Tuli taannoisella Ruotsin matkalla löydettyä The Legend of Zelda: Collector's Edition käytettynä hintaan 20€. Huuto.netistä tuota ei löydy viittäkymppiä halvemmalla ja joku neropatti pyytää siitä 129,90€. Pääsin sitten vihdoin pelaamaan Majora's Maskiä, jota on tässä tullut hieman pelailtua.
Pitää kyllä sanoa, että kyseessä on hieno peli. Jokunen kameraongelma löytyy, mutta ei sitä kai parempaakaan voi odottaa tältä N64-peliltä. Tallennussysteemi hieman ärsyttää, mutta kai siihenkin vielä tottuu. Muutamat side-questit, jotka voi tehdä vain luolaston läpäistyä ärsyttävät myös hieman, kun ajan resetoitua pitäisi koko luolasto pelata uudelleen läpi. Siitäkin huolimatta koukuttava peli.
Juuri siitä syystä. Antti oli huonoin valinta ohjelmaan, joten pitäähän siitä vitsillä antaa kunniaa. Oli kuulemma päivää ennen kuvausten alkua yrittänyt baarissa iskea naisia jokaiselle sormelle.
Epätasa-arvo ihan kaikessa. Eri sukupuolet, etnisyydet, yhteiskuntaluokat ja muut kategoriat ovat epätasa-arvoisia toisiaan kohtaan. Sotii ihmisyyttä ja ystävällisyyttä vastaan.
Niin kauan kun avatarisi on "Unelmien pelimies" niin tämä on huvittavin lause koko boardilla.
Mun avatarini on pelkkä vitsi. Jos olet yhdenkin jakson Suomen unelmien poikamiestä seurannut, tajuat aika varmasti, miten huvittava tyyppi Antti on.
"Converssit" ja muut kumipohjaiset kangasjalkineet. Aivan älyttömän rumat ja oksettavat. Sellaisia en jalkoihini pistäisi, vaikka maksettaisiinkin.
Ihmiset, jotka luulevat itsestään liikoja. Mikään ei ole säälittävämpää kuin kuulla ihmisten uhoa siitä, miten hyviä he "oikeasti" ovat, vaikka todistusaineisto näyttää muuta. Myös liiallinen itserakkaus sopii tähän kategoriaan.
Epätasa-arvo ihan kaikessa. Eri sukupuolet, etnisyydet, yhteiskuntaluokat ja muut kategoriat ovat epätasa-arvoisia toisiaan kohtaan. Sotii ihmisyyttä ja ystävällisyyttä vastaan.
Ahneus. Niin vallassa, rahassa kuin muussakin. Ruokapöydässä saa olla ahne, mutta muuten typerää.
Kokoomus. Puolue, joka ajaa vain niiden etua, joilla on rahaa. Ei toteudu tasa-arvo sitten millään.
Ihmiset, jotka luulevat, että verotus on pahasta. Verotuksen poisto se vasta pahasta olisikin, etenkin kun valtion tulot pienentyisivät huomattavasti. Myös progressiivisen verotuksen vastustus ärsyttää. Jos jokaisella olisi sama veroprosentti, rikkaat rikastuisivat ja köyhät köyhtyisivät (veroprosentti tuskin olisi kovinkaan alhainen, sillä kyllähän valtio tarvitsee rahaa).
"Holhousvaltio on syvältä." Olisiko sitten parempi, että apua saa pelkästään rahalla ja valtio ei maksaisi tukea? Entä jos KELA lopettaisi työttömyyskorvausten ja muiden apurahojen antamisen? Millä elää vuosikausia työtä hakenut köyhä työtön äiti/isä, mahdollisesti vieläpä yh? jne jne.
Omistaako kukaan Link's Crossbow Training -peliä? Onkos muuten kellään pelin manuaalit ja kannet suomeksi? Itsellä on englanniksi, vaikka peli on ostettu Amo Oy:n jälleenmyyjältä. Meinaan vaan, että onko pelin ohjeita tehty edes suomeksi...
Peli löytyy ja tekstit englanniksi. Tuskin sitä ollaan edes jaksettu suomentaa.
Onkos ne kaikki kutsut tulleet jo? Ihan hyvä, jos on, niin ei tarvitse itse mennä kirjoittamaan nimeä paperiin ja istuskelemaan tyhjän panttina muutamaksi tunniksi.
