Tuli ostettua Shin Megami Tensei IV Limited Edition hype- ja keräilyhuuruissa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että sieltä on tulossa se 3DS:n paras peli. Ikävä kyllä Euroopassa tätä pääsee pelaamaan vasta joskus ensi vuonna, mutta ainakin voin ennen sitä korkata vihdoinkin sen Strange Journeyn.
Myös The Wonderful 101 tulee todennäköisesti ostettua tällä viikolla. Sitten olisi enää TWW HD ja pari 3DS-peliä, niin eiköhän tässä ole tämän vuoden peliostokset aika lailla kasassa.
Peliä tulee tosiaan pelailtua edelleen aika aktiivisesti. Eilinen ötökkäkilpailukin tuli voitettua kunnialla ja nyt yritän saada lisää nähtävyyksiä kylääni, mikä tarkoittaa armotonta bellsien keruuta.
Minä olen tykännyt jokaisesta 3D-Zeldasta hurjasti. Skyward Swordissa erityisesti on ehkä mielestäni ne parhaimmat luolastot, taistelumekaniikka ja keskusalue (Skyloft). Vain DS:n Zelda-pelit ovat olleet selkeästi heikompia kuin muut ja olen kyllä tyytyväinen siihen, että 3DS:n tuleva Zelda tulee olemaan taas vaihteeksi "klassisempi".
TWW HD:ta olen odottanut innoissani jo alkuvuodesta lähtien, sillä kyseessä on se suosikkipelini koko sarjasta (toista sijaa pitää Majora's Mask). Toivottavasti he eivät ole kajonneet kauheasti siihen loppupelin Triforce Shards -tehtävään, itse kun pidin siitä paljon. Uusi pullopostisysteemikin vaikuttaa aika kivalta, vaikka GamePad olisi kyllä mahdollistanut uudistetun Tingle Tunerin.
Alkaa näyttämään päivä päivältä enemmän siltä, että Microsoftin ja Sonyn uudet konsolit ovat taas kerran turhankin samanlaisia toisiinsa nähden. Olisi kyllä ollut mielenkiintoista nähdä se alkuperäisen suunnitelman mukainen Xbox One, eihän sitä tiedä vaikka olisikin myynyt ihan hyvin.
Itse ehkä skippaan RE6:n kokonaan kun ei tuosta sarjasta enää ole oikein mihinkään. Sama juttu Dead Space 3:n kanssa, kakkonen oli jo sen luokan jöötiä etten vain voi kuvitellakaan tykkääväni kolmosesta joka ilmeisesti jatkaa vielä pahemmalla linjalla. En tajua mistä pelinkehittäjät saivat päähänsä, että loputtomat vihollismassat ja jatkuva räiskiminen olisikin se sarjan "ydin". Ykkönen oli täydellisesti rytmitetty toimintakauhupeli, kakkosessa oli jo niin paljon sitä tylsää vihollisten lahtaamista että taitaa olla eka peli jossa oikein odotin valmiiksi skriptattuja cinemaattisia kohtauksia kun nekin olivat paljon mielenkiintoisempia.
Tietty jokainen on varmaan saanut kuulla jo ihan tarpeekseen The Last of Us -hehkutusta ympäri nettiä, mutta olen sitä mieltä että se on ehkä tämän sukupolven paras toimintakauhupeli. Onhan sekin tietty aika putki ja elokuvamainen peli, mutta välillä ammuksista saattaa jo oikeasti olla pulaa ja täpärissä tilanteissa nyrkeistä sekä ympäristössä olevista esineistä voi tulla yllättävänkin tarpeellisia. Mukana on myös paljon hiiviskelyelementtejä, jotka vähentävät sitä turhanpäiväistä räiskimistä mukavasti ja välillä peli onkin oikeastaan pitkälti sitä että saatetaan fiilistellä ympäristöä ratkoen samalla kevyitä mutta kivoja puzzleja. Muutenkin se pelillinen sisältö vaihtelee läpi pelin, mikä on tosi jees.
Mulla saattaa vaihdella päivän aikana jopa parilla kilolla tuo paino vaa'alla. Varmaan jotain osuutta sillä, mitä sinä hetkenä on elimistössä. Jostain muistan lukeneeni että aina herätessä vaaka näyttäisi painon lähimpänä totuutta tjsp, mutta tiedä sitten.
