käyttöä.

Kerää niitä tarpeeksi ja saat automaattibannit viikoksi?

Teoriassahan tämä voisi toimia, mutta jos ei tykkääjän henkilöllisyys ei näy mistään, niin perseilyksihän homma menee.

Joo, ajatuksen tasolla tämä on hyvä, mutta väärinkäytön mahdollisuudet ovat sen verran suuret notta ei kiitos. Plussien antaminen yksittäisille viesteille ilman sen kummempia jälkiseuraamuksia olisi kuitenkin ihan jees. Vähentäisi juuri noita yhden sanan komppaus- ja kiitosviestejä, ja palkitsisi varmasti postiinsa panostanutta.

Saatan toki muistaa väärin, mutta eikö Pelaajaboardien koko pisteytysjärjestelmäkatastrofi ollut yksi syistä Pelaajalaudan luomiseen?

Nyt uidaan niin syvällä, että uskallan postata tämän:

Visiirin CG-pärstä vähän latistaa.

Niin ja vielä; puhelinmyyntityö voidaan monelta osin niputtaa tähän samaan kastiin jossa ihmisille luvataan aivan epärealistisia tuloja.

Paras (aiheeseen liittymätön) tarina itseltä puhelinmyyntityöstä olla tämmöinen: menin jo kesätyöhaastatteluun siinä 17-18 vuoden kynnyksellä ja olin vakuuttunut, että melkein mikä tahansa työ tulee kelpaamaan sille kesälle. Noh, kävi ilmi, että jannut myivät liittymiä -- haastettelija itsekin voivotteli, etteivät ihmiset ymmärtäneet parastaan, kun heille koitti myydä aivan uskomattoman hyvää tarjousta. Paras homma jutussa oli seuraava: ensimmäiset kolme viikkoa olisivat olleet harjoittelujaksoa, jonka aikana ei oltaisi maksettu ruplan ruplaa. Sen aikana, jos sopimus olisi rauennut (erotessa tai erotettaessa), olisi moisesta "koulutusjaksosta" rapsahtanut ~200 euron lasku.

Sen kuultuani nousin tuolista ja häivyin sillä sekunnilla.

Tässä 4h Fez-session aikana pelistä tulee mieleen lähinnä Myst eikä oikeastaan mikään tasohyppely. En sitä oikein muuten osaa summata: skrollaava Myst. Toistaiseksi ollut hurjan kiinnostavaa tutkia eri maailmoja ja ottaa selvää, mitä missäkin maailmassa on ollut juonena.

Tämä on se, miksi käsikonsolien tulevaisuus vaikuttaa äärimmäisen synkältä. Sony ja Nintendo eivät voi käsikonsolipeliensä laadun takia tiputtaa hintoja, koska tappiot olisivat liian suuret. Eli jos haluavat hinnat alas = myös laatu alas.

Eeeeen nyt välttämättä tätäkään ihan allekirjoita. Suurien tuotosten pääongelma on pitkään ollut se, että niitä tehdään ns. keskivertopelaajan makuun... eli ei oikeastaan kenenkään. Sen näkee esimerkiksi jonkun Mass Effectin evoluutiossa, missä sitä statistista osuutta karsitaan räiskinnän kasvaessa. Pienemmällä budjetilla ja pienemmällä hinnalla porukka pääsee hieman kokeilevampaakin settiä tekemään ilman huolta siitä, että harha-askel vetää koko lafkan konkurssiin. Tärkeää on tosin, että saa mainonnan toimimaan. Juuri mainitun ongelman takia: App Storessa ja Googlen Play Storessa on niin paljon paskaa, että niiden hyvienkin pelien täytyy taistella näkyvyydestä kynsin hampain.

Mobiilialustoille saa rutkasti myös vähän totisempia pelejä, jos vaatimuksena ei ole tehdä useaa nappia vaativaa refleksi- tai räiskintäpohjaista peliä. Se on ehkä huonompi juttu, jos haluaa jotain Call of Dutyä, mutta Avadonin ja Avernumin (ja miksei myös Final Fantasyn) tyyliset kunnon ropet toimivat tableteilla erinomaisesti. Veikkaisin, että RTS:t toimisivat tableteilla jopa paremmin kuin (koti)konsoleilla. Sekä tietenkin Lucasarts/Sierra-tyyliset seikkailut.

Tietty jos kunnon pelaaminen on pelkkää tasohyppelyä, räiskintää ja fifaa, kuten se tämän vuoden E3-tarjontaa katsellen näyttää olevan, se tabletti/mobiilipelaaminen ei välttämättä paljoa tarjoa. Kun tässä verrataan suljettua alustaa toiseen, on tabletissa pelaamisen kannalta yllättävän montakin etua verrattuna käsikonsoliin. Fyysistä kopiota pelistä ei tosin saa, mikä on monelle aika iso miinus.

Muutenkin kannattaa aina välillä elämässä miettiä onko aika muutokselle. Liian pitkään samoja rutiineja ja alkaa elämä maistua puulta.

Jep. Tämä on juuri se, mitä mietin. Aikatauluni ja menoni ovat nyt on aika vastaavia verrattuna menoihin 6-7 vuotta sitten. Kabanossin ongelmaa ei itsellä varsinaisesti ole; tuntuukin, että porukka ottaa ympärillä asiat paljon enemmän tosissaan kuin minä. Sekin on omalla tavallaan rasittavaa.