Keskiviikkona palasin taas Suomeen ja nyt vasta jaksan tännekin kirjoittaa. Eipä tässä jaksa oikein pääsykokeisiin lukea, kun sisko on kylässä ja tiedän jo, etten minnekään tule pääsemään. Pitää sitten kesäkuun alussa mennä reputtamaan pari koetta ja yrittää löytää jotain työtä, jotta olisi sentään jotain ensi syksylle, talvelle ja keväälle.
Ai joo, kävihän tänäänkin jotain. Avasin nimittäin vihdoin veroviraston kirjeen ja yllätyin, kun palautuksia oli tullut jopa hieman yli 40€. Kerrankin tarpeeksi, jotta jotain rahaa tulee siltäkin suunnalta tilille. Iloinen yllätys, sillä nyt onkin ensi joulun jälkeen tarpeeksi rahaa koossa uutta konsolia tai jotain muuta härpäkettä varten.
CFrank, et viitsisi kertoa mikä siinä sinun polvessasi on vikana? Ties vaikka olisi meillä sama ongelma...
Diagnoosin mukaan chondromalacia patellae, eli polvirustot on epätasaiset. Tämä ortopedi tosin kiinnitti huomiotaan enemmänkin polvieni heikkouteen ja päätti ihmeen nopeasti antaa C:t. En olisi uskonut, mutta ihan älyttömän hyvin kyllä meni.
Kannattaa kyllä käydä ortopedillä. Minä en ainakaan tahtoisi mennä riskeeraamaan polviani armeijaan.
Kävin sitten tänään vihdoin ortopedillä kysymässä hänen mielipidettään siitä, kannattaako minun osallistua armeijaan polvieni kanssa. En uskonut sitä silloin, mutta C-paperit tuli. En muuten ole ikinä ennen ollut näin onnellinen ja huojentunut. Nyt voinkin sitten hyvillä mielin keskittyä jatko-opiskelupaikan hakuun, kesätöiden hommaamiseen ja kesämatkan suunnitteluun. Ei tarvitse lähteä heinäkuussa leikkimään sotaa. :D
Juuri näin. Eli toisin sanoen logiikkasi mukaan kun sen OIKEAN PSX:n rajattu julkaisu estää sinua käyttämästä sen nimeä, pitäisi vanhan PSX:n kokonaan julkaisemattomuus saada sinut unohtamaan koko nimen.
Vanha PSX:hän julkaistiin, mutta eri nimellä. Olen tottunut monien muiden tavoin käyttämään siitä lyhennöstä PSX, joten sitä myös käytän, vaikka tiedostankin, että myöhemmin julkaistun PSX:n nimi on PSX. Ei tässä kai pitäis olla mitään ongelmaa, joten lopetetaan tämän tähän.
Kyllähän se tarkkaan ajateltuna tuntuu oudolta, että uskotaan suurimmaksi osaksi sitä mitä uutistoimituksen ihmiset ovat keksineet ja mikä sitten laitetaan ulos fakta tietona. Mutta elämmehän sentään Suomessa missä suuret valheet paljastuvat, toisin kuin jossain Venäjällä.
Ei ne välttämättä paljastu ja jos paljastuu, niistä ei pahemmin mediassa puhuta. Median vapaushan tarkoittaa paitsi vapautta kirjoittaa totuudenmukaisesti, myös vapautta valita, mistä kirjoittaa ja miten kirjoittaa. Siitä syystä yritänkin lukea uutiset huolellisemmin, sillä aika usein objektiivisilta vaikuttavista uutisista löytyy esimerkiksi poliittisia kantoja ja tilanteiden kaunistelua/rumentamista, minkä tehtävänä on muuttaa lukijoiden mielipiteitä kirjoittajan mielipiteiden mukaiseksi. Median vapaus onkin kaksiteräinen miekka, minkä takia en usko, että kovin moni media käyttää vapauttaan kovinkaan objektiivisesti.
Ärsyttävänä seikkana tulee esim. mieleen se, että Ylellä ei uutisoitu tv-uutisissa kuin olankohautuksella Suomen suurin kuntaliitos Jyväskylässä. Jotain Helsingin ja Sipoon kiistaa käsiteltiin kyllä vuoden ajan vähintään kerran viikossa pääuutisissa. Luulin, että Helsinki-keskeisyys on vain MTV3:n ongelma.
Hyvä esimerkki tästä on myös ulkomaan uutiset. Jossain lähi-idässä ja Afrikassa tapahtuvat pommi-iskut saavat alle viisiminuuttia uutisaikaa ja ehkä pienen tilan lehdestä, kun taas 9/11:lle uhrattiin uutislähetyksiä ja useita sivuja sanomalehdistä. Minkä perusteella muka iskut länsimaihin ovat tärkeämpiä kuin iskut kolmanteen maailmaan? Samahan pätee Suomeen, jossa pääkaupunkiseutu on "tärkeämpi" kuin muu Suomi.
