Nii oliks noi tiimiläiset jotenkin se juttu tässä Halo: Reachissa? Musa on kyllä vähän kämästä.

EDIT: Niin ja toi iso spartan näyttää kyllä ihan spedeltä.

Onpa kolmosia. GeoW 3, Fable 3. Mitä vielä?

EDIT: Crytek, oho oho.

No niin. Pääsinpä minäkin näkemään jotain. Linuxilla taas toimi kaikki tosi hyvin.

Just tuli GameSpotin kelloon lisää aikaa.

Tuommoinen lipui mustana ikkunan editse tänään. Oli kyllä komia. Audilla on minusta ollut lähivuosina aika hienoja malleja. Kehitystä on tapahtunut, koska aiemmin en ollut pitänyt Audia juuri minään.

Kiitokset äijille peli- ja juttuseurasta! Parasta antia tällä kertaa oli Virtua Tennis, joka oli hyvin koukuttavaa tavaraa. Oli Beach Spikers hyvä myös omalla tavallaan: ainakin tekoäly oli riittävän brutaali. Hehheh... Neo-Geo oli tyrkätty ikävän syrjään, josta johtuen sillä ei hirveästi tullut pelattua. Kamalia otuksia tommoset vaimot, kun ei mies enää saa sisustaa kämppäänsä peleillä ja konsoleilla.

Ilmoittaudun vahvistetusti ja jäisin vielä yöksikin. Milloin sinne on lauantaina luvallista saapua? Laitatko finngamer sitten  tulo-ohjeet minullekin sähköpostitse?

Ilmoittaudun alustavasti. On todennäköistä, että tulen, mutta jotain saattaa kuitenkin ilmaantua.

Tilanne seivattu! Welfare-upseerimme on tehnyt hyvinvointityötään ja kertonut ruokalan irlantilaisille kokeille laskiaispullareseptin. Huomenna herkutellaan.

Laskiaspulla on pullien aatelia. Nyt vähän harmittaa, että jää pullahetket tältä vuodelta väliin. Saisikohan noita laskiaispullia ostettua myöhemmin jostain?

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että NVidian beta-ajurit ovat yleensä ihan toimivia ja vakaita.

["Minä: Suomessa maksaa kaikki liikaa"]

"Minä: Suomessa maksaa kaikki liikaa"

Palkka ja hinnat kulkevat käsi kädessä aina vain suurempiin lukemiin. Sitä kutsutaan inflaatioksi.

MS on pistänyt jo hypekoneet käyntiin. Tuntuisi olevan kovaluotto heillä peliä kohtaan.

The platform holder told us today that the game takes the Halo series to an "entirely new level" - and that it is confident it will attract new players to the franchise.

--

"Our hope for Halo: Reach is to be the biggest title of 2010 not only for Xbox, but across all platforms - a forecast which has been mirrored by industry professionals.

Computer and Video Games - Halo: Reach takes series to a 'new level'

Perus B-peiffit löytyy taskusta, koska onhan se kortti kätevä olla. Eritoten loma- ja mökkireissuilla on aina sitä helpompaa, mitä useampi kuski porukasta löytyy. Ja kyllä mä Oulussa lainailen faijan autoa, kun se sattuu olemaan vapaana. Täällä Stadissa taas ei autolla tee yhtään mitään, kun joukkoliikenne on niin toimivaa. Plus se, että tasan kerran olen autolla Helsingin keskustassa ollut liikkeellä, enkä toista kertaa sitä tule tekemään. Kaistoissa ja risteyksissä ei ole mitään järkeä, ja liikenteen sujuvuus on puhtaasti saatanasta.

Vaikka asunkin Helsingissä, koen, että ajokortin omistaminen on varsin hyödyllistä. Autoa ei nyt välttämättä kannata olla tallissa, koska pirun kallistahan se on kaikkine veroineen, huoltoineen, bensoineen ja pysäköintimaksuineen. Mutta monesti on ollut kortista hyötyä, kun esimerkiksi on menty mökeille ja sen sellaisille. Oikeastaan ihmettelen, että miten ne kortittomat ihmiset selviävät muutoista ja IKEA-reissuista, kun ei ole lupaa ajaa minkäänlaista kuljetusvälinettä. Pitääkö sitten aina ruinata joku sukulainen ajamaan vai tilata muuttofirma siirtämään?