Kerran tuo sekoili jotenkin oudosti ja näytti että painaisin peräti yli 70 kiloa, vaikka vielä muutama päivä sitten tuosta se lukema oli jotain 63 kiloa. Kopautin vähän lattiaan ja siirsin paremmalle alustalle niin näytti taas normaalin painon. Saisi kyllä syödä aika monta pizzaa jotta lihoisi muutamassa päivässä melkein 10 kiloa...
Viikko sitten ennakkotilaamani Tales of Xillia Day 1 Edition putosi tänään luukusta. Ehdinkin tuossa pelaamaan jo päälle tunnin ja ei helkkari tää on herkullisen oloinen, juuri sitä Tales ofia parhaimmillaan enkä ihmettele yhtään vaikka pääsisi jonkun Vesperian tasolle. Symphoniaan on tosin matkaa, mutta vielä tässä vaiheessa kaikki on toki mahdollista.
Itse suoritan tälläkin hetkellä siviilipalvelusta jota olisi jäljellä enää vajaat pari kuukautta. Vapautuksen mahdollisuudesta (muutama fyysinen vaiva) vihjailtiin jo koulutusjaksolla pidetyssä terveydentarkastuksessa, mutta halusin silti suorittaa tämän. Armeijaan en halunnut siksi koska sotilaallisen toiminnan tukeminen ei oikein vastaa ajatusmaailmaani, vaikkei minulla muuten ole mitään Suomen puolustusvoimia vastaankaan. Vähän sama asia kuin päihteistä kokonaan pidättäytymiseni, en vain koe niiden olevan tarpeellinen osa elämääni.
Saatan kuulostaa jonkun mielestä vähän omituiselta.
Johan on mennyt oudoiksi taas Pokémonit. Eniten harmittaa se, että noiden tilalla olisi voinut olla ihan hyvin kokonaan "uusia" hirviöitä... toivottavasti ei toistu se neljäs generaatio, jossa oli jo iikaa esimerkiksi niitä legendaarisia Pokémoneja. Vitonen oli taas sitä taattua laatua mielestäni, vähintään 3. generaation tasoista settiä.
Uudet aloituspokémonitkin ovat tylsiä verrattuna edellisiin.
Todella sääli, etteivät ihmiset tunnu innostuvan Wii U:sta. Minusta se on loistava konsoli, vaikka omalla kohdalla ehkä vaikuttaakin semisti se, että olen aikamoinen Nintendo-fani. Uskon myös edelleen myyntien nousevan viimeistään sitten kun markkinoille tulee uusi Mario Kart ja Wii Fit U.
Multiplatform-pelit olen aina hommannut yleensä Pleikkareille, niiden puute ei siis haittaa yhtään. Ne ovat ne Nintendon pelisarjat, joiden takia konsoli hommataan.
Oli kyllä loistava peli, ei voi muuta sanoa. Tarinatila meni tuossa hetki sitten läpi ja olen aika lailla edelleen sitä mieltä, että tämä tarjosi sopivasti pelattavaa niin uusille kuin vanhoillekin pelaajille. Vaikka tämä onkin tällä hetkellä omasta mielestäni Wii U:n ehdottomasti paras peli, tulee se kuulumaan vielä konsolin elinkaarenkin lopussa pelitarjonnan parhaimmistoon.
Pikmin 3 on loistava valinta myös ihan vain pelkäksi fiilistelypeliksi. Vaikka mukana on varsinkin pomotaisteluissa tiukkoja tilanteita ja toimintaa, niin suurimman osan ajasta pelaaminen on kuitenkin suhteellisen leppoisaa ja uudistettu kamerakin tarjoaa erilaisia otollisia kuvakulmia Pikmin-maailman sievästä luontoympäristöstä.
Demon's Souls on kyllä täydellinen peli jos haluaa valmistautua Dark Soulsiin kunnolla. Pelästyin aikoinani hieman Dark Soulsissa kun tajusin, että pelin kolmas pomohan on periaatteessa Maneater joka siis kuuluu ehdottomasti Demon'sin pahimpiin pomovastuksiin.