Ei tullut Japanin ulkopuolelle, mutta sitä ensimmäistä PSX:ää ei tullut yhtään minnekään joten ei tuosta mitään logiikkaa löydy?
Öh... Eikös ykkös-pleikan projektinimi ollut PlayStation Experimental, josta tulee lyhennös PSX? Ainakin erään vanhan pelilehden kirjenpalstan ja Wikipedian mukaan näin on. Korjaa, jos sinulla on jotain tarkempaa tietoa asiasta.
Kyllähän Ylellä on parhaimmat ja asiallisimmat uutiset mitä tästä maasta löytyy. Vaikka onhan ne uutiset aika varmasti joka kanavalla luotettavia, mutta Ylen uutisten kattavuus ja asiallisuus on monta kertaa parempaa kuin muilla kanavilla.
Saattaa olla näin, mutta Ylen kanavat on valtion omistuksessa. Voiko niihinkään ihan täysin luottaa, kun korkeampi taho voi niihin vaikuttaa? Eikä valtio syyllisty tähän ainoana mediana. Kyllä jokaisella iltapäivälehdellä, roskalehdellä, televisiokanavalla jms on omat kantansa, joiden mukaan uutiset kirjoitetaan. Kannattaakin tarkkailla uutisia useasta eri lähteestä, jotta saa parhaimman mahdollisen kuvan. Ne on joka paikassa kerrottu hieman (ja ei ihan niin hieman) eri tavalla.
Tuostahan on tehty varmaan vaikka kuinka paljon tutkimuksia, mutta eihän niistä media uskalla puhua.
Toinen PSX taas taisi olla jokin toinen projekti, jossa oli PS2:n lisäksi jokin kodin viihdekeskus tai jotain sinne päin. Tulikos siitä muuten koskaan mitään? Muistaakseni ei, joten PSX sopii oikein hyvin ykkös-pleikalle.
Kyllä se oikea PSX Japanissa julkaistiin, eli tästä lähtien termit kuntoon. Tai mä ja Fyysinen Preesens tullaan teidän uniin.
Zelda voi tulla uniini, mutta jättäkää te kaksi tulematta. Kutsun yhä vanhaa pleiskaria PSX:ksi, koska oikea, myöhemmin julkaistu PSX ei koskaan tullut Japanin ulkopuolelle.
No eihän Jaana Pelkonenkaan ollut mikään julkkis kun asteli Tiltin ruoriin.
Tuo kuvan kone näyttää oudolta. Kyllä se oli ihan normaali, harmaa PSX.
Huoh. Vituttaa toi PSX sen verran, että pitää mennä varmaan Ultra 64:sta pelaamaan. Ai perhana! Mulla on vain yksi peli sille. Menenkin pelaamaan Dolphinia, kun Revolutionia ei jaksa.
PSX oli tosiaan ensimmäisen Pleikkarin työnimi, mutta jäi elämään pelaajien keskuudessa. Kyllä minäkin vielä vanhaa harmaata laatikkoani kutsun PSX:ksi, koska sitä käytetään vielä nykyäänkin netissä. Toinen PSX taas taisi olla jokin toinen projekti, jossa oli PS2:n lisäksi jokin kodin viihdekeskus tai jotain sinne päin. Tulikos siitä muuten koskaan mitään? Muistaakseni ei, joten PSX sopii oikein hyvin ykkös-pleikalle.
Tämän olinkin jo mennyt unohtamaan...jokainen jakso tuli varmaan nähtyä useampaankin otteeseen. Voisivat vaikka uusia tämänkin, voisi taas katsella piirrettyjäkin.
Ja nehän uusivatkin. Animaaniset tulee Subilta ainakin perjantai-aamuisin kello 7:00.
Tulin juuri Umeåsta. Äidin kanssa autolla. Piti sitten juuri tänään sataa heikkoa sössölunta...