Helsingissä ajaminen on hauskan haastavaa. Paljon yksisuuntaisia, kääntymiskieltoja ja sokkeloisia katusekamelskoja. Kun nuo oppii, on aika hienoa etenkin ruuhka-aikaan kääntyä pääväyliltä sivukaduille ja ohittaa niitä käyttäen pääväylällä paikallaan seisova hirvittävä letka. Skill. Samoin aamulla valistunut veikkailu siitä, mikä väylä vetäisi tänään parhaiten. Mennäänkö tänään Itäkeskuksen läpi vai Koskelantietä? Mennäänkö Vallilan vai Hermannin kautta? Jäädäänkö parkkiin jo aikaisemmin ja mennään loppumatka metrolla? Tulin aika pitkään äidin kanssa töihin Porvoosta autolla. Vaihdettiin kuskia päivittäin. Molemmilla työpaikat keskustassa ja joka päivä oli sen verran kiire, että jouduimme miettimään vaihtoehtoisia reittejä ja mahdollisia oikoreittejä. Tietyömaat toivat oman mausteensa tähän soppaan.

Spartan III:lla, joka luultavasti pelin alussa tulee Noble-tiimin kuudenneksi jäseneksi kaatuneen Spartanin tilalle.

Onko Spartan III:lla jokin ero Mestarikokkiin?

- Covenantit ovat vaarallisuudessa ja pelottavuudessa samalla tasolla kuin ensimmäisessä Halossa
- Eliitit ovat palanneet. Ja pahempina kuin koskaan ennen
- Energiamittari ja suojat tekevät paluun
- Pelin aikana nähdään kuinka Reach rappeutuu ja tuhoutuu Covenantien moukaroidessa sitä.

Siistiä. Täytyy laittaa jo näillä spekseillä Reach toivelistalle. Pelataanko Reachissa jollain ihmishahmolla kuten ODST:ssä?

Pelaajalaudan palveluntarjoaja on tällä hetkellä denial of service -hyökkäyksen kohteena, josta johtuen Lauta ei toimi juurikaan. Uskoisin, että iltaan mennessä Lauta toimii taas normaalisti.

Mediatoistimet osaavat Linuxin puolella olla pahimmillaan vittumaisia. Varsinkin silloin, kun vielä etsii sitä itselleen sopivinta. Kävin lähes kaikki läpi ennen kuin löysin sopivan. Videotoiston hoitavia backendejä on kolme erilaista: Xine, VLC ja mplayer. VLC on näistä ainoa, jonka mukana tulee valmiiksi asiallinen frontend. Vaihtoehtoja sille ei tosin ole. Xinelle ja mplayerille sen sijaan on useita frontend–vaihtoehtoja, jos ei komentoriviltä halua videoitaan katsoa. Osa täysin paskoja, osa ikuisessa alpha–vaiheessa ja harvat hyviä.

Xinelle en löytänyt oikein itseäni miellyttäviä frontendejä. Tiettyjä tarpeellisia ominaisuuksia puuttui ja monesti playerit olivat sysirumia skinihirviöitä. Xinellä taitaa olla vieläkin paras DVD–tuki (osaa näyttää menut ja kaikki), mutta esimerkiksi ASS–tekstityksien fontteja ja muita hienouksia se ei osaa. Xine on myös melko kummallinen laitos ja sisältää paljon sellaisia ominaisuuksia, joilla ei ikinä tee mitään. Lähdekoodi on jaettu moneen pienempään kirjastoon, joka tekee soittimen käsin kääntämisestä naurettavan vaikeaa. Se myös vie käsittämättömän paljon kovalevytilaa.

VLC:ssä oli kohtalaisen hyvä ja selkeä frontend, mutta paljon sellaisia ominaisuuksia, joilla harvoin tekee mitään. Soitin kaatuili usein ja siinä oli kaikenlaisia ärsyttäviä pikkubugeja. Seuraava versio yleensä korjasi ne, mutta hajotti säännönmukaisesti jonkin toisen ominaisuuden, joka oli viimeksi toiminut täysin ongelmitta. DVD–menut toimivat, mutta ASS–tekstityksien kanssa oli ongelmia. VLC:n foorumeilla devaajat kommentoivat bugi-ilmoituksia siihen tyyliin, etteivät he tee mitään käyttäjien elämää helpottavia korjauksia, koska vika on tekstityksessä, joka ei noudata standardia X. VLC:n foorumeilla tuli vietettyä aikaa luvattoman paljon muutenkin bugiongelmia selvittäessä. Käsin kääntäessä VLC käytti järjestelmästä löytyviä codeceja kuten muutkin eikä siis sisältänyt mitään omia codeceja.

