Drangleic Castlessa ollaan. Sinne saapuminen oli liki yhtä tunnelmallista kuin Majulan ensimmäiset valonkajot, mutta ei siitä sen enempää. Peli alkaa ilmeisesti lähestyä loppua, ja päätin sittenkin alkaa kuluttamaan noita sieluja myös hieman Soul Leveliin, kun kuulin että NG+ on ilmeisesti ihan eri kalibeeria kuin aikaisemmissa peleissä.
Iron Keep on ollut ehkä tähän mennessä haastetta ajatellen pelin paras mesta. Pomot olivat siellä loistavia ja joka paikasta sinkoutuvat jättinuolet niskaan toivat mieleeni varsin lämpimät muistot Anor London Silver Knighteista. Laavakaan ei enää tässä sulattanut silmiä kun bloomia oltiin vähennetty melkeinpä olemattomiin.
NPC-hahmojen kanssa kannattaa jutella kaikki dialogi lävitse, siis ihan jokaisen. Siitä hyötyy melkein aina niin lorea ajatellen kuin pelillisestikin.
Kohta varmaan kaatuu tuo Smelter Demon. Ei helkkari kun sen piti bugittaa minut jo kerran seinään kiinni pomppimaan, juuri silloin kun sillä oli kuolema enää muutaman osuman päässä. Muutenkin tullut nyt vastaan paljon tilanteita, joissa olen viime hetkellä kuollut johonkin ihan tyhmään.
Onko kukaan muu huomannut tuota, että tavalliset riviviholliset ilmeisesti katoavat kentästä jos ne tappaa tarpeeksi monta kertaa? Vaikka tällä kai yritetään estää grindaamista, niin minusta koko homma on lopulta aika +-0 kun pelin kenttä helpottuu ja muuttuu autioksi.
EDIT: Smelter Demon kukistettu. Oli kyllä yksi parhaimmista pomotaisteluista koko pelissä.
Hoitelin tosiaan tuon The Rotten -pomon. Ei sekään kyllä minusta mikään kovin paha ollut, vaikka tässä pomossa toki auttoikin erittäin paljon hyvä kilpi. Mielestäni ympäristö oli ehkä se pahin uhkatekijä, kun sitä meinasi koko ajan kävellä niihin palaviin kasoihin ja kaikkialla oli niin ahdasta. Varsinkin jo siksi, että tuollainen lihamörkö vie niin kamalasti tilaa. Mutta hyvin suunniteltu pomotaistelu tämäkin, lisää vain tällaisia joissa ympäristöä käytetään pelaajaa vastaan.
Se rottakoira oli myös oikein hyvä pomotaistelu, vaikka pohjana onkin toiminut selvästi Sif. Olisi pitänyt varmaan hoidella sekin ehkä vähän huonommalla miekalla, niin olisi päässyt nauttimaan pidempään kyseisestä taistelusta. Tällä hetkellä olen kuollut jo kolmisen kertaa siihen kivaan jättihämähäkkiin, kun bonfire on niin mukavan kaukana sen sumuovesta eikä näin ollen oikein jaksaisi aina juosta sinne asti. Iron Keepin pomo on myös edelleen kaatamatta, kun se ottaa niin vähän osumaa ja tulimiekka läpäisee kilven, mikä luonnollisesti aiheuttaa minuun jonkin verran vahinkoa vaikka kilpi olisi ylhäällä. Yksi huitaisu tietenkin tappaa, jos kilpi on alhaalla.
Harmi kun sitä pelin jumalattoman hienoa uutta ritarisettiä ei saa näköjään kovin alussa peliä. No, ehkä sitten NG+:ssa ja vieläpä kahden miekan kanssa harjoitellen. Voisi jopa pitää hahmon 65 levelisenä senkin runin ajan, niin tulee lisää haastetta. Rakastan tätä peliä kyllä jo nyt aika kivasti ja toivon että From Software tekee sen kolmannenkin osan seuraavan sukupolven konsoleille. Tai ties vaikka saisimme Demon's Souls II:n PS4:lle Hidetaka Miyazakin ohjaamana. Olisi kyllä ihan huippua.