Vaan mikä se suuri muutos on... En sitä itsekään vielä tiedä.

Pitäisi varmaan tehdä joku isompi muutos elämässään.

Täytin just 25 enkä tunne oloa yhtään sen kummemmaksi kuin 11 vuotta sitten.

DSlitessä ja XL'ssä on vissiin eri laturit? Se pää on erimuotoinen.

Orkkis-DS:ssä on GBA SP:n kanssa sama laturi, mutta taas DSLitessä on taas aivan oma laturinsa.

Että niiden laturien yhtenevyydet ei ole mitenkään varma juttu.

A:

C:

Vaatii rutkasti hiomista ja fysiikoihin totuttelua, kun näin ensimmäistä kertaa pelaa peliä.

[Bloody Tears]

Bloody Tears

Öh, eh, äh. Ei Konamin parhaimmistoa, mutta ei ole MGS2:kaan. Tällä mennään.

http://gizmodo.com/5918021/retina-display-macbook-teardown-its-locked-up-like-fort-knox


Apple menee Macien kanssa iOS-laitteiden suuntaan. Retina-Macbook Prohon ei voi itse vaihtaa RAM-muisteja, kovalevyä tai edes akkua.

Eikös tuo ole tuttu juttu Airin omistajille?

Apple ei ole tainnut myydä vaihdettavilla akuilla varustettua läppäriä ainakaan pariin vuoteen.

Microsoftilta ei ole tulossa varteenotettavaa kilpailijaa ihan heti. Windows 8 on, mitä itse olen testiversioita pyöritellyt, kaikin puolin huono välimallin kompromissi pöytäkoneen ja tabletin käyttöjärjestelmästä. Vähän niin kuin Android nykyisellään, paitsi että Android sentään onnistuu olemaan hyvä kännykäyttis. Win 8 ei edes onnistu siellä pääalueellaan.

Seuraava Zune sieltä on tulossa.

DC Universe Online ainakin on PS3:lla F2P.

Ja Free Realms.

Mahdollistahan moiset ropet on olleet siitä lähtien, kun niillä on ollut kovot ja niillä on päässyt nettiin. Eri asia on sitten, pääsetkö tekemään peliä joka kiertää Microsoftin ja Sonyn verkkoviritykset.

Psychonauts humble bundlesta.

Peli käyntiin -> peli venyttää alkuvideon väärään kuvasuhteeseen -> Valikoissa ei toimi Xboxin ohjain -> peli boikottiin.

Alkuvideon perusteella vaikutti mielenkiintoiselta. Voisi Xboxille hankkia kun ei hirveästi maksa. En tajua minkä takia PC pelit niin usein on valmiiksi pelikelvottomia. Esimerkiksi Limbo hoiti asian mallikkaasti - en edes huomannut eroa boksi ja pc versioiden välillä. Sitten tämä psychonauts ja aiemmin jostain bundlesta saamani binding of isaac tuntuvat joltain oikeiden pelien kiinakopioilta. Isaacissa ei siis pysty vakiona pelaamaan boksin ohjaimella lainkaan, vaikka se sopisi pelityyppiin täydellisesti. Jos ei voi ohjaimella pelata tai joutuu jonkun resoluution tms. kanssa tappelemaan niin menee kyllä hyvin nopeasti boikottiin.

Parhaita ovat nämä PC miesten "lataa patch x ja kirjoita cfg filuun riville z x ja y, niin peli näyttää paremmalta kuin millään konsolilla ikinä!1"-kommentit. Sillon kun pelaan haluan pelata, enkä säätää filujen kanssa ja etsiä ratkaisuja jostain keskustelupalstojen syövereistä.

Toisaalta Psychonautsin kohdalla täytyy sanoa, että kyseessä on sen verran vanha peli, että 360 ei vielä ollut markkinoilla ja 360-padit käyttävät oletuksella eri järjestelmää (XInput) kuin moni muu padi. Psychonautsin 360-emulaatiossa on jonkun verran omia ongelmia (framerate saattaa äkisti tipahdella satunnaisista syistä eikä peli skalaa sielläkään aivan täydellisesti jne.), joten sen pelin kohdalla vaihtoehdot ovat joko säätäminen tai muuten vain vajavaisen version pelaaminen, jos millään uudemmalla laitteella peliä aikoo pelata. Binding of Isaac on taas flash-peli (kuten esimerkiksi VVVVVV), joten sen rajoitukset ovat ihan alustan määräämiä. XNA:lla suoraan portatut XBLA-pelit toimivat toki suoraan padilla. Toisaalta se Binding of Isaacin ratkaisu toimii kyllä ihan sellaisenaankin, etten varsinaisesti ymmärrä sitä etteikö sitä voisi mukama kokeilla.

Mutta jos haluaa pelata näppispelejä padilla, niin yksi vaihtoehto on Xpadder. Se myös auttaa aika monen vanhemman PC-pelin kanssa noin tulevaisuutta ajatellen (jos nyt vaikka haluat jotain 90-luvun tai varhaisen 2000-luvun peliä pelata).

Jep, jatketaan keskustelua siellä Nopan linkkaamassa ketjussa.

Final Fantasy: Modern Warfare varmistettu.