Sitten se mielestäni pienin ja kaunein: mplayer. Yksinkertainen, muutaman megatavun kokoinen soitin, jota on melko helppo käyttää komentoriviltäkin. Sen parhaana frontendina pidän SMPlayeria. Siitä löytyy kaikki vaadittavat ominaisuudet samassa paketissa kuten tekstitys- ja ääniraidan vaihto yksinkertaisesta dropdown–listasta, täysi tuki ASS–tekstityksille (mplayerin ominaisuus), helppokäyttöinen playlist, fullscreen–moodissa minihallintapaneeli alareunassa ja tuki DVD–valikoille (mplayer tukee, mutta kaikki sen frontendit eivät). Monissa muissa soittimissa oli vain joitakin niitä kaipaamiani ominaisuuksia kussakin, mutta SMPlayer on ainoa, josta ne löytyvät kaikki ja helppokäyttöisinä vieläpä. On hassua, miten niin monen muun soittimen käyttö on tehty niin hankalaksi täysin aivokuolleilla käyttöliittymäratkaisuilla. Moni soitin ei myöskään osaa päättää ollako musiikki- vai videosoitin ja siten yrittää olla molempia samanaikaisesti epäonnistuen molemmissa tehtävissään täydellisesti.

VLC oli tosiaan hyvä siinä mielessä että se kyllä muistaakseni ainakin toisti kaikki. Mutta en oikein VLC:dtä soittimena, koska sen toiminta ei sovi minulle ollenkaan. Varsinkin kun animea katselee niin niissä usein toistellaan kohtauksia jne. niin bsplayerilla saa todella hyvin navigoitua vain painamalla nuolta eteenpäin ja pätkä liikkuu 3s eteenpäin per painallus. En ymmärrä miten tätä ei ole useammassa playerissä mutta ei vaan ole. Jossain löytyy 10s hyppy per painallus, mutta se on jo liian pitkä hyppy. Tämä tulee myös tarpeen kun subit on joskus mitä on ja englantia on väännetty aika solmuun joten jos lause ei mennyt heti perille niin 3s hyppy taaksepäin on todella hyödyllinen lisä, kun 10s tässäkin aivan liikaa.

Juuri tämän kaltaisista ominaisuuksista puhun. SMPlayerissa voi säätää kolme eripituista hyppyä haluamilleen näppäimille. Hyppyjen pituuden voi itse määrittää. Esimerkiksi minulla on laitettu hypyt nuolinäppäimiin. Vasen/oikea = lyhyt hyppy, CTRL + vasen/oikea = keskipitkä hyppy ja ALT + vasen/oikea = pitkä hyppy.

Nettiä ehkä, mutta pelejä ei. Muuten hukun pian niihin.

Ja Steamissa on vielä jemmassa Machinarium - sitä venaan aika kovasti, mutta koetan malttaa olla ottamatta liian monta peliä kerralla käsittelyyn - ja Ben There, Dan That sekä jatko-osansa.

Machinarium oli se steampunkilta näyttävä point-n-click? Näytti kuvissa aika makealta. Vissiin myös haastavia pulmia siinä. Yhdessä ruudussa saattaa olla monta pienempää pulmaa, jotka muodostavat yhdessä isomman kokonaisuuden. Ei hassumpi rakenne sellainen. Mitäs se Steamissa kustantaa?

Osaltaan tämä ehkä johtuu siitäkin että PS3 ja X360:n on jäänyt hankkimatta --

Wut? Mikä sua vaivaa? Sähän et ole siis pelannut mitään kunnollista ainakaan neljään vuoteen.

Toisaalta ladattaviin peleihin nuo alennukset tuntuvat tulevan huomattavasti nopeammin kuin fyysisiin. Ja niillä ihmiset välttäisivät nämä suomalaisten kauppojen 70 euron hintalaput jostain potentiaalisesti täysin paskasta pelistä. Steamista on helppo ladata demo ensin.

Myös Play.comissa oli aikanaan hyvät hinnat. Halvat hinnat houkuttelivat suuren asiakaskunnan ja kuinkas sitten kävikään. Not so cheap anymore.