Siinä noin kymmenen kilometrin päässä Tampereesta oli ihan vietävän liukasta puuterilunta, eikä kitkarenkaat pitäneet. Ramppiin tullessa ei ehditty hiljentää vauhtia tahi kääntyä, joten ajettiin sitten hiukan sivuttain keskipenkereen läpi vastaantulevien kaistan läpi lumiojaan. Keskipenger täynnä isoja kiviä, joten rytäkässä meni sitten vasemman etupyörän mikälie tukipalkki poikki ja rengas rikki. Ei kiva. Onneksi ei tullut juuri silloin vastaan ketään, joten suuremmilta vahingoilta vältyttiin, mutta piti sitten soittaa hinausauto, jättää oma auto ties kuinka moneksi päiväksi merkkihuoltoon Tampereelle ja vuokrata toinen auto, jotta saisi roudattua takapenkillisen tavaraa kotiin Helsinkiin. Pysäytti kyllä hieman. Onneksi en ollut ratissa.
Ei tosin oltu ainoita. Hinausauton kuskin mukaan sama ramppi vei tänään kolme muuta autoa huoltamolle ja matkan varrella Tampereelle näkyi muutama lommoinen aita ja eräs rekan ohjauskoppi irrallaan... Ihan kiva päivä siis. Onneksi säästyttiin henkilövahingoilta.
Anteeksi vain, mutta on pakko olla eri mieltä. Rise from the Ashes on ihan älyttömän loistava tapaus.
Olihan se loistava, mutta jossain mielessä silti irrallinen kokonaisuus. Toki SL-9 tapaus liitti kaiken yhteen, mutta murhaaja ja syytetty tuntuivat tietyllä tapaa etäisiltä. Minä en vain saanut aivan samanlaisia kiksejä Rise From The Ashesista kuin Successionista.
Irrallisuus johtui aika varmasti siitä, ettei kyseiseen keissiin ollut mitään viittauksia ennen Apollo Justicea. RFTA:sta taas löytyy vaikka miten monta viittausta Phoenix Wright -trilogian eri keisseihin. En ole kyllä samaa mieltä murhaajan ja syytetyn etäisyydestä. Molemmat olivat hienoja hahmoja ja molempien kanssa oltiin tekemisissä. On totta, ettei Phoenixillä ollut heihin lämpimiä vlejä, mutta olisiko sitten ollut parempi, jos he olisivat olleet tämän parhaita ystäviä?
Lainaus
Eipä oikeastaan. Juonen tasolta melkein, mutta rakenteeltaan oli paljon suoraviivaisempi eikä läheskään niin kekseliäs. Menee mielestäni niin, että Turnabout Goodbye oli juoneltaan lähes yhtä hyvä kuin AJ:n viimeinen tapaus, mutta tapauksen rakenne oli liian yksinkertainen. Toisaalta taas RFTA oli tapauksen rakenteelta hyvinkin lähellä AJ:n 4. jutun tasoa, mutta juoni jäi hieman heikommaksi. Lana jätti syyttömänä syytettynä jotenkin kylmäksi siinä missä Vera oli hyvin sympaattinen hahmo, jota halusi puolustaa. Ne hänen piirrokset...
Rakenteen voi hyvin antaa anteeksi, etenkin kun ottaa huomioon, että puhumme ihka ensimmäisestä pelistä, joka vieläpä tuli GBA:lle. Ei siihen olisi enää hirveän paljon mahtunut lisää sisältöä, sillä juurikin tilanpuutteen takia kehittäjät poistivat muutaman Grossberg-spriten pelistä. Ja kuten sanoin, peli oli ensimmäinen, eikä tekijöillä ollut vielä kauheasti kokemusta oikeussalidraaman tekemisestä. Itse asiassa pelin ei alunperin edes pitänyt olla oikeussaliin sijoittuva, vaan jonkinnäköinen peli, jossa on teemana turnabout, eli täyskäännös. Sen takia ymmärtääkin, ettei tekijät tuolloin vielä osaanneet tehdä muiden pelien kaltaisia hyperkeissejä.
Lainaus
Olihan T&T:n viimeisessäkin jutussa Maya pulassa. Paljon enemmän minä vuodatin sen aikana kyyneleitä kuin toisessa osassa, jossa kuitenkin näytettiin välillä miten menee ja melkein koko ajan oli selvää, että Maya oli kunnossa. Tuolla murhaajalla ei ollut periaatteessa mitään syytä tappaa Mayaa siinä missä Bridge to the Turnaboutin murhaajalla oli vaikka kuinka monta motiivia ja tuhottomasti aikaa viillellä Maya poikki ja pinoon.
Oli oli, mutta siinä vaiheessa se alkoi jo käydä naurettavaksi. Taisi olla neljäs tapaus, jossa Maya on hädässä, mikä kyllä tuntui aika kulutetulta. Eipä sillä, hieno tapaushan tuokin oli, mutta ei minusta kyllä yhtään niin upea kuin JFA:n lopetus. Siitä puuttui niin paljon.