Uskon etten olisi läpäissyt jossain viikossa Dark Soulsia silloin kun se julkaistiin, mikäli alla ei olisi ollut jo pelattuna sarjan ensimmäinen osa jossa siis pääsee sisälle pelimekaniikkoihin ja sääntöihin aika hyvin. Tosin niin hullulta kuin se kuulostaakin, opin vasta Dark Soulsin tutorial-osuudessa juoksemaan sekä hyppimään vaikka backstapit ja tuommoiset osasin Demon'sissa ihan itsestään. Varmaan missasin aloituskentässä jotain tärkeää.
Tulihan sitä oltua muutenkin ihan saakelin ulapalla koko pelistä. Tower Knightin hoitelin jollain nuolilla kun en keksinyt mitään muutakaan tehokasta strategiaa siihen ja siinä ekassa Boletarian-kentässä juoksin karkuun suunnilleen kentän alkuun jotain aloitushahmolle vaarallista perusvihua. Nykyään tuollaiset ihmismäiset viholliset eivät tuota juurikaan hankaluuksia paitsi jos kyseessä on toinen pelaaja, jolta löytyy jo sitä taitoa ja villejä pelaamistapoja.
Tällä hetkellä peli tuntuu oikeastaan yllättävänkin paljon sarjan ensimmäiseltä osalta, mutta jokseenkin paremmalta kumminkin, mikä sekin on hyvä saavutus. Paras peli mitä Wii U:lle tällä hetkellä saa.
Kakkosen tasolle en valitettavasti tämän usko pääsevän, sillä siinä pelissä oli nimenomaan niiden luolastojen takia hyvin vaihtelevaa ja yllätyksellistä sisältöä. Erityismaininta upealle graafiselle tyylille, melkein kuin menisi pihalle suurennuslasin kanssa tutkimaan luontoa. Todella herkullisen näköinen peli.
Demon's Soulsissa joo pelialueet ovat kyllä minustakin usein parempia kuin Dark Soulsin, mutta tähän voi vaikuttaa ehkä jonkin verran se, että Dark Soulsissa on loistavien pelialueiden lisäksi paljon myös sellaisia joissa ei kovin kauan viihdy (esimerkiksi juuri Lost Izalith). Demon's Soulsissa laatu pysyy tasaisena kentästä toiseen.
Myös Demon'sin musiikit ja mystinen tunnelma (varsinkin Nexusiin liittyvä) ovat ehkä enemmän mieleeni, kuin Dark Soulsin toivoton sekä raaka ote melkeinpä kaikkeen. Molemmat tosin yhtä hyviä pelejä, toisessa on aina jotain mitä toisessa ei ole. Saa nähdä, pistääkö Dark Souls II paremmaksi kun panokset ovat näinkin kovat.
Mä taidan kyllä jättää väliin tällä kertaa, kun löytyy jo muoveissa oleva normiversio tuosta PtDE:stä toisen muoveissa olevan LE:n lisäksi, jotka molemmat irtosivat viime vuonna aivan naurettavaan hintaan. Muutenkin tätä saa varmaan parhaimmillaan jollain kympillä alelaareista nykyään, mikä on aika läppä hinta yhdestä maailman parhaimmista peleistä.
Huomenna pitäisi kolahtaa luukusta se Pikmin 3, jos vain posti kulkee hyvin.
Dead Spacen voisi ottaa esimerkkinä lehmän hännän lailla laskevasta trendistä, jonka olisi voinut jättää ensimmäiseen, erittäin kovaan, osaansa.
Olen muuten täysin samaa mieltä tästä. Koko sarja raiskaantui täydellisesti sen Wii-sivuosan jälkeen ja ilmeisesti vielä joskus tulee se neljäskin osa (tai ainakin tästä on ollut puhetta).
The Last of Us tosin jäi selvästi sellaiseen kohtaan, että siitä saisi vielä helposti parikin jatko-osaa. Kunhan eivät ala lypsäämään kuitenkaan.