Dragon Age on varmasti poikkeus sääntöön, mutta siis eikö pelin saanut viidellä eurolla tässä taannoin? Se on jo aika julma ero kaupan hyllyllä nötköttävään versioon.

Joo. EA:n nettikaupasta irtosi tuohon hintaan. Uskon sen olleen markkinointikikka tai virhelyönti, koska kenelläkään, ei edes EA:lla, ole varaa myydä juuri julkaistua peliä viidellä eurolla. Valve kommentoi tuossa taannoin, että heidän havaintojen mukaan lyhytaikaiset alennukset saavat aikaan ostopiikkejä, jotka jatkuvat vielä alennuksen jälkeenkin. Ilmeisesti kyse on siitä, että erittäin halpa hinta saa viidakkorummut kumisemaan, jolloin ihmiset tutustuvat uuteen peliin, josta he eivät tähän mennessä ole olleet kiinnostuneet. Näiden ihmisten ystävät kiinnostuvat myös, mutta myöhästyvät alennusjunasta.

Eurogamer - Valve: Raise price and digi games still sell

Mautonta huumoria, mutta jotenkin tämä Sellon nettisivujen banneri saa surmien jälkeen aivan uuden merkityksen.

”After-shootout sale! Grab amazing bargains while most are still too afraid to come shopping!”

Mielenkiintoista on myös spekuloida, kuka julkaisee ensin konsolin, jolle sisältö myydään vain ja ainoastaan internetin välityksellä. Muistelen, että Microsoft kommentoi jokin aika sitten, että he haluaisivat olla ensimmäisinä tuomassa sellaista konsolia markkinoille.

Olen varsin pitkään suhtautunut digitaaliseen jakeluun suopean välinpitämättömästi. Pari peliäkin olen ostanut digitaalisessa muodossa. Mutta jotenkin alkaa juosta selkärankaa pitkin kylmiä väreitä, kun digitaalinen jakelu on vääjäämättömästi vallannut alaa ja on muodostumassa monen pelaajan pääasialliseksi ostoskanavaksi. Punttia vähän tutisuttaa, että pelit poistuvat tyystin kauppojen hyllyiltä. Minä nimittäin en loppuviimeksi pidä digitaalisista ostoksista lainkaan. En koe omistavani mitään, kun peli näkyy pelkkänä nimenä käyttäjätunnukseni pelilistassa. Digitaalisesti ostettua peliä ei voi pitää käsissään eikä sillä monesti ole ohjekirjaa edes PDF–muodossa. Sitä ei voi myydä eteenpäin. Sitä ei voi löytää alekoreista alennettuun hintaan. Sitä myydään yhdessä nettipalvelussa, joka voi monopolin tavoin hinnoitella pelin ihan miten haluaa. Se voi olla vuodet tappiinsa uuden pelin hintainen. Sitä ei tarvitse löytää huutokauppojen tai kirpparien syövereistä. Tavallaan se on hieno juttu, mutta löytämisen iloa se ei tuota tippaakaan. Peli katoaa bittiavaruuteen, jos palveluntarjoaja päättää vetää töpselin seinästä. Sitä ei myöskään saa enää sen jälkeen mistään. Moni palvelu on niin riippuvainen nettiyhteydestä, että peliä on vaikea pelata ilman nettiyhteyttä. En voi lainata peliä kaverilleni eikä hän voi pelata sitä ellei hän kirjaudu minun tunnuksilla palveluun (joka ei tietenkään onnistu ilman sitä nettiyhteyttä). Tämä on paskaa. Tämä on pelkkää käyttöoikeuksien, lisenssien, myymistä.

Uusitaas tuo edellisen viestin kysymys:

Mitä tapahtuu pc-pelaamiselle? Vai tapahtuuko mitään? Sille alalle ei olla tuomassa liikkeentunnistusta, eikä muitakaan suurempia mullistuksia. Pelit ostetaan kaupasta, tai jotkut pässinpäät ne laittomasti lataavat, ja muutenkin pc-pelaaminen ei ole kokenut mitään uutta ja ihmeellistä kuten konsolit. Tekniikka tosin kipittää eteenpäin kuin jamaikalainen satasen radalla, mutta se ei vaikuta samalla lailla. Pelejä ohjataan edelleenkin näppistä ja hiirtä käyttäen, tai muita perinteisiä ohjaimia käyttäen, ratti, joystick esmers.