Yksi näistä oli tuo Kraidin helpoksi väittämä Jabba the Hutt, siis mikäli tarkoitit the Rottenia.
Taidetaan puhua ihan eri vastuksesta. Minun tapaamani Jabba the Hutt oli muistaakseni Harvest Valleyn pomotaistelu.
Nyt on muuten meneillään äärimmäisen diippiä pohdintaa 4chanin /v/:ssä liittyen Dark Souls II:n loreen. En suosittele lukemaan kyseistä lankaa ennen kuin vasta pelin lopussa tai sitten kun se on läpi.
Henkilökohtaisesti koen tämän pelin loren tällä hetkellä hyvin mielenkiintoiseksi, sillä sen on pakko ainakin jollain tavalla sulauduttava kiinteäksi osaksi ykkösen upeaa lorea - täydentämään yhtä parhaimmista tarinoista missään videopelissä.
Onko kukaan muu huomannut saman kuin minä, että tässä pelissä tuntuu olevan tosi monta vastusta, joiden päätrikki näyttäisi olevan vain se, että niitä on useampi kuin yksi kappale samassa taistelussa? Lisäksi suurin osa vastuksista ovat olleet tähän mennessä humanoidipomoja... haluaisin nähdä useammin sen "Jabba the Hutin" kaltaisia ilmestyksiä, vaikka se taistelu olikin todella helppo. Silti näissä isoissa pomoissa on vain sitä jotain.
Ja viimeisin pomo jonka surmasin oli sellainen outo kulttijoukko, jonka rituaalin tulin keskeyttämään. Minusta tuo taistelu oli melkein täysin sama asia, kuin pelkkä tavallinen yhteenotto useamman vihollisen kanssa jossain pelin alueella.
Erinomainen peli toki edelleen, vaikka kieltämättä pomovastukset ovat olleet Dark Soulsin ja Demon's Soulsin jälkeen vähän heikompia. Enkä vieläkään ole mielestäni törmännyt esimerkiksi Hydran tai Red Dragonin tapaisiin "minivastuksiin", joita ykkösessä oli kiva määrä. Jotain vähän sinne suuntaan on tullut nähtyä, mutta ei mitään niin isoa ja ympäristöön sidonnaista.
Vastuksia surmattu tällä hetkellä 12, tai ainakin niiltä saatujen sielujen mukaan. Nyt olisi korkea aika törmätä vähän isompiinkin demoneihin - jotain ykkösen DLC-alueen pomojen kaltaista, niin olen lopullisesti myyty.
Jos oikein muistan, niin Wii-pelejä pystyy pelaamaan Wii U:lla silloin kun konsoli menee erilliseen "Wii-tilaan". Eli todennäköisesti tästä juuri on kyse kun puhuit toisesta Wii-valikosta. En siis ole itse vielä kertaakaan koittanut pelata Wii-pelejä Wii U:lla, mutta näin olettaisin sen menevän.
Minusta tämä on graafisesti ollut aika lailla samaa tavaraa kuin ykkönen. Tai sitten en vain huomaa eroa... eipä noilla grafiikoilla tosin ole mitään väliä itselleni, kun kevyemmilläkin saa aikaiseksi ihan mainioita ja tunnelmallisia juttuja. Se on se pelattavuus mikä tekee näistä peleistä hyviä, ei haittaisi yhtään vaikka olisi PS2-grafiikat kyseessä.
Meinasin mokata aika pahasti Pursuerissa. Edelleen aika surkeat kamat itselläni käytössä, joten miekalla sahaaminen on luonnollisesti aikamoista kitkuttelua. Lopulta kun HP-mittaria oli tällä pomolla jäljellä enää yksi pieni palkki, se alkoi tekemään jotain ihme erikoishyökkäystä josta saa cursen ja ties mitä. En tiedä mikä siinä on, kun minua alkaa joka kerta näissä peleissä kuumottamaan urakalla oikeastaan vasta sitten kun pomolla on jäljellä tosi vähän HP:ta.
