Niin, siis ihmiset ovat kuulemma foorumeille päässeet, vaikka eivät ole Pelaajaa pitkään aikaan tilanneetkaan. Uuden tunnuksen luomiseen tilaajanumero silti tarvitaan.
Noh, vaikka olisivatkin muuttamassa foorumin ilmaiseksi, niin pahin vahinko on jo saatu aikaan aikoja sitten. Tuskinpa boardit enää palaisivat entiseen loistoon edes ilmaisuudella ja uudella foorumisoftalla.
Wind Waker on kyllä upea peli. Joku päivä olisi tarkoitus pelata läpi uudestaan. Jotenkin noiden 3D-Zeldojen aloittaminen tuntuu jotenkin 2D-partnereitansa työläämmältä. Joka tapauksessa... Seilaaminen on paljon mukavampaa mitä aluksi saattaisi luulla. Itse purjehdin paikasta toiseen vielä pelin loppupuolellakin sen tunnelman takia. Yön vaihtuminen päivään klassisen musiikin säestämänä, lokkien lentäessä laivan vierellä ja aamuauringon samalla noustessa vähitellen taivaanrannassa, on erittäin hieno kokemus. Monesti tuli seilatessa liikuteltua kameraa, ja miettiessä kuinka upean tästäkin kyseisestä hetkestä saisi.
Oman listani kärkeen nousee kumminkin Metroid Prime. Soundtrack on ehkä paras koskaan. Pelin aloittamiseen menee aina noin 5 minuuttia, koska ne alkumusiikit on vain päästävä kuuntelemaan. Ohjaus toimii loistavasti, ja pidän siitä enemmän mitä Corruptionin. Grafiikat saattavat olla osittain jo ehkä hieman vanhentuneita (eipähän ainakaan löydy järjetöntä bloomin ylikäyttöä), mutta se mikä tekstuurien tarkkuudessa menetetään, saadaan takaisin mahtavilla pelialueilla. Etenkään tällä osa-alueella jatko-osat eivät ole tuntuneet miltään alkuperäiseen verrattuna.
Siltä kantilta olen tosin ehkä hieman omituinen, etten juuri jaksa skannailtuja tekstejä lukea. Jotenkin en vain ole järin innostunut siitä. Pitäisi varmaan pelata yksi pelikerta jolloin todella tutustuu skannejen anteihin. Kaikkea muuta pelissä minä rakastan. Ensimmäistä kertaa peliä läpi pelatessani säädin reilusti yli puolituntia Underwater Frigate Reactor Coressa huomatakseni, etten vielä pysty pääsemään eteenpäin. Nautin kumminkin joka sekunnista, sillä aivan käsittämättömän hieno ja kaunis musiikki yhdistettynä rauhalliseen ja hitaaseen pelaamiseen (ilman gravity suitia vedessä läträäminen on, noh, hidasta...) loi upean tunnelman. Itse asiassa tuo kyseinen hetki on varmaan yksi parhaista, mitä minulla on koskaan pelien kanssa ollut. Lisäksi etenemin (pitkän) paikallaan jumittamisen jälkeen tuo mahtavan fiiliksen. Sama juttu salaisuuksien löytämisen kanssa.
Minulle Metroid Prime on täydellinen peli juuri sen tunnelman takia. En usko, että toista vastaavaa enää koskaan tulee eteen.
Niin, ja 2D-puolella Super Metroid omistaa. Pelasin sen vähä aika sitten putkeen läpi ensimmäistä kertaa, ja siihen käytetyt kymmenen tuntia olivat täyttä nautintoa. Nautionta jonka vertaista peleistä harvoin enää saa. Täydellinen peli, joka pomppasi suoraan oman top-3:eni.
En osaa ehkä mitään yleismaallisia ohjeita antaa, mutta tässä ohjeet miten itse olen menetellyt esim. juurikin Warcraftin kanssa.