Monet pc-pelaajat valittelevat myös sitä että pelejä ei enää tehdä hyvin puuceelle, vaan pelit ovat vain käännetty konsolilta, jolle ne ovat pääosin suunniteltu. Tästä en itse tiedä, tähän mennessä oma pc-ura on rajoittunut lähinnä Enemy territoryyn (joka on muutes paras fps mitä maa päällään kantaa 8) ). Ensi viikolla ptäisi uusi kone tulla, joten pääsee pelailemaan vähän monipuolisemmin :) Mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin ainakin GTA IV:n pc versiosta on valiteltu? Ja MW2 sotkusta ei varmaan tarvitse muistuttaa...

PC–pelaaminen ei voi ainakaan kadota. Se vain muuttuu. Kännyköitä ei suunniteltu pelikoneiksi, mutta silti niille tehdään pelejä, koska kännyköillä on käyttäjiä. Tietokoneita käyttää sadat miljoonat ihmiset. Se on totta, että myyntilistojen mukaan pelit myyvät paremmin konsoleilla ja näennäisesti PC:llä menee jatkuvasti huonommin. Syitä huonoihin myyntilukuihin on liian monta listattavaksi, mutta mainitsen muutaman mielestäni tärkeimmän.

PC–pelaajilla on erilainen pelimaku ja kulutustottumukset ovat merkittävästi erilaisemmat kuin konsolipelaajilla. Vaikka PC–pelit ja konsolipelit ovat alati muuttuneet samankaltaisemmiksi, on suosituimpien PC–pelien ja konsolipelien välillä vissi ero. Onnistuneiden PC–pelien elinikä on huomattava eikä PC:llä ei ole sukupolvia. Osti tietokoneen milloin tahansa voi sillä pelata vaikka kuinka vanhoja pelejä. Vanhoja pelejä julkaistaan uudestaan ja uudestaan. Niitä myydään tasaisella tahdilla vuodesta toiseen. Ei ole mitenkään tavatonta, että nykyaikaisen PC:n omistava pelaaja pelaa pääasiallisina peleinään vieläkin vanhoja pelejä. Vanhoja pelejä kuten Diablo II, World of Warcraft, Counter-Strike, Transport Tycoon, SimCity 3000 ja Civilization IV.

Konsolimaailmassa pelejä kulutetaan elokuvien tapaisesti. Pelit myyvät kiivaasti juuri, kun ne julkaistaan ja sitten myyntiluvut hiipuvat nopeasti. Julkaisuhetki täytyy siis valita tarkasti ja mainostaa massojen tietoisuuteen, jotta yleisöllä on lompakot valmiina, kun hetki koittaa. PC–pelaajien huomion kiinnittäminen on huomattavasti vaikeampaa, koska he pelaavat tiivisti niitä vanhoja pelejään. Tämä on yksi syy siihen, miksi multiplattarit myyvät vähemmän PC:llä.

Toinen syy on se, että multiplattarit ovat monesti huonoja käännöksiä konsolipeleistä. Pelit, jotka kehitetään lähtökohtaisesti PC:lle, sisältävät esimerkiksi huomattavasti monimutkaisempia pelimekaniikoita tai omaavat pitkäaikaisia haasteita. Niissä on syvyyttä ja niillä on tarjottavaa vuosiksi eteenpäin. Uskallan väittää, että Dragon Age: Origins säilyy PC–pelaajien huulilla pidempään kuin Mass Effect. Molemmat ovat erittäin laadukkaita pelejä, mutta toinen niistä on konsolimaisen kertakäyttöinen.

Ei tämä kuitenkaan sitä tarkoita, että PC–pelin tarvitsisi välttämättä olla ajaton klassikko menestyäkseen. Riittää, että se osuu PC–pelaajien makuhermoon. Esimerkkinä vaikka STALKER. Peli on vioistaan ja kertakäyttöisyydestään huolimatta menestynyt mainosti. Ei niin, että se jonnekin top–listalle pääsisi, mutta kuitenkin sen verran, että kehittäjät ovat saaneet sillä aikaan hyvän tienestin. PC–pelaajien pelimaku vaihtelee huomattavasti maanosittain. Esimerkiksi amerikkalaiset eivät juuri lämmenneet STALKERin kaltaiselle synkistelylle. Siellähän ne myyntiluvut kaiken lisäksi lasketaan, joten ihmekös tuo, jos listoilla ei muuta näy kuin Simsiä. Konsolipelaajat ovat paljon yhtenäisempää porukkaa. Menestyvät pelit menestyvät useimmiten joka puolella maailmaa.