Lainaus
Lainaus
Ja hei, olihan Franziskakin T&T:nkin loppukeississä
Oli oli, mutta ei läheskään niin rasittavana. Minulle yhdistelmä Franziska + epäloogiset kohdat JFA:ssa melkein pilasivat koko pelin. Onneksi muistakin osista tuttu laatu loisti kaiken sen paskankin läpi. Kolmannessa tapauksessa Franziskan ärsyttävää piiskanheiluttelua ja uhoamista oltiin vähennetty huomattavasti ja hän oli miellyttävämpi persoona. Kuitenkin, hän on PW-trilogian ja vielä AJ:nkin jälkeen pelisarjan huonoin syyttäjä.
Mun mielestä Franziska ei missään vaiheessa ollut rasittava, vaikken kyllä voi sanoa pitäneeni hänestä. Ärsyttävä itseriittoinen nainen, mutta ei hän silti vaikuttanut minuun negatiivisesti, toisin kuin vaikkapa Pearl. Noh, jokaisella on kuitenkin omat mielipiteensä.
Lainaus
Lainaus
Luke Atmeylle, Ron DeLitelle, Dahlialle, Godotille, Jean Armstrongille, Irikselle, Terry Fawlesille tai Furio Tigrelle.
Tjaah, minä taas en välittänyt Luke Atmeystä tai Furio Tigrestä yhtään, Armstrongkin aiheuttaa lähinnä puistatuksia (mutta niin kait on tarkoituskin ). Itse tapaukset olivat mitä mainioimpia, mutta hahmoina nuo kaksi ovat ehkäpä koko pelisarjan heikoimpia.
Mä en oikeasti ymmärrä suo. Luke Atmeyhän oli loistava hahmo, aivan legendaarisen hauska vieläpä. Sanoisin, että heikompiakin hahmoja kyllä löytyy, vai väitätkö, että esimerkiksi Penny Nickels tai Cody Hackins olisivat parempia?
Lainaus
Minusta tässäkin oli tuttuun tapaan monta erinomaista sivuhenkilöä. Vera ja hänen isä, Olga Orly (nimestä huolimatta ), Plum, "Big Wins", Eldoon, Machi ja Spark olivat kaikki omalla tavallaan pidettäviä hahmoja. Wesley Sticklerkin oli mitä hulvattomin hahmo. Jos nyt oikeasti pitäisi huono tyyppi nimetä, niin sitten juurikin Wocky. Samalla tavalla ärsyttävän koppava ääliö kuin Tigrekin. :p Tosin loppupuolella tästäkin tuli ihan inhimillinen hahmo. Suurimman osan tapauksesta hän oli kuitenkin lähinnä vain rasittava idiootti, jonka olisi toivonut pitävän suunsa kiinni useamminkin.
Nyt kyllä huvittaa. Wesley Sticklerkö ei sitten ollut koppava ääliö?
Eh? AJ:sta paistaa läpi kehittäjien aikaisemmista peleistä saama kokemus ja jo siksi se voittaa "alkeellisemman" PW1:n. PW1:ssä ei ole yhtäkään tapausta joka yltäisi tuon AJ:n 4. jutun tasolle. Kaikki ne ovat PW1:ssä yksinkertaisempia ja siten myös tietyllä tapaa "huonompia".
PW:AA:ssa ei yhtään tapausta, joka yltäisi AJ:n viimeisen keissin tasolle? Anteeksi vain, mutta on pakko olla eri mieltä. Rise from the Ashes on ihan älyttömän loistava tapaus. Joo, tiedetään, se tehtiin ihan vartavasten DS-versiota varten, mutta kyllä neljäskin tapaus oli loistava. Ehdottomasti samaa tasoa Turnabout Successionin kanssa.
Lainaus
Lainaus
Edes koko pelisarhan paras keissi, JFA:n päätöstapaus, ei T&T:tä voita
Voisin ihan vaan kysyä, miksi sinusta JFA:n päätöstapaus on paras? Kuitenkin T&T:n vastaava on niin paljon paremmin rakennettu kokonaisuus (siinä ei esim. ole niitä JAF:sta turhankin paljon löytyviä epäselviä "tiedän mikä mättää, mutta peli tekee vaikeaksi tietää missä vaiheessa pitäisi esittää mitäkin" epäloogisuuksia ja muutenkin T&T4:n rakenne on mitä nerokkain). Puhumattakaan siitä, että Franziska on helvetin ärsyttävä ja Godot on Super Cool.