Ihan ensimmäisenä pitää selvittää millaista IP-osoitetta modeemi käyttää (ipconfigilla saa komentoriviä käyttämällä ainakin koneen sen hetkisen IP-osoitteen, josta voi sitten modeemin vastaavan päätellä). Itselläni nykyinen käyttää 192.168.1.1 ja vanhemman asetuksiin sen sijaan pääsi ositteella 10.0.0.2. Tämän IP-osoitteen mukaan asetetaan myös manuaalisesti IP-osoite tietokoneelle. Itse olen toiminut tähän tapaan. Vanhalla modeemilla asetukset olivat täsmälleen samat, mutta alun 192.168.1.x tilalla oli 10.0.0.x.
Kun IP-osoite on asetettu, mennään modeemin asetuksista avaamaan haluttu portti halutulle IP-osoitteelle. Itselläni toimenpide asetuksien puolella näyttää tältä. Lisäksi saatta olla jotain modeemikohtaisia asetuksia, kuten esim. minun pitää poistaa modeemin oma palomuuri käytöstä tai hostiminen ei toimi.
Tässä on nyt pikaisesti jotakin, jos vaikka noiden avulla pääsisi jyvälle. Itse olen ainakin tällä tapaa aina toiminut onnistuneesti. Kannattaa tsekata mitä Portforwardin reititinlistalla omastasi sanotaan. Tuolta pitäisi myös löytyä tarkempia ohjeita, jos niitä tarvitsee, ja esimerkiksi lukuisten eri ohjelmien ja pelin käyttämät portit.
Minulla tuo on ainakin tuntunut aina ohjaavan uusimpaa lukemattomaan viestiin. Toisaalta itse tykkään navigoida lukemattomiin aiheisiin ja uusiin viesteihin ihan foorumin kautta, enkä tuota etusivua siis juuri käytä.
PAL-versiossa on sentään valinnan varaa noiden challengejen kanssa. USA- ja Japani-versioissa tiettyjä ei pysty golden hammereilla avaamaan. Boss battle intensellä, kaikki tarrat, kaikki trophyt näin muutaman mainitakseni. Kaikki vaikeimmat siis golden hammereiden ulottumattomissa.
Sanoisin, että pelaa se boss battle vaan intensellä läpi. Vaatii hetken opettelua, että osaa väistää pomojen liikkeet, mutta kun sen pääsee läpi, on fiilis varmasti paljon parempi mitä 35 100 man meleen jälkeen, sillä siinä on oikeasti joutunut vähän taitoakin käyttämään. Ja tuossa boss battlessa olisi hyvä saada ne itselle vaikeimmat bossit alkupäähän, sillä nopeus kasvaa jokaisen jälkeen. Kannattaa myös pelata Tabuuta pari kertaa helpommalla tasolla, että oppii tekemään side stepit oikea-aikaisesti red ring of deathin kohdalla.
Ja kyllä, neljä pelaajaan vastaa nelinkertaista peliaikaa.
Kaikenlaista kun on jo touhuttu. Olen vetänyt kaikilla hahmoilla läpi Classicin ja kaikki target-testit.
Mahtoi olla mukavaa. Itse kyllästyin jokaiseen target testiin ensimmäisen maalitaulun tuhoamisen jälkeen, classiciin sentään vasta ensimmäisen läpäisyn jälkeen.
Katsoin viimeiset 15 minuuttia, enkä nähtävästi jäänyt yhtään mistää paitsi. Nämä 15 minuuttia aiheuttivat lasittuneen, tyhjän katseen ja "mitä vittua?" fiiliksen, näin niin kuin suoraan sanoen.
You now have over 200 songs! You now have 300 different trophies! You now have 400 different stickers!
En tiedä kuinka monta pystiä pelistä löytyy, mutta toivottavasti ollaan vielä alle puolen välin.
Yli olet. Spoileritagista (kaiken varalta, jos joku ei näitä halua tietää) löytyy kokonaismäärät, jos kiinnostavat. Etenkin viimeisten tarrojen hankkiminen on kuulemma yhtä helvettiä.
EDIT: Lisäilin ajan kuluksi kaikkien ketjuun postanneiden FC:t, jotka sen olivat ilmoittaneet, Frankia lukuunottamatta, sillä hänen koodinsa ei toiminut. Omani on 5155-2715-0115. Joku ilta peliä? En jaksa pitää Brawlia turhia päällä, joten tulen vain, jos joku tässä ketjussa ehdottaa peliä.