Koska edes PC–pelaajat eivät aina jaksa pelata samaa Diabloa koko ajan, saattavat he ostaa digitaalisesti jonkin pikkupelin tapaisen netin lukuisista palveluista, joiden myyntilukuja ei lasketa mukaan virallisiin myyntilukuihin. Pelit kuten Defcon, Audiosurf ja Portal ovat myyneet huimia määriä Steamissa. Steamista saa nykyään ostettua ne uudet ”isotkin” pelit. Vaikka itse kerään pelejä enkä välitä digitaalisesta pelien jakelusta, on minulla sellainen tuntuma, että monet PC–pelaajat ostavat mielellään pelinsä digitaalisesti. Koska pelejä voi olla asennettuna kymmeniä koneelle, on kopiosuojausten takia fyysisten levyjen vaihtelu CD–asemaan rasittavaa. ”Digitaalipelien” kanssa tätä ei tarvitse tehdä.

Ja vielä viimeiseksi. Niin kauan kuin Xbox pysyy voimissaan, käyttää grafiikkarajapintanaan DirectX:ää ja sisältää PC–tyyppistä rautaa, ei ole mitään syytä, miksi multiplattareita ei julkaistaisi myös PC:lle, koska ne ovat vähällä vaivalla portattavissa.

[Idlaan vähemmän netissä.]

Teen uudenvuodenlupauksen. Idlaan vähemmän netissä.

Asiat ovat mallillaan. Vakituinen työpaikka löytyy. Palkka on säännöllinen, työajat ovat säännölliset, työt eivät seuraa kotiin ellen välttämättä itse halua. Vuokra-asunto on vaihtunut omistusasunnoksi. Sen ei siis pitäisi yhtäkkiä lähteä kävelemään alta pois. Päivääkään en ole vielä asunut siinä asunnossa, mutta ostaessa olin jo niin tyytyväinen, ettei asunnossa tarvitse tehdä mitään remontteja. Riittää, että muutan tavarat sinne ja järjestelen mieleisekseni.

On kuitenkin vaarana, että jään netissä idlaamisen kierteeseen, joka alkoi kesällä 2008. Kierteen on aikaansaanut suuret muutokset, suuret asiat ja elämässä itsenäistyminen. 2008 vuoden kesän ja 2009 talven väliin on mahtunut kotiutuminen armeijasta ja siviilielämään sopeutuminen, monta kuukautta kestänyt työnhaku, koeaika ja orientoituminen palkkatyöhön, pari kuukautta kestänyt asunnonhaku, muutto kotoa, remontti, vanhojen työläiden projektien loppuunsaatto, vajaan kahden viikon kesäloma, vuokranantajan asunnonmyyntitempaus, intensiivinen asunnonhakuruljanssi volume 2, asuntolaina ja asunnon ostoneuvottelut, vuokrasopimuksen irtisanominen, muutto pois. Näiden etappien saavuttaminen vaati joka välissä suuria paperisotia, ponnistelua ja uuden opettelua, jotta hommat klaaraisivat hyvin. Koska näiltä asioilta ei jäänyt puhtia eikä riittävän huoletonta mieltä, käytin pääosan vapaa-ajastani netissä idlailuun. En jaksanut muuta. Netissä idlaaminen on niin helppoa. Netistä löytyy ääretön määrä kiinnostavia, arkiasioista ajatukset muualle siirtäviä asioita. Netin sosiaaliset palvelut ja verkot ovat silkkaa huumetta.

Nyt laitan kierteelle lopun. Vuonna 2010 aion kiristää netissä tyhjäntoimittamiseen kuluvasta ajasta loput minuutit ja tunnit muuhun käyttöön. Onnistuin jo syksyllä irrottamaan lukuisista kiireistä huolimatta aikaa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Se pyörä lähti erinomaisesti pyörimään. On kuitenkin häpeällistä, kuinka vähälle saatoin jättää pitkäaikaisimman ja rakkaimman harrastukseni. Olen ostanut hienot televisiot, äänentoistot ja pelikoneet itselleni enkä ole käyttänyt niitä kuluneen vuoden aikana juuri lainkaan. Pelihylly notkuu hyviä pelejä. Yhä useampi niistä on avaamaton. Tähän asiaan tulee muutos. Aion pelata niin, että lupaan ensi vuonna vähentää pelaamistani.