Ennen kaikkea tunnelma ja juoni tekivät kyseisestä tapauksesta parhaan mahdollisen. Myönnän, että Mayan kidnappaus-hässäkkä oli aika kliseinen, kun ei tyttö osaa olla joutumatta vaaroihin, mutta siinä silti luotiin mahdottoman hyvää tunnelmaa, etenkin kun koko tapaus oli toivoton. Selkääni pitkin valuivat hikipisarat, kun tätä pelasin, ja sitä ei tosiaankaan ole muiden tapausten kohdalla tapahtunut.
Lainaus
Lainaus
T&T on kuitenkin sen verran loistava peli ihan kaikilta osa-alueilta hahmokaartista juoneen ja dialogiin
Eipä tuon AJ1:kään hahmokaarti huono ole. Ja kuten olen jo varmaankin useamman kerran sanonut, ei ole yllättävää että T&T voittaa AJ:n hahmokaartin osalta. T&T nojaa kuitenkin hyvin pitkälti kahdesta aikaisemmasta pelistä tuttuun hahmokavalkaadiin, joihin on muodostunut jos jonkin sorttista tunnesidettä. Siitä on uuden trilogian ensimmäisen osan vaikea pistää paremmaksi.
Sanoinko, että AJ:AA:n hahmokaarti olisi ollut huono? En todellakaan. Trials and Tribulationsistä ei vain löytynyt yhtään hahmoa, joka olisi jollain tasolla minulla ärsyttänyt. AJ:ssa taas oli Wesley Stickler. Kyllä uusimmassa pelissä on ihan kiitettävästi hyviä hahmoja, mutta ei niistä kukaan vedä vertoja Luke Atmeylle, Ron DeLitelle, Dahlialle, Godotille, Jean Armstrongille, Irikselle, Terry Fawlesille tai Furio Tigrelle. Ei siinä ollut mitään tekemistä vanhoilla hahmoilla, vaikkakin Mayan läsnäolo oli erittäin mukavaa. AJ:sta taas ei Apollon, Trucyn, Phoenixin, Eman ja Klavierin lisäksi löydy paljon loistavia hahmoja. Wocky on yksi ainoista, joista pidän ihan tosissani.
Toivottavasti seuraava peli nousisi jopa Trials and Tribulationsin yläpuolelle tai tasolle, mutta se taitaa olla turha toive.
Minusta AJ-trilogialla (?) on hyvät mahdollisuudet nousta PW-trilogian yläpuolelle (kokonaisuutena).
En mä oikein tiedä. Lähinnä tarkoitin sitä, että T&T on kuitenkin sen verran loistava peli ihan kaikilta osa-alueilta hahmokaartista juoneen ja dialogiin, että sitä on aika paha voittaa. Edes koko pelisarhan paras keissi, JFA:n päätöstapaus, ei T&T:tä voita, sillä se on sen verran ehyt ja loistava kokonaisuus, ettei parempaa edes uskalla ajatella. AJ:AA oli kyllä juoneltaan hyvä, mutta jotain jäin kaipaamaan. Seuraava peli saattaa nousta T&T:n tasolle, mutta epäilen kyllä, koska Phoenixin kolmas on edelleen minulle kaikkein rakkain, enkä uskalla ajatella jonkin muun saman pelisarjan pelin nousevan sen yläpuolelle. Toki se olisi aina toivottavaa.
Meh, ei tämä ekaa Phoenixia voita millään(niinno, mun mielestä T&T:kin ohitti sen vain karvan tahi parin mitalla), edes vaikka täältäkin tippuu isot pisteet rohkeasta ja monipolvisesta ekasta keissistä. Kokonaisuus puhuu painavasti, ja sarjan aloittaja nyt vaan on uskomattoman tasapainoinen ja aikaa kestävä kokonaisuus.
Olihan ensimmäinen Ace Attorney toki legendaarinen peli, mutta ei se kyllä ihan niin hyvä ollut. Ei se kaukana T&T:stä ole, mutta sanoisin kyllä Apollon debuutin olevan samalla tasolla.
Apollo Justice lyhensi yöuneni muutamaan tuntiin, kun oli pakko lopettaa peli ennen nukkumaanmenoa. Viimeinen keissi tuli vihdoin viimein läpäistyä ja lopputekstit katsottua. Samaa laatuahan tämä oli kuin entisetkin sarjan pelit, muttei silti nouse T&T:n tasolle. Voisin sanoa, että AJ:AA jakaa mielestäni kakkossijan PW:AA:n kanssa, mikä on aika älyttömän hyvä saavutus.