Vähän kummastuttaa finngamerin asenne, etenkin tuo maskotti tasoloikka Nintendo-kopioimisena. Tuolla tapaa ajateltuna aika moni muukin tasohyppely on vanhojen kopiointia (tässä tapauksessa Nintendon, koska Super Mario Bros nyt sattui olemaan ensimmäisiä ja menestyneimpiä tasohyppelyjä) ja siksi suoraan paskaa. Kartingista voi olla useampaa mieltä, mutta etenkin CTR:n yksinpeli voittaa sisältönsä puolesta kaikki Mario Kartit. Kaikki Naughty Dogin tekemät Crashit ovat hyviä pelejä, mutta jos niitä ei pelihahmon takia voi pelata niin voi voi. Pelisarjan olisi pitänyt lopettaa tuohon, mutta valitettavasti joku päätti, että paskalla rahastaminen on mukavaa.
Itsehän olen pelannut kaikki originaalit tasohyppelyt ja CTR:n läpi, ja pitänyt niistä kaikista. Crashia enemmän PlayStationilla tosin Spyroista, ja nekin pelasin aikoinani kaikki läpi täydellisesti. Valitettavasti sarja koki saman kohtalon mitä Crash. Pääsin testaamaan Cubelle(kin) ilmestynyttä Spyro: Enter the Dragonflyta, ja tasoero Insomniac Gamesin tekemiin alkuperäisiin oli valtava. Ehdottomasti suurin miinus pelissä oli aivan käsittämättömän huono ruudunpäivitys. Peli oli kuin olisi tervassa juossut. Jotain GBA:llekin julkaistua Spyroa pelasin, joka ei yllättäen mitenkään erityisen hyvä ollut.
Ai joo, ja voisihan tähän ketjun aiheeseen tavallaan liittää Ratchet & Clankin myös. Tätä sarjaa ei tosin ole jonkin uuden ja huonomman tiimin niskoille vielä sysätty, vaan Insomniac Games jatkaa vieläkin tekijänä ja laatu on vielä korkea. Valitettavasti mitään suurempia mullistuksia ei ole tapahtunut, joten meininki alkaa käymään tylsemmäksi peli peliltä. Saisivat vähitellen alkaa haudata tätä sarjaa, ja luoda jotain uutta. Tästä huolimatta luultavasti ostan Tools of Destructionin, jos PS3:n joskus ostan. Toimii erittäin hyvänä kertakäyttöviihteenä.
Olen taas pelannut yli puolen vuoden tauon jälkeen parina iltana tunnin parin sessiot, ja on tämä vaan jännä peli. Peli on ärsyttävän putkimainen aiempiin pelaamiini osiin nähden, enkä erityisemmin syty aluksella pelleilyyn oikeastaan missään muodossa. Pelimaailma ei tunnu tarpeeksi yhtenäiseltä. Silloin, kun nämä asiat unohtuvat ja alkaa vähitellen pääsemään Metroid-fiilikseen, onnistuu peli pudottamaan sen taas nolliin naisäänen alkaessa sepustamaan seuraavaa tehtävää. Echoesin bähäinen dialogi vielä meni, mutta Corruptionissa se pistää vain ja ainoastaan vituttamaan.
En tiedä miten kuvailla sitä typertyneisyyttä, kun tänään pääsin uuteen huoneeseen, jossa tarvittiin ensimmäistä kertaa screw attackia, ja ennen kuin olin edes päässyt itse huonetta tutkimaan, miesääni muistutti miten joudun ehkä palaamaan jo läpi pelatuille alueille sittemin saatujen tavaroiden kanssa, että pääsisin eteenpäin. Ihanko totta?? Tosin pitäisi ehkä olla kiitollinen, että jatkuvasti neuvotaan ja annetaan uusia tehtäviä, sillä näin peli etenee jatkuvasti, eikä pahoja jumiin jäämisiä juuri tule. Putkimaista maailmaa, josta löytyy aiempaa vähemmän salaisuuksia, olisi näet varsin tylsä tutkia. Graafisesti peli on sentään hieno, vaikka bloomia onkin käytetty aivan liikaa aivan liian usein. Monesti olen halunnut päästä nopeasti eteenpäin, ettei joutuisi tiettyjä alueita ja paikkoja (etenkin Bryyossa) katselemaan. Sky Town on onneksi poikkeus, ja näyttää aivan mahtavalta. Etenkin ulkotilat ovat sellaista silmäkarkkia että.