Animal Crossingit ovat kyllä siitä mukavia pelejä, että päivän askareet saa mahdutettua kiireisenä päivänä hyvin johonkin tuntiin. Lisäksi itselläni päivä lähtee käyntiin heti tsekkaamalla mitä kylässä on tapahtunut.
Haluaisiko joku muuten avata portit vaikkapa huomenna? Myös tänne pääsee, mutta kyläni on vielä semisti vaiheessa.
The Last of Usia on nyt takanapäin jotain parisen tuntia ja tykkään erittäin paljon. Naughty Dogin pelit ovat kyllä muutenkin maistuneet minulle tällä sukupolvella hyvin, mutta nyt näyttää kovasti siltä, että heidän uusin pelinsä on nousemassa ehkä kokonaan suosikikseni kyseiseltä pelitalolta. Kuvittelin aluksi tämän olevan vain "hieman" synkempi Uncharted, muttei tämä oikeastaan muistuta sitä pelisarjaa muilta osin kuin pelimekaniikoiltaan. Eivätkä nekään ole liikaa sinnepäin nyt kun mukana on selviytymistoimintoja ja kaikkea muuta kivaa.
Moni asia on vain tehty tässä pelissä minusta oikein. On oikeastaan tosi siistiä nähdä, miten seikkailuhenkisistä peleistä tunnettu Naughty Dog lähti uimaan kunnolla synkempiin vesiin. Lopputulos on tunnelmaltaan mainion avuton ja vinksahtanut.
Olin jo miltei unohtanut kuinka rentouttavaa pelattavaa Animal Crossing oikein on.
Tänään siis kävin nappaamassa New Leafin VPD:stä. Alkutekemiset ovat nyt takanapäin ja voinkin aloittaa kunnolla kylääni paneutumisen. Ensimmäinen asuntovelkakin tuli äsken maksettua, unohtamatta ampiaisen pistoa jonka sain kun pudotin pesän puusta...
Itse veikkaan että tuota on vain pistetty Eurooppaan säälittävän pieni erä. Fire Emblem: Awakeningilla oli minusta hieman sama ongelma, pieni erä ja näin ollen kysyntä ylitti helposti tarjonnan. Mutta siis ei helkkari, voisi olla kyllä vähän parempi saatavuus näillä...
Vielä kusisempi tilanne olisi jos tuota ei olisi saatavilla edes digitaalisesti.
Joo nope. Peruutin nyt ton Verkkiksen tilauksen, en aio odottaa toista kahta viikkoa peliäni. Huomenna tai viimeistään perjantaina kierrän vaikka kaikki kaupat lävitse että pääsen pelailemaan tuota vielä tällä viikolla.
Maltan tuskin odottaa uuden hienon elämäni aloittamista eläinkylässä!
Joo, itsekin omistan jo nuo kaikki jossain muodossa ja vieläpä moneen kertaan. Mutta pakkohan se oli tuo hommata kun MGS on vain se suurin jumalointini kohde...
Ai että tekisi mieli pelata taas joku MGS3 uusiksi. Se ja eka MGS toimivat yllättävän hyvin yksittäisinäkin peleinä, vaikka yleensä jos aloitan jommasta kummasta niin vedän projektin loppuun joko julkaisu- tai kronologisessa järjestyksessä.
Tällaista putosi tänään luukusta. Lisäksi ostin kaverin The Last of Usin (Ellie Edition) kun oli hänen mielestään täyttä paskaa. Katotaan tykkäänkö minä, noi Unchartedit ainakin uppoo.
Tekisi mieli jo päästä pelaamaan, mutta ei mitään tietoa milloin Verkkokauppa saa uuden erän kyseistä peliä itselleen. Toivottavasti pian.
Tuli muuten mieleen, että kuinka helppoa tässä osassa on kaverin kylän tuhoaminen ja tapahtuuko sellaista usein? Wild Worldissa ainakin taisi olla harmillisen helppoa ja luinkin aikoinaan kauhutarinoita siitä, miten joidenkin kylät olivat täyttyneet montuista ja kukat tuhottu epämiellyttävien vierailijoiden takia. Itse en tuolloin saanut omaa DS:ää toimimaan netissä, joten tuli aina pelattua yksin sitä.
Näytä kirjoitukset
Kunpa Verkkis saisi noita pian varastoon...