Juoni oli kyllä loistava. Pidän siitä, miten jokainen tapaus liittyi jollain tavalla toisiinsa, joten juoni oli onnistuttu pitämään yhtenäisenä, vaikkakin jokaisella tapauksella oli tietenkin oma juonensa. Tässä on aiemmin onnistunut erinomaisesti vain T&T (kyllä ekakin peli ihan hienosti nivosi kaikki tapaukset yhteen, mutta JFA ei onnistunut siinä niin mitenkään).
Puutteita kyllä löytyi jonkun verran. Tieteelliset tutkimukset olivat hauskoja, mutta niitä oli aivan liian vähän. Seuraavassa pelissä toivoisin Apollon ostaneen omat Luminol-pullonsa, sormenjälkijauheensa ja kipsinsä. Olisin toivonut, että niitä olisi voinut käyttää milloin tahansa ja missä tapauksessa tahansa. Lisäksi olisin toivonut, että profiileja olisi taas voinut esitellä, kuten aikaisemmissa peleissäkin, mutta tämä taisi olla Capcomin ratkaisu sille, miten saadaan aloittelijoille pelistä helpompi. Samasta syystä kai psyykelukotkin puuttuivat. Toivottavasti Apollo saisi seuraavassa pelissä käsiinsä Magataman, niin saataisiin Perceive Systemille taas oikeussalin ulkopuolinen vastine.
Perveice System oli kyllä hieno idea, mutta sen takia kuultiin harmittavan vähän Apollon vastalauseita. En tosin valita, sillä sen verran hauskaa puuhaa hermostuneiden liikkeiden etsiminen oli. Joissain tapauksissa hankalaa, mutta ei olisi ollut hauskaa, jos kaikki olisi ollut liian selviä.
Hieno peli kylläkin, vaikka kolmannen tapauksen alussa kiinnostus lopahti hieman. Olihan sekin hieno tapaus, mutta jotenkaan ei jaksanut heti kiinnostaa niin paljon. Toivottavasti seuraava peli nousisi jopa Trials and Tribulationsin yläpuolelle tai tasolle, mutta se taitaa olla turha toive.
Onkos ne rei'ät saman kokosia vai erikokosia (jos satut muistamaan/löytämään sen)? Jos ne on erikokoisia, niin se on sitten ns. english style pendant fingering system (ei jaksa alkaa vääntää suomeks), muutoin se on peruvian style pendant fingering system. Yleensä tuota englantilaista pidetään parempana, ja nuo peruvian okariinat on yleensä vaan koristeeks tarkotettu, niitä ei ole viritetty tarkasti, mutta kyllä niilläkin jotakin voi soittaa. Joka tapauksessa tuolta Ocarinas United foorumilta löytyy apua ja vinkkejä soittamiseen.
Muistaakseni oli kaikki saman kokoisia, eli on varmaan kyse ihan koristeesta. Siitä kyllä jo kielii etupuolella olevat kaiverrukset ja maalauksetkin. Pitää silti löytää se vielä jostain, niin voin olla varma.
Mulla pitäisi olla jossain huoneeni kätköissä vanha savinen okariina, joka on jostain Välimeren lomakohteesta ostettu. Enhän mä sitä soittaa osaa, mutta ihan nätti koriste se on... tai olisi, jos tietäisin, missä se on.
Jonkun verran on tullut koitettua, eikä se niin hirveän vaikeaa ollut. Reikiähän ei siinä ole kai kuin kuusi tai kahdeksan (siis siinä minun versiossani), joten niin hirveää sorminäppäryyttä ei tarvita. Pitääkin jossain vaiheessa etsiä se, sen verran kaunis ääni siitä lähtee, että olisi mukava koittaa, jos sillä voisi opetella soittamaan.
Vuosi vuodelta suositumpi Big Brother -kisa palaa Suomessa televisioihin jälleen syksyllä. Luvassa on hieman tuttua ja paljon uutta. Uuden kauden teemana on salaperäisesti "kuka sinä oikeasti olet?".
Ohjelman juontajina jatkavat Vappu Pimiä ja Janne Kataja, mutta muuten ohjelmassa puhaltavat muutoksen tuulet. Kokonaan uudistuneeseen BB-taloon etsitään asukkaita casting-kiertueella, joka starttaa 11. päivä huhtikuuta Helsingistä. Tällä kertaa kiertue ulottuu Lappiin asti, sillä Big Brother -tiimi matkaa Rovaniemellekin etsimään sopivia asukkaita taloon.