Hyvä peli kyseessä kumminkin, ja varmasti tulen jossakin vaiheessa pelaamaan läpi. Itselleni metroidit ovat kumminkin etenkin fiilistelypelejä, ja valitettavasti Corruptionista löytyy pahojakin fiiliksen rikkojia. Kertaakaan ei pelin kanssa ole ollut yhtää hyvää fiilistä mitä ensimmäisen Primen, Echoesin tai Super Metroidin kanssa on ollut. Tokihan pelejä saa ja pitää uudistaa. Joskus siinä onnistutaan, joskus ei. Minulle Corruption on tässä suhteessa epäonnistuminen.
Mutta auttakaa tyhmää: mikä on afflinkkien idea? Aina saa lukea niistä, mutta vieläkään en ole saanut selväksi niiden perimmäistä ideaa.
Itsekin vasta pari viikkoa sitten tutustuin tarkemmin asiaan. Jotakuinkin näinhän se menee: kun joku menee linkistäsi Play-Asian sivuille ja tilaa jotain, saat tietyn osan tuotteiden hinnasta itsellesi. Peleistä 6%, tarvikkeista 10%, konsoleista 3% jne. Jokaiselle tavaraluokalle omat prossat. Nuo rahat saa sitten ilmeisesti lunastettua jotenkin itselleen tai käytettyä Play-Asiassa tavaroihin, jolloin saa 5% lisää tuohon käytettävään summaan. Siinä se kai lyhyesti.
Kiitos. Eli välttelen noita linkkejäsi kuin ruttoa, jos päädyn tuolta jotain tilaamaan.
Perse kun en ole vieläkään saanut aikaiseksi soittaa Nordealle ja hankkia visa electronia. Pitää yrittää saada vanhemmat vakuutettua, ja ihan oikeaa visaa vingutella. Mutta auttakaa tyhmää: mikä on afflinkkien idea? Aina saa lukea niistä, mutta vieläkään en ole saanut selväksi niiden perimmäistä ideaa.
Mega Manit ovat pelejä, jotka olisi pitänyt kokea silloin aikoinaan, että niistä saisi mitään irti.
Älä yleistä. Tunnen monia jotka ovat pelanneet sarjan pelejä vasta aikuisina ja jääneet täysin koukkuun. Jos tasoloikat iskevät niin Megaman sarjahan on graalin malja.
En yleistäkään, puhuin nyt ihan omasta itsestäni. Ehkä vähän huonosti muotoiltu vaan tuo osa viestistä. Ymmärrän kyllä noita kuivalemiasi ihmisiä, ja kuka ties minäkin innostuisin enemmän, jos pelaisi muulla kuin emulaattorilla ja ajan kanssa. Salasanatallennussysteemi tosin ei tunnetusti ole se mukavin vaihtoehto.
Pelasin emulaattorilla vähän ensimmäistä osaa. Lopetin kymmenessä minuutissa, kun ei vaan napannut. Testasin myös toista osaa, mutta mikäpä siinä olisi konkreettisesti muuttunut. Sama kohtalo.
Mega Manit ovat pelejä, jotka olisi pitänyt kokea silloin aikoinaan, että niistä saisi mitään irti. Tätä mahdollisuutta minulla ei koskaan ollut. NES:llä en Mega Maneja koskaan ole pelannut, enkä muista olenko tätä ennen edes emulaattorilla testannut. Jos olenkin, niin tuskin paria minuuttia kauempaa. Nyt pelit eivät tarjoa yhtään mitään, minkä takia jaksaisin ne läpi asti pelata. Tästä syystä tuleva yhdeksäs osakin kiinnostaa yhtä paljon kuin kiivin kilohinta.