GC oli erikoinen konsoli siitä, että sillä oli persoonaa. Pelejä tuli harvakseltaan, mutta niiden osumaprosentti oli korkea. Kaikenlaista jänskää, massasta poikkeavaa, julkaistiin myös kuten mainittu Donkey Kong Jungle Beat, Donkey Kongat ja sitten niitä Japanin ihmeitä kuten vaikkapa Giftpia ja Chibi-Robo. N64:lta portattuja Animal Crossingia ja Doshin the Giantia nyt unohtamattakaan. Ymmärrän kyllä, kuinka mainstream–peleistä pitäville saattoi helposti jäädä vain luu kouraan Cuben omistajina, koska osa multiplattareistakin saatettiin jättää julkaisematta GC:lle. On sinänsä vähän sääli, että PlayStation 2 oli niin mahtavassa valta-asemassa, että Xboxikin meinasi jäädä sen varjoon. Suuremmalla markkinaosuudella Cubesta olisi saattanut kehittyä todellinen HC–pelaajien erikoisten pelien alusta. Sen sijaan ne kiinnostavat pelit julkaistiin monesti PS2:lla, jossa ne yksinkertaisesti hukkuivat siihen suureen pelimereen. Päällimäisenä tulee mieleen Katamari Damacy, Okami ja monet RPG:t. Olisivat sopineet Cubelle kuin nyrkki silmään.

Itse katson, että Wave voi hyvinkin jyrätä sähköpostin kokonaan. Yksinkertaisimmillaan Wave on pelkkä viestiprotokolla ja, koska se on open sourcea, sen käyttöönotto ei ole mitenkään riippuvaista Googlesta. Joku yritys voi tehdä oman clientsoftan vaikkapa kännyköille ja toinen yritys laittaa Wave-palvelimia pystyyn ja jakaa wave–tunnuksia ihmisille käyttöön. Vastaavasti Wavelle voi tehdä oman web–käyttöliittymän ja pistää pystyyn uuden webmail–palvelun (tai siis webwaven). Eli ihan kuin sähköposti. Eihän sähköpostia käyttääkseen tarvitse olla juuri Gmail–tiliä. Minkä tahansa muunkin palveluntarjoajan tunnus kelpaa. Muistaakseni waveja pystyi synkronoimaan usean palvelimen kesken niin, että matti.meikalainen@webwave.com ja pekka.perusjatka@suomiwave.fi pystyvät kommunikoimaan keskenään.

Jos mahdollista, minä voisin ostaa sen Trials HD –koodin siitä setistä.

Kas ehti jo napata koko setin.

Jos kas ei tee koodilla mitään, ostan sen mielelläni pois kuljeksimasta.

EDIT: Trials–koodi vaihtanut omistajaa yksityisviestitse minun ja kasin välillä. Danke schön!

Jos mahdollista, minä voisin ostaa sen Trials HD –koodin siitä setistä.

[Dead Space 2]

Dead Space 2 jos tulee ensi vuonna, niin muuta ei tarvitakaan siihen, että pelivuosi on loistava.:p Tosin vähän epäilyttää tietysti se, oliko Dead Space vain yhden pelin tuoreena kestävä juttu, vai saavatko kehitettyä kakkosesta yhtä säväyttävän, eli ei nyt vielä ihan täysillä juhlita, vaikka helposti odotetuin peli omalla kohdalla onkin.

Ennakotietojen perusteella kakkososa ei ainakaan paskalta kuulosta. Tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat avaruusasemalle, joka on jättimäinen Saturnuksen kuuta kiertävä kaupunki. Nimeltään Sprawl. Tiedossa siis paljon monipuolisempia tiloja. Kauppoja, asuintiloja ja sen sellaista. Lisäksi Necromorphin invaasiota pääsee seuraamaan aivan alusta alkaen. Paikalle on kutsuttu sama tuttu Isaac Clarke, koska hän on ainoa, joka tietää, miten necromorphien kanssa tulee menetellä. Miehen psyyke on kuitenkin aivan romuna Ishimuran tapahtumien jälkeen.