Uudella kaudella merkittävässä roolissa ovat tähtikartat ja astrologia. Tähtikuvioita tuijotellaan jo rekrytointivaiheessa ja asukkaiden valintaan osallistuu ihka oikea astrologi!
- Tästä tulee kaikkien aikojen BB, usko pois, juontaja Janne Kataja ilmoitti Subin pressitilaisuudessa.
FFXIII ei suinkaan olisi ensimmäinen peli, joka julkaistaan samaan aikaan monella kielellä. Käännökseen käytettävä aika ei lyhenisi varmastikaan yhtään, kyseinen homma vain alotettaisiin aikaisemmin.
Ei olisikaan. On niitä käännöskukkasiakin jo vaikka kuinka monessa pelissä. Sellaisia tosin ilmenee sitä enemmän, mitä monimutkaisempi/erikoisempi pelin maailmankuva ja teknologian/tavaroiden/aseiden kehitys on.
Lainaus
Japanin kauneus kielenä on tietty se, että siellä on käytössä kanji-merkit. Vaikka yksi sana lausutaan ja periaatteessa voidaan myös kirjoittaa (hiraganoilla/katakanoilla) samalla tavalla/tavuilla, ne voidaan erottaa kirjoituksessa käyttämällä eri kanji-merkkiä. Vaikka nyt vesiputous ja pieru lausuttaisiin samalla tavalla, ne erottaa kanji-merkin perusteella kirjoituksessa (puhumattakaan tietysti käyttöyhteydestä).
En ole japania lukenut, enkä sitä siis osaa. Käsittääkseni kuitenkin samalla kanjilla voi olla useita eri merkityksiä, jotka käännettäessä tarkoittavat kaikki ihan eri asiaa. Korjaa, jos olen väärässä.
Yoichi Wada kertoo taas uudestaan, että Square Enixin tavoitteena tulevien pelien kohdalla olisi pyrkiä julkaisemaan ne maailmanlaajuisesti samoihin aikoihin. Tämä siksi, koska lännen markkinat ovat nykyään niin tärkeät SE:lle (kun Japanista on tullut WiiBrainTrain&FitnessLand). Sen sijaan, että peli julkaistaisiin ensin Japanissa ja vasta sitten ehkä aloitettaisiin käännösprosessi, pelin kehittäminen ja kääntäminen voitaisiin yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi eikä enää tehtäisi niin, että ne olisivat kaksi erillistä vaihetta kehityksessä.
Tämähän voi tarkoittaa vain ja ainoastaan hyvää FFXIII:n ja FFVsXIII:n julkaisuajankohdille.
Mutta mahdollisesti huonoa käännöksille. Jos kehitys ja käännös tehdään samaan aikaan, ei kääntäjät näe mitään materiaalia pelistä ennen kuin on myöhäistä. Näin ollen käännös on pielessä, kun joku montaa eri asiaa tarkoittava sana on käännetty ihan päin prinkkalaa. Toki tuoltakin vältytään, jos kehittäjät ovat jatkuvassa yhteydessä kääntäjien kanssa ja tarjoavat näille kuvamateriaalia sun muuta tarpeeksi ajoissa. Toivottavasti Square Enix hoitaisi homman niin.
Ainakin mitä itte oon yksityisellä käynyt, niin paperit saa kaikki pyytäessä kopioina mukaan, myös röntgenkuvat yms. On kuitenkin potilaan etu, että tämän tiedot ovat terveysasemien ja sairaaloiden välillä liikuteltavissa. Myös YTHS:llä asioidessani kirjoittelin paperit, joissa YTHS tilasi tietokantoihinsa kaikki yksityisellä käyntini. Ei myöskään maksa mitään. Pyydät vain paperit ja kuvat käteen ja kävelet toiselle lääkärille, ei siinä sen kummempaa.
edit: ja onnea kirjoitusten johdosta!
Kyllä mulla kai ne paperit on, muttei ole mitään hajua, missä. Sen verran paljon paperiroinaa kertynyt, että menee ikä ja terveys oikeita papereita etsiessä. Ei mahda mitään, pakko se kai on etsiä ne jostain, kunhan vain tietäisi mistä.
Näytä kirjoitukset
Pääsin sitten vihdoin pelaamaan Majora's Maskiä, jota on tässä tullut hieman pelailtua.
Siitäkin huolimatta koukuttava peli.