X-sarjaa sen sijaan pelaa ihan mielellään, olihan X2 ensimmäinen kosketukseni Mega Maneihin. Äksät ole pelannut kaikki läpi neljänteen osaan asti (joista tosin X ja X3 valitettavasti emulaattorilla ) nuorempana. Uskon tosin, että vaikken X-sarjaankaan olisi tähän päivään mennessä tutustunut, maisuisi se silti alkuperäisiä paremmin. Ainakin itselleni SNES-aikaiset ja sitä uudemmat pelit ovat vanhenneet paljon miellyttävämmin. Tuota vanhempia pelejä tekee erittäin harvoin mieli pelata, jos niistä ei minkäänlaisia muistoja ole.
Musta palkki näkyy täälläkin. Muuttuukos mikään, jos painat Ctrl+F5 TK? Ja miksi TK:n nimi näkyy oikeassa yläkulmassa tummennettuna ("Hello MasterTK (Logout)")? Minulla se ainakin on aina ollut haalea, ja niin näyttää olevan Epilläkin. Näyttää muuten bugittavan tuo yläpalkki ikävästä Safarilla.
Mutta mukavaa, että uudistuksia tulee. Itselläni on vielä totuttelemista tuon Pelaajalauta logon kanssa, kun on sitä kautta tottunut aina foorumin pääsivulle menemään. Olisi kyllä sinänsä mukava, jos se sitä vieläkin tekisi.
En ole niin paljoa ihmisiä vastaan pelannut, että tietäisin varmaksi, mutta ovatko Brawlissa nämä nopeammat heput vieläkin parempia kuin Meleessä muihin hahmoihin verrattuna? Fox, Cpt Falcon ja Sheik tuntuvat ainakin omissa käsissäni niiiiiin paljon paremmilta kuin muut hahmot pelkästään sen takia, että ne liikkuvat niin nopeasti. Meleessähän näiden hahmojen hallinta vaati oikeasti vitusti pelaamista, kun ne olivat niin älyttömän nopeita. Brawlissa pysyvät helposti hallinassa.
Eivät oikeastaan. Sinänsä hauska tuo listaus, että kaikkia noita hahmoja on nerfattu Meleestä todella paljon (enkä yhdelläkään noista enää Brawlissa tykkää pelata ). Yksikään noista ei oikeastaan yllä kärkikastiin, ehkä pikemminkin päinvastoin. Etenkin Falcon (valitettavasti ) on turhake nykyään. Brawlin parhaiden hahmojen nopeuksissa on paljon enemmän eroja mitä Meleessä.
Turnauksissa (jossa hahmojen potentiaali on viety pisimmilleen) kaksi ehdottomasti parhainta hahmoa ovat Metaknight ja Snake. Meta on erittäin nopea mutta Snake ei niinkään. Esimerkiksi myös DeDeDe kuuluu parhaimpiin hahmoihin, joten kaikki ei ole nopeudesta kiinni. Paria poikkeusta lukuunottamata parhaiten pärjäävät ne hahmot, joilla pystyy camppimaan tehokkaimmin. Kun oikein pelataan voitosta niin camppiminen on ylivoimaisesti tehokkain taktiikka. Kyllä se Melee enemmän taktiikkaa vaatii, usko pois Pyramidhead. Erona pelien kesken on se, että Meleessä vain yhtä kikkaa käyttäen ei pääse erityisen pitkälle, koska sillä tapaa muuttuu ennalta arvattavaksi ja helposti rangaistavaksi, siinä missä Brawlin camppimista vastaan ei juuri mitään löydy. Brawlin taktisuutta vähentään myös hahmon ohjausmahdollisuuksien supistaminen Meleeseen nähden.
Niin, ja itsehän en ole koskaan jaksanut Brawlia camppien pelata. Se on vaan niin helvetin tylsää puuhaa. Kunhan nyt vain otin esille tuon Pyramidheadin taktiikkaväitteen jälkeen. En myöskään usko, että kukaan täälläkään kirjoitteleva tai heidän tuttunsa jaksaa tuolla tapaa juuri pelata, eli camppimisen aiheuttamasta epätasapainosta hahmojen kesken ei ole ongelmaa. Ei niin, että ne täysin tasapainoisia muutenkaan olisivat. Meleen hahmovalikoima oli/on aivan peruspelaajalle pitkälti yhtä tasapainoinen mitä Brawlinkin (vaihtelua hahmojen välillä Brawlissa saattaa toki olla enemmän), näin väittäisin ihan omastakin kokemuksesta.