Täytyy muuten vielä kehua peliä sen verran, että olen aika tyytyväinen siihen ettei siinä ole esiintynyt vielä ainuttakaan bugia tai freezaamista. Dark Soulsissa nämä ongelmat poistuivat kokonaan muutaman päivityksen jälkeen ja ainoastaan Blighttown tuntui jäävän sellaiseksi paikaksi, jossa tahmaaminen on oikeasti jo aika pahaa, vaikka siihenkin toki tottui. PC-versio nyt tulee varmasti olemaan se parhaista parhain, mutta en näe kyllä konsoliversioitakaan rampoina. PS3:lla siis pelaan tätä, ja suurimman osan ajasta peli on kyllä sulavampi kuin ykkönen. En ole oikein varma, että onko Xbox 360 -versiokin loppupeleissä parempi, mutta PS3:lle kuitenkin ostin tämän siitä syystä että olen pelannut kaikki aiemmatkin Souls-pelit sillä ja nettipeli on ilmainen. Eli toisin sanoen olen tyytyväinen niin koko peliin kuin sen PS3-versioonkin, tuskin kyseessä tulee olemaan samanlainen munaus kuin Skyrimin PS3-version kanssa aikoinaan, vaikka tämä nyt sattuisikin olemaan "huonoin" PS3:lla.
Minustakin tämä tuntuu tietyllä tapaa vaikeammalta kuin ykkönen, tai jos suhteuttaa siihen missä tässä vaiheessa peliä menisi ykkösessä. Tosin missasin yhden paikan alussa, mihin olisi ollut turvallisempaa mennä ennen niitä mitkä olen nyt rämpinyt lävitse (ja vieläpä surkeilla kamoilla, kun en ollut löytänyt sepän avainta ajoissa).
Kolme pomoa olen nyt siis kaatanut ja minulla on erittäin hyvä tunne tästä pelistä edelleen. Alueet ovat olleet mahtavia tähän mennessä ja maailma tunnelmallinen, varsinkin kun se alkaa rannikolta. Sen lisäksi, että Majula taitaa olla suosikkini kaikista Souls-pelien keskusalueista, on se myös ansainnut paikkansa yhtenä upeimmista pelialueista missään pelissä. Rauhoittava, turvallinen ja kodikas paikka, jossa voi vaikka hetken ihailla loputtomiin kantautuvaa merta kallionkielekkeeltä, jos ei nappaa mennä tuhoamaan ihmisyyttään hirviöihin.
Kaikki spekuloinnit siitä, että Dark Souls II ottaisi ehkä askelia "mainstreamiin" suuntan, voidaan varmaankin todeta jo hyvissä ajoin aiheettomiksi. Ainoa narinan aihe jonka edes keksimällä keksisin pelistä on se, että jotkin esineet ja ikonit ovat suoraan ykkösestä.
Dark Soulsissa on ollut tähän mennessä juuri se parhain pelattavuus, vaikka helpot backstabit johtivatkin siihen että humanoidivihollisia on todella helppo puijata. Tosin parryn erinomainen taitaminen johtaa myös samaan lopputulokseen. Demon's Soulsissa en jostain syystä osaa vielä tänäkään päivänä kunnolla sitä backstabia, jotenkin enemmän säätämistä kameran ja lukituksen kanssa.
Mutta jos kakkonen onnistuu olemaan loreltaan yhtä upeaa settiä kuin ykkönen, pelialueiltaan tarkkaan mietitty (paljon Sen's Fortressin tapaisia alueita) ja muuta kivaa, niin olen ehkä valmis antamaan joitain pelimekaanisia huonouksia anteeksi. Ilmeisesti parry on ainakin kokenut jonkinlaisen muutoksen tähän peliin, en tosin tiedä miksi ja minkälaisen, kun ei siinä ykkösen parryssa ollut mitään vikaa. Ja ykköseen tuli myös niitä esineiden ominaisuuksia ja muita juttuja tasapainottavia patcheja, joten jos tässä on samanlaisia ongelmia alkuun, niin kyseessä on vain tilapäinen vaiva.
Toi pelimaailma kyllä saattaa olla tämän pelin se ns. juttu, tai ainakin minulla on hyvä kutina siitä. Dark Soulsissa oli monta hyvää ja tunnelmallista paikkaa, mutta myös ihmeellisiä halleja joissa ei ollut minusta tarpeeksi salareita ja muuta ihmeteltävää.