Jopas sain taas epäselvän postin tehtyä, kun yritin jotenkin vastata sekä zoukan että Pyramidheadin viestiin ja lisätä vielä jotakin turhaa loppuun.
Onkos noita rape the target kenttiä enempää kuin kaksi? Sietäisi olla.
Myöhässä tulee vastaus, mutta Classicia pelaamalla saa loputkin kolme avattua. Toinen vaikeustaso avaa level 3 target testin, kolmas neljännen jne.. Very hardilla tai intensellä läpi pelaamalla saa kaikki avattua. Ei tosin ole vaivan arvoista, sillä nuo ovat tylsiä jo ensimmäisellä kerralla. Classicia intensellä pelattaessa joutuu pelaamaan (jos jaksaa) level 5 target testin kahdesti läpi. Talk about variability...*_*
Oliko sulla paljonkin sitä lagia? Hosti ei vissiin sitä huomaa
Lagi on kyllä molemmille yhtä paha, joten jos sitä ei hostilla ole, niin ei pitäisi muillakaan osapuolilla. Tuossahan kaikki mitä ruudulla tapahtuu, tapahtuu myös, eikä mitää omituista huteja tai haamuosumia ole.
Ja Finngamerikin joku ilta pelaamaan. Et jumalauta kyllä jätä miksikään trophyjen keruuksi.
Finngamer pelaa peliä vielä ensi vuonnakin, jos meinaa kaikki trophyt saada, niin turhauttavaa puuhaa se on. >_>
Mutta kiva kun jotkut tästä pelistä pystyvät vielä nauttimaan. Kyllä minäkin jaksoin peliä tahkota vajaat 100 tuntia ennen kuin totaalinen tylisistyminen iski, joten kyllä se peruspeliä kauemmin viihdytti. Pettymys se lopulta silti on, niin tärkeä peli Melee minulle on. SSE on pelin paras asia, ja sitä jaksaisin pelata vieläkin. Ehkä sitä voisi kumminkin jossain vaiheessa pelata muutaman pelin netin välityksellä muiden lautalaisten kanssa. Friend codea en kumminkaan nyt pysty antamaan, koska sitä ei ole missään ylhäällä, ja langaton modeemi on pashana, joten ei pääse sitä pelin kautta tarkastamaan.
Classic Controller tuli tilattua Play-Asiasta Wiille. Hintaa kertyi posteineen hieman alle 17 euroa, joten puolet halvemmalla päästiin kuin jos olisin ostanut sen täkäläisestä marketista. Yritin myös katsoa sitä Wiin SNES-ohjainta, mutta sitä ei näkynyt. Ovatkos ne vetäneet sen pois? Muistelisin jonkun sanoneen jotain sinnepäin.
SNES-ohjain oli japanilaisen Club Nintendon erikoslahja, joten sen saatavuus on todella huono. Yleisestikin Nintendo faniklubi on Japanissa aika huikea, kun sitä varten tehdään ihan kokonaisia DS-pelejäkin joita ei julkaista missään muualla.
Noinhan se oli juu, mutta mielestäni sitä oli aika pitkään tuolla Play-Asiassakin myynnissä.
Kauanhan ne olivat ainakin ennakkotilattavissa, tiedä sitten kuinka kauan myynnissä julkaisun jälkeen. Jos tuota ohjainta todella halajaa, niin ebaysta löytynee noin 40 eurolla postikuluineen.
Partypelaamisen lisäksi peli soveltuu varmasti myös sinne jonnekkin casual- ja hc-pelaamisen välimaastoon. Se on juuri sitä mitä pelaaminen ennen oli. En usko että yksinkertaistettu pelimekaniikka vähentää mitenkään esimerkiksi minun ja veljeni välisiä smash -vääntöjä. Täysillä mennään, mutta kenelläkään ei ole naama norsunvitulla. Myös hyvä pelihenki on ennenkin pitänyt huolen siitä ettei tappelupelissä käytetä huarausliikkeitä.
Juuri tuolle asteelle ja siitä ylöspäin alkaa Melee olla pidemmällä tähtäimellä parempi peli. Siis ainakin, jos pelaa vähänkään kilpailullisemmalla mielellä, pitää pelissä paremmaksi kehittymisestä siinä sivussa ja tahtoo että taidollakin on jonkinlaista vaikutusta.
Eikös se pohjana oleva pelimekaniikka ole kuitenkin täysin sama mitä alkuperäisessä N64-versiossa jo käytettiin. Minusta jo sillä mennään pitkälle.
Ulkoisesti joo, mutta siihen ne ärsyttävimmät muutokset juuri ovat tulleet, ja juuri ne tekevät Brawlista aikaisempia osia huonomman. Pelin tempoa on hidastettu hieman turhan paljon, mutta suurimmat ongelmat ovat kaikkien hahmojen liian suuri leijuvuus, hit stunnin puuttuminen, jonka takia edes kahden iskun "comboa" 100% varmuudella on vaikea saada läpi ja automaattinen reunoista nappaaminen. Jos et lennä iskun voimasta ulos, pelastautumista ei tarvitse ajatella, sillä yleensä jo toisen hypyn käyttämisellä selviää takaisin kentälle leijuvuuden takia. Ohjattavuus tuntuu myös jollain tapaa kankeammalta ja palikkamaiselta, tiedä sitten mistä sekin johtuu.
Mitenkäs muuten, paljon paskaa sataa Brawlin niskaan suunnasta jos toisesta, mutta miten ihmeessä ne arvosanat oikeasti vetelee samaa linjaa kun mitä joku Metal Gear Solid 4, joka se ainakin vaikuttaa loistavalta. Satasia napsahtelee.... Joten ei kai tämä nyt ihan totaalipaska voi olla? Itse pidän Meleestä, paljonkin, se on loistava, mutta koska en kuitenkaan mikään niin HC ole niin luulisi Brawlissakin kavereiden kanssa hauskaa olevan, vai? Älkää nyt ruvetko syyttelemään arvosteluihin vetoamista, mutta enpä ole kovin montaa totaalipaskaa sadan pisteen peliä nähnyt...?
Ainakin Euroopassa suurin osa Brawlin ennen PAL-julkaisua ostaneista ovat jo ennestään Smash-sarjan faneja, ja ovat siis yleensä pelanneet Meleetäkin paljon. Moni (minä mukaanlukien) on pitänyt Brawlista aluksi paljonkin, mutta mitä enemmän on pelannut, sitä tylsemmäksi peli on muuttunut. Syynä kaikin tavoin yksinkertaistettu ja tyhmennetty pelimekaniikka, joka ei sovi yhtään mihinkään muuhun kuin aivan partypelaamiseen. Enkä nyt tarkoita mitään advanced techejen sun muiden, mitä turnauksissa käytetään, puutetta, vaan ihan pohjana olevaa yksiulotteista pelattavuutta. Peliä on kiva pelata, kunnes uusien hahmojen ja kenttien tuoma uutuudenviehätys katoaa.
Ylhäällä luetellut lienevät myös syyt korkeisiin pisteisiin. En usko, että monikaan arvostelija on aikaisempia osia aktiivisesti pelannut, ja jos onkin, niin siitä on luultavasti pidempi aika, jokunen vuosi. Jotkut arvostelijat ovat sanoneet, etteivät huomaa pelattavuudessa mitään eroja, mutta saa olla aikamoinen puusilmä ja rähmäkäpälä, jos ei hetken molempia pelattuaan huomaa mitään. Azun mainitsema hype ja zoukan arvosteluaika ovat myös omat lukunsa. Hype on ollut valtavaa, mikä näkyy näkyy hyvin esimerkiksi Amerikassa, jossa ihmiset pitävät vieläkin epätoivoisesti turnauksia Brawlissa, koska se on jotain uutta ja hienoa, vaikka hyvin moni heistäkin sanoo pelin olevan tuohon tarkoitukseen täysin epäkelpo sekä äärimmäisen tylsä pelata ja katsella. Oli jotenkin ironista katsoa 1000$ pääpalkinnon omaavan turnauksen grand finalseista videota, jossa taustalla kuului jatkuvasti Meleen äänet. Peliajasta nyt tuskin tarvitsee mitään kummempia sanoa. Harvalla on oikeasti paljon aikaa perehtyä peliin, ja sitä Brawl juuri tarvitsee. Kyllä minäkin olisin luultavasti arvioinut Brawlin paremmaksi aiemmin, mitä sille nyt antaisin. Uutuudenviehätyksen katoamisen jälkeen peli vain laimenee niin paljon.