Vastuksista (mieti tarkkaan luetko, spoilaa kakkosta):
Onpa tyhmä juttu. Muutenkin Shinkawan taide tunnutaan puristettavan minimiin nykyisin, ja jostain syystä juuri tuo Ground Zeroesin CGI-kansitaide ei hirveästi iske minuun, vaikka se sateessa seisoskeleva Big Boss olisi vielä menetellyt. Peace Walkerinkin kansi oli vielä ihan hyvä... toivottavasti MGSV:stä tulee sitten edes jonkinlainen erikoisversio, jossa käytetään Shinkawan taidetta.
Viikko tosiaan. Aika hyvin olen pysynyt pimennossa, vaikka välillä meinaa ote lipsua jos eteen sattuu jokin /v/:n threadeista. Josko sitä sitten saisi pyhitettyä koko ensi viikon perjantain kokonaan Dark Souls II:lle. Pelin taidekartta ainakin antaa ihan tajuttomia Termina-viboja jo.
Vaikuttaa kyllä tosi kovalta, niin kuin kuuluukin. Vasta tokassa maailmassa menossa, mutta muutaman kerran olen jo ehtinyt jopa kuolemaan. Meininki on jo nyt koukuttavampaa kuin Super Mario 3D Worldin kohdalla, mikä on tosi hyvä suoritus, koska sekin peli oli mitä loistavin.
Itse olen alkanut opettelemaan pois tuosta tavasta, että peli on ihan pakko saada heti julkaisupäiväksi ja pelata otsa hiessä läpi. Viimeksi tein näin Metal Gear Rising: Revengeancen kanssa eli olin tilannut pelin, mutta se ei tullut perjantaiksi, joten kävelin kauppaan ja ostin yhden ylimääräisen kappaleen, josta myöhemmin sitten hankkiuduin eroon. Dark Soulskin tuli pelattua silloin heti julkaisussa jossain viikossa, vaikka olisin voinut vähän enemmän käyttää ensimmäiseen läpipeluukertaan aikaa. Kakkosen kohdalla en enää tee samaa virhettä, aion tutkia paikat tarkkaan läpi ja pelata pelin rauhallisesti.
freakface1234:n kommentti on oikeastaan aika osuva. Olisin edelleen kiinnostunut näkemään REmake 2:n, mutta tuskin sellaista kuitenkaan tulee. Ja jos tulee, niin varmaan jonkin modernin Resin pelimekaniikoilla.
Wii U muistuttaa monella tapaa kyllä suosikkikonsoliani GameCubea, niin hyvässä kuin pahassakin. Harmittaa kovasti sen huono menestys, mutta minkäs teet. 3DS:ssä on myös jotain cubemaista, tai ainakin laadullisesti. Ehkäpä suosikkini kaikista käsikonsoleista mitä tähän mennessä on ilmestynyt, niin uskomaton määrä erilaisia laatupelejä ettei mitään rajaa. Vielä kun saataisiin se Shin Megami Tensei IV tänne Eurooppaan, niin koko homma on omalla kohdallani täysin sinetöity.
Ja tuo Monolith Softin X näyttää aivan mahtavalta. Ehkä paras mecha-aiheinen peli ikinä?
Ensi viikolla pitäisi pudota luukusta myös muistaakseni se Tropical Freeze. Odotan suhteellisen innolla, Returns nimittäin oli koko viime sukupolven paras tasoloikka mielestäni ja tämä saattaa olla samanlainen "parannus" mitä DKC2 oli aikoinaan DKC:lle.
Innostuin huutamaan A Link to the Pastin SNES-version itselleni. Todella hyväkuntoinen yksilö näinkin vanhaksi peliksi.
EarthBound tuli myös ladattua vihdoin eShopista. Kuinka olenkaan odottanut tämän pelin saapumista Eurooppaan ja tässä tämä nyt sitten on. Pitää tosin vielä pelata pois alta muutama muu peli ennen tätä, mutta uskoisin nauttivani kovasti sitten kun tämän lopulta aloitan.
Ei helkkari, ostin myös FFVI:n japanilaisen SNES-version keräilymielessä kun hinta ei ollut paha. Kohta on kyseinen peli omistuksessa kolmelle eri alustalle.