Ei täällä ole kukaan tainnut tuota tosissaan ottaa? Etenkään, kun tuo "huhu" on näyttänyt lähtevän 4chanista liikkeelle. Ei se feikkiys kumminkaan sitä poista, etteikö tuo mielenkiintoinen ja freesi idea olisi.
Huhheijaa, enpä muista milloin olisin viimeeksi pelannut jonkin yksinpelin alusta loppuun yhdeltä istumalta kyllästymättä kertaakaan pienimmässäkään määrin. Pelasin siis Super Metroidin ensimmäistä kertaa läpi. Tiedän, nyt vasta...
Aikaa kului vajaat kymmenen tuntia sen kummempia hoppuilematta. Pelikello näytti ajaksi 6:48 ja tavaroista sain kerättyä 77%. Mitenkään erityisen vaikeaksi ei peliä voi kutsua. Muutaman kerran onnistuin kuolemaan, ja niistäkin suurin osa johtui omasta sähläämisestä. Vain kolmatta pääpomoa jouduin yrittämään uudemman kerran, mutta kun idea oli selvillä, niin helpostihan sekin läpi meni. Ridley ja viimeinen vastus sen sijaan olivat luvattoman helppoja.
Vaikea tästä on mitään sanoa, mitä kaikki eivät jo tietäisi. Pelattavuus ja äänimaailma ovat timanttia, ja kaikki vaan toimii. Uusien salareiden, ja sitä myöten tavaroiden, löytämisestä tulee aina todella hyvä fiilis. Yhtäkään konkreettista negatiivista asiaa en tähän hätään keksi. Menee heittämällä top kymppiini, ja on ehkäpä Primen ohella ainut peli, joka omissa kirjoissani sanan täydellinen kohdalla. Jännän seikkana kumpaisenkin olen kumminkin pelannut vain kerran läpi (ja molemmat lisäksi noin puoleenväliin).
Nyt kun tämän on pelannut, niin pitäisi varmaan hankkia tämä jollakin tapaa konkreettisempanakin. Voisi varmaankin SNES:lle hankkia, kun siinä on kumminkin Virtual Consolea enemmän fiilistä. Pelottaa myös, suostuisiko Nintendo siirtämään Super Metroidin (ja muut tallennukset ja Nintendon verkkokaupasta ostetun tuotteet) uuteen konsoliin, jos vanha sattuisi laukeamaan. Vähän mietityttää heidän suhtautumisensa konsolin modaamiseen näet. Nythän pelasin tietokoneella emulaattorilla, koska en peliä vielä oikeasti omista. Padi ja emulaattorin mahdollistaman quicksave huorauksen käyttämättä jättäminen kumminkin pelasti paljon.
Pitikös jauhojen olla tietynlaisia, jotta niistä löytyisi niitä surullisen kuuluisia rohmukuoriaisia? Vai pitikö pussin olla mahdollisesti olla suljettu, jotta niitä esiintyisi? Ollaan tehty hieman suurempaa siivoilua tänään, ja kaapista löytyi melkein täysi, avattu ruisjauhopussi, jonka päiväys oli mennyt kymmenen vuotta sitten, mutta kuoriaisen kuoriaista ei näkynyt.
Näytä kirjoitukset
) nuorempana. Uskon tosin, että vaikken X-sarjaankaan olisi tähän päivään mennessä tutustunut, maisuisi se silti alkuperäisiä paremmin. Ainakin itselleni SNES-aikaiset ja sitä uudemmat pelit ovat vanhenneet paljon miellyttävämmin. Tuota vanhempia pelejä tekee erittäin harvoin mieli pelata, jos niistä ei minkäänlaisia muistoja ole.
Ehkä sitä voisi kumminkin jossain vaiheessa pelata muutaman pelin netin välityksellä muiden lautalaisten kanssa. Friend codea en kumminkaan nyt pysty antamaan, koska sitä ei ole missään ylhäällä, ja langaton modeemi on pashana, joten ei pääse sitä pelin kautta tarkastamaan.